BirdLife 1/2021

Pihabongaa kotona tai koulussa s. 16–17

Apua lintuvesille ja vesilinnuille s. 8

19 000 kilometriä lihasvoimin lintujen hyväksi s. 18–19

Ennätyksellisesti kuningaskalastajia s. 4–5

PIHA

NL PURE SOPUSOINNUSSA LUONNON KANSSA

Pääkirjoitus

Jokainen on ollut aloittelija

Inka Plit

”Kaupungilla pensasaidassa sirkutti ainakin kuusi rytikerttusta!”

”Meidän ruokinnalla Keuruulla on käynyt vihertikka jo monta vuotta.”

”Ai haukkoja talvehtii Suomessa?”

”Tukkasotkako? Vau, en tiennyt, että sellainen lintu on olemassa!”

Jos satut olemaan kokenut lintuharrastaja, nämä karrikoidut sitaatit saattavat kuulostaa huvittavilta. Sosiaalisessa mediassa tällaisia kommentteja on jopa helppo yltyä irvailemaan. Kannattaa kuitenkin pysähtyä ennen kuin lähetät sen ”Oletkos koskaan avannut lintukirjaa?” -tyylisen kommentin ja asettua toisen ihmisen asemaan. Muistatko, kun itse olit aloittelija?

Aloittelijalle moni asia on uusi ja ihmeellinen. Hän ei vielä muista ulkoa Suomen lintujen lajiluetteloa tai lintujen muuttoaikoja. Häneltä menevät helposti sekaisin pikkusiepot ja punarinnat, kottaraiset ja pähkinähakit, kertut ja kerttuset. Hän ei ehkä ole kuullutkaan eliksistä, harittajista, yölaulajista, seipiöstä, Tiirasta tai opastetuista linturetkistä. Hänellä ei välttämättä ole edes lintukirjaa jota avata (vielä), vaan hän turvautuu internetistä löytyviin kuviin.

Toisaalta moni kokeneempikin harrastaja muistaa, miten hienoja elämyksiä harrastuksen alkuajat antoivat. Ihka ensimmäinen itse tunnistettu sinitiainen ihastuttaa valtavasti kauneudellaan. Ensimmäinen havainto pikkuvarpusesta jää mieleen loppuiäksi. Kun takametsässä laulava punarinta on kerran etsitty suurella vaivalla näkyviin ja ääntelijälle on löytynyt nimi, tuloksena on riemukas onnistumisen tunne. Muistaako konkari yhä

nauttia samalla tavalla tavallisistakin linnuista? Osaako hän enää?

Toinen keino asettua aloittelijan nahkoihin on kuvitella itsensä samaan tilanteeseen jonkin tuntemattoman lajiryhmän kanssa. Jos haluaisin ruveta harrastamaan vaikkapa hämähäkkejä tai limasieniä, tekisin varmasti yhtä ”tyhmiä” virheitä kuin alun esimerkkilauseissa. Enkä haluaisi, että minulle silloin naurettaisiin. Sen sijaan ystävällinen kommentointi ja tiedon jakaminen – siitä huolimatta, että olisin ”ainakin sadas”, joka kysyy samaa asiaa – kannustaisi jatkamaan harrastusta ja opettaisi uutta.

Tämä lehti on lähetetty kaikille BirdLife Suomen tukijoille ja jäsenyhdistysten jäsenille.

Lintuharrastuksessa ei opittava lopu ihan heti ja pitkäänkin harrastaneella menee joskus sormi suuhun. Uskalla siis kysyä, riippumatta harrastusvuosien määrästä. Annan tässä myös kollektiivisen kiitoksen kaikille niille, jotka ystävällisesti ja kärsivällisesti vastaavat kysymyksiin esimerkiksi kannustavassa 100 lintulajia -haasteen Facebook-ryhmässämme (ks. s. 20). Kyselijöiden joukosta kasvaa uusia lintuharrastajia, ja joistakin tulee yhdistyksiin uusia aktiiveja, kuten kävi kolumnistillemme (ks. s. 22).

Tue linnustonsuojelua

Osta lintuharrastustuotteita

Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä.

www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle.

www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon.

www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili

FI75 8000 1200 1636 33

Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Oman lehden saat liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–8 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje).

birdlife-lehti@birdlife.fi

Kansikuva: Kuningaskalastaja (Petteri Hytönen).

Jan Södersved

Sisällys

Lintusyksy 2020: hienoa muuttoa ja harvinaisia viivyttelijöitä,

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen

Lintusyksy 2020: hienoa muuttoa ja harvinaisia viivyttelijöitä,

mutta

marjalinnut

Ennätyksellisen lämmin vuosi 2020 näkyi monen eteläisen linnun syksyisenä runsautena. Arktista muuttoa nähtiin syksyllä suotuisten tuulten ansiosta hyvin laajalla rintamalla. Marja- ja siemensato oli niukka, ja siksi luvassa on kaikesta huolimatta vähälintuinen talvi.

Tero Toivanen

Lokakuun alussa saatiin Itä- ja Etelä-Suomessa nauttia hienosta arktisten lintujen muutosta. Itäisen Suomen pelloilla levähtävät valkoposkihanhiparvet ovat nykyisin jo tuttu näky, mutta tänä vuonna itätuulet ohjasivat myös muiden hanhien reitin Suomen ylle. Tundra- ja tundrametsähanhiparvien äänet valtasivatkin taivaan etenkin monena lokakuun iltayönä. Sisä-Suomen vesireiteillä nähtiin syksyllä

2020 poikkeuksellisen paljon myös esimerkiksi pilkkasiipiä ja lapasotkia, joiden pääjoukot ohittavat yleensä Suomen kaukaa itäpuolelta.

Syksyn komeimmat kurkimuutot nähtiin syyskuun puolivälissä. Oulun seudulla tankanneiden kurkien pääreitti kulki tällä kertaa Suomenselän ja läntisen Keski-Suomen yli, ja 20 000 linnun haamuraja ylitettiin kolmella paikalla. Kaikki nämä muutot mahtuvat kymmenen suurimman Suomessa koskaan havaitun joukkoon. Suomen kurkikanta on monin-

Kuusitiaiset vaelsivat suurin joukoin onnistuneen pesimäkesän jälkeen. Meillä vaelluksella nähtävät kuusitiaiset

Jussi Vakkala

harvinaisia marjalinnut vähissä

kertaistunut viime vuosikymmeninä: vielä vuosituhannen alussa muutolla voitiin havaita enimmilläänkin vain muutamia tuhansia kurkia.

Kuusitiaiset rynnistivät

Vaelluslintusyksy jäi verrattain vaisuksi, mutta kuusitiaiset hätyyttelivät ennätyslukemia. Suomen kautta aikojen toiseksi suurin kuusitiaisten päivämuutto – 6 614 yksilöä – laskettiin 23.9. Hangon lintuasemalla. Suurimmassa syksyn aikana Suomessa havaitussa kuusitiaisparvessa oli peräti 550 lintua!

Myös sisämaan johtolinjoilla, kuten Asikkalan Pulkkilanharjulla ja Kiteen Kyyrönniemessä, havaittiin parhaimmillaan tuhansia kuusitiai-

sia. Edelliset hyvät kuusitiaisvaellukset on koettu meillä vuosina 2009 ja 2015.

Paljon harvinaisia talvehtijoita

Kuningaskalastajia pesi Suomessa kesällä 2020 ehkä enemmän kuin koskaan, ja lämmin syksy rohkaisi niitä myös yrittämään talvehtimista. Syksyn mittaan Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettiin havaintoja ainakin 140 kuningaskalastajasta! Kuningaskalastaja sinnittelee meillä levinneisyytensä äärirajoilla, ja sen runsaus vaihtelee suuresti talvien ankaruuden myötä. Lintujen talvehtimisen onnistumiseksi on elintärkeää, että usein hyvin pienillä sulapaikoilla viihtyviä kuningaskalastajia ei häiritä.

Lämmin loppusyksy poiki mitä odottamattomimpia havaintoja jopa Afrikassa normaalisti talvehtivista linnuista. Helsingissä nähtiin marraskuussa satakieli, ja keltavästäräkki sinnitteli Paraisten Jurmossa vielä tammikuun alussa. Moni harvalukuinen talvehtija oli tavallista runsaampi: muun muassa peukaloisia ynnättiin talvilintulaskennoissa ennätysmäärin.

Rannikolla ja saaristossa alkutalven suuret vesilintukerääntymät ovat tavallisia, mutta tällä kertaa vesilintuja viivytteli vuodenvaihteeseen asti myös sisämaan avoimilla vesillä harvinaisen paljon.

Talvilinnuille ruokaa vähän

Erikoisuuksista huolimatta loppusyksy saattoi näyttäytyä monelle lintuharrastajalle varsin vähälintuisena. Esimerkiksi pihlajanmarjat oli syöty loppuun jo alkusyksystä, ja puiden siemensato oli viime vuodesta poiketen huono. Niinpä esimerkiksi vihervarpusia, käpylintuja, rastaita ja tilhiä jäi talvehtimaan hyvin vähän, enteenä tavallista niukemman lintutalven alkamisesta.

Syksystä ja alkutalvesta numeroin

4 500 ISOKOSKELOA kalasteli Valkeakosken Rauttunselällä 13.12. Koskeloita oli todennäköisesti enemmänkin, koska parvesta esitettiin minimiarvio. Isokoskelot vetäytyvät viimeisinä vesilintuina jäätyviltä järviltä, mutta näin suuria parvia ei ole aiemmin ilmoitettu talvikuukausilta. Marraskuulta on isompia, useita yli 5 000:n ja pari yli 6 000 isokoskelon kerääntymää.

253 LAPASOTKAA laskettiin Vårdössä 10.12. kahdessa parvessa. Ahvenanmaalla talvehtii nykyään viisinumeroinen luku tukkasotkia, ja lapasotkiakin nähdään entistä enemmän. Aiemmat talviparvet ovat olleet selvästi pienempiä. Vuotta aiemmin Vårdössä nähtiin 132 lapasotkaa, ja Jurmossa on laskettu talvella enimmillään 140 lapasotkaa.

107 HARMAAHAIKARAA lenteli 13.12. Espoossa. Helsingin ja Espoon rannoille on tänä talvena jäänyt tavallista runsaammin harmaahaikaroita. Vielä vuodenvaihteessakin nähtiin yli 50 haikaran kerääntymä. Aikaisemmin suurin talvikuukausina havaittu määrä on ollut 61 harmaahaikaraa Föglössä joulukuussa 2017. Talvehtivia harmaahaikaroita ei saa häiritä, sillä ne ovat riippuvaisia sulana pysyvistä kalastuspaikoista.

32 VÄSTÄRÄKKIÄ nähtiin 20.12. Kaarinassa, jossa muutama västäräkki on talvehtinut kasvihuoneissa jo vuosien ajan. Marraskuun lopulla on viime vuosina nähty enimmillään yli 40 västäräkkiä, mutta joulukuun edellinen ennätys (21) on viiden vuoden takaa. Vielä uudenvuodenpäivänä paikalla oli 15 yksilöä. Muualla kasvihuoneissa on talvehtinut vain yksittäisiä tai muutamia västäräkkejä.

31 TÖYHTÖHYYPPÄÄ oli yhtenä parvena Orimattilassa pellolla joutsenten joukossa vielä itsenäisyyspäivänä. Vaikka töyhtöhyypät saapuvat keväällä ensimmäisten muuttolintujen joukossa, niiden syysmuutto alkaa jo alkukesällä ja viimeisetkin lähtevät loka–marraskuussa. Yli kymmenen hyypän parvi on nähty vain kerran aikaisemmin joulukuussa.

Kuningaskalastaja on runsastunut leutojen talvien myötä. Kuvassa on esitetty Tiira-lintutietopalveluun syys–marraskuussa ilmoitetut kuningaskalastajat vuosina 2007–2020.

Koonnut Jan Södersved

kuusitiaiset lienevät lähtöisin läntiseltä Venäjältä.

Kap Verde

Kartalle Kap Verden linnustosta

BirdLife on vuodesta 2017 lähtien johtanut Kap Verden historian suurinta merilintujen tutkimus- ja suojeluhanketta. Hankkeessa on mukana 13 paikallista ja kansainvälistä yhteistyökumppania, kuten järjestöjä ja yliopistoja. Vaikka Kap Verden saariston merilinnusto on köyhtynyt vuosien saatossa, alue on edelleen erittäin tärkeä: saarilla pesivien kahdeksan lajin lisäksi siellä levähtää paljon muuttavia merilintuja. Merilinnut pesivät Kap Verdellä yleensä hankalissa paikoissa, kuten jyrkillä kallioilla tai pienissä au-

tiosaarissa. Koko saariston kattavissa laskennoissa onkin löydetty jo yli 30 ennestään tuntematonta pesimäyhdyskuntaa ja useita uhanalaisten lajien pesintöjä. Lähes 7 000 yksilöä on rengastettu, ja kaikkien pesivien lajien liikkeitä on seurattu moderneilla lähettimillä. Maalla on tutkittu haitallisten vieraslajien ja ihmisten aiheuttamia pesätuhoja ja niiden ehkäisemistä. Tärkeä osa hanketta on myös viestintä ja yhteistyö paikallisten asukkaiden, viranomaisten, koululaisten ja järjestöjen kanssa.

Lue lisää: www.birdlife.org/africa/news/cabo-verde-safe-haven-seabirds

BirdLife suojelee merilintuja

Merilinnut ovat yksi maailman uhanalaisimpia eläinryhmiä. Ne kohtaavat niin maalla kuin merellä monenlaisia uhkia, kuten muoviroskaa, kalanpyydyksiä, supistuvia kalakantoja ja ihmisen tuomia uusia petoeläimiä. Merilinnuilla on kuitenkin avainrooli monien ekosysteemien toiminnassa. Esimerkiksi lintujen lisääntymisaikaan maalle tuomat ravinteet – uloste, munat ja ruuantähteet – ovat elintärkeitä monien karujen pesimäsaarten luonnolle. BirdLife suojelee merilintuja eri puolilla maailmaa.

Baleaarienliitäjä pesii nimensä mukaisesti ainoastaan Baleaarien saaristossa Espanjan itäpuolella. Laji on vähentynyt rajusti: arvion mukaan yli 80 prosenttia 50 vuodessa.

Välimeri

Liitäjiä suojellaan yhteistyöllä

Maltan, Ranskan, Kreikan, Espanjan ja Portugalin BirdLife-järjestöt ovat käynnistäneet äärimmäisen uhanalaisen baleaarienliitäjän ja vaarantuneen idänpikkuliitäjän tutkimus- ja suojeluhankkeen. Molemmat lajit pesivät yksinomaan Välimerellä, mutta liikkuvat laajoilla merialueilla varsinkin pesimäajan ulkopuolella.

Viisivuotisessa hankkeessa keskitytään erityisesti kahteen merilintujen kohtaamaan vakavaan uhkaan: haitallisten vieraslajien aiheuttamiin pesätuhoihin maalla sekä aikuisten lintujen kuolleisuuteen tehokalastuksen sivusaaliina merellä. Hankkeessa parannetaan suojelutoimien tehokkuutta vaihtamalla maiden välillä tietoja ja kokemuksia, keräämällä uutta tutkimustietoa, osallistamalla sidosryhmiä ja pyrkimällä turvaamaan lintujen tärkeimmät elinalueet.

Lue lisää: www.birdlife.org/europe-and-central-asia/ news/protecting-shearwaters-land-and-sea-strongpartnership-preserve-two

BirdLife maailmalla

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Espanja ja Portugali

Oliivinviljely ei enää uhkaa muuttolintuja

Vuonna 2018 paljastui, että osalla Espanjan ja Portugalin oliivitiloista kerätään satoa suuritehoisilla imureilla öisin, jolloin suuria määriä muuttolintuja yöpyy oliivipuissa (ks. BirdLife-lehti 2/2020). Tutkimusten mukaan jopa 2,5 miljoonaa lintua vuodessa imeytyi oliivien mukana koneisiin ja murskautui kuoliaaksi. Espanjan ja Portugalin BirdLife-järjestöt reagoivat nopeasti. Lisätutkimuksia tehtiin, ympäristöjärjestöt tekivät yhteistyötä viljelijöiden kanssa ja myös kuluttajat painostivat lopettamaan linnuille vaarallisen menetelmän käytön. Kolmen vuoden työn tuloksena ja kansainvälisen paineen avustuksella tämä korjuumenetelmä kiellettiin vuonna 2020 kaikkialla Espanjassa ja Portugalissa. Eurooppalainen oliivinviljely on taas turvallista linnuille.

Lue lisää: www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/olive-oil-no-longer-threat-migratory-birds

5.

5.

2.

2.

3.

1.

1.

4.

Tom Lindroos

Tristan da Cunhan kotoperäinen jättiläisalbatrossin dabbanena-alalaji on äärimmäisen uhanalainen. Sen siipien kärkiväli voi olla yli kolme metriä.

Tristan da Cunha

Merilintujen paratiisi suojelualueeksi

Maailman syrjäisin asuttu saaristo, Isolle-Britannialle kuuluva Tristan da Cunha keskellä eteläistä Atlantin valtamerta on yksi maailman arvokkaimmista merilintujen elinalueista. Saarilla pesii 25 merilintulajia, joista peräti neljää ei tavata missään muualla maailmassa. Merilintuyksilöt lasketaan kymmenissä miljoonissa, minkä lisäksi alue on tärkeä muun muassa pingviineille, hylkeille, valaille ja haille.

Viime marraskuussa saatiin ilouutinen: viranomaisten, järjestöjen ja paikallisten asukkaiden laajan yhteistyön ansiosta saariston ympärille perustettiin 687 000 neliökilometrin eli lähes kolmen Ison-Britannian kokoinen mertensuojelualue, josta 90 prosenttia on täy-

Andy Schofield

sin suojeltua esimerkiksi kalastukselta. Ison-Britannian BirdLifella oli avainrooli laajan yhteistyön koor-

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/worlds-remotest-islands-become-one-largest-wildlife-sanctuaries

Iso-Britannia

Merikeijujen salaisuudet paljastuvat

Ison-Britannian BirdLifen tutkimuksessa on saatu uutta tietoa maailman toiseksi pienimmän merilinnun, merikeijun elämästä. Varpusen kokoiselle linnulle sopivilla, alle gramman painoisilla GPS-lähettimillä seurattiin 42 pesivän merikeijun liikkeitä. Tutkitut linnut pesivät maan suurimmassa merikeijuyhdyskunnassa Mousan saarella Shetlannissa.

Tutkimuksessa selvisi, että vaikka merikeijut liikkuvat enimmäkseen melko pienellä alueella, ne hakevat ravintoa säännöllisesti jopa 200 kilometrin päästä. Uuden tiedon avulla suojelutoimia voidaan tehostaa. Lintujen eniten käyttämät merialueet täyttävät todennäköisesti uusien IBA-alueiden kriteerit ja niitä voidaan ehdottaa suojeltaviksi.

Merikeijujen tarkkailu perinteisin menetelmin on vaikeaa, sillä ne käyvät pesilläänkin vain öisin. Vasta äskettäin on saatu kehitettyä tarpeeksi pieniä lähettimiä.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/paperclip-sized-tracker-reveals-intrepid-journey-uks-smallest-seabird

sekä ruohonjuuritason työssä saariston asukkaiden ja viranomaisten keskuudessa.

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Indonesia

Kotiäidit metsiensuojelijoina

Floresin saarella sijaitsevan Golo Damun kylän naisten toimintaryhmä puolustaa kotimetsäänsä tieteen keinoin. Osana BirdLifen kansainvälistä hanketta naiset on koulutettu ja varustettu seuraamaan metsän ekologista tilaa: kirjaamaan lintuhavaintoja, seuraamaan puiden kasvua ja hakkuita sekä mittaamaan veden virtausta lähteissä. Kenttätyön tulokset kootaan säännöllisesti raportiksi, joka lähetetään viranomaisille ja muille sidosryhmille.

vat, naiset joutuvat hakemaan vettä pitkien matkojen päästä. Esimerkiksi vuonna 2014 toimintaryhmä onnistui pysäyttämään laajat hakkuut aivan vesilähteen ympärillä. Lintuja taas suojellaan metsästykseltä, koska linnut pitävät huolta metsän uusiutumisesta levittämällä puiden siemeniä.

Naisten metsiensuojeluryhmän työ on ollut niin hyödyllistä, että myös kylän miehiä on alkanut liittyä mukaan toimintaan.

Kylän asukkaille on tärkeää, että metsä voi hyvin, sillä se vaikuttaa suoraan kylän vesitalouteen: hakkuut häiritsevät veden kiertokulkua, ja jos vesilähteet kuivu-

Golo Damun kylän metsä on osa Mbelilingin kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (IBA, Important Bird and Biodiversity Area), jolla elää muun muassa erittäin uhanalainen floresinpöllönen sekä jalokotkan äärimmäisen uhanalainen alalaji floris, joka nykyään luetaan usein omaksi lajikseen.

Lue lisää ja katso video: www.birdlife.org/worldwide/news/rural-housewives-mother-guards-forest

Koonnut Inka Plit

6.

3.

4.

Muhammad Meisa

dinoinnissa

6.

Lintuvesien HELMIä kunnostetaan

BirdLife on vuosien ajan vaatinut valtiota satsaamaan lintuvesien kunnostukseen ja hoitoon. Lintuväen huutoon on vastattu HELMI- ja SOTKA-hankkeilla, joissa lintuvesilajiston hyvinvoinnin parantaminen on suuressa roolissa.

Teemu Lehtiniemi

Lintuvedet eli matalat ja kasvillisuudeltaan monipuoliset järvet, merenlahdet ja jokisuistot ovat suosittuja lintujentarkkailupaikkoja. Niiden linnusto on kuitenkin viime vuosikymmeninä vähentynyt rehevöitymisen ja umpeenkasvun vuoksi, ja esimerkiksi lintuvesiin keskittyvien uhanalaisten lintulajien lukumäärä on kolminkertaistunut vuosituhannen vaihteesta.

Ympäristöministeriön vetämässä HELMI-hankkeessa on tarkoitus kunnostaa vuoteen 2023 mennessä Suomen tärkeimmistä suojelluista lintuvesistä peräti 80. Laajamittaisilla kunnostustoimilla lintuvedet voidaan palauttaa lintuparatiiseiksi. Tämän osoittaa esimerkiksi EU:n LIFE-rahoituksella onnistuneesti kunnostettu Kokemäen Puurijärvi.

Maa- ja metsätalousministeriön vetämä SOTKA-hanke keskittyy puolestaan olosuhteiden paranta-

miseen suojelualueverkoston ulkopuolella. Hankkeessa muun muassa luodaan vesilintujen poikue- ja levähdysympäristöjä sopivien alueiden patoamisen ja vesittämisen avulla. (Ks. myös BirdLife-lehti 3/2020.)

HELMI-hankkeen lintuvesiosiota vetää johtava asiantuntija Ilpo Huolman, joka on itsekin pitkän linjan lintuharrastaja. Käytännön kunnostustyöstä vastaavat ELY-keskukset ja Metsähallitus. Lintuharrastajien ja -yhdistysten kannattaa kertoa kunnostusideoitaan viranomaisille.

– Lintuharrastajilla on hyviä ajatuksia, jotka kannattaa tuoda mahdollisimman aikaisin viranomaisten tietoon, jotta ne voidaan huomioida, kannustaa Huolman.

Lintuyhdistys mukana suunnittelussa

Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen linnustonsuojeluasiantuntija Mauri Leivo on ollut pitkään huolis-

saan alueen lintuvesien kunnon heikkenemisestä. Hän on miettinyt tarvittavia toimenpiteitä, jotta linnut pärjäisivät paremmin ja myös lintuharrastajat olisivat tyytyväisempiä. Suunnitelmista on keskusteltu ja niitä on pohdittu yhdistyksen muiden toimihenkilöiden kanssa, minkä jälkeen on otettu yhteyttä alueiden hoidosta vastaaviin viranomaisiin.

– Sähköpostit jäävät kiireisiltä viranomaisilta helposti huomioimatta, ja muutenkin ehdotuksia on vaikea kuvailla tarkasti viesteissä. Parasta on, jos onnistuu houkuttelemaan ELY-keskuksen vastuuhenkilöt maastoon mukaan. Paikan päällä on helpompi osoittaa, mitä muutoksia tarvitaan, ja miten ne hyödyttäisivät linnustoa, kertoo Leivo.

– Tärkeää on myös ”jälkihoito” eli aktiivinen yhteydenpito viranomaisiin ja ehdotusten perään kysely. Hyvätkin ehdotukset voivat muuten jäädä lojumaan paperipinoihin, hän jatkaa.

Yhdistyksen ehdotukset ovat pian toteutumassa esimerkiksi Loviisan Gammelbyvikenillä, missä HELMI-rahoituksella tullaan laajentamaan kahlaajille sopivia alueita avoveden läheisyyteen. Uusille alueille on myös lintutornista esteetön näkyvyys.

Näytä tukesi – allekirjoita kansalaisaloite!

BirdLife Suomi tukee kansalaisaloitteita uhanalaisten lajien metsästyksen rajoittamiseksi ja turpeenpolton kieltämiseksi. Aloitteet ovat keränneet jo yli puolet vaadittavista 50 000 allekirjoituksesta, mutta aikaa on enää vähän. Tee suojeluteko ja allekirjoita nyt!

Metsästyslaissa on 17 lintu- ja nisäkäslajia, jotka ovat tällä hetkellä uhanalaisia. Kansalaisaloitteessa vaaditaan metsästyslakia muutettavan niin, että uhanalaisiksi luokiteltujen lajien metsästys olisi aina kiellettyä. Metsästyksen rajoittaminen on helpoin tapa parantaa uhanalaisten lajien asemaa. Metsästys sallittaisiin uudelleen kannan voimistuttua elinvoimaiseksi, mikä motivoisi puolestaan suojelemaan uhanalaisia riistalajeja ja niiden elinympäristöjä.

Turpeenpoltto tuhoaa suoluontoa, pilaa vesistöjä ja aiheuttaa yhtä suuret päästöt kuin Suomen henkilöautoliikenne. Kivihiilen poltto on lailla säädetty kiellettäväksi vuonna 2029, ja turvealoitteen tavoite on kieltää vielä kivihiiltäkin haitallisempi turpeenpoltto. Myös suolinnustomme rajun taantumisen pysäyttämiseksi olisi tärkeää lopettaa jäljellä olevien lintusoiden tuhoaminen.

Allekirjoita täällä: www.kansalaisaloite.fi

Loviisan Gammelbyvikenin hoitoniitty on kahlaajien, niittykirvisten ja keltavästäräkkien suosiossa.

BirdLife Suomelta lisätukea EU-työhön

Sari Heikkinen

Mika Asikainen

puheenjohtaja, BirdLife Suomi

Miten minä voisin edistää lintujen suojelua? Tämä kysymys on varmasti ollut monen lukijan mielessä. Tapoja osallistua lintujen suojeluun on monia: lintupaikkoja kunnostetaan, lintulaskentoja tehdään, kaavoja kommentoidaan, uhanalaisia lintuja seurataan.

Maailman linnustoa köyhdyttävät tekijät ovat kuitenkin sen kokoluokan asioita, että yksittäisen lintuharrastajan on niihin vaikea vaikuttaa. Ilmastonmuutos, tehomaatalous, tehometsätalous ja tehokalastus uhkaavat linnustoa monella eri tapaa. Meidän pitääkin pyrkiä vaikuttamaan päätöksiin siitä, miten tätä kehitystä ohjataan. Suomessa voimme kaikki äänestää sellaisia päättäjiä, jotka toimivat luonnon puolesta. Suomen liityttyä Euroopan unioniin monista asioistamme päätetään kuitenkin Brysselissä. Siellä niihin pitää myös vaikuttaa.

BirdLife on maailmanlaajuisesti vahva organisaatio. Toimimme noin 110 maassa ja kaikissa maanosissa. BirdLife-järjestöissä ja kansainvälisessä sihteeristössä tekee töitä yhteensä 8 000 ammattilaista, joiden yhteisenä tavoitteena on lintujen suojelu. Sihteeristö tekee töitä erityisesti asioissa, joissa tarvitaan kansainvälistä osaamista ja vaikuttamistyötä. Meitä lähinnä oleva esimerkki tällaisesta työstä on juuri EU-vaikuttaminen.

Olemme toki olleet itsekin EU:ssa vaikuttamassa. Ensimmäisiä EU-prosessejamme olivat kevätmetsästyksen kieltäminen ja Natura-verkoston täydentäminen kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla pian EU:hun liittymisen jälkeen. Saimme jo silloin BirdLifen Euroopan toimistolta tärkeää tukea ja neuvoja asiassa. Ammattilaisemme Brysselissä tekevät vaikuttamistyötä todella monella sektorilla, kuten maatalouden, metsätalouden, kalastuksen, ilmaston ja maailmankaupan parissa. Vaikuttavuuden parantamiseksi ympäristöjärjestöt tekevät lisäksi laajaa yhteistyötä.

Iso tukijalka koko kansainväliselle BirdLifelle on ollut Ison-Britannian BirdLife, RSPB. Sen tuella on rahoitettu BirdLifen työtä sekä satoja suojeluhankkeita joka puolella maailmaa. Britannian EU-eron vuoksi RSPB:n tukea ohjataan jatkossa enemmän muualle kuin EU-asioihin.

Tämä aiheuttaa haasteita BirdLifen EU-työlle. Meneillään on monia isoja, todella tärkeitä EU-prosesseja, joissa BirdLifen on oltava täysillä mukana. Nyt ei ole varaa vähentää väkeä vaikuttamistyöstä.

BirdLife Suomen hallitus on päättänyt tukea BirdLifen Euroopan toimiston työtä ylimääräisellä lahjoituksella. Koronavuosi ei onneksi aiheuttanut meille taloudellisia haasteita: jäsenmäärä kasvoi ja monet kulut jäivät toteutumatta. Katsoimme, että tässä tilanteessa voimme ohjata ylimääräistä tukea BirdLifen Euroopan työhön. Ylimääräinen lahjoitus on saman kokoinen

kuin vuotuinen jäsenmaksumme järjestölle. Samalla haastamme muut EU-maiden BirdLife-järjestöt mukaan kampanjaan.

Palataan vielä alun kysymykseen. Linnustonsuojelun edistäminen on konkreettisten tekojen lisäksi laajaa vaikuttamistyötä, ja mitä useampi vaikuttaja meillä on Suomessa, Euroopassa ja maailmalla, sitä paremmat ovat mahdollisuutemme onnistua. Siksi linnustonsuojelu on myös rahakysymys. Sinä edistät tätä lintujen suojelutyötä omalla jäsen- tai tukimaksullasi tai lahjoituksillasi – kiitos siitä!

Suomessa poikkeuksellisia poikkeuslupia

BirdLife International julkaisi marraskuun alussa selvityksen siitä, miten EU-maissa noudatetaan lintujen suojelun raamit asettavaa lintudirektiiviä. Raportissa keskityttiin erityisesti poikkeuslupiin, joita myönnetään lintujen tappamiseksi niiden rauhoitusaikana. Suomi ei selvinnyt tarkastuksesta puhtain paperein.

Teemu Lehtiniemi

Lintudirektiivi määrittelee EU-maille yhteiset pelisäännöt siitä, mitkä lajit ovat suojeltuja, ja mitä lajeja jäsenmaat voivat halutessaan metsästää. Kaikki linnut ovat rauhoitettuja kevätmuuton ja pesinnän aikana. Jäsenmaiden viranomaiset voivat kuitenkin myöntää poikkeuksia rauhoitukseen. Poikkeuksen edellytyksenä on vakavan vahingon riski ja vaihtoehtoisten riskiä pienentävien keinojen puuttuminen.

BirdLifen selvityksen mukaan EU-maat myönsivät vuosina 2009–2017 yli 84 000 poikkeuslupaa yli 14 miljoonan linnun tappamiseksi. Valtaosa luvista myönnettiin lintujen maataloudelle, kalastukselle tai vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. Selvityksen mukaan maiden välillä on kuitenkin suuria eroja.

Suomi ei erottunut joukosta edukseen. Suomessa on myönnetty erittäin runsaasti poikkeuslupia varislintujen ja suurten lokkien tappamiseksi pesimäaikaan, koska lajien ravintoon kuuluvat munat ja poikaset. Muis-

sa maissa saalistajien vähentämiseksi ei ole myönnetty juuri lainkaan lupia.

Toinen Suomen erityispiirre on pesimäaikainen räkättirastasjahti mansikkatiloilla. Vaikka mansikkaa viljellään koko Euroopassa, vain Suomessa mansikkatiloille myönnetään runsaasti poikkeuslupia.

Lisäksi selvitys totesi Suomessa olevan kaksi laajempaa selkeästi lintudirektiivin vastaista käytäntöä eli haahkakoiraiden metsästys lajin pesimäaikaan kesäkuussa ja korpin rauhoittamaton asema poronhoitoalueella.

Kaikkien edellä mainittujen kansallisten epäkohtien korjaaminen on kuulunut pitkään BirdLife Suomen tavoitteisiin ja työ jatkuu tänäkin vuonna. Kiitos, että autat meitä jäsenenä tai tukijana!

Jykä-kotka muutti talveksi Ruotsiin

Jyrki Mäkelä ja Inka Plit

BirdLifen Kuusamossa huhtikuussa vapautettu lähetinmerikotka Jykä viihtyi vielä syyskuussa Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Syksy onkin petolintujen juhla-aikaa, kun metsästäjien jättämiä eläinten jäänteitä löytyy kautta koko Suomen. Jykä tarvitsee kuitenkin tuuria haaskojen käytössä, sillä niitä syödessä linnuilla on suurin vaara saada elimistöönsä luodin osia ja lyijyä, joka on tutkitusti yksi merikotkien yleisimmistä kuolinsyistä.

Syyskuun lopussa Jykä siirtyi Kemijärvelle, missä matalat rannat ovat myös paikallisten merikotkien suosiossa. Sitten matka jatkui lännemmäs kohti Rovaniemeä, jossa koukkunokka teki kaksi viikon mittaista pysähdystä. Haaskan lisäksi syy olisi voinut olla puolison kosiskelu, onhan Jykä jo naimaikään ehtinyt komea merikotkakoiras, arviolta noin 7-vuotias. Mutta vakiintumisesta tai reviirin valtaamisesta ei vieläkään näkynyt merkkejä.

Rannikko kutsuu

13.10. Jykän käytös muuttui yllättäen: tiukasti sisämaassa pysytellyt Jykä otti korkeutta ja lensi määrätietoisesti kohti merimaisemia, saavutti rannikon Kuivaniemellä ja saapui iltapäiväksi Hailuotoon. Seuraavana päivänä se palasi mantereelle ja jatkoi matkaansa rannikkoa seuraten.

Jykä ohitti Raahen, Kalajoen, Kokkolan, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn, kunnes päätti koukata taas kohti sisämaata. Lokakuun loppupäivät kotka vietti Vaasan eteläpuolella, lentäen vain muutaman kilometrin päi-

Sanajono

Anne Kotiharju

Vihjeet

Päästä pyrstöön (harvinaisia lintuvieraita): Ruohostomaiden varpuslintu, näyttää syyspukuiselta

serkultaan • Jonkun suomalaisen

täyskaima Atlantin rannikolla

• Alaskasta harhaillut tai ehkä tarhasta karkaillut

• Välimerellinen pesäloinen

Pyrstöstä päähän: Vauva-? • Oli

Sipilällä • Liuku-? • Valon bändi

• Poistuvaa • Luoti • Pahkasta • Epäsopua

Vastaa ja voita!

Lähetä ratkaisusi ja yhteystietosi

17.3. mennessä osoitteeseen birdlifelehti@birdlife.fi ja osallistut pienten

palkintojen arvontaan!

Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa.

vässä. Se oli todennäköisesti löytänyt peltojen ja metsäsaarekkeiden keskeltä jonkin haaskan.

Marraskuun toisella viikolla oli taas aika lähteä liikkeelle. Pori, Rauma, Luvia ja Uusikaupunki jäivät Itämeren rantaviivaa seuraten hetkessä taakse.

Meren yli

Pian Jykä oli jo Ahvenanmaalla, joka kelpasi vain yhden yön lepopaikaksi. Seuraavana päivänä kotka suuntasi määrätietoisesti Eckeröstä länteen ja saapui lopulta Öregrundiin, Tukholmasta sata kilometriä pohjoiseen.

Ruotsissa Jykä ei lähtenytkään kohti etelää, kuten olisi voinut arvailla, vaan se eteni Uppsalan ohi Gävlen kuntaan. Siitä alkoi järviseutujen tutkiminen. Voi hyvinkin olla, että Jykä on ollut täällä jo monena aiempana talvena – kotkilla on pitkä, hyvä muisti.

Lyhenevät päivät ovat tuoneet ongelmia satelliittilähettimen aurinkopaneelien toimintaan. Viimeisin päivitystieto Jykästä on saatu itsenäisyyspäivänä. Todennäköisesti Jykä on kunnossa. Nyt pitää vain odottaa aurinkoisempia päiviä.

Mitä tapahtuu keväällä?

Pesäpoikasina rengastetuista merikotkista on saatu runsaasti havaintoja Itämeren rannikolta ja Ruotsista, joten Jykän talviliikkeet eivät tulleet täytenä yllätyksenä. Lähettimensä ansiosta Jykä tuottaa kuitenkin ainutlaatuista lisätietoa vanhan merikotkan liikkeistä eri vuodenaikoina.

Pesivät merikotkat aloittavat helmikuussa näyttävät soidinlennot ja pesien koristelun, ja maaliskuun alussa

naarasmerikotkalla alkaa yli kuukauden kestävä haudontaurakka. Silloin Jykällä pitäisi olla puoliso ja reviiri, jos se aikoo jatkaa sukuaan. On mahdollista, että se on jo löytänyt kihlattunsa. Saa nähdä, mitä tuleva kevät tuo tullessaan!

Finnaturen valokuvauskurssit Oulun seudulla!

5.-7.2.2021 Lightroom & Photoshop ja maakotkat Lauantai kotkakojussa, sunnuntaina kuvankäsittelyä.

9.- 11.4.2021 Luontokuvauksen perusteet Kamera ja luontokuvaus tutuksi!

23.- 25.4.2021 BirdLife Suomi lintukuvauskurssi Lintuharrastajasta kuvaajaksi. Lintukuvaus maastossa.

Finnaturen piilokojut ja omatoimimatkat

Koe nyt Suomen hienoimmat kuvauskohteet!

Maakotka 15.9.-31.3. | Huuhkaja 15.9.-31.5. Teeri 15.3.-15.5. | Suokukko 8.5.-31.5.

Huomaa myös koronaturvalliset valmiiksi paketoidut omatoimimatkat kojuillemme.

BirdLife Suomen jäsenalennus

normaalihintaisista kursseista ja kojuista -10%

Viime numeron oikea ratkaisu jaloista päähän: IVATUTNILATSUMU LUPARIITALAKIREET

Sanajonotehtävässä kuvio täytetään peräkkäisillä sanoilla vihjeiden mukaisessa järjestyksessä, yksi kirjain per ruutu. Ratkaisu on luettavissa molempiin suuntiin. Toiseen suuntaan sanat ovat lintulajeja, toiseen suuntaan kaikenlaisia sanoja. Sanat voivat olla yksikössä tai monikossa.

Lue lisää kursseista ja kojuistamme www.finnature.fi

Lisätiedot myös suoraan toimistoltamme

info@finnature.fi tai puhelimitse 045-129 4264

Uutta! Lintuaiheiset sisustustuotteet www.AweNature.fi

BirdLifen lähetinmerikotka Jykän liikkeet 19.8.–6.12.

Jykän ensimmäisistä seurantakuukausista kerrottiin BirdLife-lehdessä 3/2020.

Pikkutikka on BirdLifen vuoden lintu 2021

Pikkutikka Pihabongauksessa

p r o s e n t t a p i h o i s t a

Pihabongaus-tapahtumassa on viime vuosina havaittu pikkutikkoja selvästi aikaisempia vuosia vähemmän.

Tänä vuonna selvitetään pikkutikan esiintymistä. Kaikki voivat auttaa selvityksessä retkeilemällä pikkutikalle sopivilla esiintymispaikoilla ja kirjaamalla havainnot Tiira-lintutietopalveluun.

Teemu Lehtiniemi

Vain peipon kokoinen pikkutikka on valtaosan vuotta hyvin huomaamaton. Se nakuttaa hennolla nokallaan lahopuiden repsottavia kuoria etsiessään selkärangattomia ravinnokseen, eikä pidä itsestään turhaa meteliä. Keväällä pikkutikka ei sen sijaan jää aamun kulkijoilta huomaamatta. Aktiivisinta soidinaikaa on huhtikuu. Pikkutikat havaitaan useimmiten kuuluvasta ja tasaisesta, muutaman tavun mittaisesta kiikityksestä ”kii-kii-kii-kiikii”. Toukokuussa saapuvan käenpiian ääni on samantapainen. Äänten eroja voi harjoitella verkkosivuillamme: www.birdlife.fi/vuodenlintu. (Ks. myös Lajipari, s. 21.)

Pienten lahojen lehtipuiden nakuttaja

Pikkutikka löytyy pesimäaikaan lähes poikkeuksetta lehtipuuvaltaisista paikoista. Varmimmin sen tapaa leppävaltaisista rantametsistä, joissa on runsaasti pienikokoista lahopuustoa. Lajin löytää usein myös taajamien hoitoa vaille jääneistä lehtipuupöheiköistä sekä peltoalueiden lehtipuuvaltaisista, kosteuden vaivaamista metsäsaarekkeista.

Pikkutikkoja pesii Hangosta Utsjoelle, mutta ei kuitenkaan kaikkialla. Pikkutikka on harvalukuinen laji, joka puuttuu kokonaan laajoilta alueilta.

Suomen pesimäkannan suuruus tunnetaan varsin huonosti: kannaksemme arvioidaan 1 400–5 000 paria. Vuoden lintu -hankkeen yhtenä tavoitteena on kannanarvion tarkentaminen. Siihen tarvitaan lintuharrastajien havaintoja.

Viime aikoina vähentynyt

Pikkutikka on useimpien lintuaineistojen mukaan viime aikoina vähentynyt. Esimerkiksi pihabongausaineistossa se on vähentynyt jopa 40 prosenttia reilussa vuosikymmenessä.

Pikkutikkaa on Suomessa tutkittu vähän, eikä viimeaikaisen vähenemisen syitä tunneta. Taustalla voi olla puubioenergian korjuu. Puupohjaisen energian lisäämisen vuoksi pienikokoisten lehtipuiden kerääminen peltojen laidoilta on tehostunut, ja myös metsätaloustoimissa jätetään vähemmän pienikokoista puuta lahoamaan. Lajille välttämätöntä lehtipuulahopuuta lienee sen vuoksi tarjolla aiempaa vähemmän.

Markus Varesvuo / Lintukuva.fi

Pikkutikka on paikkalintu. Se etsii ravintoa puiden rungoilta, mutta talviaikaan sen tapaa usein myös osmankäämi- ja järviruokokasvustoista.

Pitkäaikainen seuranta kertoo:

IBA-alueiden linnusto muuttuu

Suomessa on sata kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (Important Bird and Biodiversity Area, IBA). Niistä suuri osa on laajoja metsien ja soiden kirjomia alueita Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vaikka nämä alueet on enimmäkseen suojeltu, se ei ole estänyt niiden linnustoa muuttumasta. Tässä kerrotaan, mitä kuudella hyvin tutkitulla IBA-alueella on muutamassa vuosikymmenessä tapahtunut.

Tero Toivanen

Suomen IBA-alueiden linnuston seurantaa tekevät yhteistyössä BirdLife Suomen vapaaehtoiset laskijat ja Metsähallitus. Kattavan seurannan ansiosta alueiden linnusto tunnetaan hyvin.

Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa Metsä-Lappi

Talitiainen runsastuu kaikilla IBA-alueilla. Kuvassa on esitetty talitiaisen keskimääräinen runsaus kolmella eteläisellä (sininen) ja kolmella pohjoisella (vihreä) IBA-alueella kolmena vuosikymmenenä.

Valtaosa alueista on inventoitu sekä 1900-luvun lopulla, 2000-luvulla että 2010-luvulla.

Linnuston muutokset Suomessa johtuvat pääosin ihmistoiminnan, kuten maa- ja metsätalouden aiheuttamasta elinympäristöjen heikentymisestä. Silti myös suojeltujen alueiden linnusto muuttuu, vaikka niiden elinympäristöt ovat säilyneet lähes entisellään.

Tärkeillä lintualueilla tapahtuneet muutokset näkyvät selvästi esimerkiksi kolmella ”eteläisellä”

IBA-alueella (Patvinsuo Pohjois-Karjalassa sekä Olvassuo ja Litokaira Pohjois-Pohjanmaalla) sekä kolmella ”pohjoisella” alueella (Kemihaaran suot, Kittilän kaakkoisosan suot ja Pomokaira-Koitelaiskaira Metsä-Lapissa). Kaikki nämä alueet on tutkittu hyvin tarkkaan kolmena eri vuosikymmenenä.

Soiden linnut hupenevat, vaikka menestyjiäkin on Suolinnut ovat nykyisin ahdingossa ilmastonmuutoksen ja ojitusten takia. IBA-alueilla ovatkin vähentyneet monet pohjoiset kahlaajat: kolmella pohjoisella

IBA-alueella esimerkiksi mustaviklo on taantunut viime vuosituhannelta alle neljännekseen ja suokukko viidennekseen entisestä.

Yksi Suomessa eniten vähentyneistä linnuista, pohjansirkku, on taantunut kolmella eteläisellä IBA-alueella muutamassa vuosikymmenessä jopa 85 prosenttia ja pohjoisillakin alueilla 70 prosenttia. Tällä vuosituhannella lajin väheneminen näyttää pohjoisessa taittuneen: samalla se on silti liki kadonnut eteläisiltä asuinsijoiltaan. Suolinnuston menestyjiin kuuluu kurki, jonka kanta on kaksinkertaistunut IBA-alueilla. Kahlaajista esimerkiksi liron ja kapustarinnan kannat ovat pysyneet IBA-alueilla jokseenkin vakaina.

Eteläiset metsälinnut runsastuvat

Metsälinnuston voittajia ovat eteläiset lajit. Talitiaisen kanta on pohjoisilla IBA-alueilla jopa kymmenkertaistunut! Suuresti on runsastunut myös kulorastas, jonka IBA-alueiden kanta on noin kaksinkertaistunut. Ilahduttavaa on vanhojen metsien tyyppilajin, pohjantikan, lievä runsastuminen IBA-alueilla.

Pohjoiset lajit ovat metsissäkin ahdingossa. Esimerkiksi eteläisten IBA-alueiden järripeipot ovat huvenneet viime vuosituhannelta neljännekseen. Lapintiaisen kanta on pienentynyt pohjoisilla IBA-alueilla alle puoleen entisestä. Poikkeus sääntöön on tilhi, joka on suuresti runsastunut kaikilla alueilla ja vakiintunut eteläistenkin IBA-alueiden pesimälinnustoon.

Pohjansirkku on lähes kadonnut monelta eteläiseltä IBA-alueelta. Pohjoisessa laji yhä sinnittelee, vaikka sen kanta onkin siellä vain kolmasosa 1900-luvun tasosta.

Petri Vainio

Tiirassa ennätysten vuosi 2020

Teemu Lehtiniemi

BirdLifen ylläpitämän Tiira-lintutietopalvelun suosio kasvoi harppauksin vuonna 2020. Tiira on yhä tärkeämpi osa lintuharrastusta. Sen lisäksi, että omat havainnot pysyvät Tiirassa järjestyksessä, järjestelmä helpottaa esimerkiksi kevätmuuton seuraamista ja auttaa retkien suunnittelussa.

Vuoden vaihtuessa Tiirassa oli lähes 22 miljoonaa lintuhavaintoa kaikkiaan 482 luonnonvaraisesta sekä 40:stä Suomessa tarhakarkulaiseksi tulkitusta lajista. Havainnoista yli puolet, 13 miljoonaa, on tehty kymmenen edellisen vuoden aikana.

Laulujoutsen johtaa joukkoa

Vuonna 2020 Tiiraan kirjauduttiin yli 2,4 miljoonaa kertaa, mikä oli 17 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vastaavasti myös havaintomäärä kasvoi: järjestelmään tallennettiin yli 1,7 miljoonaa vuoden 2020 havaintoa, 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Viime vuodelta kirjattiin havaintoja 352 lajista, mikä on Tiiran 15 vuoden toiminta-ajan toiseksi korkein luku. Ennätysmäärä 355 lajia on vuodelta 2011. Eniten havaintoja, yli 50 000, kirjattiin edellisvuosien tapaan Suomen kansallislinnusta laulujoutsenesta.

Tiiran havaintoihin liitettiin yli 30 000 tallennetta eli kuva- tai äänitiedostoa vuonna 2020. Liitettyjen tallenteiden määrä oli viidenneksen suurempi kuin minään aikaisempana vuonna. Kaikkiaan Tiirassa on jo yli 170 000 havaintoihin liittyvää tallennetta.

Jäsen saa Tiirasta enemmän tietoa

Vuoden lopussa Tiiralla oli lähes 37 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Käyttäjien määrä kasvoi edellisvuodesta 10 prosenttia. Käyttäjistä reilut 8 000 on kirjannut

omiin tietoihinsa BirdLifen jäsennumeron, jonka avulla saa käyttöönsä Tiiran jäsenedut.

Kaikki Tiiraan rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjata ja hakea havaintoja Tiiran lähes loppumattomasta tietokannasta. Jäsenetuna voit muun muassa:

tehdä monipuolisempia hakuja – tarkastella hakutuloksia tarkemmilla kartoilla

selailla havaintoihin liittyviä kuvia ja muita tallenteita – tutkia päivittäin uudistuvilta listoilta kunkin vuoden lajikohtaisia ensihavaintoja valtakunnallisesti ja alueellisesti

tutustua Tiiran havaintoihin perustuviin kuntien ja yhdistysten lajilistoihin.

Jäsennumero löytyy esimerkiksi tämän lehden osoitekentästä, jos olet jäsen tai tukija. Jos et ole, voit liittyä osoitteessa www.birdlife.fi/liitytaitue.

Lintuharrastajien tietotarpeiden lisäksi Tiira-lintutietopalvelun havainnot ovat aluetason suojelu- ja tutkimustyön kivijalka, jota suomalaiset lintuharrastajat ylläpitävät. Ole mukana aineiston kartuttamisessa kirjaamalla Tiiraan omat lintuhavaintosi. Kaikki havainnot ovat tärkeitä.

Talleta lintuhavaintosi Tiiraan: www.tiira.fi

Lyijyhaulien käyttö kosteikoilla kielletään

Lyijyhaulien käytön ja hallussapidon kielto kosteikoilla etenee EU:ssa, vaikka Suomi haraa vastaan osana pientä vähemmistöä. Kosteikkoja koskeva käyttökielto edistää jo suuresti vesilintujen suojelua, mutta pitkällä tähtäimellä lyijystä on päästävä kokonaan eroon.

Tero Toivanen

Lyijy on myrkky, joka ei kuulu luontoon. Ravinnon mukana niellyt lyijyhaulit ja vesistöihin liuennut lyijy ovat yksi tärkeimmistä vesilintujen kuolinsyistä: Euroopassa jopa miljoonan vesilinnun arvioidaan kuolevan vuosittain lyijyyn. Lyijy tappaa paljon myös ravintoketjun huipulla olevia petolintuja, kuten Suomessa meri- ja maakotkia. Euroopassa lyijyhaulien käyttö on jo kokonaan kielletty esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa. Sen sijaan lyijy on suuri ongelma erityisesti eteläisen Euroopan kosteikoilla, missä moni Suomessa pesivä vesilintu talvehtii. Suomessa – Ahvenanmaata lukuun ottamatta – lyijyn käyttö on kielletty vesilintujen metsästyksessä, mutta kieltoa on hankala valvoa, koska lyijyä voi olla edelleen aseessa kosteikoillakin, jos tarkoitus on ampua muita lajeja.

Lyijyn käyttökieltoa kosteikoilla on EU:ssa valmisteltu jo pitkään. Kemikaaliasioita käsittelevässä REACH-komiteassa esitys hyväksyttiin syyskuussa, ja Euroopan parlamentin enemmistö päätyi marraskuussa tukemaan kieltoa – konservatiivisten ryhmien vastaehdotuksista huolimatta. Valitettavasti Suomi äänes-

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme

ti REACH-komiteassa kieltoa vastaan, ja moni suomalainen parlamentaarikko jatkoi vastustusta parlamentin äänestyksissä.

Lyijypitoisten haulien käytön ja hallussapidon kielto kosteikoilla astuu näillä näkymin voimaan vuonna 2023. Todennäköisesti lyijyn käyttö ammuksissa tullaan ennen pitkää kieltämään kaikissa elinympäristöissä. Suomessa, missä suuri osa maan pinta-alasta on kosteikkoa, lyijyn täyskielto on ainoa oikea ratkaisu.

Lue lisää: www.birdlife.fi/suojelu/vaikuttaminen/ metsastys/lyijy-tappaa-lintuja.

vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Tiira-lintutietopalvelun havaintojen kokonaismäärä on kasvanut vuoden 2010 kuudesta miljoonasta lähes 22 miljoonaan.

Yli sata tuhatta lintuharrastajaa osallistui

Euroopan lintuatlaskartoituksiin

Kauan odotettu lintuharrastajien suurtyö, Euroopan toinen lintuatlas, julkaistiin joulukuun alussa. Edellisestä Euroopan laajuisesta selvityksestä oli ehtinyt kulua yli 20 vuotta, ja linnusto on tänä aikana muuttunut suuresti.

Tero Toivanen

Uusi Euroopan lintuatlas on kattava tietopaketti lintujen levinneisyydestä ja runsaudesta koko Azoreilta Uralille ja Huippuvuorilta Kaukasukselle ulottuvalla alueella. Kartoitukset toivat täysin uutta linnustotietoa etenkin Euroopan itäosista, kuten Turkista ja Venäjältä. Euroopan lintuatlaksen maastotöihin osallistui peräti 120 000 lintuharrastajaa pääosin vapaaehtoistyönä. Tuhannet suomalaiset lintuharrastajat ovat olleet mukana hankkeessa sekä osallistumalla kansallisiin lintuatlaskartoituksiin että ilmoittamalla havaintonsa Tiira-lintutietopalveluun. Suomalaiset ovat tehneet paljon atlaskartoituksia myös Venäjällä.

Euroopassa pesii nykyisin lähes 600 lintulajia, joista jo 57 on ihmisen tuomia vieraslajeja. Linnustossa on sekä voittajia että häviäjiä. Etenkin lajit, joiden suojeluun on panostettu, ovat runsastuneet – hyvänä esimerkkinä merikotka. Muun muassa soiden ja maatalousympäristön linnut ovat sen sijaan vähentyneet. Esimerkiksi Suo-

messa jo äärimmäisen uhanalaisen peltosirkun levinneisyysalue on pienentynyt myös muualla Euroopassa. Euroopan lintuatlas kertoo myös lintujen levinneisyysalueiden siirtymisestä pohjoiseen ilmaston lämpenemisen myötä. Keskimäärin lajit ovat edenneet pohjoiseen noin kilometrin verran vuodessa. Poikkeuksiakin on: esimerkiksi tilhi on odotusten vastaisesti levittäytynyt etelään päin niin Suomessa kuin koko Fennoskandiassa.

Opettaja, tartu Lintuvisaan!

Inka Plit

Mikä on Lintuvisa?

Luokan tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu, johon BirdLife tarjoaa materiaalit ja palkinnot. Ensin opetellaan lintulajien tunnistamista, ja harjoitusten päätteeksi pidetään oppilaiden kesken Lintuvisa.

Lintuvisa on palkintoja lukuunottamatta kokonaan verkkopohjainen, joten se soveltuu myös etäopetukseen.

Minkä ikäisille Lintuvisa on tarkoitettu?

Lintuvisassa on neljä sarjaa: luokat 1–3, luokat 4–6, luokat 7–9 sekä avoin sarja esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksille. Opeteltavien lintulajien määrä vaihtelee sarjoittain: pienimmille oppilaille

10 kiperää linnuista (s. 21)

Vastaukset:

Hanki Euroopan lintuatlas Lintuvarusteesta!

European Breeding Bird Atlas 2 (2020)

kieli: englanti

sivumäärä: 968

www.lintuvaruste.fi

riittää 40 lajin tunnistaminen, vanhimmat opettelevat 100 lintulajia.

Miten Lintuvisa toteutetaan?

Ensin varataan aikaa harjoittelulle. Opettaja voi opettaa lintujen tunnistusta valmiiden materiaalien avulla, ja oppilaat voivat kokeilla harjoitusvisoja BirdLifen verkkosivuilla.

Loppuhuipennukseksi luokassa pidetään varsinainen Lintuvisa. Opettaja saa BirdLifesta linkin tunnistuskilpailuun, johon on valittu osa kuhunkin sarjaan sisältyvistä lintulajeista. Oppilaat vastaavat visaan esimerkiksi älypuhelimilla tai koulun tietokoneilla, ja opettaja saa oppilaiden tulokset sähköpostiinsa. BirdLife lähettää myös pienet lintuaiheiset palkinnot jaettavaksi kaikille oppilaille visailupäivän päätteeksi.

Halutessa voidaan kunkin luokan parhaiden lintutuntijoiden kesken pitää lisäksi vaikkapa rinnakkaisluokkien tai naapurikoulujen välinen loppukilpailu.

Milloin Lintuvisaan voi osallistua?

Lintuvisan voi toteuttaa oman aikataulun mukaan, ja opettaja voi ilmoittaa luokkansa mukaan milloin vain lukuvuoden aikana. Pohjois-Pohjanmaalla käydään vuosittain Limingan seudun kuntien alueellinen loppukilpailu huhtikuun lopussa Liminganlahden luontokeskuksessa.

www.birdlife.fi/lintuvisa

1. Naurulokki (vanha talvipuvussa).

2. Pikkutikka (14–16,5 cm).

3. Punanauraja.

4. Räyskä.

5. Rantakurvin.

6. Keskimäärin lähes viidellä päivällä.

7. Jänkäkurpan.

8. Lähes 600.

9. Korppia. 10. Talvella 1956–57. Suomessa on laskettu talvilintuja pisimpään koko maailmassa.

Tutustu ohjeisiin ja kokeile demovisaa!

Jan Södersved

Helpotusta pandemiaan. Kannustimme suomalaisia luontoon. Järjestimme kaikille avoimen Pihojen taisto -tapahtuman ja Tunnista 100 lintulajia -haasteen (ks. s. 20), joissa oli tuhansia osallistujia.

Yli 20 miljoonaa havaintoa arkistossa. Tiira-lintutietopalveluun tallennettiin yli kaksi miljoonaa lintuhavaintoa. Tiirassa oli vuoden lopussa lähes 22 miljoonaa havaintoa (ks. s. 13).

Saavutuksiamme vuonna 2020 Kiitos,

Suojelimme tärkeitä lintualueita. Edistimme satojen elinympäristöjen ja luontoharrastuspaikkojen säilymistä Tärkeät lintualueet -hankkeen avulla.

että olet mukana!

Kevätmetsästys päättyi. Haahkan kevätmetsästys Ahvenanmaalla saatiin EU-tuomioistuimen päätöksellä päättymään.

Myrkyllinen lyijy pois luonnosta. Lyijyhaulien käyttö soilla ja muilla kosteikoilla päätettiin kieltää (ks. s. 13).

Kosteikot kuntoon. Edellisten vuosien kampanjointimme lintuvesien kunnostuksen ja hoidon lisäämiseksi johti mittavan lintuvesien kunnostusohjelman käynnistymiseen (ks. s. 8).

Vesilinnuille lepäilyrauhaa. Aloitimme yhdessä Suomen Metsästäjäliiton kanssa hankkeen metsästykseltä vapaan vesilintujen syyslevähdysalueverkoston perustamiseksi.

Arvokkaita havaintoja. Suomen linnuston tilan seuranta perustuu valtaosin BirdLifen jäsenten ja tukijoiden tuottamaan lintutietoon. Puolet Suomessa pesivistä lintulajeista on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä.

Vaikutimme Euroopassa. Teimme työtä, jotta lintujen laiton tappaminen Välimerellä ja muualla Euroopassa vähenisi.

Tuhansia osallistujia. Tapahtumissamme oli yhteensä yli 40 000 osallistujaa. Pihabongaus (ks. s. 17) on Suomen suurin luontoharrastustapahtuma.

Luonto tutuksi lapsille. Tuhannet lapset ja nuoret saivat luontokokemuksia Lasten lintuviikko -tapahtumassa ja jäsenyhdistysten järjestämissä muissa tapahtumissa.

Luontoystävällisempää metsätaloutta. Olimme mukana kehittämässä talousmetsien FSC-sertifikaattia luonnon monimuotoisuutta paremmin turvaavaksi.

Maatalousvahingot minimiin. Avustimme hallintoa lintujen aiheuttamien maatalousvahinkojen ehkäisemiseksi.

Pystymme tekemään enemmän! Vuoden aikana BirdLifeen ja jäsenyhdistyksiimme liittyi 2 400 uutta jäsentä ja tukijaa.

Haahka. Pertti Rasp

Hannu Eskonen

Lapintiira.JyrkiMäkelä

Pihabongauksen neljä runsainta lajia viime talvena olivat talitiainen, sinitiainen, pikkuvarpunen ja keltasirkku. Pihabongauksen ideana on havainnoida, mitä lintuja näkyy, ja laskea, montako yksilöä kutakin lajia enimmillään nähdään samaan aikaan. Havainnot ilmoitetaan kaikista havaituista linnuista, mutta kaikkia lintulajeja ei tarvitse tunnistaa. Havaintojen määrällä ei ole väliä.

Pihabongaus koululaisille? Onnistuu!

Maanantaista perjantaihin 25.–29.1. ennen varsinaista Pihabongaus-viikonloppua vietetään Pihabongauksen koululaisviikkoa. Opettajat esikouluista lukioon asti voivat osallistua tapahtumaan lähtemällä vähäksi aikaa ryhmänsä kanssa ulos tarkkailemaan talvilintuja. Miten homma toimii käytännössä?

Hanna Aalto

Pihabongauksen koululaisviikolla voi vihkiytyä oppilaiden kanssa talvilintujen tunnistamisen ja tutkimuksen tekemisen saloihin. Talvilintuja on vähän ja ne oppii tuntemaan nopeasti. Pihabongauksen ilmaisista materiaaleista löytyy esimerkiksi kuvia ja videoita lintujen tunnistamisen harjoitteluun.

Olen osallistunut Pihabongaukseen niin yläkoululaisten kuin lukiolaistenkin kanssa. Etukäteen kannattaa tutustua porukalla tapahtuman ohjeisiin. Esimerkiksi linnuista lasketaan suurin samaan aikaan näkyvä lukumäärä – muuten samat linnut tulee laskettua helposti useampaan kertaan. Pari vapaaehtoista oppilasta saa tehtäväkseen toimia kirjurina, jotta havainnot saadaan talteen.

Oppilaita kannattaa varoittaa ulkoilusta, jotta heillä on riittävän lämpimät kamppeet päällä. Yleensä olemme saaneet riittävästi havaintoja kasaan puolessa tunnissa.

Ulos!

Koulumme pihalla lintuja on melko vähän, mutta olemme sopineet muutamien lähitalojen asukkaiden kanssa vierailusta. Pääsemme näin seuraamaan hyvän talviruokintapaikan lintuja. Ruokinta lisää havaittavien lintujen määrää selvästi, ja lintuja pääsee usein lähemmäs.

Koulullamme on kiikareita, joita olemme käyttäneet havainnoinnin apuna. Ennen maastoon lähtöä käymme yhdessä läpi kiikareiden käyttämisen, laitamme säädöt kohdalleen

ja tarvittaessa putsaamme edellisten käyttäjien sormenjäljet. Kiikarit eivät kuitenkaan ole välttämättömät.

Retkellä kirjurit käyttävät paperista havaintolomaketta. Opettajan kannattaa ilmoittaa ryhmän havainnot tapahtuman verkkolomakkeelle mahdollisimman pian retken jälkeen. Näin luokka on mukana myös palkintojen arvonnassa.

Opettavaista pohdintaa

Seuraavalla oppitunnilla olemme käyneet läpi tieteellisen tutkimuksen teon periaatteita. Oppilaat ovat esimerkiksi saaneet pohtia havainnointinsa tuloksia, miettiä tulosten vertailukelpoisuutta ja keksiä tekemänsä tutkimuksen mahdollisia virhelähteitä.

Olemme saaneet aikaan todella hyviä keskusteluja tutkimuksen tekemisestä. Oppilaat ovat esimerkiksi huomanneet, että he eivät välttämättä tunnista kaikkia lintulajeja harjoittelusta huolimatta ja että eri luokkien tunnistamistaidoissa voi olla eroja.

Oppilaat keksivät nopeasti korjausehdotuksia, jotta tutkimuksesta tulisi luotettavampi. He ovat esimerkiksi eh-

dottaneet, että kaikki osallistujat opiskelisivat yhtä hyviksi tunnistajiksi tai että käytettäisiin joka kerta samoja henkilöitä laskijoina. Joidenkin ryhmien kanssa olemme päässeet niin pitkälle, että pohdiskelemme ruokintapaikan sijainnin, säätilan tai ruokinnalla tarjolla olevan ravinnon vaikutusta havaintoihin.

Päädymme keskusteluissa kuitenkin aina siihen, että yksittäiset virheet hukkuvat havaintomassaan, ja suuresta, vuosittain samaan tapaan kerättävästä aineistosta saadaan paljon mielenkiintoista tietoa irti. Pihabongauksen tulossivuilla on aikasarjoja, joiden avulla voi helposti havainnollistaa lajien runsauden muuttumista. Esimerkiksi varpusten ja keltasirkkujen vähentyminen ja pikkuvarpusten runsastuminen näkyvät aineistossa hyvin.

Pihabongaus on kaikin puolin mainio syy lähteä ulkoilemaan oppilaiden kanssa. Kannustan kaikkia opettajia osallistumaan, samalla karttuvat omatkin lajintuntemustaidot!

Kirjoittaja on parikkalalainen biologian ja maantiedon opettaja.

Lintukuvat: Kalevi A. E. Koski. Oppilaskuva: Hanna Aalto.

P I H A

30.–31.1.2021

Hauskaa, helppoa, hyödyllistä

– ja siihen kuluu vain tunti!

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtuman avulla on jo yli kymmenen vuoden ajan kerätty arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

Osallistu sinäkin!

Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita!

Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Näin osallistut Pihabongaukseen:

n Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla kotipihalla tai muussa sopivassa paikassa la 30.1. tai su 31.1.

n Tunnista havaitsemasi lintulajit.

n Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan.

Pihabongauksen suojelijana toimii vuonna 2021 tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Opettaja!

Osallistu Pihabongaukseen luokkasi kanssa 25.–29.1.!

www.pihabongaus.fi

Pihabongaus on järjestetty Suomessa vuodesta 2006 alkaen. Se on Suomen suurin lintutapahtuma. Siihen osallistuu vuosittain yli 20 000 ihmistä.

n Ilmoita havaintosi BirdLife Suomelle viimeistään 5.2. verkkolomakkeella: www.pihabongaus.fi

n Havainnot voi ilmoittaa myös postikortilla: BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikorttiin tulee merkitä myös havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä.

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 10 €/kk.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Pieni sanasto –

Ekopinna: kotoa linnun luokse ja takaisin on matkattu ilman moottorikäyttöisiä kulkuneuvoja.

– Elis, elämänpinna: elämän aikana havaittu lintulaji (Suomessa).

Pitää hallussa: tietää koko ajan, missä tarkkailtava lintu on.

– Staijaus: muuttolintujen tarkkailu samalla havaintopaikalla pysyen.

Vuodari, vuodenpinna: kalenterivuoden aikana havaittu lintulaji (Suomessa).

Talvilintuopas

● Opas esittelee tekstein ja valokuvin 44 talvisen pihan lintua. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta!

Tilhipinssi

● Uljas tilhipinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Ekopinnaennätyksellä suojelulle – yli

Vuosi sitten uudenvuodenaamuna poljin pimeässä Laitilasta Raisioon mäntysirkun näkemisen toivossa. Siitä starttasi yritykseni rikkoa voimassa ollut ekovuodarien Suomen ennätys, 279 lajia. Samalla halusin kerätä varoja suojelutyölle. Miten kävi?

Juha Kylänpää Olin punninnut asiaa kauan ja laskin uuden ekovuodenpinnaennätyksen tekemisen mahdolliseksi, mutta ei mitenkään varmaksi. Se tulisi vaatimaan sekä suunnittelua että tuuria.

Tiesin, että 10 000 pyöräilykilometriä tulee ylittymään reilusti, ja ekasta lähdöstä vuoden loppuun polkupyörän mittariin kertyikin lopulta 19 103 kilometriä – yli viisi miljoonaa polkimien kierrosta.

Kotoa poissa vietin 130 yötä, enimmät käyttööni tarjotuissa asunnoissa, mutta teltassakin 27 yötä ja pyörän päällä viisi. Kokonaan linturetkettömäksi jäi vuodesta 84 päivää. Harrastustani helpotti haalea talvi, jonka lämpötila kävi alimmillaan –10 asteessa. Sinä päivänä vierailin naapurikunnassa yrittämässä peltopyytä. Lunta reissuillani oli paksuimmillaan neljä senttiä: Tammelassa 13.3. matkalla Porvooseen onnistuneeseen valkopäätiaisbongaukseen.

Vaikea rasti hoitui näppärästi, kun Porvooseen parkkeerasi parvi kattohaikaroita ollessani sattumalta Helsingissä, alle 50 kilometrin päässä.

Juha Kylänpää

Ekopinnaennätyksellä varoja lintujen yli euro per kilometri!

Yksi vuoden suurimmista erikoisuuksista oli rengasrikottomuus, vaikka poljin lastatulla pyörällä satoja kilometrejä kevytväylien renkaantapposepelissä. Pyörän kanssa ei tullut muutenkaan ongelmia.

Retkiä sinne tänne

Kesä–heinäkuussa kutsui Lappi. Utsjoelle ulottuneella pyöräretkellä toivelistan 17 lajista puuttumaan jäi vain rantakurvi. Huikeaa oli, että pohjoisesta palatessani lähes lyhimmän mahdollisen kotimatkan varrelta pulpahteli esiin harvinaisuuksia, jotka viipyivät paikoillaan niin pitkään, että ehdin hoitamaan kaikki kuusi. Puuttuneen rantakurvinkin sain heinäkuussa, kun yksi pysähtyi porilaiseen rantaan kurvailemaan.

Onnistuneista vuodareista eniten töitä teetti riuttatiira. Kyttäsin sitä Hangon Vedagrundetilla 2,5 päivää, Helsingin Lauttasaaressa päivän. Elokuussa tein uuden retken Hankoon, nyt lintuasemalle. Siellä kolmantena staijipäivänä tärppäsi tämä kauan ekoelikseksi haikailemani pitkäsiipinen.

Aina ei tärpännyt. Eniten harmittaa myöhästyminen

vapun tietämillä pääkaupunkiseudun arotaskusta ja kiljuhanhesta. Syyskuun lopulla poljin yötä myöten Kristiinankaupunkiin, mutta illalla yöpymään jäänyt sininärhi ei aamulla näyttäytynyt. Sieltä siirryin pariksi päiväksi Hollolaan punakaulahanhen perään. Läheltä liippasi: lintu oli nähty muutamaa tuntia ennen saapumistani ja sitten taas poislähtöäni seuranneena päivänä.

Ihmiset plussaa

Ennätys rikkoutui tunturikiurulla 30.10. Hangossa, ja muutama laji tuli vielä lisääkin. Viimeinen vuodari, pikkukanadanhanhi, odotti minua joulukuussa Porissa ja sai järjestysluvukseen 283.

Vuoteni voittoisa lopputulos on yhteinen saavutuksemme. Keskeinen apu oli Bongariliiton ylläpitämä Lintutiedotus ja siinä mukana oleva iso joukko aktiivisia harrastajia.

Mutta ennätys olisi jäänyt haaveeksi myös ilman monien antamaa täsmätukea. Kanssani tultiin varta vasten paikalle näyttämään tai etsimään lintua. Lintuja pidettiin hallussa minua varten. Sain päteviä neuvoja

ja vihjeitä, mistä ja miten jonkin lajin voisi löytää. Tarjottiin yöpaikkoja, aterioita ja veneitä. Tsemppiviestejä virtasi pitkin vuotta.

Kova kannustin olivat suojelutyölle lahjoituksia luvanneet, kun aina uusia ja uusia lahjoittajia liittyi mukaan. Etukäteen ajattelin, että 6 000 euroa olisi hyvä saavutus. Nyt lahjoituslupauksia on kasassa yli 21 000 euron edestä.

Kiitos!

Lue lisää: Ennätysvuoden blogijutut ja lajilista: juhakyl.1g.fi Facebook-sivu: www.facebook.com/pyorailevabongari

Lahjoitusvarat käytetään BirdLifen kautta Välimeren alueen laittoman lintujen tappamisen vastaiseen työhön tukemalla lainvalvontaa, valistamalla nuoria ja etsimällä ratkaisuja tappamisen lopettamiseksi.

Vakioretkikohteeni Valkojärven pellot tuotti muiden ohessa kaksi kovaa vuodaria, isokirvisen ja tundraviklan, molemmat uusia lajeja Laitilalle.

Juha Kylänpää

Kuvasin sinitiaisen Hailuodossa omalla pihallani. Aloitin lintujen seuraamisen ja kuvaamisen pari vuotta sitten, muuttaessani 35 työvuoden jälkeen Helsingistä takaisin Ouluun. Hankin kesämökin Hailuodosta, jossa kuvaan ja seuraan lintuja omaksi ilokseni. Osallistuin 100 lintulajia -haasteeseen ensi kertaa viime vuonna, ja sain 89 lajia pääosin Hailuodosta. Lajintuntemus on kasvanut kuvaamisen ja Facebook-ryhmän avulla huomattavasti.

Juha Pulkkinen (Hailuoto 3.1.2021)

Tunnista 100 lintulajia!

Haluatko oppia lisää linnuista? Tartu suosittuun haasteeseen ja tunnista 100 lintulajia vuoden 2021 aikana.

Hauskan ”Tunnista 100 lintulajia” -haasteen ideana on kokeilla, onnistutko havaitsemaan sata lintulajia Suomessa kalenterivuoden aikana. Kyseessä ei ole kilpailu, joten voit havainnoida lintuja omaan tahtiisi. Valittavana on tänä vuonna neljä sarjaa: perinteinen, eko-, kuvasekä lasten ja nuorten sarja.

Vuodesta 2017 lähtien käynnissä ollut haaste on innostanut jo tuhansia ihmisiä. Sata lajia vuodessa on aloittelijalle sopiva tavoite: ei mahdoton, muttei ihan helppo. Eikä haittaa, vaikka et pääsisi tavoitteeseen: opit silti varmasti lisää ja koet hienoja hetkiä lintujen parissa!

Myös kokeneemmat harrastajat voivat haastaa itsensä esimerkiksi rajaamalla alueen tiukemmaksi. Havaitsetko sata lajia vaikkapa kotikunnastasi ilman moottoriajoneuvoja?

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia Tueksi on tarjolla erilaisia materiaaleja, verkkosovellus havaintojen kirjaamiseen ja tilanteen salliessa myös opastettuja retkiä. Jaa kokemuksiasi kannustavassa Facebook-ryhmässämme (”100 lintulajia”) tai muualla sosiaalisessa mediassa tunnisteella #100lintulajia –poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Olen vaasalainen kuvataideopettaja ja harrastan valokuvaamista, retkeilyä ja lintuja. Kuvaamis- ja lintuharrastus vei mukanaan, kun ostin uuden kameran noin 15 vuotta sitten. Kuvaamisen lempikohteekseni muodostui nopeasti linnut. Halusin nähdä lisää lintulajeja ja oppia kuvaamaan niitä. Aloin opetella myös lintujen ääniä. Osallistuin pari vuotta sitten ensimmäisen kerran 100 lintulajia -haasteeseen, ja vuonna 2020 sain jo 169 lajia.

Ensimmäisen kerran näin pyrstötiaisia noin kymmenen vuotta sitten, ja ihastuin niiden hellyttävään ulkomuotoon ja lirkuttelevaan käytökseen. Eläväisen lajin kuvaaminen on haastavaa. Olimme 2.1. luontoretkellä lempikohteessamme Vaasan Risössä, kun kuulimme pyrstötiaisen ääntä. Lintu lensi ojan piennarta pitkin istahtaen aina pieneksi hetkeksi oksille. Minulle jäi kohtaamisesta pari kuvaa ja iloinen mieli.

Mervi Wahlroos (Vaasa 2.1.2021)

Tikli on kuvattu kotipihalla keittiön ikkunan läpi, kun muutaman yksilön parvi pöllähti ruokintapaikalle. Tikli oli viime talvenakin usein pihallamme, mutta en ole kuin kerran nähnyt tikliä kesällä. Olen nyt neljättä kertaa mukana 100 lintulajia -haasteessa, ja kahtena viimeisenä vuotena olen saavuttanut tavoitteen. Olen kuvannut lintuja aikaisemminkin, mutta vasta nyt kypsällä iällä innostuin kunnolla ja olen saanut myös vaimon mukaan touhuun. Se onkin meidän yhteinen harrastuksemme.

Pentti Danbom (Vihti 3.1.2021)

Helsinki sai talven ensimmäisen kunnollisen lumipeitteen vuoden 2021 ensimmäisenä viikonloppuna. Perheen kanssa nautiskelimme kauniista lumisesta Helsingistä kiertämällä Seurasaari ympäri. Lauha talven alku näkyi merellä, koska putken päässä saattoi nähdä telkkiä, isokoskeloita, kyhmyjoutsenia ja kanadanhanhia.

Kävelyretken sykähdyttävin havainto oli kauempana Variskarilla kököttänyt “pingviinilauma”. Muutaman kerran joutui hieraisemaan silmiään, ennen kuin oli uskottava, että 11 harmaahaikaraa kökötti keskellä lumisadetta Suomen talvessa, tammikuussa. Kenties vuodesta 2021 tulee jälleen hyvä harrastusvuosi, ja löydän yli 100 lintulajia. Aiempi harrastelijaennätykseni kotiseudulta on 106 lajia.

Janne Passi (Helsinki 3.1.2021)

Tiesin paikan, jossa hiiripöllö oli oleskellut jo joulukuun puolella. Ruokaa näyttää riittävän. Satoi hiljalleen lunta, kun lähdin etsimään lintua. Hämärässä eivät silmät heti osuneet pöllöön, vaikka lintu on kohtalaisen suuri, mutta löytyihän se lopulta.

Olen harrastanut lintujen kuvausta runsaat 3 vuotta ja se vei heti mukanaan. Viime vuonna kuulin kaverilta 100 lintulajia -ryhmästä ja innostuin, koska hän kertoi, että Facebook-ryhmässä saa asiallista palautetta ja tunnistamistietoa, ja kaikki ovat ystävällisiä toisilleen. Tilastoin myös haasteen verkkosivuille vuoden mittaan kuvaamani linnut.

Marja-Liisa Holstein (Helsinki 2.1.2021)

Vaaleaselkäinen tikkapari

Harvinainen valkoselkätikka on varsin samanvärinen kuin BirdLifen vuoden lintu, pikkutikka. Molemmilla lajeilla on valkoinen selkä sekä kokopunainen (koirailla) tai kokomusta (naarailla) päälaki. Lajit viihtyvät samanlaisissa ympäristöissä, kuten lehtipuuvaltaisissa metsissä, ja saattavat joskus tulla talviruokinnalle syömään rasvaa.

Valkoselkätikka, vitryggig hackspett (Denrocopos leucotos) Pikkutikka, mindre hackspett (Dendrocopos minor)

Koko Hieman käpytikkaa suurempi, pituus 25–28 cm.

Selän väritys Yhtenäinen valkoinen alue alaselässä, vähän tummaa kuviointia valkoisen reunoilla.

Paljon käpytikkaa pienempi, pituus vain 14–18 cm.

Valkoisessa alaselässä mustia poikkiraitoja.

Alapuolen väritys Kyljissä vahvoja pitkittäisjuovia. Alavatsa aina lohenpunainen. Kyljissä hentoja juovia. Alavatsassa ei punaista.

Nokka Pitkä, lähes yhtä pitkä kuin pää. Lyhyt, alle puolet pään pituudesta.

Äänet Yhteysääni käpytikkamainen, mutta pehmeämpi ”bjyk”. Rummuttaa reviirillään, ei laula.

Esiintyminen Laikuttaisesti eteläisessä Suomessa. Harvalukuinen, mutta runsastunut. Joinain syksyinä saapuu vaeltajia Venäjältä Suomeen.

10 kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä äänekäs ja sopeutuvainen, nykyään vaarantuneeksi luokiteltu lintu?

2. Mikä tikoistamme on pienin?

3. Mikä seuraavista ei ole lintulaji: isomarjastaja, punanauraja vai puuhalaiskuri?

4. Mikä tiira pesii kaikilla mantereilla Antarktista lukuun ottamatta?

5. Minkä Suomessa pesivän kahlaajalajin nokka on selvästi ylöskaartuva?

Rummutuksen ja käpytikkamaisen yhteysäänen lisäksi laulu, loppua kohti hieman laskeva vihellyssarja: ”piit piit piit piit piit piit piit”

Yhtenäinen levinneisyysalue Oulun ja Tornion seudulle asti, laikuttaisesti Pohjois-Suomessa.

6. Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin 73 lintulajin pesimäkauden muutoksia. Kuinka paljon lajien pesinnän aloitus oli varhaistunut 40 vuodessa?

7. Minkä suomalaisen linnun soidinääni muistuttaa hevosen kavionkopsetta puusillalla?

8. Kuinka monta lintulajia Euroopassa pesii?

9. Mitä lintua on kutsuttu kaarneksi?

10. Milloin Suomessa tehtiin ensimmäiset talvilintulaskennat?

Oikeat vastaukset sivulla 14.

Aki Aintila

Aija Lehikoinen

Micha Fager

Pikkutikka.

Valkoselkätikka.

Haasteesta se kaikki alkoi

Kun Suomi vuonna 2017 täytti 100 vuotta, löysin vuoden alussa Facebookista ryhmän ”100 lintulajia”. BirdLife Suomi oli järjestänyt haasteen ja otin sen mielenkiinnolla vastaan: tehtävänä oli havaita ja tunnistaa sata lintulajia vuoden 2017 aikana. Olin harrastanut kotona Parkanossa lintujen talviruokintaa ja pidin lintujen tarkkailusta.

Hankin uuden lintukirjan ja yritin tunnistaa lajeja. En varsinaisesti etsinyt lintuja, vaan tunnistin niitä, joita osui kohdalle. Lajeja kertyi vuoden aikana 56. Sata lajia tuntui melkoiselta haasteelta.

Sisuuntuneena päätin, että seuraavana vuonna pistän paremmaksi. Ja niin teinkin. Vuoden 2018 saldo oli jo 76 lintua – varmasti siksi, että olin hankkinut kiikarit avuksi. Liityin myös Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen jäseneksi, ja ilmoittauduin aika pian kuukkelinetsintäporukkaan, johon kyseltiin jäseniä yhdistyksen lehdessä. Minut otettiin hyvin vastaan, vaikka olin aivan aloittelija lintuharrastuksen parissa. Pääsin tarkistamaan mahdollisia kuukkelipaikkoja eri puolella Pirkanmaata.

Kolmantena havaintovuonna 2019 kävin varta vasten lintuja katselemassa myös pääkaupunkiseudulla ja länsirannikolla. Porissa kävin ensimmäistä kertaa bongaamassa harvinaisuuden, pussitiaisen. Sata lajia täyttyi jo juhannuspäivänä. Se tuntui hienolta! Syksyllä muutin Eurajoelle ja liityin Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen (PLY) jäseneksi. Koko vuoden saldoksi tuli kivat 124 lajia. Näistä 45 oli eliksiä eli elämänpinnoja, ensimmäistä kertaa elämässäni havaittuja.

Viime talvena osallistuin PLY:n talvilintulaskentaan, josta oli ilmoitus yhdistyksen nettisivulla. Tuo tapahtuma sai minut entistä enemmän innostumaan lintuharrastuksesta. Talvilintulaskennassa oli mukana pitkään harrastaneita ja aloittelijoita kuten minäkin. Oli mukava kävellessä tarkkailla lintuja ja jutella niistä muiden kanssa.

Kun sitten keväällä kyseltiin yhdistykseen uusia toimijoita, ilmoittauduin mukaan. Tällä hetkellä toimin PLY:n some-vastaavana. Kuulun myös yhdistyksen ohjelmaryhmään ja toimin oppaana lintukävelyillä, vaikken vielä tunnistakaan lintuja kovin hyvin esimerkiksi lennosta. Kävelyillä oppii aina jotain uutta ja on mukavaa olla hyödyksi aloitteleville harrastajille. Vuoden 2020 lajisaldo on joulukuussa tätä kirjoittaessani jo 146.

100 lintulajia -Facebook-ryhmä on ollut harrastukseni alkutaipaleella korvaamaton apu. Siellä on voinut kysyä linnuista ja varmistaa omia havaintoepäilyksiä. Siellä on jaettu myös paljon lintukuvia, joita on voinut käyttää apuna tunnistuksessa. Pian vaihtuu taas vuosi ja lähdemme kaikki nollasta liikkeelle. Antoisaa uutta lintuvuotta kaikille!

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

Edustajiston syyskokous järjestettiin koronaviruspandemian jatkuessa etäkokouksena sunnuntaina 22.11.

Helppo osallistuminen kotoa käsin mahdollisti ennätyksellisen osanoton.

– Kokoukseen osallistui 74 edustajaa 27 jäsenyhdistyksestä.

– Kokouksessa hyväksyttiin ja vahvistettiin vuoden 2021 jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Hanna Aalto valittiin jatkamaan liittohallituksen varapuheenjohtajana kauden 2021–2022.

– Liittohallitukseen valittiin sähköisellä äänestyksellä kaudelle 2021–2022 Jaakko Asplund (uusi), Juhani Kairamo (jatkokaudelle), Hannu Lehtoranta (uusi) ja Jyrki Mäkelä (jatkokaudelle). Erovuoroisista hallituksen jäsenistä Tuomo Pihlaja ja Petro Pynnönen eivät pyrkineet jatkokaudelle. Hallituksessa jatkavat kaksivuotiskautensa toisen vuoden puheenjohtaja

Mika Asikainen sekä jäsenet Jus-

si Kentta, Markus Keskitalo, Kim Kuntze ja Marko Vauhkonen

– Hyväksyttiin BirdLife Suomen uusi strategia vuosille 2021–2023. Strategiaan voi tutustua osoitteessa www.birdlife.fi/jarjesto/visio-jatavoitteet.

– Kokouksessa palkittiin vuoden nuori lintuharrastaja Akseli Myllyneva (ks. s. 26) ja vuoden retkikummi Sami Ylistö (ks. s. 25).

Edustajiston kevätkokous järjestetään sunnuntaina 21.3. Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2020 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto/.

Lehti 25 vuotta!

mensä BirdLife-lehdeksi.

Ensimmäisen Tiira-lehden kannessa oli komeasti ilmoitus suurimmasta Suomen isännöimästä BirdLife-kokouksesta, Euroopan jäsenjärjestöjen kokoontumisesta Lappeenrantaan tulevana kesänä. Lehdestä löytyi myös muun muassa suojeluvinkkejä, markkinapaikka, tapahtumakalenterit sekä seikkaperäiset ohjeet, miten ”maailmanlaajuiseen tietokoneverkkoon, Internetiin” ja BirdLife Suomen kotisivuille pääsee. BirdLife Suomi ylläpiti tuolloin myös maailmanlaajuisen BirdLife Internationalin kotisivuja!

BirdLife Suomen uusi jäsenlehti Tiira aloitti ilmestymisensä 25 vuotta sitten, vuonna 1996, samaan aikaan kun Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto vaihtoi nimensä BirdLife Suomeksi.

Päätoimittaja Kalle Ruokolainen kirjoitti ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa: ”Lukekaa Tiiraa ja arvioikaa sitä, onko se hyödyllinen. Luulenpa, ettei monikaan tyrmää sitä suoralta kädeltä.”

Tiiraa edelsi vaatimattomampi tiedotuslehti Lyllerö, joka jäi historiaan järjestön vanhan nimen mukana. Vuoden 2018 alussa Tiira-lehti vaihtoi ni-

Kiikarin läpi

Johanna Inomaa

Johanna Inomaa

Aapo Salmela aloitti suojeluasiantuntijana

Kirsi Peltonen

Aapo Salmela aloitti BirdLife Suomen suojeluasiantuntijana tammikuussa.

Aapo on 31-vuotias helsinkiläinen lintuharrastaja ja Helsingin yliopistossa biologiaa ja ympäristötieteitä opiskellut biologi (FM). Opiskelujen aikana alkaneet biologian kenttätyöt ja aktiivinen lintuharrastus, erityisesti erilaiset kartoitukset ja laskennat, ovat kuljettaneet häntä ympäri Suomea Kilpisjärveltä Ahvenmaalle. Aapon tehtäviin on kuulunut muun muassa pönttölintututkimusta ja linjalaskentoja. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen pesimälinnustoon.

Viime vuodet Aapo on työskennellyt lintujen ja muun luonnon suojelun parissa alueellisella tasolla Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan suojelusihteerinä ja Suomen luonnonsuojeluliiton Helsingin paikallisyh-

distyksessä. Lisäksi hän on muun muassa koordinoinut erilaisia lintulaskentoja ja toiminut aktiivisesti retkioppaana.

Aapon sydäntä lähellä ovat erityisesti pohjoiset lajit, kuten laululinnuista uskomattoman monipuolinen sinirinta ja sympaattisen seuralliset keltavästäräkit. Lähiretkeilyalueista tärkein on Vanhankaupunginlahti ympäristöineen, mutta Aapo retkeilee myös muilla pääkaupunkiseudun lintupaikoilla ja kauemmillakin kohteilla, kuten Jurmon lintuasemalla. Pinnoja tärkeämpää retkeilyssä ovat hänelle elämykset, rentoutuminen ja hyvä seura.

Aapon toimenkuvaan suojeluasiantuntijana kuuluvat erilaiset suojeluun ja viestintään liittyvät tehtävät, kuten alueyhdistysten suojelutoiminnan tukeminen sekä erilaisten artikkelien ja muiden juttujen kirjoittaminen järjestön viestintäkanaviin.

Uusi kasvo toimistolla

Kirsi Peltonen

BirdLifen toimistolla aloitti marraskuussa toimistoapulaisena siviilipalvelustaan suorittava 22-vuotias Sami Lyytikäinen.

Alun perin Lahdesta kotoisin oleva Sami on asunut 15 vuotta Keravalla, missä hän on käynyt lukion. Sen jälkeen Sami on suorittanut tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Keudan ammattiopistossa valmistuen ICT-asentajaksi. Sami pitää paljon luonnossa liikkumisesta ja on alkanut harrastaa luontokuvausta muutettuaan Van-

taalle Keimolaan luonnonsuojelualueen viereen.

Samin muihin mielenkiinnon kohteisiin kuuluu jääkiekko, ja hän pitää myös piirtämisestä.

– Tulin suorittamaan siviilipalvelusta BirdLifeen, koska olen pitkään ollut kiinnostunut eläimistä linnut mukaan lukien, ja haluan edistää niiden suojelua ja tutkimusta, Sami kertoo.

Hän myös uskoo saavansa palvelusajaltaan arvokasta työkokemusta tulevaisuutta ajatellen. Samin toimenkuvaan kuuluu sekalaisia toimistotehtäviä, kuten jäsenrekisterin ylläpitä-

mistä, laskutusta, sähköposteihin ja puheluihin vastaamista sekä postitusta.

Kiinnostavatko lintulaskennat?

– Osallistu etätapaamiseen 13.2.!

Lintulaskentojen avulla saadaan valtavasti tietoa linnuston muutoksista ja lintujen suojelun tarpeesta. Joka vuosi Suomessa tehtäviä laskentoja ovat esimerkiksi talvilintu- ja vakiolinjalaskennat sekä tärkeiden lintualueiden ja suojelualueiden seurannat.

Lintulaskijoiden verkkotapaamisessa 13.2. kerrotaan laskentojen tuloksista ja tulosten käytöstä lintujen suojelussa sekä opastetaan uusia laskijoita laskentamenetelmien saloihin. Tapahtumassa pohditaan myös, miten alueelliset lintuyhdistykset voisivat parhaiten tukea lintulaskentoja.

Lintulaskijatapaamisen järjestävät yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Tapahtuma on avoin kaikille laskennoista kiinnostuneille – niin kokeneille kuin aloittelevillekin lintulaskijoille. Kysy lisätietoja tai ilmoittaudu: tero.toivanen@birdlife.fi!

Tapahtuman tarkempi ohjelma julkaistaan tammikuussa BirdLifen verkkosivuilla, ja osallistumisohjeet lähetetään ilmoittautuneille ennen tapaamista.

Jukka Hintikka

Erityisesti talvisaikaan esiin tuleva ja virtapaikoissa pirteästi sukelteleva varpuslintu on sen verran erikoinen ilmestys, että se on johtanut eri kielissä monenlaisiin nimiin.

Viron vesipapp yhdistää linnun mustapukuiseen, liperikaulaiseen pappiin. Ruotsin strömstare puolestaan viittaa samankaltaisuuteen kottaraisen kanssa (ström ’virta’, stare ’kottarainen’), ja yhteys samaan lajiin näkyy myös muun muassa hollannin kielessä. Saksan Wasseramsel taas yhdistää lajin mustarastaaseen (Amsel ’mustarastas’), kuten myös espanjan mirlo aquatico

Suomenkielistä koskikaran nimeä on toisinaan pidetty ääneen viittaavana ja toisinaan epäselvänä. Viimeksi nimen on kuitenkin esitetty perustuvan karata-verbin merkitykseen ’juosta’. Koskikara olisi siis sananmukaisesti ’koskessa juoksija’, mikä kuvaa aivan kelvollisella tavalla linnun tapaa ruokailla sulapaikoissa.

Tieteellisen nimen Cinclus tulee kreikan linnunnimestä kinklos, joka mainitaan useissa antiikin ajan teksteissä. Sillä on tarkoitettu jotakin purojen varsilla elävää lintua. Mitään varmuutta lajista ei ole, vaan kyse saattoi alun perin olla vaikkapa västäräkistä, mutta 1700-luvulla nimi vakiintui tieteellisessä käytössä koskikaralle.

Margus

Sami Lyytikäinen

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas n Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko

n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Kullan arvoinen Esa Lammi

Inka Plit

1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi. Lintuharrastukseni alkoi koululaisena Lahdessa kohta puoli vuosisataa sitten. Siihen mahtuu kaikenlaista kivaa muisteltavaa ja paljon yksinoloa, josta aina olen pitänyt. Alkuaikoina antoisimpia olivat keväiset retket lintukosteikoille ja polkupyörällä tehdyt yölaulajaretket. Nykyään sitä on mukavuudenhaluisempi. Mieluiten istun aamuvarhaisella veneessä syksyisellä järvenselällä odottelemassa sumun haihtumista. On tyyntä, hiljaista ja sumun seassa aavemaisesti puikkelehtivat lokitkin ovat hiljaa. Mitäköhän päivä tuo tullessaan?

Lisäksi muut jäsenedut n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin:

• Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity

• tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15)

• tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut?

Tärkein asia on varmaankin lintuharrastuksen kautta saamani ammatti. Lähdin lintujen innoittamana opiskelemaan biologiaa, eikä sitä ole tarvinnut katua. Työn kautta olen saanut tutustua luontoon laveasti. Linnustoselvitysten lisäksi työhöni on kuulunut esimerkiksi kasvillisuus- ja liito-oravaselvityksiä sekä luontoalueiden hoitoja käyttösuunnitelmia.

3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki. Kehu itseäsi kursailematta!

Olen harrastanut lintuja melkein kaikilla tavoin, paitsi bongaamisen olen jättänyt muille. Harrastukseeni on kuulunut lintujen kiikaroinnin lisäksi yhdistystoimintaa (olen toiminut hallituksen jäsenenä Päijät-Hämeen lintutieteellisessä yhdistyksessä, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitossa ja Suomen Lintutieteellisessä Yhdistyksessä), lintuartikkeleiden kirjoittamista, julkaisutoimintaa (olen kirjoittajana tai toimittajana mukana muun muassa Muuttuva pesimälinnusto -kirjassa, Uudenmaan linnusto -kirjassa, Päijät-Hämeen lintupaikkaoppaassa ja useissa Linnut-vuosikirjoissa), lintuaiheisia esitelmiä, linturetkioppaana toimimista ja linnustonsuojeluun liittyvien lausuntojen kirjoittamista.

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle?

Kiikarilla ja parilla lintukirjalla pääsee hyvin alkuun. Lintuja voi tarkkailla ympäri vuoden ja missä vain. Kannattaa hakeutua kokeneempien harrastajien seuraan, sillä yhdessä lintuja huomaa enemmän ja samalla oppii helpommin eri lajien tunnistamista.

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki on järjestön korkea-arvoisimpia tunnustuksia. Se myönnetään laajamittaisesta ja valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta toiminnasta. BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt kultaisen ansiomerkin espoolaiselle Esa Lammille.

Pro Avibus Heinolan lintuhoitolalle ja Olli Vuorelle

Heinolan lintuhoitola

Jan Södersved

BirdLife Suomi on myöntänyt Heinolan lintuhoitolalle ja sen hoitajalle Olli Vuorelle Pro Avibus – Lintujen puolesta -tunnustuspalkinnon. Palkinto myönnettiin Heinolan lintuhoitolan tekemästä merkittävästä eläinsuojeluja valistustyöstä.

Heinolan lintutarha perustettiin vuonna 1963 Anthony Bosleyn lahjoitettua omat lemmikkilintunsa Heinolan kaupungille. Silloin ensimmäinen hoitolarakennus valmistui Kirkkolammen rantaan ja Bosleysta tuli aluksi osa-aikainen ja myöhemmin täysipäiväinen lintujenhoitaja. Bosleyn jäätyä eläkkeelle Olli Vuori jatkoi lintuhoitolasta vastaavana lintujenhoitajana. Ensi keväänä Vuori on ollut työssä jo 23 vuotta.

Heinolan lintuhoitola on tehnyt merkittävää valtakunnallista eläinsuojelutyötä hoitamalla yli kymmenen tuhatta loukkaantunutta lintua ja toimimalla monien vapaaehtoisten lintujenhoitajien kouluttajana ja neuvojana. Viime vuosina hoitoon on tuotu vuosittain 250–300 lintua, joista noin kolmannes saadaan kuntoon ja palautettua luontoon.

– Työllä ei paikata minkään lajin kantaa, mutta yritämme auttaa ihmistoiminnan vammauttamia lintuja, ja vammoja sattuu valitettavasti yhä enemmän, kertoo Vuori.

Muun muassa autoihin, voimajohtoihin ja ikkunoihin törmää valtava määrä lintuja, ja usein hoitoon tuodaan esimerkiksi siimoihin sotkeutuneita lintuja.

Vuori on ansiokkaasti hoitanut ja kehittänyt lintuhoitolaa. Nykyään alueella on kuusi hoitolarakennusta ja näyttelytila. Lintuhoitolassa käy 40 000–50 000 vierailijaa vuodessa, ja se on Heinolan suosituin matkailukohde.

Lintuhoitola tekee laajaa valistustyötä erityisesti nuorten parissa. Kuvaesityksillä ja opastuskierroksilla Vuori kertoo niin lintuhoitolan tekemästä työstä kuin lintujen elämästä ja ahdingosta yleisemmin.

– Tärkeimpinä kohteina pidän päiväkoteja ja kouluja. Siellä ovat nuoret tulevat päättäjät, jotka joutuvat korjaamaan nyky-yhteiskunnan luonnolle aiheuttamia virheitä, Vuori kertoo.

Pro Avibus -tunnustus myönnettiin vasta kolmannen kerran. Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet Jukka-Pekka Leskinen (2008) sekä Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueyksikkö (2012).

Sami Ylistö on vuoden retkikummi

Kaisu Savolainen

Ossi Nokelainen

Jyväskyläläinen Sami Ylistö on toiminut ansiokkaasti retkikummina jo vuodesta 2006 lähtien. Hän oli aloittaessaan 24-vuotias. Omien retkiopastustensa lisäksi hän on jo vuosikymmenen ajan koordinoinut Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen retkikummitoimintaa.

Samin vetämät retket ja muut tapahtumat ovat olleet erittäin suosittuja ja niiden aiheet monipuolisia. Retkillä on seurattu kevät- ja syysmuuttoa, tutustuttu talvilintuihin ja yölaulajiin, päi-

Hopeisia ansiomerkkejä

Kirsi Peltonen

BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi.

Vuonna 2020 hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille:

Antti Leinonen (Kuhmo)

– Timo Metsänen (Helsinki)

Tapani Saimovaara (Asikkala)

vystetty lintutorneissa ja retkeilty lähiseudun lintukohteilla. Sami on myös tilausretkien luotto-opas, joka mielellään vie luontoon niin nuorisoa kuin varttuneempiakin. Vuoden aikana Samin retkillä saattaa käydä yli sata henkilöä.

Harvinaisuuksiltakaan ei retkillä ole vältytty. Esimerkiksi Keski-Suomen kautta aikain ensimmäinen paksujalka löytyi Muurameen järjestetyllä seuturetkellä huhtikuussa 2019.

Sami kannustaa esimerkillään harrastamaan lähiretkeilyä. Antoisia retkikohteita ei tarvitse aina etsiä kaukaa –omalla lähiseudullaan voi retkeillä mo-

nenlaisissa elinympäristöissä ja löytää lintuja, jotka kukin säväyttävät omalla tavallaan eri vuodenaikoina.

BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin. Retkikummit ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä erityisesti yleisölle ja aloittelijoille. Vuoden retkikummi 2020 on Sami Ylistö.

Kysely koronaviruksen

vaikutuksista lintuharrastukseen

Osallistu kansainväliseen tutkimukseen siitä, miten koronaviruksen aiheuttama pandemia (covid-19) on mahdollisesti muuttanut lintuharrastusta. Voit auttaa vastaamalla muutamaan yksinkertaiseen kysymykseen. Vastaamiseen kuluu aikaa noin 10 minuuttia. Kysely on monikielinen ja yhtenä kielivaihtoehtona on suomi.

Kysely: www.soscisurvey.de/birdwatchers

Kyselyn vastuuorganisaationa toimii Tübingen yliopisto (Saksa) ja tutkimusta vetää kansainvälinen lintututkijoiden ja -harrastajien ryhmä. Suomessa yhteyshenkilönä toimii Jukka Jokimäki (jukka.jokimaki@ulapland.fi).

Olli Vuori tutkii hoidossa olleen huuhkajan siipeä. Lintu on kuntoutunut hyvin ja pääsee palaamaan luontoon.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Merisirri talvivieraana

• Mehiläissyöjät Strömsössä

• Mustakaularastaan määritys

• Linnustonsuojelu ennen ja nyt

• Pakkomielteenä Ultima Thulen lintu

Akseli Myllyneva on vuoden nuori lintuharrastaja

Esko Nevala

Posiolainen Akseli Myllyneva on tarkkaillut lintuja pienestä pitäen. Nykyään hän on edennyt harrastuksessaan jo pitkälle. Hänestä on tullut taitava ja kriittinen määrittäjä, joka osaa kiinnittää huomiota pieniinkin yksityiskohtiin. Hän osallistuu innokkaasti linnustonseurantaan ja muihin harrastajatutkimuksiin, kuten talvilintulaskentoihin ja pesimälinnuston linjalaskentoihin.

Viime vuonna Akseli aloitti lintujen rengastamisen. Luvan saadakseen on suoritettava vaativa rengastustentti ja oltava täysi-ikäinen. Akseli suoritti tentin jo toissa vuonna, mutta sai rengastusluvan vasta viime elokuussa täytettyään 18 vuotta. Syksyllä hän ehti jo rengastaa yli 30 helmipöllöä ja muita pöllöjä.

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Akseli osallistuu lisäksi aktiivisesti Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) järjestötoimintaan. Hän on juuri käynnistänyt yhdistykseen nuorisojaoston ja luotsaa sitä. Syksyllä hänet valittiin myös yhdistyksen hallitukseen, erityistehtävänään olla mukana koordinoimassa BirdLife Suomen vuoden linnun, pikkutikan seurantaa LLY:n alueella.

BirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen lintuharrastukseen ja järjestötoimintaan. Vuoden nuori lintuharrastaja 2020 on Akseli Myllyneva.

Nuori, tule mukaan!

→ www.birdlife.fi/nuoret

Liity BirdLifen Suomen uuteen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla!

– Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla!

→ Instagram (@birdlifesuomi)

Nuoret lintukuvaajat ovat kaapanneet BirdLife Suomen Instagram-tilin – tule seuraamaan!

Tringan nuorisoryhmä retkeilee yhdessä

Olli Keskikallio

Tringan eli Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen nuorisoryhmä koostuu noin 15 innokkaasta lintuharrastajasta. Me kaikki asumme vähän eri puolilla Tringan aluetta, joka ulottuu Hangosta Sipooseen, joten yhteydenpito Whatsapp-ryhmän kautta on tärkeä osa harrastusta: milloin joku saattaa kysyä retkiseuraa, milloin vaikka apua linnun määrittämiseen.

Tähän nuorten viestiryhmään pääset liittymään helposti ottamalla yhteyttä Jiri Liljaan (jirililja@hotmail. com). Ei kannata ujostella!

Hyvä yhteishenki syntyy myös vuosittain järjestettävästä yhdestä tai useammasta yhteisestä retkestä. Näillä retkillä olemme vierailleet muun muassa Hangon ja Rönnskärin lintuasemilla, Isosaaressa sekä telttaretkellä Porkkalan kärjessä. Retket kestävät monesti viikonlopun ajan, ja niiden aikana on koettu mahtavia

Linnut tutuiksi maalaamalla

Inka Plit

1. Esittelisitkö itsesi?

Olen Inka Lavikainen, täytin äskettäin 13 vuotta. Olen piirtänyt lintuja puuväreillä paperille jo esikoulusta lähtien. Nyt olen innostunut maalaamaan niitä akryylimaaleja käyttäen. Lisäksi piirrän myös tabletilla.

2. Miten innostuit lintujen maalaamisesta? Harrastatko lintuja muutenkin?

Innostuin lintujen maalaamisesta lintujen tarkkailun kautta. Ennen lintuharrastuksen aloittamista tunsin parikymmentä lintulajia, nykyisin paljon enemmän. Lähialueen lintutornit ovat mieluisimpia havainnointipaikkojani, koska niistä näkee laajan alueen ja enemmän lintuja. Myös pihan lintuja on kiva tarkkailla.

3. Mikä on lempilintusi? Minkälaisia lintuja maalaat mieluiten?

Lempilintulajini on pikkuvarpunen, sillä niitä on asunut talomme kulmassa useamman vuoden. Maalaan mieluiten värikkäitä lintuja.

Voin suositella kaikille sekä maalaamista että lintuharrastusta! Lintujen tarkkailu on mielestäni hauskaa ja

elämyksiä ja mieleenpainuvia havaintoja. Retkiä järjestetään taas heti, kun poikkeusaika loppuu. Retkillemme voi ilmoittautua Tringan verkkosivujen kautta (www.tringa.fi) ja ensikertalaiset ovat aina etusijalla. Retkistä voi kysellä myös Tringan toimistolta (toiminnanjohtaja@tringa.fi). Pakkaa siis rinkkasi ja valmistaudu viettämään elämäsi paras viikonloppu!

siihen ei tarvita älylaitteita. Maalaaminen on myös kivaa, sillä lintulajit, jotka maalaat tai piirrät itse, muistat paremmin.

Kyhmyjoutsen. Inka Lavikainen, 2020.

Punakardinaali. Inka Lavikainen, 2020.

Markus Lampinen

Tringan nuoret rengastivat nuoria kahlaajia Säpissä kesällä 2020. Kuvassa vasemmalta Juho Tirkkonen, Pyry Laurikka, Tuomas Ola, Olli Keskikallio ja Jaakko Koponen.

4. Voitko suositella lintuharrastusta ja lintujen maalaamista muillekin?

Lintuharrastajan oma kauppa

Linnut ja ilmasto

Kowa 883

Zeiss Victory SF 32

Swarovski ATX ja BTX 115

Swarovski Pure NL

Petolinnut Suomen Luonnossa

Moult and ageing

Ageing and Sexing of migratory Asian passerines European Breeding Bird Atlas 2

Zeiss DTI 3/35, näe myös pimeässä

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

PikkuTiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan

lasten ja nuorten lintuaiheisia

piirustuksia, juttuja ja valokuvia

Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella

”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Kalatiira. Anni Jarva, 6 v.

Joutsen. Milla Työlahti, 11 v.

Vihertikka. Mihaili Chkhutiashvili, 10 v.

Punarinta ja poikaset. Jade Näveri, 6 v.

Haarapääsky. Verna Plit, 5 v.

Sinitiainen. Elea Naatula, 6 v.

Tikli ja peippo. Vilppu Haverinen, 9 v.

Kuningaskalastaja säännölliseksi pesijäksi

Juha Honkala

Säihkyvästä höyhenpuvustaan huolimatta kuningaskalastaja jää helposti havaitsematta. Kuningaskalastajan suosimaa jokivartta reunustaa varjostava puusto ja pensaikko, joka useimmiten on vaikeakulkuista. Reviiritietoinen kuningaskalastaja varaa elinpiirikseen 1–2 kilometrin pätkän jokivartta, eikä halua nähdä alueellaan kilpailijoita. Jokivarressa lintu joko istuu huomaamattomasti ja hiljaa, tai sitten se lentää ”tuhatta ja sataa” havaitsijan ohi, matalalla veden pintaa viistäen, ja katoaa mutkan taa. Toisinaan kuningaskalastaja ilmoittaa tulostaan voimakkain ja korkein äänin. Linnun näkemiseen vaaditaan usein kärsivällisyyttä, vaikka hyvin nähtynä sen tunnistaminen ei tuota vaikeuksia tuoreellekaan lintuharrastajalle.

Lämpimiksi muuttuneet talvet suosivat kuningaskalastajaa, ja jos kuluva talvi on edellisen kaltainen, tulee vuodesta 2021 kaikkien aikojen kuningaskalastajavuosi. Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apuksen alueella olemme sikäli onnellisessa asemassa, että meillä on kaikissa yhdistyksemme kunnissa kilometrikaupalla kuningaskalastajalle sopivia, hitaasti virtaavia jokia ja puroja.

Apuksen alueella tehtiin vuonna 2020 viitisentoista havaintoa kuningaskalastajasta, näistä huomattava osa pesimäkaudella touko–elokuussa. Yhtään pesälöytöä ei tehty, mutta se ei ole ihme, sillä eipä noilla vaikeakul-

kuisilla jokivarsilla juuri lintuharrastajia liiku. Osa kesän havainnoista onkin kantautunut korviini mutkien kautta kalastajilta kuultuina.

Yhdistyksemme toimialueella kuningaskalastaja on varmistetusti pesinyt muutaman kerran. Viimeisin pesintä on vuodelta 2009 Järvenpään Lemmenlaaksossa. Kuningaskalastajan pesä on jokitörmään kaivetun tunnelin päässä oleva kammio. Pari voi käyttää samaa pesää useamman vuoden ajan. Poikueessa voi olla kahdeksankin poikasta, joten hyvänä kesänä jokivarressa voi olla aika lailla säihkylintuja!

Pöntöt kokeilussa

Meillä Apuksessa alkaa olla jo perinteitä pöntötyshankkeissa. Uusinta uutta ehkäpä koko Suomenkin mittakaavassa ovat jokivarsille loppusyksyn aikana sijoitetut kuningaskalastajan pöntöt. Tarkoituksena on sijoittaa vähintään kymmenen tekopesää Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa.

Tekopesien etuna luonnonpesiin verrattuna on se, että pesä ei voi runsaankaan sateen jälkeen luhistua. Tekopesä sisäänmenotunneleineen kaivetaan sopivaksi arvioituun paikkaan jokitörmään. Pesä sisustetaan savella, ja tunneli täytetään osin savella ja osin hiekalla. Tunnelin suuaukko jätetään avoimeksi, jotta paikalle osuva lintu löytää pesään johtavan tunnelinalun. Tämän jälkeen kaikki on kuningaskalastajan omissa käsissä.

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

25.–29.1. Pihabongauksen koululaisviikko (ks. s. 16)

30.–31.1. Pihabongaus (ks. s. 17)

20.2.–7.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskenta

21.3. Edustajiston kevätkokous (ks. s. 22)

8.5. Tornien taisto

16.5. Uusi valtakunnallinen pihalintutapahtuma

17.–23.5. Lasten lintuviikko

5.–6.6. Pönttöbongaus

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

www.facebook.com/groups/

Bongariliitto

Sähköpostilista Bongariverkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Jäsenmaksu 35 e, Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

EteläKarjala

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa

Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280. www.ekly.org

www.facebook.com/eklyry

Sähköpostilista EKLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat:

31.1. Pihabongaustapahtumat

Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa klo 9–12 ja Kuparin ruokinnalla Imatralla klo 9 –12.

Tule osallistumaan Pihabongaukseen oppaiden kanssa!

Seuraa ilmoittelua muista kevätkauden tapahtumista yhdistyksen viestintäkanavissa.

Parikkalan ja Rautjärven

lintukerho:

Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Liittyminen: hanna.aalto@ornio.net.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@hotmail.com, p. 040 745 0963. www.oriolus.org. www.facebook.com/oriolusry

Sähköpostilista Oriolusposti ja WhatsApp-ryhmät. Ks. ohjeet verkkosivuilta tai maria.tirkkonen@hotmail.com.

Jäsenmaksut 2020:

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com.

www.birdlife.fi/kly www.facebook.com/kailintuyhd

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 27 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenmaksu 100 e.

Tapahtumat:

Tammi–toukokuun aikana KLY ja Kajaanin Kaukametsän opisto toteuttavat yhteistyönä luentosarjan, yhteensä viisi luentoa, aiheena lintuharrastus ja linnut. Luentosarja on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille, ja on ilmainen. Luennoitsijat ovat KLY:n jäseniä. Tarkemmat tiedot Kaukametsän opiston sivuilla.

30.–31.1. Pihabongaus. Lisätiedot jäsentiedotteessa.

6.–7.3. tai 13.–14.3. Pöllökuunteluretki, tehdään parhaimman sään mukaan. Lisätiedot Juha Mannermaa, p. 044 5892563.

Maaliskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Yleisökokouksien ohjelman muodostavat vierailijoiden esitelmät, lintujen tunnistustehtävät, kuvaesitykset, pinnarallien purut ja ajankohtaan liittyvät muut asiat, sekä mahdollinen koulutustoiminta. Lisätiedot jäsentiedotteessa.

Huhtikuussa KLY:n sääntömääräinen kevätkokous Paltaniemen kylätalolla. Kevätkokouksen päätyttyä pidetään välittömästi myös huhtikuun kuukausikokous (yleisökokous). Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa ja kevätkokouskutsussa.

13.4. Luontokuvailta Kajaanin Kaukametsä-salissa (Koskikatu 2). Tapahtumasta tarkemmin jäsentiedotteessa. Toteutetaan, jos koronapandemia ei ole esteenä.

25.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä Paltaniemen kylätalolla. Tapahtumassa seurataan lintujen kevätmuuttoa opastetuilla retkillä Paltaniemen alueella ja pidetään kuvaesityksiä kylätalossa. Tapahtuman järjestävät Paltaniemen kyläyhdistys ja KLY. Toteutetaan, jos koronapandemia ei ole esteenä. Toukokuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmin jäsentiedotteessa.

8.5. Tornien taisto klo 5–13. KLY:n alueella tapahtumassa on mukana n. 10 lintutornia. Torneissa jaetaan lintutietoutta vierailevalle yleisölle. Tarkemmin jäsentiedotteissa.

13.5. Linturetki Liminganlahdelle yhdessä Kajaanin Ladun kanssa. Lisätiedot Juha Mannermaa, p. 044 5892563.

15.5. Ekopinnakisa 10 tuntia. Joukkue voi määrittää alkamisajankoh-

Kuningaskalastajan tekopesä ennen ja jälkeen naamioinnin. Pesäkammio

pesijäksi Apuksen alueelle?

Pesäkammio ja sisäänmenotunneli täytetään kevyesti savella ja hiekalla siten, että koiras voi kaivaa niihin käytävän. Sisäänmenoaukko jätetään avoimeksi.

dan vapaasti. Kisan aikana ei saa käyttää moottoroituja ajoneuvoja.

17.–23.5. Lasten lintuviikko. Lisätiedot Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, sekä tarkemmin jäsentiedotteessa.

5.–6.6. Pönttöbongaus. Tiedotetaan tarkemmin jäsentiedotteissa.

12.–13.6. 24 tunnin pinnaralli Hyrynsalmi–Ristijärvi-alueella. Lisätiedot Juha Mannermaa, p. 044 5892563, sekä tarkemmin jäsentiedotteessa.

4.9. 12 tunnin pinnakisa (moottoroituna). Kisaan osallistujat pyrkivät havaitsemaan ja tunnistamaan mahdollisimman monta lintulajia 12 tunnin aikana. Lisätiedot Juha Mannermaa, p. 044 5892563.

Syyskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

Syys–joulukuun aikana KLY:n sääntömääräinen syyskokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteissa ja syyskokouskutsussa.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Tämä kisa on henkilökohtainen. Kerätään lokakuun aikana lintuhavaintoja KLY:n alueelta. Kisasta tiedotetaan jäsentiedotteella. Lokakuussa EuroBirdwatch. Tapahtumasta tiedotetaan jäsentiedotteella.

Marraskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

27.11. KLY:n pikkujoulujuhla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

Kanta-Häme

BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi, pj Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747

www.khly.fi

www.facebook.com/ birdlifekantahame

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Tapahtumat: Kalenteri on alustava. Tapahtumien järjestelyissä huomioidaan mahdolliset viranomaisten ja BirdLife Suomen koronarajoitukset. Muutoksista ja tarkemmista yksityiskohdista ilmoitetaan yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla. Erityisesti retkien osalta tilanne kannattaa tarkistaa verkkosivuilta edeltävänä päivänä. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten huolehdithan, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi.

Paikallisretket tehdään omilla autoilla, ja autottomilta peritään 2–3 euron retkimaksu Retkien kesto on 2–4 tuntia. Lähtö- ja päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön

ABC-huoltamon P-paikka (paitsi 24.3. pidettävän lokkiretken, jonka kokoontumispaikka on uimahallin P-paikka).

Lisäksi Riihimäen alueelle suuntautuville retkille ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka.

Jos koronarajoitukset estävät fyysiset kokoontumiset, pyritään lintuillat ja lintukurssi järjestämään etänä.

Lisätietoja verkkosivuilla lähempänä ko. tapahtumia.

21.1. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivessä (Idänpääntie 6, Hämeenlinna).

30.–31.1. BirdLifen Pihabongaus-viikonloppu (ks. www.pihabongaus. fi). Pihabongaus-tapahtumat la 30.1. klo 11–14 Aulangon ulkoiluma-

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

jan kodalla (Hml) ja Sammalistonsuon tarkkailukummulla (Rmki).

18.2. Lintuilta ja kevätkokous klo 18 Stone Gallery Lunnikivessä.

20.2. Merikotkaretki klo 12–15, paikallisretki. KAL Verhonkulma.

27.2. Pöllöretki. Aika ja kohde ilmoitetaan myöhemmin.

8.3. Lintuharrastuskurssi aloittelijoille. Luento 1/4 klo 18–20 Stone Gallery Lunnikivessä. Ilmoittautu-

miset 1.2. alkaen. Ohjeet verkkosivujen tapahtumakalenterissa.

18.3. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivessä

22.3. Lintuharrastuskurssi aloittelijoille. Luento 2/4 klo 18–20 Stone Gallery Lunnikivessä.

24.3. Lokkiretki klo 18–20, paikallisretki. HML Uimahallin ranta.

3.4. Hanhiretki klo 9–13, paikallisretki.

7.4. Peltolinturetki klo 18–20, paikallisretki.

12.4. Lintuharrastuskurssi aloittelijoille. Luento 3/4 klo 18–20 Stone Gallery Lunnikivessä

14.4. Kuikkaretki klo 18–20, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi.

19.4. Lintuharrastuskurssi aloittelijoille. Luento 4/4 klo 18–20 Stone Gallery Lunnikivessä

21.4. Kosteikkoretki klo 18–20, paikallisretki, RMK Sammalistonsuo.

22.4. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivessä

24.4. Retki Sääksikeskukseen Pohtiolammelle klo 9 –13. Ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuilla.

8.5. Tornien taisto Toimialueellamme kisaan osallistuvat useat joukkueet. Lintuopastusta ainakin Hämeenlinnassa Honkalanrannan lintutornissa ja Riihimäellä Sammalistosuon lintukummulla.

22.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka.

23.5. Lintukävely klo 9 –11 Aulangolla Kokoontuminen Aulangon luontoliikuntakeskuksen (ulkoilumaja) edessä.

29.5. Yölaulajaretki klo 21–24, paikallisretki.

2.6. Lintukävelyt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Tarkemmat retkikohteet ilmoitetaan verkkosivuilla ennen retkeä.

9.6. Lintukävelyt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä klo 18–20. Tarkemmat retkikohteet ilmoitetaan verkkosivuilla ennen retkeä.

10.–13.6. Riihimäen erämessut Sammalistonsuon kosteikon esittelyä yleisölle. Tarkka päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin

12.6. Kesälinturalli klo 00 –15. Säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuilla.

Elo–syyskuussa kahlaajaretki Poriin. Tarkempi ajankohta ym. tiedot ilmoitetaan myöhemmin.

2.10. Bussiretki Hankoon. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin.

Kemi-Tornio

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi.

www.xenus.fi

www.facebook.com/ groups/1257825654299957

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat:

Yleisötapahtumia ei järjestetä koronapandemian vuoksi.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Markku Tiirakari

Markku Tiirakari

Xenuksen uutiset ja tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät Xenuksen verkko- ja Facebook-sivuilta.

Keski- ja

PohjoisUusimaa

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi. www.birdlife.fi/apus

www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen

5 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, kannattajajäsen (vapaaehtoinen korkeampi jäsenmaksu) 50 e.

Tapahtumat:

Retket järjestetään koronatilanne huomioiden. Lähiretkien kohteet ja päivämäärät julkaistaan lähempänä niiden ajankohtaa yhdistyksen viestintäkanavissa.

30.–31.1. Valtakunnallinen Pihabongaus-tapahtuma.

24.3. Apus ry:n kevätkokous klo 18 alkaen. Kokous järjestetään etäyhteyksin. Ohjeet kokoukseen osallistumisesta julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla ja uutiskirjeessä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja käsitellään sääntömääräiset asiat.

2.–5.4. Juhlakisa yhdistyksen alueella. Jäsenistön toivotaan aktiivisesti osallistuvan. Kaikki vähintään 40 lajia pääsiäispyhien aikaan Apuksen alueella havainneet jäsenet palkitaan Apuksen putkihuivilla.

8.5. Valtakunnallinen Tornien taisto.

16.5. Valtakunnallinen pihatapahtuma.

17.–23.5. Lasten lintuviikko.

5.–6.6. Valtakunnallinen Pönttöbongaus.

Elokuussa valtakunnalliset Lintumessut Helsingissä.

Syyskuussa opastettu lokkiretki Tarastejärven kaatopaikalle. Lokakuun alussa Eurobirdwatch-tapahtuma.

Marraskuussa yhdistyksen syyskokous + ohjelmaa.

Järjestämme lisäksi koko vuoden kestävän ekokisan, jossa liikutaan yhdistyksen toiminta-alueella omin lihasvoimin ja lasketaan vuoden aikana havaitut lintulajit.

Ajankohtaista: Yhdistyksellä juhlavuosi. Apus ry on perustettu 5.3.1981 eli yhdistys täyttää 40 vuotta vuonna 2021.

Juhlateema näkyy tapahtumissa ja toiminnassa läpi vuoden. Juhlan kunniaksi yhdistyksen vuoden 2021 omaksi teemalajiksi nimettiin uhanalaiseksi harvinaistunut varpunen. Jäsenistöä kannustetaan tallentamaan varpushavaintoja Tiiraan ja yhdistyksen rengastajat pyrkivät rengastamaan alueen varpusia.

Samalla jäsenistölle kerrotaan rengastuksesta ja lajien suojelusta. Yhdistys toivoo jäseniltään käyttöönsä myös valokuvia sekä varpusista että muista linnuista julkaistavaksi Apuksen viestintäkanavissa.

Yleistä linnustonsuojelutoimintaa jatketaan ylläpitämällä Apuksen talviruokintapaikkoja Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa.

KeskiPohjanmaa

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 044 780 9307. www.kpbirdlife.fi

www.facebook.com/BirdLifeKeskiPohjanmaa

Yhdistyksen sähköpostilista tuli tiensä päähän 15.12.2020. Uudesta korvaavasta sähköpostilistasta ilmoitetaan erikseen. Jäsenmaksut 2021: Aikuiset 25 e, nuorisojäsenet (alle 21 v) 15 e.

Tapahtumat:

1.–31.1. Tammikisa. Koko tammikuun kestävä perinteinen pinnakisa, eli hyvä syy lähteä linturetkille tammikuussa! Ei ennakkoilmoittautumista. Kisaan hyväksyttävät havainnot tehdään yhdistyksen toimialueen rajojen sisällä. Henkilökohtaiset tulokset ilmoitetaan 4.2. mennessä sähköpostitse Johan Hasselille (johan. hassel@multi.fi).

30.–31.1. Pihabongaus Talven ja alkukevään yleisöretkistä ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja muilla viestintäkanavilla.

Ajankohtaista: BirdLife Keski-Pohjanmaa palaa normaaliin ja turvalliseen harrastustoimintaan heti, kun koronatilanne sen sallii.

KeskiSuomi

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@ gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ksly www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista Kaakkuriverkko ja kolme Tulkku Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat:

28.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Yleisölle ja aloitteleville harrastajille suunnatulla noin tunnin mittaisella kävelyretkellä tutustutaan talvilintuihin. Päälle lämmintä vaatetta ja kiikari mukaan. Kävelyn pakkasraja on 20 astetta. Lisätietoja: Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com).

10.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa (Vapaudenkatu 39–41).

8.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas kaukoputkineen päivystää tornilla klo 17–19. Illan aikana seurataan lintujen kevätmuuttoa ja tornin lähistöllä levähtäviä muuttolintuja. Lisätietoja: Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti.net, p. 044 565 4636).

Tapahtumien toteutuminen riippuu kevään koronavirustilanteesta, joten seuraathan ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa sekä yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilla.

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi www.facebook.com/ kuusamonlintukerho

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Aikuinen 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e ja perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Tapahtumat:

1.–14.4. Perinteinen kevätkisa

11.–12.6. Kuusamon 38. SM-lintumaraton

Lisätietoja tulevista tapahtumista löydät verkko- ja Facebook-sivuilta sekä uudelta sähköpostilistalta.

Ajankohtaista: Kuusamonlinnut-sähköpostilista on muuttanut. Yahoon alustalla

31.1. Pihabongaus Kotkassa Katariinan tervaleppälehdossa ja Kouvolassa Mustilan arboretumissa klo 11–12. Maaliskuussa pöllöretki. Lisätietoja myöhemmin. Seuraa ilmoittelua tapahtumista verkkosivuilla

Ajankohtaista: Koko vuoden ekopinnakisa on käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

Lappi

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Olli-Pekka Karlin, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi

www.facebook.com/LapinLintutieteelinenYhdistys

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lohjan seutu

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

toiminut sähköpostilista lakkasi toimimasta 15.12.2020. Uuteen ryhmään pääset mukaan ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi viestillä kerhon puheenjohtajalle. Kaikki Kuusamon linnuista kiinnostuneet ovat tervetulleita. Uusi lista toimii myös Kuusamon Lintukerhon tiedotuskanavana. Listalle voi lähettää viestejä rekisteröidyistä sähköpostiosoitteista lähettämällä viestin osoitteeseen kuusamonlinnut@googlegroups. com.

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com.

www.kyly.fi

www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Uusi sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsen 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

1.12.2020–28.2.2021 Perinteinen talven pihapinnakisa. Ilmoittautumiset Joni Räsäselle ( joni. rasanen1@gmail.com).

www.birdlife.fi/mly

www.facebook.com/merenkurkunlty

Sähköpostilista MLY-lista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@ oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi

www.facebook.com/ OstrobothniaAustralis

Jäsenmaksut /

Medlemsavgift 2020: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

Tapahtumat / Aktiviteter: Följ med Oas Facebook och webbsidor.

Pirkanmaa

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki), hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@ gmail.com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi www.facebook.com/hakkiry www.instagram.com/hakki_ry

Kaksi Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 6 e.

Tapahtumat:

30.–31.1. Pihabongaus. Yleisöä opastetaan Moision ruokintapaikalla la klo 11–12, Pähkinäniemen ruokintapaikalla su klo 11–12 ja Porlassa su 12–13.

Maaliskuussa pöllöretki

25.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Lohjan pääkirjaston Järnefelt-salissa ja etänä (Meet).

8.5. Tornien taisto

Lounais-

Häme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com. www.lhlhry.fi www.facebook.com/lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2020:

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat:

Seuraa tapahtumia ja niiden muutoksia verkkosivuilta "Tapahtumat" ja "Keskustelu" -välilehdiltä.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry. mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PiLY) – BirdLife Pirkanmaa, pily@ pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

www.pily.fi

www.facebook.com/pirkanmaan. lintutieteellinen.yhdistys.ry

Telegram-ryhmä ja foorumi, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

1.1.–31.12. Ekopinnakisa PiLYn toimialueella. Ks. ohjeet verkkosivuilta.

1.1.–31.12. PiLYn kotiseutukisa 2021. Kuka havaitsee vuoden aikana PiLYn toimialueella eniten lajeja omalla kotiseudullaan? Avoin kilpailu kaikille alueen lintuharrastajille. Kotiseutu on ympyrän muotoinen alue, joka ulottuu omalta kotiovelta 1 000 metriä joka suuntaan. Ks. ohjeet verkkosivujen tapahtumista.

13.–21.2. Perinteinen koskikarojen laskenta. Laskennassa havainnoidaan ja lasketaan tehostetusti maakunnassamme talvehtivia karoja. Laskenta-aikaa on runsas viikko. Koskikarojen laskennan yhteydessä voi löytää sulapaikoissa talvehtivia vesilintuja ja tehdä muitakin mukavia lintuhavaintoja. Havainnot toivotaan koko talven ajalta Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi), jotta saadaan paremmin kokonaiskuvaa Pirkanmaalla talvehtivista koskikaroista. Seuraa säännöllisesti PiLYn verkkosivujen tapahtumia (www.pily.fi/tapahtumat). Varsinkin nyt koronakaudella tapahtumien lisäykset ja muutokset jo ilmoitettuihin tapahtumiin näkyvät verkkosivujen kautta.

Nuorisojaosto:

Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@ gmail.com).

Nokian Lintukoulu

Nokian Lintukoulusta voi lukea linkistä: www.pily.fi/lintukoulu

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Unajan tornipolun kunnostus

Ari Ahlfors

Korona-kevät aiheutti melkoisen ryntäyksen monille hienoille luontopaikoille. Raumalla Unajanlahden lintutorni on sopivan lähellä kaupunkilaisille – noin 8 kilometriä torilta. Sinne on kiva tehdä retkiä vaikka polkupyörällä perheen kanssa. Kulkijoiden suuri määrä teki polun kuitenkin aika kuraiseksi, ja paikoin pitikin kiertää metsän kautta uutta reittiä etsien.

Rauman Seudun Lintuharrastajissa ajateltiin, että olisi kiva saada polku kunnostettua niin, että se kestäisi pidemmän aikaa. Saimme BirdLifelta talkooavustusta hankkeeseen.

Syyskuun alussa talkooporukka kokoontui. Paikalle oli tilattu sepeliä, ja onneksemme yhdellä yhdistyksen jäsenellä oli käytössään pieni kaivuri, jolla saatiin isompia kiviäkin kaivettua polulta pois. Se oli korvaamaton apu myös sepelin kuljettamisessa ruovikkopolulle. Näin säästettiin paljon aikaa ja homma oli paketissa kolmessa talkooillassa.

Liikuntaesteisille koko polku ei vielä tullut kuntoon, vaan toinen puoli polusta on liian vaikeakulkuinen. Ehkä se on uuden projektin paikka!

Ajankohtaista:

PiLY myy linnunruokaa verkkosivujen kautta, josta löytyvät hinnat, tilausohjeet ja nouto-ohjeet.

PiLYyn v. 2021 liittyvät uudet jäsenet saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

Pirkanmaan linnusto -kirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Ks. lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta PiLYn verkkosivuilta.

Joukko PiLYn veteraanijäseniä on 5 vuoden työskentelyn tuloksena saanut valmiiksi hienon kirjan lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella. Kirjan”Lintujen viemää – muisteluja lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella” on toimittanut yhdistyksen alkuvuosien sihteerinä ja puheenjohtajana toiminut Mikko Jokinen. Kirjan hinta on 20 e + postija pakkauskulut (sis. alv). Ks. www. pily.fi/lintujenviemaa.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. PiLYn ja Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa (www.lvuonnonperintosaatio.fi/ lahjoita/kampanjaan2?sku=kampanja-pirkanmaa). Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (RA/2020/921, pts. 30.7.2020). Lupa on voimassa 1.9.2020 alkaen koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen

Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehto-

ranta, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 0186 607.

www.pklty.fi www.facebook.com/pklty

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020:

Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 6 e.

Tapahtumat:

17.2. Vuosikokous klo 18 Metsäkeskuksen koulutustilassa (Siltakatu 20 B, Joensuu). Tarvittaessa kokous voidaan muuttaa etäkokoukseksi. Muutoksesta ilmoitetaan ja osallistumisohjeet siihen annetaan uutiskirjeellä.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Enon lintukerho:

Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254.

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PPLY). Puh. ark. klo 10–16: 040 936 7749 (ei tekstiviestejä). Pj.

Seija Rannikko, seijarannikkoster@ gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

www.facebook.com/pply.fi

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen Aureola-vuosikirja), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e (ei Aureolaa), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat:

Kaikissa tapahtumissa koronavaraus. Esitelmät ja kokoukset järjestetään etänä, mikäli koronatilanne pysyy entisellään. Ulkoilmatapahtumat järjestetään vain, jos niiden turvallinen toteutus on mahdollinen.

Tammikuussa perinteinen Tammiralli. Koko kuun kestävä henkilökohtainen kisa, jossa PPLY:n ja Oulun sarjat, molemmissa myös ekosarja. Lisätiedot: www.pply.fi/ pinnat-ja-rallit/linturallit.

30.−31.1. Pihabongaus. Osallistu omalla pihalla tai tule mukaan opastettuun Pihabongaukseen. Lisätiedot yhdistyksen verkko- ja Facebook-sivuilta sekä sähköpostilistalla.

10.2. PPLY:n sääntömääräinen kevätkokous klo 18. Kokous pidetään etäyhteyksillä, ks. www.oulu.fi/ biology/EH/pply.htm. Kokouksen jälkeen esitelmä, aihe avoin.

10.3. PPLY:n petoilta. Tarkempi aihe avoin.

Huhtikuussa, jos koronatilanne sallii, Möljän lintukävelyt alkavat sunnuntaisin klo 10. Paikka: Oulu, Toppilansaari, Pitkänmöljäntien luoteispään ranta-alue. Seuraa yhdistyksen viestintäkanavia.

8.4. PPLY:n kuukausikokous. Pirkko Siikamäen esitelmä: Koillismaan linnuston muutokset.

8.5. Tornien taisto. PPLY maksaa kolmen yhdistysjoukkueen osallistumismaksut. Ilmoittautuminen jäsensihteerille hyvissä ajoin. Lisätiedot: www.birdlife.fi/ tornientaisto.

12.5. Kuukausikokous ja iltaretki tornille. Paikkana perinteisesti Liminganlahden luontokeskus. Esitelmän aihe avoin.

16.5. BirdLifen pihatapahtuma.

17.–23.5. Lasten lintuviikko. 29.–30.5. PPLY:n kevätralli. Jo vuodesta 1986 kisatun perinteisen kisan tiedot löydät täältä: www. pply.fi/pinnat-ja-rallit/linturallit.

Hailuodon lintuseura:

Lisätietoja: Juha Markkola, jmarkkol@gmail.com.

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj Eelis Rissanen, eelisri67@gmail.com, p. 050 569 9091. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net

www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista Kuikkalista, ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2021: Varsinaiset jäsenet 26 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat:

17.1.–7.3. Sisä-Savon kansalaisopiston lintukurssi Vesannon kirjaston kokoustilassa sunnuntaiaamuisin klo 9 –12. Lisätietoa ja ilmoittautumiset kansalaisopiston verkkosivuilta.

3.2.–7.4. Lintukurssi Kuopion kansalaisopistolla. Yhdeksän kokoontumiskertaa keskiviikkoisin klo 17.30. Lisätietoa ja ilmoittautumiset kansalaisopiston verkkosivuilta.

6.3. Lintukävely Varkaudessa klo 10 alkaen. Lähtö kaupungintalon edestä. Oppaana Liisa Tolvanen (p. 040 586 0790). Muutokset tapahtumiin ovat mahdollisia. Seuraa ilmoittelua verkkosivuiltamme.

Porvoon seutu

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne. nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. www.psly-bnff.com www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista Corvus-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2021:

Jäsenmaksu 28 e, perheenjäsenet ja nuoret 13 e, kannatusjäsenmaksu 40 e.

Tapahtumat:

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkkoja Facebook-sivuilla.

Päijät-Häme

BirdLife Päijät-Häme (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys), phly@ phly.fi. Pj. Tapani Saimovaara, tapani. saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

www.phly.fi

www.facebook.com/phlyry

www.instagram.com/phly1970

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat:

Tapahtumatiedot päivittyvät uudelle sivulle www.phly.fi/toiminta/tapahtumat.

Rauman seutu

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen.

www.rslh.info

www.facebook.com/pages/raumanseudunlinnut

www.instagram.com/rslh_linnut

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

2020:

Jäsenmaksut

Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20-v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Pieni sade ei haitannut talkoolaisia, vaan aluksi epävarmalta näyttänyt ruovikon läpi kulkevan polun kunnostuskin saatiin hoidettua.

Nro 1, 26. vuosikerta

ISSN 2489-7906

Julkaisija BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu Seppo Alanko

Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu, 2021

Ilmoitusmyynti Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos 23 800 kpl

Ilmestyminen BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2021 kolmena numerona: 21.1., 15.4. ja 16.9.

Aineisto Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta

ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 14 000 jäsentä ja 8 000 tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja

Aki Arkiomaa

Suojelu- ja

tutkimusjohtaja

Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden

päätoimittaja

Jan Södersved

Hallintopäällikkö

Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori

Inka Plit

Suojeluasiantuntija

Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija

Aapo Salmela

Lintuvesiasiantuntija

Heikki Helle

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoapulainen

Sami Lyytikäinen

Puheenjohtaja

Mika Asikainen

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung

Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto:

RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Lisätietoja antaa nuorisojaoston puheenjohtaja Hannes Halminen, nuorisojaosto. rslh@gmail.com.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 018 7028 www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e, kannatusjäsen 100 e.

Tapahtumat:

10.3. klo 18.00 Sääntömääräinen kevätkokous. Kevätkokous pidettäneen etäkokouksena. Lähetämme tarkemmat tiedot lähempänä tilaisuutta. Koronatilanteesta johtuen tapahtumia kuten lintuiltoja ja lintukävelyjä ei voida toistaiseksi varata tai sopia etukäteen. Tulevat mahdolliset tapahtumat ilmoitamme yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lasten ja nuorten tapahtumista ilmoitetaan erikseen verkkosivuilla.

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio, nuotio.kimmo@ gmail.com, p. 040 125 2855.

Suomenselkä

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.

www.sslty.fi www.facebook.com/SSLTY

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Jäsenmaksu 35 e, perhejäsen 5 e, pelkkä lehden tilaus 35 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 15 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat:

13.–14.2. Koskikaraviikonloppu. Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat karapaikat. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582.

17.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala.

8.5. Tornien taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

5.–6.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2020:

Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ajankohtaista:

Yhdistys kehittää toimintaansa. Millaista ohjelmaa, tapahtumia tai sisältöä verkkosivuille sinä haluaisit? Laita viestiä sply@saunalahti.fi tai ota yhteyttä muussa muodossa.

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry (Tringa), toimisto@ tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@tringa.fi, p. 040 763 2595. www.tringa.fi www.facebook.com/tringary instagram.com/tringa.ry twitter.com/tringa_ry

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

Suupohja

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi

www.facebook.com/SuupohjanLTY Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Koronatilanteen vuoksi Tringan retki- ja tapahtumakalenteri päivittyy pitkin kevättä. Bussiretkien sijaan luvassa on etenkin lähiretkiä ja lintukävelyitä. Kaikki alkuvuoden retket ja muut tapahtumatiedot löytyvät tapahtumakalenterista: www.tringa. fi/tapahtumakalenteri.

Nuorten linturyhmä:

Tringan nuorten linturyhmä tekee retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Ryhmä järjestää retkiä lähelle ja kauemmas. Tringan nuoret Instagramissa: @tringa.nuoret.

Ajankohtaista:

Tringan ekopinnaskaba 2021 ja muut kisat. Katso lisätiedot ja osallistumisohjeet verkkosivuilta: www. tringa.fi/kisa.

Tringa järjestää lintuaiheisia kursseja. Kurssitarjonta löytyy verkkosivuilta: www.tringa.fi/kurssit.

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaih-

toehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Valkeakoski

Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, m3ktor@gmail.com, p. 040 738 3386. vlhry.fi www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat twitter.com/vlhry www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat Sähköpostilista ja Telegram-ryhmät, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020:

Aikuiset 20 e, alle 18-vuotiaat 10 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 010 406 6200. www.tly.fi www.facebook.com/turunlty www.instagram.com/turunlty Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 34 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: Tapahtumia järjestetään, jos pandemiatilanne sen sallii. Tammikuussa ei ole yleisötapahtumia eikä todennäköisesti vielä helmikuussakaan. Tällä

hetkellä on keväälle suunnitteilla maalis-, huhti-, touko- ja kesäkuussa lintukävelyitä, torniopastuksia sekä pari muutakin opastettua retkeä.

Kaikista tapahtumistamme on lisätietoa yhdistyksen kotisivuilla. Katso tarkemmat tiedot ja mahdolliset viime hetken muutokset etusivun tapahtumakalenterin linkistä.

Nuorisojaosto:

TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia

aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan jaoston toimintaan, ks. liittymisohjeet verkkosivuiltamme: www.tly.fi/yhdistys/ nuorisotoiminta. Nuorisojaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös yhdistyksen verkkosivujen tapahtumakalenterista.

Ajankohtaista:

Jurmon lintuasema. Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@ tly.fi. Jäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-vuotiaat maksutta, muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi.

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä: linnustonsuojelu@tly.fi.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikket olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), info@fagelskyddsforeningen.ax.

Johan Ekholm, jekholm78@yahoo. se, t. 040 588 1478.

www.fagelskyddsforeningen.ax

www.facebook.com/ fagelskyddsforeningen

Medlemsavgift 2020:

Vuxna 20 e, ungdomar under 18 år 10 e.

Aktiviteter:

Andra söndagen i månaden Big Sit Åland 2021. Vi har bestämt att köra detta evenemang totalt 12 gånger. Det går ut på att vi skall se hur många arter vi kan observera på en förhands bestämd plats under ett år. Vi kunde täcka så många kommuner som möjligt även i skärgården.

30–31.1. BirdLife Finlands riksomfattande Gårdskryss. Vi ordnar i samband med Gårdskrysset två tillfällen där vi guidar/berättar/ hjälper nya och gamla fågelintresserade om evenemanget, vår verksamhet och om de arter som vi ser: 30.1. vid Solhem, Ytternäs mellan kl 9–11 och 31.1. vid Ramsholmen, Jomala mellan kl 9–11. Slutet februari/början mars Uggleutflykt.

Mars ÅFF´s årsmöte. Datum meddelas senare.

1–5.4. Talkohelg på Signilskär. Obs. preliminär aktivitet.

April–maj Tisdagsguidningar: 6.4., 13.4., 20.4., 27.4., 4.5., 11.5., 18.5., 25.5. Samling kl 17.45 vid Notgrundet/Svibyviken.

1.5. Traditionell första majutflykt. Samma rutt som tidigare år: Finströms träsken, Boda, Hammarudda, Ramsholmen. Samling kl 5.30 på Notgrundet/Svib viken. Matsäck med.

8.5. Tornens kamp. Vi delar in oss i max 3 lag. Bemannar Torpfjärden, Kungsö Batteri och eventuellt Herrö tornet. Tävlingstid kl 5–13. Matsäck med och kläder efter väder.

Början juni Nattsångarutflykt. Datum meddelas senare.

Lågskär dagsutflykt. Datum meddelas senare.

Tilaa Linnut-vuosikirja 2019

Linnut-vuosikirja on kattavin vuosittainen tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Se sisältää muun muassa laajat vuosikatsaukset rengastuksesta, petolinnuista, uhanalaisista lajeista ja harvinaisuuksista. Painavaa tietoa ja komeita kuvia!

Katso koko sisällysluettelo: www.birdlife.fi/vuosikirja

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Toimi näin:

• Tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/vuosikirja

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

LAAJENNA NÄKÖKULMAASI

BD II XD

WIDE-ANGLE XD LENS SERIES

Uusissa Kowa BDII-XD -kiikareissa on ainutlaatuisen laaja kuva-ala, korkea valonläpäisy sekä erinomainen terävyys ja tarkkuus koko kuva-alalla. Laajakulmaoptiikan ansiosta kohteen löytäminen on helpompaa ja nopeampaa.

Kiikarien linssit ovat ympäristöystävällistä Kowa XD-lasia, korkeatarkkuuksista kuvaa tuottavaa mataladispersio (ED) lasia joka sisältää runsaasti fluoriittia. Fluoriittilasin ansiosta kiikarin kuvassa ei juurikaan näy kromaattista värimuutosta (värivuotoa).

Kestävä ja keveä runko on magnesiumseosta, joka kestää kolhuja ja käyttöä. Vedenpitävät kiikarit on täytetty typpikaasulla huurtumisen estämiseksi lämpötilan muuttuessa nopeasti. Kowan KR-pinnoite hylkii likaa ja rasvaa, helpottaen linssipintojen pitämistä puhtaana. Kowan laadukkaat kiikarit pysyvät toiminnassa vuosikausia.

Kowa BDII-XD -kiikarit tarjoavat luonnollista värintoistoa, korkeaa kontrastia ja erinomaista tarkkuutta aamuhämärästä iltaruskoon.