BirdLife 3/2019

EL TÄYDELLISYYTTÄ

VAILLA RAJOJA

SEE THE UNSEEN

Pääkirjoitus

Joukkovoimalla syksyä päin

Inka Plit

Kuulutko niihin, joiden mielen syksy tekee haikeaksi? Kun iso osa linnuista jättää Suomen ja havainnoitavaa on koko ajan vähemmän, saattaa tehdä mieli laittaa myös kiikari talvilepoon ja aloittaa lintuharrastus taas seuraavana keväänä.

Ei kannata. Syksyllä ulkona odottaa hieno lintuharrastusmaailma, jonka tarjoamat elämykset voivat olla yllättäviäkin, sillä linnut ovat usein liikkeellä suurin joukoin. Ensinnäkin syksyllä muuttoparvia on enemmän kuin keväällä, sillä lintuja on lisääntymiskauden jälkeen enemmän: esimerkiksi hanhia tai kurkia voi nähdä satoja tai tuhansia päivän aikana. Toiseksi koskaan ei voi tietää, mitkä vaelluslinnut tänä vuonna innostuvat matkaan – onko jonain aamuna taivas täynnä närhiä, pyrstötiaisia joka oksalla vai ehkä pähkinänakkeleita pihat pullollaan? Syksy on parasta aikaa myös monille itäisille harhailijoille, kuten siperialaisille uunilintulajeille, ja joskus tänne eksyy vieläkin harvinaisempaa väkeä, kuten ennenkokematon määrä taigarautiaisia syksyllä 2016. Lisää syksyisiä harrastusvinkkejä löydät sivulta 21! Syyskauden voi huipentaa liittymällä isoon joukkoon itsekin ja osallistumalla Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan, EuroBirdwatchiin (ks. s. 15).

Joidenkin muuttolintujen kohtalosta joutuu kantamaan myös huolta. BirdLifen selvitykset ovat osoittaneet, että lintujen laiton ja laillinenkin metsästys on miljoonaluokan ongelma monissa Välimeren maissa ja Lähi-idässä. Sur-

Anna palautetta!

mansa saa moni suomalainenkin kuhankeittäjä ja mehiläishaukka. Mutta ei meillä omakaan pesä puhdas ole: esimerkiksi useita uhanalaisia vesilintuja saa Suomessa yhä laillisesti metsästää, ja vesilinnustus lähes pimeässä on laillisuuden rajamailla, lintu kun pitäisi aina tunnistaa ennen ampumista. BirdLife on kampanjoinut näitä epäkohtia vastaan jo pitkään. Työssämme meitä auttaa joukkovoima. BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestö. Toimim-

me 120 maassa ja meillä on yli 10 miljoonaa henkilöjäsentä tai tukijaa. Varsinkin muuttolintujen suojelussa on tärkeää muistaa, etteivät linnut tunne valtioiden rajoja, vaan koko niiden elämänkaari on turvattava. Esimerkiksi Ranskassa saavutettiin juuri merkittävä voitto, kun vähentyneen kuovin metsästys keskeytettiin oikeuden päätöksellä (ks. s. 8–9). Tämä suojelee myös suomalaisia kuoveja. Kiitos, että olet mukana joukossa!

Osta lintuharrastustuotteita

Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä.

www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle.

www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon.

www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili

FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Lähetä vastaukset 13.10. mennessä osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kolme kiinnostavinta juttua olivat:

– Uhanalaisarviointi kertoo lintujen tilanteen heikentyneen

– Linnut ja tarkkailijat palelivat Pihabongauksessa

”Sponde pere ja kura vuodariksi” – tutustu lintuharrastusslangiin

Arvonnassa Mökkimaiseman lintuja -cd-levyn voittivat Toni Asikainen, Elisa Lohi, Ari Nygård, Henna Sihvonen ja Kalle Virta.

Nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvotaan jälleen 5 kpl Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cdlevyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pönttöbongaukseen tai Lasten lintuviikkoon osallistuneille. Katso tapahtumien tuloksia sivuilta 14 ja 17!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman lehden saat jatkossakin esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi. Lehden lisäksi julkaistaan sähköinen uutiskirje 6–8 kertaa vuodessa.

Kansikuva: Jalohaikara (Pertti Rasp). Pikkukuva: Punasotka (Jussi Vakkala)

Jan Södersved PÖNTTÖ

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta

Lintukesä 2019

sirkuista ja jalohaikaroista

Kesä oli linnustollisesti vaihteleva – aivan kuten säätkin. Aikuiset kahlaajat menivät myötätuulessa vauhdilla Suomen yli, mutta sirkkuharvinaisuudet ilahduttivat. Mieleen jää myös jalohaikaroiden rynnistys.

Petri Lampila

Lintukesä tarjosi tänä vuonna paljon mielenkiintoista nähtävää. Harvinaisten kesävieraiden ehdottomina tähtinä loistivat sirkut. Toukokuisen pikkupajusirkun (ks. s. 7) jatkoksi bongareita veti puoleensa Salossa kesäkuun lopulla viihtynyt ruskopääsirkku, joka oli vasta maamme kolmas yksilö. Monen mielestä jopa sykähdyttävämpi harvinaisuus oli Hailuodossa 20.6. tavattu kultasirkku. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen havainto sitten vuoden 2007 tästä maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalaisesta ja Suomesta hävinneeksi luokitellusta lajista. Vaikka tämä nuori koiras vain pysähtyi hetkeksi muuttomatkallaan, antaa se kenties hentoa toivoa lajin paluusta.

Muita kesäkuukausien harvinaisuuksia olivat muun muassa siperiankurmitsat Turussa ja Maskussa, pikkutrappi Lappeenrannassa ja isovesipääsky Mustasaaressa. Ristijärveltä hetkeksi hoitoon otettu amerikanjääkuikkanuorukainen jäi viettämään kesää vapauttamispaikkansa lähistölle Hyrynsalmen Pölhöjärvelle. Huomattavan runsaasti tavattiin laulavia idäntiltaltteja ja loppukesästä nuoria aroharmaalokkeja – pelkästään Espoon Ämmässuolla ainakin kymmenen yksilöä.

Jalohaikara rikkoo ennätyksiä

Suomen linnuston uudistulokkaista tai kotiutumassa olevista lajeista vuosi oli erityisen hyvä jalohaikaralle, vaikka pesintään viittaavia havaintoja ei ole tänä vuonna tul-

Suomessa havaittujen ruskopääsirkkujen alkuperästä ei ole varmuutta. Aiempia havaintoja ei ole hyväksytty yksilön luonnonvaraisuuden myöhemmin.

ta kääntyi kasvuun, hanhien vähennyttyä sitä ennen kolme vuotta peräkkäin.

Kävynpurijoita liikkeellä

Kuusen siemensato vaikuttaa erinomaiselta suuressa osassa maata ja se näkyy myös kuusen siemeniä ravintonaan käyttävien lintujen määrissä. Käpytikkoja on erittäin paljon nähtävillä, mutta suuria vaelluksia ei ole havaittu. Hyvältä vaikuttava ravintotilanne on ehkä saanut ne pysähtymään tasaisesti pitkin maata.

Sen sijaan käpylinnuilla on ollut runsasta liikehdintää ainakin Perämeren rannikolla: suurimmassa muutossa Kalajoella havaittiin yli 5 000 käpylintua, joista lajilleen määritetyt olivat pääosin pikkukäpylintuja. Ennätyslukemissa ei niidenkään osalta kuitenkaan liikuttu ja hyvä ravintotilanne lienee tasoittanut liikehdintää.

Parvissa on ollut mukana varsin mukavasti myös itäisiä kirjosiipikäpylintuja ja havaintoja on kertynyt melko tasaisesti koko maasta. Enimmillään on nähty kerralla 116 muuttavaa 25.8. Luodossa. Lajin vaellus on ulottunut jopa Islantiin saakka ennennäkemättömän voimakkaana – ennen tätä lajista oli maasta vain kolme havaintoa, tänä vuonna jo 30!

Keväästä ja kesästä numeroin

21 140 METSÄKIRVISTÄ muutti 25.8. Hankoniemen kärjessä olevalla Hangon lintuasemalla. Uusi Suomen ennätys osoittaa, että lajin pesintä on onnistunut hyvin tänäkin vuonna. Edelliset ennätykset olivat nekin Hangon lintuasemalta: 17 300 muuttajaa 19.8.2006 ja 10 382 metsäkirvistä 20.8.2018. Tänä vuonna Hangossa laskettiin kahtena muuna päivänä yli 8 000 metsäkirvistä, ja peräti kahdeksana päivänä rikkoutui tuhannen raja.

172 POHJANSIRKKUA laskettiin 2.9. Rovaniemellä Ounasjokisuistossa. Kymmenen päivää aikaisemmin samalta paikalta ilmoitettiin 154 pohjansirkkua. Tiiraan ei ole aiemmin ilmoitettu yli 80 linnun syyssummia. Nyt pohjansirkkuja ilmoitettiin muualtakin ilahduttavan suuria määriä: Ylitorniossa rengastettiin 88 yksilöä 26.8. ja Ilomantsissa havaittiin noin 90 pohjansirkkua 31.8. Näistä 39 rengastettiin.

luonnonvaraisten harhailijoiden luokkaan. BirdLife Suomen rariteettikomitea arvioi tämän

muistetaan jalohaikaroista

lut tietoon. Pesimättömiä ja kierteleviä jalohaikaroita havaittiin sen sijaan runsaasti pitkin vuotta Torniota myöten, erityisesti loppukesällä. Suurin parvi oli huikean suuri: Kotkasta ja Haminasta 6.8. nähdyssä 44 yksilön parvessa oli suunnilleen yhtä monta jalohaikaraa kuin Suomessa oli nähty kaikkiaan 1980-luvun loppuun mennessä.

Suomen seuraavaksi pesimälajiksi odotellusta tulipäähippiäisestä tehtiin kaikkiaan seitsemän reviirihavaintoa. Pesintää ei varmistettu, mutta tällä lajilla se onkin vaikeaa. Kirkkonummen Porkkalassa reviiriä pitänyt lintu vaikutti kuitenkin pariutuneen tavallisen hippiäisen kanssa.

Hiljattain Suomeen kotiutuneella arosuohaukalla ei ollut erityisen hyvä vuosi, sillä perinteisesti vahvalla alueella Oulun seudulla ei ollut todennäköisesti yhtään onnistunutta

pesintää. Pitkään seurannassa ollut lähetinlintu Selja pesi Torniossa ja sai lentoon yhden poikasen. Kemin–Tornion seudulla oli todennäköisesti 1–3 muutakin pesintää, ja lentopoikue löytyi myös Joensuusta. Paras esiintyminen oli Sotkamossa, jossa havaittiin vähintään kaksi varmaa pesintää sekä lentopoikanen kolmannella paikalla. Yhden Sotkamossa lukurengastetun arosuonuorukaisen onnistuivat linnun rengastajat itse näkemään elokuun viimeisenä päivänä Ruotsin eteläkärjessä, Falsterbossa! Lisäksi yhdelle Sotkamon pesivistä naaraista asennettiin satelliittilähetin, joten lisää tietoa Suomessa pesivien arosuohaukkojen muuttoreiteistä on toivottavasti luvassa.

Ehkä eniten puhututtavista tulokaslajeista merimetson pesimäkanta pieneni Suomen merialueella noin neljä prosenttia. Sen sijaan valkoposkihanhen pääkaupunkiseudun kan-

Nuoret kahlaajat näkyvämpiä

Loppukesä ja alkusyksy on yleisesti ottaen parasta aikaa havaita arktisia kahlaajalajeja Suomessa. Säätekijät tekevät esiintymisestä kuitenkin oikullista – ja toisaalta mielenkiintoista. Useiden lajien aikuisten yksilöiden syysmuutto on parhaimmillaan heinäkuussa ja nuorten hiukan myöhemmin elo–syyskuussa. Jälkimmäisten esiintymiseen vaikuttaa luonnollisesti myös pesimämenestys, sillä arktisella tundralla poikastuotto voi joinakin vuosina jäädä lähelle nollaa armottomien säiden ja petojen takia.

Tänä vuonna havaintomahdollisuudet vaikuttivat pitkään varsin heikoilta, sillä pitkään vallinnut pohjoisvirtaus ja poutainen säätyyppi oli liki huonoin mahdollinen kahlaajien näkemisen kannalta. Tällaisilla säillä kahlaajat muuttavat kovaa ja korkealla havainnoijien ulottumattomissa. Heinäkuun aikuisten kahlaajien paras muutto menikin monella lajilla huomaamatta ohi.

Elokuussa tilanne oli havainnoijien kannalta parempi sateiden ja etelänpuoleisten tuulten tuotua lintuja näkyville. Parhaita määriä ovat edustaneet esimerkiksi 138 muuttavaa isosirriä Uudessakaupungissa, 487 muuttavaa tundrakurmitsaa Padasjoella, 251 muuttavaa meriharakkaa Tampereella ja 405 paikallista tylliä Porissa.

102 PUNASOTKAA lepäili Kangasalan Kirkkojärvellä 13.8. Punasotka on taantunut suuresti, ja se luokitellaan Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Vielä 1990-luvulla havaittiin yleisesti satojen punasotkien kerääntymiä, mutta tällä vuosikymmenellä Tiiraan on kesäkuukausilta kirjattu vain yksi tätä suurempi määrä (116). Yli 200 linnun kerääntymiä ei ole muuttoaikoinakaan havaittu moneen vuoteen.

44 JALOHAIKARAA matkasi yhdessä parvessa 6.8. Kotkassa ja Haminassa. Tätä ennen suurimmissa parvissa oli nähty puolet tästä eli 22 jalohaikaraa Porissa viime syksynä ja Virolahdella tänä keväänä. Jalohaikara on levittäytynyt Suomeen nopeasti, ja kuluneen kesän aikana niitä on nähty enemmän kuin koskaan. Ensimmäinen pesintä Suomessa todettiin viime vuonna.

11 AROHARMAALOKKIA määritettiin Espoon Ämmässuon kaatopaikalta elokuun aikana. Eri yksilöiksi lokit pystyttiin tunnistamaan höyhenpuvun pienistä eroista. Kaikki yksilöt olivat nuoria, tänä vuonna syntyneitä. Parhaina päivinä paikalla havaittiin viisi nuorukaista. Aroharmaalokkeja havaittiin myös kaatopaikoilla Lohjalla, Turussa ja Tampereella.

Koonnut Jan Södersved

Micha Fager

Menestyksiä, myöhästymisiä ja myrskyä – pesimävuosi 2019

Ari Ahlfors

ti uusintapesinnät, mutta suurin osa pesänsä menettäneistä yrittää uudelleen vasta ensi kesänä.

Haahkojen pesinnät onnistuivat hyvin Kymenlaakson ja Espoon saaristoissa sekä eteläisellä Selkämerellä, mutta Kirkkonummen saaristossa vain kohtalaisesti ja Jurmossa ja Merenkurkussa hyvin huonosti. Etelänkiisla näyttää levittäytyvän itään Loviisan Aspskäriltä, sillä pesintöjä varmistui kahdelta uudelta luodolta. Minkkiongelma on edelleen paha kaikilla merialueilla ja tuhot pahimmillaan laajoja.

Selkälokin poikastuotto jatkuu vuodesta toiseen surkeana miltei kautta koko levinneisyysalueen. Ilon pilkahduksia ankeuteen toivat onnistumiset Selkämeren eteläosissa ja viime vuoden tapaan Keski-Suomen suurjärvillä Keiteleellä ja Päijänteellä. Helsingin Vanhankaupunginlahden tehoseuranta sen sijaan paljasti huomattavan osan vesilintujen poikasista päätyvän ronskimpien eläinten ruokalistalle.

myyräkannat ja pesämetsien hakkuutko ovat niistäneet tämän lyhytikäisen pöllön kartalta?

Kaukomailla talvehtineilla onnistumisia

Laululinnut tekevät kesän! Kiitos edellisen suotuisan pesimiskauden pesinnän aloitti tänä kesänä paria edellisvuotta runsaampi joukko etelästä palanneita laululintuja. Kesä- ja heinäkuun sääolot suosivat pesintöjä ja niinpä rengastajat raportoivat muun muassa pajulinnun, hernekertun, viita- ja ruokokerttusen sekä pajusirkun onnistuneen pesinnöissään hyvin. Lehtokertun, satakielen ja punakylkirastaan niukkuus oli toisaalta merkille pantavaa.

Valtaosa Suomen noin 50 etelänsuosirriparista pesii Perämeren alueella. Osa niistä pystyi poikkeuksellisesti aloittamaan uuden pesinnän toukokuisen myrskyn jälkeen.

Juha Honkala, LUOMUS

Lintujen pesinnän onnistuminen on mutkikas palapeli, jota säätelevät muun muassa emojen kunto, ravinnon saatavuus, riittävä lämpö ja petojen määrä. Varsinkin ailahteleva sää sateineen, tuulineen ja vaihtuvine vedenpinnan korkeuksineen vaikuttaa poikastuottoon. Meillä talvehtineiden lintujen pesimämenestykselle tärkeää on myös talvikauden ravintotilanne: esimerkiksi pöllöjen, haukkojen ja kotkien on oltava jo kevättalvella vankassa kunnossa, jotta ne kykenisivät aloittamaan pesinnän. Alueellista vaihtelua onnistumisissa on usein paljon myös saman lajin sisällä. Tämän pesintäkatsauksen tiedot on saatu lintujen rengastajilta eri puolilta maata.

Pönttölinnuilla enimmäkseen hyvä kesä

Pöntöissä pesivien varpuslintujen kesä sujui noususuhdanteessa. Hyvin seurattuja kirjosieppoja pesi monin paikoin enemmän kuin kahtena edellisvuonna, mitä voi selittää viime vuoden hyvä pesimistulos. Vaikka osa naaraista tuli pöntöille varsin myöhään, oli pesimistulos nytkin hyvä, eli onnistuneiden pesintöjen osuus ja keskimääräinen poikuekoko olivat suuria.

Tiaisten pesintämenestyksessä oli alueellista vaihtelua. Pääkaupunkiseudulla varhain toukokuussa muninnan

aloittaneiden sinitiaisten pesinnät tuhoutuivat yleisesti, kun taas myöhemmin aloittaneilla meni paremmin useilla eri seuranta-alueilla Länsi-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa. Aloitettuja talitiaispesintöjä oli Jaalan hyvin tutkitulla seuranta-alueella edellisvuotta vähemmän, kun taas monin muin paikoin etelästä Metsä-Lappiin aloitettuja pesintöjä oli runsaasti ja pesinnät onnistuivat hyvin.

Pesivien kottaraisten määristä kantautui myönteisiä uutisia Raumalta, jossa toisella seuranta-alueella poikastuotto oli hyvä ja toisella keskitasoinen. Onnistuneista pesinnöistä raportoitiin myös Kymenlaaksosta ja Pohjois-Karjalasta. Posiolaisen leppälintuseurannan mukaan aloitettuja pesintöjä oli miltei kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verraten, kun taas Ruokolahden tutkimusalueella leppälinnun pesintöjen määrä laski viidenneksellä. Molemmilla alueilla aloitetut pesinnät kuitenkin sujuivat mallikkaasti.

Vesien äärellä vaihtelevaa

Rannoilla pesivät linnut ovat aina alttiita veden korkeusvaihteluille. Toukokuun lopulla pahin mahdollinen tapahtui laajalla alueella Merenkurkussa ja Perämerellä, kun myrsky ja sen myötä nopeasti noussut merivesi vei munat muun muassa vesilintujen, kahlaajien ja kurkien pesistä. Osa alueen linnuista aloit-

Pedoilla ylä- ja alamäkiä

Maakotkan pesinnät onnistuivat erinomaisesti Kainuussa ja Lapissa, mahdollisesti vahvojen metsäjänis- ja kanalintukantojen ansiosta. Merikotkan poikasia varttui jälleen ennätysmäärä, vaikka pesivien parien määrä ei enää kasvanutkaan. Piekanat pesivät edellisvuotta runsaslukuisemmin Käsivarren Lapissa ja Utsjoella sekä ilmeisesti hyvän myyrätilanteen houkuttelemina myös Kemin–Tornion seudulla.

Kanahaukalla sen sijaan ei tunnu menevän hyvin parantuneesta ravintotilanteesta huolimatta, sillä niin Kymenlaaksosta, Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Etelä-Savosta, Keski-Suomesta kuin Pohjois-Karjalastakin raportoitiin joko surkeasta tai korkeintaan keskinkertaisesta pesimistuloksesta. Tuulihaukalla sujui loistavasti Kaakkois-Suomen myyrärunsaudessa, muualla maassa maltillisemmin.

Lapinpöllöjä asettui pesimään Kemin–Tornion seudulle tavanomaista lukuisammin, mutta kolmasosa pesistä tuhoutui ja poikueet olivat pieniä. Myyrähuipun myötä Kainuussa, Oulujärven pohjoispuolella, oli pesivillä viiru-, lapin-, helmi- ja suopöllöillä erittäin hyvä vuosi. Muualta maasta raportoitiin joko heikosta tai varovaisen noususuuntaisesta pöllöjen pesimiskaudesta. Varpuspöllön niukkuus kuitenkin huolestuttaa jo monia. Levinneisyytensä vahvimmalta alueelta Pirkanmaalta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta tuntuu pikkupöllö olevan miltei täysin kateissa. Heikot

Peltosirkun pesintöjen arvioitiin edenneen onnistuneesti, sillä naaraita nähtiin useimmilla pesimäpaikoilla ja pariutuminen tapahtui nopeasti. Tervapääskyn kesä ylsi 2000-luvun parhaimpien joukkoon seuratuissa kuudessa yhdyskunnassa: poikasten kunto oli erinomainen ja poikueiden keskikoko suuri. Viileä ja kuiva toukokuu viivästytti toisen hyönteisimurin, kehrääjän pesinnän aloituksia Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Pesinnät kuitenkin etenivät hyvin ja petotuhoja oli edellisvuotta vähemmän.

Käen pesintöjen seuranta-aineisto on niukka, mutta ruokolahtelaisten havaintojen mukaan käet onnistuivat lisääntymisessään tänä vuonna huomattavasti edellisvuotta huonommin. Toisaalta nuoria käkiä tuntui pesinnän jälkeen näkyvän runsaasti.

Nokkavarpusilla tuntuisi menevän hyvin pääkaupunkiseudulla, Länsi-Uudellamaalla ja Turun seudulla, missä kannat näyttävät vahvistuvan.

Lapissa lupaavasti lintuja

Käsivarren tunturiylängön kahlaajaseurannan mukaan suosirrin ja vesipääskyn pesinnät etenivät suotuisasti. Kapustarinta esiintyi tavanomaista niukempana Litokairan erämaassa Metsä-Lapin eteläreunalla, kun taas pohjoisempana Inarissa ja Utsjoella lintuja oli reviireillä ilahduttavan runsaasti. Kaiken kaikkiaan kahlaajien pesintöjen eriaikaisuus oli tänä vuonna Inarin ja Utsjoen seudulla merkille pantavaa.

Tunturikihuja pesi runsaan myyräkannan turvin ainakin paikoin sekä Käsivarressa että Utsjoella. Useiden lapinkirvisen poikaspesien löytyminen Enontekiön–Kittilän seudulta viittaa tavanomaista runsaampaan esiintymiseen ja onnistuneisiin pesintöihin.

Pikkupajusirkku yllätti saaristolintulaskijat toukokuussa.

Suomen ensimmäinen

pikkupajusirkku kävi Kirkkonummella

Jan Södersved

Suomen ensimmäinen pikkupajusirkku (Emberiza pallasi) havaittiin 19.5. Rönnskärin lintuaseman alueella Kirkkonummen saaristossa. Aseman miehittäjät olivat tekemässä saaristolintulaskentaa, kun

Pekka Ikonen huomasi Flatgrundetin luodolla pajusirkkukoiraan näköisen linnun, joka pian voitiin määrittää pikkupajusirkuksi.

Pikkupajusirkku muistuttaa

kaikissa puvuissa pajusirkkua, mutta on talitiaistakin pienempi.

Keväinen koiras eroaa selvimmin pajusirkusta voimakkaan mustavalkoisen yleisvärityksen ja laajalti valkean yläperän perusteella.

Pikkupajusirkku pesii laajalla alueella Pohjois-Venäjällä sekä Mongoliassa. Euroopan puolella

lajin levinneisyys ulottuu pienelle alueelle Uralin luoteispuolen tundralla. Venäjän ulkopuolella laji on havaittu Euroopassa alle 10 kertaa. Pohjoismaissa laji on havaittu vain kerran aikaisemmin: Ruotsissa lokakuussa 2016.

BirdLife Suomen rariteettikomitea on hyväksynyt havainnon pikkupajusirkusta, ja sen myötä Suomessa on havaittu 479 luonnonvaraista lintulajia. Edellinen maalle uusi lintulaji oli heinäkuussa 2017 havaittu aasianpääskykahlaaja.

Rariteettikomitea tarkastaa

Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.

YKSIN, KAKSIN PIENELLÄTAI PORUKALLA

Kon-Tiki Toursin luontoja lintumatkat 2019-2020

Lokakuu PANAMAN LINTUMATKA 21.10.–4.11.

Opas: Mikko Oivukka

Hinta 1 x naispaikka, hinta 5 290 €/hlö

2020

Tammikuu ETIOPIAN LINTUMATKA

26.1.–11.2.

Opas Dick Forsman ja Petro Pynnönen

Hinta 4 260 €/hlö

Helmikuu BULGARIAROMANIA LINTUMATKA 22.2.–3.3.

Opas Lasse J. Laine

Hinta 1 880 €/hlö

Maaliskuu TANSANIAN LUONTOMATKA 6.–16.3.

Opas Jannika von Wielligh

Hinta 4 290 €/hlö

Maaliskuu RÔNDONIA JA

AMAZONIA BRASILIA 20.3.–5.4.

Opas Juha Honkala

Hinta 4 550 €/hlö

Huhtikuu COSTA RICAN LUONTOMATKA 1.–13.4.

Opas Paul Segersvärd

Hinta 3 980 €/hlö

LISÄTIETOJA JA

ILMOITTAUTUMISET

Ryhmämatkatoimisto Kon-Tiki Tours

Susa Huotari Puh. 045 124 2000 susa@kontiki.fi / info@kontiki.fi www.kontiki.fi

Kon-Tiki Tours on Bongariliiton pääyhteistyökumppani.

Marraskuu ARGENTIINAN LINTUMATKA 15.11.–2.12.

Opas Juha Honkala

Hinta 5 690 €/hlö

Kesäkuu KIRGISIAN LUONTOMATKA

1.–12.6.

Opas Paul Segersvärd Hinta 2 790 €/hlö

Lokakuu UGANDAN LUONTOMATKA

Opas Heidi Arponen Hinta Tulossa!

Lokakuu MADAGASKAR LUONTOMATKA

24.10.–3.11.

Opas Paul Segersvärd Hinta 4 890 €/hlö

Luontomatka Painotus on luonnossa, eläimissä, linnuissa ja kulttuurissa. Luontomatkalla oppaana on kohteen luonnosta tietävä asiantuntijaopas ja tämä matkatyyppi sopii jokaiselle luonnosta pitävälle matkaajalle. Lintumatka Mukana asiantunteva lintuopas ja koko matkan ajan edetään lintuhavainnot edellä. Harrastajille ja koville harrastajille. Pisaralla haluamme erityiskorostaa vastuullista matkailua. Kaikki matkamme tuotetaan vastuullisesti, mutta pisaran nähdessäsi tiedät, että matkaohjelmassa on elementtejä, jotka erityisesti opettaa jotain lisää tavasta miten matkailemme planeetallamme vastuullisesti, kestävän kehityksen hengessä.

OMALLE LINTUMATKALLE?

Kun järjestät lintumatkan omalle porukallesi, yhdistyksellesi tai ystäväpiirillesi, autamme mielellämme vastuullisena matkanjärjestäjänä.

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd.

Bolivia ja Brasilia

Iloisia perheuutisia BirdLifen suojelualueilta Äärimmäisen uhanalaiset sinikurkkuarat saivat viime lisääntymiskaudella Bolivian BirdLifen suojelu-alueen pöntöistä lentoon 12 poikasta, mikä on uusi ennätys. Tämä on tärkeä lisäys lajin vain noin 450 yksilön maailmankantaan. Sinikurkkuaroja uhkaavat elinympäristöjen katoaminen, lemmikkikauppa ja pesimiseen sopivien kolopuiden palaminen kulotuksissa. Ensimmäiset pöntöt ripustettiin vuonna 2005, ja nykyään pönttöjä on 80 kahdella suojelualueella. Bolivian BirdLifen seuraavana tavoitteena on perustaa vierailijakeskus, jossa esimerkiksi koululaisille voidaan kertoa lintujen suojelusta.

Ensimmäinen brasilianvarpuskyyhkyn poikanen

Lue lisää:

yli 75 vuoteen on puolestaan havaittu Brasilian BirdLifen suojelualueella. Löytö on erittäin merkittävä, sillä se osoittaa kyyhkyjen lisääntymisen onnistuvan, mikä tarkoittaa, että lajin pelastumisesta on toivoa. Koko lajia ei ollut etsinnöistä huolimatta havaittu kertaakaan vuoden 1940 jälkeen, kunnes vuonna 2015 se yllättäen löytyi uudelleen. Tällä hetkellä tunnetaan 19 aikuista yksilöä, mutta vasta nyt voidaan olla varmoja, että BirdLifen perustama suojelualue todella on brasilianvarpuskyyhkyille sopiva elinympäristö. Lintuja aletaan nyt seurata automaattisilla kameroilla niiden ekologian tarkemmaksi tutkimiseksi.

Bolivia: www.birdlife.org/worldwide/news/record-number-blue-throated-macaw-chicks-fledged

Brasilia: www.birdlife.org/worldwide/news/first-blue-eyed-ground-dove-chick-recorded

BirdLife maailmalla

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Ranska

Kuovinmetsästys jäihin Ranskassa

Ranskan BirdLifen valituksen ansiosta maan korkein hallinto-oikeus määräsi välittömästi lopettamaan voimakasta vastustusta herättäneen kuovinmetsästyksen. Metsästyksen katsottiin olevan lintudirektiivin sekä kansainvälisen kosteikkolintujen suojelusopimuksen (AEWA) vastaista. Aiemmin Ranskan valtio myönsi kuoville 6 000 yksilön metsästyskiintiön vastoin kaikkia asiantuntijalausuntoja. Ranskassa talvehtii rengaslöytöjen perusteella myös Suomessa pesiviä kuoveja.

Koonneet Petri Lampila ja Inka Plit

Oikeuden päätös koskee vain tätä vuotta, mutta se on joka tapauksessa edistysaskel kamppailussa kestämätöntä metsästystä vastaan. Kuovi on taantunut voimakkaasti – laji on uhanalainen useissa maissa ja luokitellaan myös maailmanlaajuisesti silmälläpidettäväksi. Kuoveja metsästetään syötäväksi, mutta saaliin arvo on mitätön ja aiottu metsästyskiintiö olisi voinut vaarantaa joidenkin populaatioiden säilymisen.

Ranska on ainoa Euroopan maa, jossa kuovia on vielä viime aikoina saanut metsästää laillisesti.

Jussi Vakkala

Sinikurkkuaroilla on pulaa sopivista pesäkoloista, joten BirdLifen tarjoamat pöntöt tulevat tarpeeseen.

Márton Hardy

Asociación Armonía

Suojelualueen työntekijä ällistyi tajutessaan, että oksalla istuva pörröisempi versio tutusta linnusta oli kauan odotettu brasilianvarpuskyyhkyn poikanen.

1.

1.

2.

2.

3.

Celebesinsarvinokan komean nokan on uskottu torjuvan huonoa onnea, mikä on osaltaan houkuttanut linnun metsästykseen.

Filippiinit ja Indonesia Sarvinokkia suojellaan ruohonjuuritasolla

Monien uhanalaisten lintujen suojelu onnistuu parhaiten paikallisten yhteisöjen tuella. Tästä on nyt saatu uusia esimerkkejä sarvinokkien suojelussa.

Äärimmäisen uhanalainen visayasinsarvinokka kärsii paitsi Filippiinien metsien häviämisestä, myös metsästyksestä. Filippiinien BirdLife on kuitenkin onnistunut valistamaan sarvinokille arvokkaiden metsäalueiden asukkaita lintujen ja metsien suojelun tärkeydestä ja kouluttamaan uusia metsänvartijoita. Nyt alueen kouluissa kehitetään metsien ennallistamishankkeita, visayasinsarvinokalle on perustettu asukkaiden hoita-

Kambodža

Uusi voitto korppikotkien suojelussa

Kambodža kieltää diklofenaakin käytön eläinlääkinnässä BirdLifen ja muiden kansalaisjärjestöjen painostuksen ansioista. Tämä antaa uutta toivoa äärimmäisen uhanalaisille gangesin-, bengalin- ja kalmokorppikotkille.

Diklofenaakki on tulehduskipulääke, joka on monille tuttu kipugeeleistä. Sitä on käytetty myös karjan lääkinnässä, mutta kuolleita kotieläimiä syöville korp-

ma suojelualue ja lintua juhlitaan vuotuisessa karnevaalissa.

Indonesian BirdLifen vastaavassa hankkeessa on puolestaan saatu jo kuusi kylää lopettamaan vaarantuneiden celebesinsarvinokan ja ruotosarvinokan metsästys ruuaksi ja koriste-esineiksi. Ottamalla mukaan

sekä opiskelijoita, uskonnollisia johtajia, viljelijöitä että virkamiehiä paikallisille yhteisöille on saatu viestittyä sarvinokkien tärkeästä roolista siementen levittäjinä ja metsien uudistajina. Erityisen tehokkaasti metsästystä on hillinnyt tietoa saaneiden lasten vetoaminen vanhempiinsa.

Lue lisää: Filippiinit: www.birdlife.org/asia/news/critically-endangeredhornbill-becomes-community-flagship-forest-conservation Indonesia: www.birdlife.org/asia/news/using-educationbuild-grassroots-hornbill-conservation-movement

pikotkille se on tappavan myrkyllistä. Lääkkeen käyt tö romahdutti useiden Aasian korppikotkien kannat ly hyessä ajassa vain prosenttiin aiemmasta. Diklofenaa kin vaikutusten selvittyä se on kielletty eläinlääkin nässä monissa maissa, muun muassa Intiassa vuonna 2006. Korppikotkakannat ovat sen jälkeen alkaneet hi taasti toipua, mitä uusin kielto toivottavasti nopeuttaa.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/cambodia-bans-veterinary-drug-diclofenac-save-vultures

Etelä-Afrikka

Vaarallinen tuulivoimapuisto torjuttu

Etelä-Afrikan BirdLife on onnistunut pysäyttämään tuulivoimapuiston rakentamisen alueelle, joka on tunnettu luontoarvoistaan, jota harkitaan suojelualueen laajennusosaksi ja jossa esiintyy erityisen runsaasti petolintuja. Vaarassa olisivat olleet muun muassa erittäin uhanalaiset mustasuohaukat ja vaarantuneet gasellikotkat, sillä voimalat olisi rakennettu vuorenhuipulle, joka sijaitsee täsmälleen monien petolintujen käyttä-

BirdLife kampanjoi maailmanlaajuisesti kalmokorppikotkan ja muiden korppikotkien pelastamiseksi sukupuutolta.

mällä lentoreitillä. BirdLifen vetoomusten jälkeen Etelä-Afrikan ympäristöministeri on nyt pysäyttänyt hankkeen ja palauttanut sen uudelleen valmisteltavaksi.

BirdLife kannattaa tuulivoimaa, mutta voimaloita ei pidä rakentaa suojelualueille tai paikoille, joissa ne ovat vaaraksi uhanalaisille lajeille. Petolinnuilla on moniin muihin ryhmiin verrattuna korkea riski törmätä tuulivoimaloihin.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/great-news-birdlife-south-africa-halts-plans-dangerous-wind-farm

AarneLahti

3.

4.

4.

5.

5.

6.

6.

7.

7.

Ministeriö tuplasi metson ja teeren metsästysajan

Teemu Lehtiniemi

Kanalintujen metsästysajat ovat olleet vuosikymmeniä samalla tasolla. Hyvinä kanalintuvuosina alueellinen metsästyskausi on voinut kestää syyskuun kymmenennestä päivästä lokakuun loppuun.

Edellinen hallitus muutti lain mahdollistamaa kanalintujen metsästysaikaa luonnonsuojelijoiden vastustuksesta huolimatta. Tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriö maksimoi kanalintujen metsästysajat Pohjois-Suomessa alueella, joka on pinta-alaltaan kuudesosa Suomesta: metsästys on sallittua pitkälle talveen

päättyen 10.12., minkä lisäksi se sallitaan uudelleen 10 päiväksi tammikuun lopussa. Metson ja teeren metsästyskausi kestää peräti 102 päivää.

Metsästysajat ovat kaksinkertaiset siihen nähden, mihin on viime vuosikymmeninä totuttu. Esitettyä pidemmän metsästysajan löytääkseen joutuu palaamaan 50 vuotta taaksepäin – aikaan, jolloin kanalintukannat olivat huomattavasti vahvemmat ja metsästystä helpottava metsäautotieverkosto paljon nykyistä harvempi.

BirdLife pitää ministeriön päätöstä kestävän metsästyksen vastaisena ja kanalintukantojen suotuisan kehityksen vaarantavana, ja vaati lausunnossaan selvästi lyhempiä metsästysaikoja. Kanalintujen metsästyksen pitäisi päättyä ennen linnuille haastavan talvikauden alkua, viimeistään 31.10. BirdLifen mielestä ministeriön tehtävä on riistakannoista huolehtiminen – ei metsästysmahdollisuuksien maksimoiminen.

Paarmalinnuista siepoiksi

Jukka Hintikka

Siepoilla on tyypillinen tapa tähystää lentäviä hyönteisiä, pyydystää ne lennossa ja palata usein samalle paikalle istumaan. Tästä tavasta on ollut nimenantoperusteeksi monissa eri kielissä: esimerkiksi ruotsin flugsnappare, saksan Fliegenschnäpper, tieteelli-

sen nimen Muscicapa ja englannin flycatcher

Suomen sieppo on melko myöhäinen keksintö. Lintuja kutsuttiin 1800-luvulla kärwäistemppaajiksi, kärwäissieppaajiksi ja paarmalinnuiksi, ja sieppo vakiintui käyttöön vasta 1920-luvulla. Nimi on kerrassaan näppärä aikaisempiin verrattuna: esi-

merkiksi mustankirjava paarmalintu herättää pituudellaan nykylukijassa lähinnä kauhua, kun taas lajin nykyinen nimi kirjosieppo on lyhyt, ytimekäs ja hyvin kieleen kotiutunut.

Suomen sieppo-sana on varattu vain vanhan maailman siepoille. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa esiintyy lintuja, jotka eivät ole sanottavammin

sukua meikäläisille siepoille, mutta jotka kuitenkin käyttäytyvät samalla tavalla ja jotka täyttävät saman ekologisen lokeron. Esimerkiksi englannissa näitä kutsutaan nimellä flycatcher, mutta suomessa ero tehdään käyttämällä esimerkiksi nimiä sieppari ja napsu

Viime vuosikymmeninä pisimmät alueelliset metson metsästysajat ovat olleet 52 päivää. Tälle metsästyskaudelle ministeriö ehdottaa yli sadan päivän metsästyskautta. Metsojen tappaminen sallittaisiin laajalla alueella myös tammikuun lopussa.

Nimistön uumenista

Hyviä uutisia kosteikkolinnuille – lintuvesien kunnostuksia tulossa

Teemu Lehtiniemi

merkittävä. Se mahdollistaa BirdLifen tavoitteleman lintukosteikkojen laajamittaisen kunnostuksen, mikä tulisi näkymään paitsi lajien uhanalaisuuden vähenemisenä myös monenlaisina uusina lintuhavaintoina.

Lintuvesien tila ei ole jäänyt ministeriltä huomaamatta.

– Pidän huolestuttavana, että jopa puolet kaikista kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia, lisäksi lähes kaksi kolmannesta löytyy punaiselta listalta.

Ministerin mukaan ei ole vielä selvää, mikä osuus lisärahoituksesta budjetoidaan lintuvesien kunnostukseen ja hoitoon. Ensi vuoden budjettineuvottelut ovat myös kesken.

– Ympäristöministeriö on esittänyt vahvaa luonnonsuojelurahoitusta, joka parantaa myös lintukosteikkojen tilaa, toteaa Mikkonen.

Lintuharrastajien asiantuntemusta tarvitaan

Teemu Lehtiniemi

Suomen arvokkaimpien lintuvesien ja niillä elävien kosteikkolintujen tila on ollut viime vuosina BirdLifen useimmin esiin nostama huoli. Yhä useampi vesilintulaji on uhanalainen ja yhä useammalla ennen hyvällä lintujärvellä ja -lahdella on nykyään niukasti lintuja tiirailtavaksi. Ne varsinkin tietyille rannikkoalueille keskittyvät suojelualueet, joissa kosteikkoluonnon hoitoon on panostettu, osoittavat tilanteen olevan muutettavissa – lintuvedet tarvitsevat hoitotoimia.

Ennen eduskuntavaaleja olimme yhteydessä kaikkiin puolueisiin ja vaadimme hallitusohjelmaan merkittävää panostusta lintuvesiin, erityisesti parhaiden Natura 2000 -verkostossa mukana olevien lintuvesien kunnostukseen ja hoitoon. Jo vuosikymmen sitten arvioimme niiden hoitovelaksi peräti 30 miljoonaa euroa. Ympäristöhallinnon tuoreen arvion mukaan tällä hallituskaudella tarvitaan ensiavuksi vähintään 10 miljoo-

naa suojeluverkoston tärkeimpien lintuvesien kunnostamiseen ja hoitoon.

Ympäristöministeri huolissaan kosteikkolintujen tilasta ”Lintuvesien kunnostusohjelma” -kirjausta ei hallitusohjelmasta löydy, mutta lintuvesien kunnostus on silti mukana: hallitusohjelmassa on maininta ”Heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamisen” toimintaohjelman toteuttamisesta. Toimintaohjelma sisältää soiden lisäsuojelua ja kunnostamista sekä lintuvesien kunnostusta ja hoitoa.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen tarkensi BirdLife-lehdelle, mistä on kyse:

– Hallitusohjelmassa on kirjaus, että hallitus panostaa 100 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun vuositasolla, ministeri kertoo.

Tämä suunniteltu luonnonsuojelun lisärahoitus on

Kosteikkolintujen tilan parantamista ei ole suunniteltu vain luonnonsuojeluhallinnon tehtäväksi. Ministerin mukaan lintuvesien kunnostusta ja hoitoa ollaan huomioimassa sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön rahoituksessa.

– Kosteikkojen kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä tarvitaan suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Toimenpiteitä tehdään yhteistyössä luonnonsuojelu- ja riistahallinnon sekä muiden sidosryhmien, kuten lintuharrastajien kanssa.

Lintuharrastajien ja lintujen näkökulmasta näyttää siis hyvältä – vuosien vaatimusten jälkeen lintuvesille luvataan merkittävää helpotusta. Lintuharrastajien paikalliskokemuksille ja asiantuntemukselle on varmasti käyttöä, kun lintuvesien hoito käynnistyy. Alueita vuosia ja vuosikymmeniä seuranneet harrastajat voivat avullaan varmistaa, että kohteilla toteutetaan niitä toimia, joilla on eniten vaikutusta.

Myös vaikuttamistyötä tarvitaan, koska luonnonsuojelun lisärahoitukselle on muitakin tarpeita. Lintuvesien hoidon välttämättömyyttä täytyy edelleen pitää esillä.

Lyijyhaulikielto kosteikoilla etenee

Petri Lampila

Lehtitietojen mukaan Suomi olisi viime keväänä ollut ainoana maana jarruttamassa EU:ssa edennyttä lyijyhaulien käyttökieltoa kosteikoilla. Yhdessä monien muiden toimijoiden kanssa BirdLife Suomi vetosi uudistuksen puolesta, ja tämän hetkisen tiedon mukaan se jarruttelusta huolimatta etenee Euroopan parlamentin käsiteltäväksi myöhemmin.

Tällä hetkellä lyijyn käyttö on kiellettyä vain vesilinnustuksessa, mikä on tehnyt valvonnasta hankalaa: esimerkiksi supikoiran ampuminen lyijyhau-

leilla kosteikolla on ollut täysin laillista. Lisäksi Ahvenanmaalla lyijyä on edelleen saanut käyttää rajoituksetta.

Lyijyn käyttö metsästyksessä on yksi turhimmista ympäristöongelmista. Euroopassa kuolee arviolta miljoona vesilintua vuodessa nieltyään lyijyhauleja, kolmen miljoonan muun saadessa myrkytysoireita. Suomessa on todettu lyijymyrkytyksen olleen merikotkien tavallisin kuolinsyy. Edullisia korvaavia myrkyttömiä vaihtoehtoja on nykyään laajalti saatavilla, eikä teräs- ja muita kovista materiaaleista tehtyjä hauleja enää pidetä ongelmana sahateollisuudelle.

Liian yksipuolisiksi muuttuneilla lintuvesillä tarvitaan hoitotoimia, joilla luodaan kosteikkolinnuille paremmat elinolosuhteet.

Vaikka suuri osa metsästäjistä siivoaa hylsynsä pois maastosta, osa jättää ne roskiksi luontoon. Hylsyistä voidaan päätellä, että osa metsästäjistä käyttää edelleen lyijyhauleja. Sama on käynyt ilmi poliisin metsästyksenvalvonnassa.

Veli-Matti Pakanen

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 10 €/kk.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Ole rohkeasti väärässä Kolumni

la on maailmanlaajuinen hätätilanne: ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto.

Vesilintuopas

Opas esittelee tekstein ja valokuvin 35 yleisintä mökkirannoilla viihtyvää vesilintua. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta!.

Joutsenpinssi

n Hieno lintupinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Aki Arkiomaa toiminnanjohtaja, BirdLife Suomi

Kuusitoistavuotiaana, noin 40 vuotta sitten, oivalsin, että jatkuva kasvu ei ole mahdollista. Tähän päädyin, kun olin oppinut, että ikiliikkujaa ei ole olemassa. Olin kuulemma väärässä.

Siitä eteenpäin olen saanut yhtenään kuulla talouden jatkuvasta kasvusta ja siitä, miten suuri uhka kasvun pysähtyminen olisi. En kuitenkaan muuttanut mielipidettäni.

Siksi olen elämässäni pyrkinyt äänestämään niitä tahoja, jotka ovat parhaiten tätä periaatetta ajaneet. Vaikka vaikeaa se on ollut.

Talouden kasvu on ja on ollut kiinni luonnonvarojen käytössä. Mitä enemmän talous kasvaa, sitä enemmän luonnonvaroja käytetään ja luonnontilaisia alueita otetaan talouskäyttöön. Yhtälössä on mukana halpa energia, etunenässä saastuttavat uusiutumattomat fossiiliset polttoaineet. Niiden käyttöönoton jälkeen talous kehittyneissä maissa on kasvanut räjähdysmäisesti. Nyt viimeistään on käynyt selväksi, että tällä on liian kova hinta eikä yhtälö toimi. Ovel-

Greta Thunberg on noussut ilmastonmuutoksen keulakuvaksi maailmalla. Sellaiseksi ei ole noussut paavi, joka tosin edeltäjiinsä verrattuna on puolustanut aktiivisesti luontoa, eivätkä nykyisten suurvaltojen ja yritysten johtajat, vaan kuusitoistavuotias koululainen Tukholmasta. Hän on saanut miljoonat nuoret vastustamaan ilmastonmuutosta. Tämä on suututtanut setiä ja tätejä, jotka ovat syyllistyneet Gretan ja muiden tulevaisuudestaan huolestuneiden nuorten kiusaamiseen ja vaatineet heitä lopettamaan. En usko, että nuoret muuttavat mielipidettään. Nuoret tulevat äänestämään sellaisia poliitikkoja, jotka uskottavasti ajavat heidän arvojaan.

Keväällä käytiin kahdet vaalit. Eduskuntavaalit olivat ensimmäiset ilmastovaalit, mutta myös vaalit luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Myös BirdLife selvitti ehdokkaiden kantoja ympäristöasioihin ja kannusti äänestämään hyviä luontotyyppejä puoluekannasta riippumatta. BirdLifen listalta valittiin 43 ehdokasta kansanedustajiksi, mistä voidaan olla tyytyväisiä. Olennaista oli havaita, että ilmastonmuutoksen kiistämisellä ei päässyt vallan kahvaan suurellakaan äänimäärällä. Vaalien tuloksena saatiin luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa vuosittain. Se on merkittävä lisäys, ja se lupaus on pidettävä! Luonnon ja tulevaisuuden puolesta äänestäminen kannatti. Ilmastosta ja elonkirjosta huolehtivista äänestäjistä on tullut tulevien vaalien markkinavoima, eikä markkinavoimia vastaan kannata taistella. Mutta olenko jatkossakin väärässä, vai onko tullut aika julistaa ikiliikkuja mahdottomaksi?

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi nyt vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Lauri Hänninen

IBA-laskijat valloittivat Kevon

BirdLife seuraa kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA-alueiden) linnuston muutoksia. Suomessa tehdään vuosittain lintulaskentoja noin kymmenellä IBA-alueella. Tänä kesänä vuorossa oli muun muassa jylhistä maisemistaan kuuluisa Kevon luonnonpuisto.

Tero Toivanen

Kevon luonnonpuisto on Suomen suosituimpia vaelluskohteita, mutta alueen linnusto jää vaeltajalle helposti tuntemattomaksi. Luonnonpuistossa liikkuminen on kielletty sulan maan aikaan merkittyjä reittejä lukuun ottamatta. Metsähallituksen myöntämän tutkimusluvan ansiosta BirdLife Suomen

IBA-laskijat pääsivät kesällä 2019 tutustumaan myös sellaisiin Kevon osiin, joita vain harva lintuharrastaja on tallannut.

Valtaosa Kevosta on puutonta tuntu-

riylänköä. Maiseman tyyppilajeja ovat kapustarinta, lapinsirkku ja niittykirvinen, jotka yhdessä muodostavat laskentatulosten mukaan peräti 70 prosenttia alueella pesivistä lintupareista. Kapustarinnan haikea huuto seuraa laskijaa lähes taukoamatta ja matalissa varvikoissa lapinsirkkujen tiheys on paikoin huikea. Toisaalta karuun ympäristöön mahtuu täysin linnuttomiakin alueita –paikoin laskija voi edetä puolikin kilometriä tekemättä yhtään lintuhavaintoa.

Vaihtelua karuun maisemaan tuovat jyrkkärinteiset jokiuomat ja pienialai-

set, yleensä helppokulkuiset suot. Soiden reunamilla viihtyvät esimerkiksi sinirinnat ja riekot. Hienoimmat suo- ja lampialueet sijaitsevat Kevon kaakkoisnurkassa, missä lintujen niukkuus vaihtuu yhtäkkiä ällistyttäväksi runsaudeksi: tavallisempien kahlaajien ohella lajistoon kuuluvat esimerkiksi punakuiri, vesipääsky sekä suo- ja lapinsirri. Tätä syrjäistä seutua ehtivät laskijat tällä kertaa vain nopeasti hipaisemaan.

Ylätunturin lintuihin pääsee parhaiten tutustumaan Kevon lounaisosissa. Tunturinummilla keräkurmitsan tapaa varsin helposti ja rakkakivikot ovat muun muassa pulmusen ja kivitaskun valtakuntaa. Kiirunalle Kevon huippujen korkeus ei aivan riitä: vaikka laji esiintyykin alueella harvinaisena, laskijoille yksikään kiiruna ei nyt näyttäytynyt.

Hyvänä myyrä- tai sopulivuonna Kevo on mainio paikka esimerkiksi tun-

turikihun havaitsemiseen. Täksi vuodeksi povattu sopulihuippu oli valitettavasti hiipunut, mutta piekanoiden ja tunturikihujen runsaus oli silti silmiinpistävä: etenkin tunturikihuja havaittiin lähes jokaisella laskentalinjalla useita yksilöitä. Onnekas voi Kevolla havaita myös petolinnuista ehkä uljaimman, tunturihaukan.

Kevon kanjonin rehevyys tuo mukanaan eteläisen tuulahduksen lajistoon. Lähes vieri vieressä laulelevien punakylkirastaiden ja pajulintujen seasta laskijat havaitsivat muun muassa rautiaisia ja jopa viherpeippoja. Kanjoniin laskevilla sivu-uomilla näyttäytyi koskikara ilahduttavan usein, Kevo lieneekin lajin tärkeimpiä pesimäalueita Suomessa. Kanjonin jyrkimmillä seinämillä viihtyvät myös Utsjoen Lapissa varsin harvalukuiset sepelrastaat.

Tunturikihut pesivät Lapissa runsaina vain hyvinä myyrä- tai sopulivuosina.

Petri

Pönttöbongaus 2019:

Pikkuvarpunen valloitti linnunpöntöt

Seitsemättä kertaa järjestetyssä Pönttöbongaus-tapahtumassa tarkkailtiin lähes 29 000 linnunpöntön elämää. Pöntöissä oli asukkaita viime vuotta enemmän ja varsinkin pikkuvarpunen yleistyi rajusti.

Tero Toivanen

Pönttöbongaukseen 8.–9.6.2019 osallistuttiin yhteensä 3 183 paikalla ja tapahtumassa ilmoitettiin lähes 29 000 linnunpöntön tiedot. Osallistujamäärä kasvoi ilahduttavasti noin 400 paikan verran. Pesintä todettiin yli 15 000 pöntössä, eli noin 53 prosenttia pöntöistä oli asuttuja. Asuttujen pönttöjen määrä kasvoi jonkin verran edellisvuodesta, mutta oli edelleen selvästi huippuvuosia 2014–2015 alhaisempi. Erityisen paljon pesintöjä todettiin tällä kertaa Itä-Suomessa.

Kirjosieppoja edelleen niukasti

Pönttöbongauksen perinteisesti runsaimman lintulajin, kirjosiepon, pesintöjä havaittiin viime vuoden tapaan tavallista vähemmän. Kirjosieppo pesi noin 17 prosentissa tapahtumaan ilmoitetuista pöntöistä, kun osuus on enimmillään ollut selvästi yli 20 prosenttia. Kirjosieppokantamme ei siis ole vielä toipunut vuosien 2015–2017 huonojen pesimäkesien aiheuttamista tappioista.

Sinitiaisen pesintöjä havaittiin toiseksi eniten Pönttöbongauksen historiassa, mutta talitiaisia selvästi edellisvuotta vähemmän. Talitiaisten niukkuus pöntöissä on yllättävää, koska esimerkiksi talvisen Pihabongauksen tulokset viittasivat kannan kasvuun (ks. BirdLife-lehti 2/2019).

Pikkuvarpunen ylsi ennätyslukemiin Pikkuvarpusen pesinnät onnistuivat erinomaisesti jo kesällä 2018 ja merkit kannan rajusta kasvusta olivat nähtävissä jo viime syksynä. Pönttöbongauksessa pikkuvarpusen pesintöjä havaittiinkin peräti 70 prosenttia enemmän kuin edellisenä kesänä. Pohjois-Suomessa pikkuvarpusen asuttamien pönttöjen osuus lähes kolminkertaistui. Pikkuvarpunen on Suomen eniten runsastuneita lintulajeja, joka on muutamassa vuosikymmenessä levittäytynyt Ahvenanmaan ja Kaakkois-Suomen sillanpääasemista yli koko Suomen.

Tavallisista pönttöpesijöistä esimerkiksi telkän, kottaraisen ja varpusen pesintöjä ilmoitettiin Pönttöbongauksessa vuotta 2018 enemmän. Myös leppälintu petrasi edellisvuodesta, mutta pesintöjä havaittiin edelleen niukasti vuosiin 2013–2015 verrattuna. Käenpiian tilanne on Pönttöbongaukseen tulosten perusteella huolestuttava: havaintojen määrä on muutamassa vuodessa pudonnut puoleen entisestä.

Hyvän pesintävuoden merkkejä ilmassa

Pönttöbongaushavainnot kertoivat lintujen pesintöjen edenneen alkukesästä suotuisasti ja varsin normaalissa aikataulussa. Sini- ja talitiaisella epäonnistuneiden pesintöjen osuus oli noin kolme prosenttia, mikä on huo-

Tavallisimpien pönttöpesijöiden runsaus (kuinka suuressa osassa pöntöistä laji pesi) ja yleisyys (kuinka suuressa osassa havaintopaikoista pesintä todettiin) Pönttöbongauksessa 2019 eri osissa Suomea.

Runsaus (%-osuus pöntöistä)

Yleisyys (%-osuus havaintopaikoista)

mattavasti vähemmän kuin esimerkiksi kylmänä kesänä 2017. Myös kottaraisen pesinnät vaikuttivat onnistuneen hyvin. Talitiaisella pesästä lähteneiden poikueiden osuus oli Pönttöbongaukseen aikaan suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna, mutta kirjosiepon pesinnät olivat tulosten perusteella edellisvuotta myöhäisempiä. Monen hyönteissyöjälinnun saapuminen Suomeen viivästyikin toukokuun lopulla etelämpänä Euroopassa vallinneista huonoista muuttosäistä johtuen.

Pikkuvarpusen runsaus Pönttöbongauksessa 2019 BirdLife Suomen alueyhdistyksissä.

Runsastuva pikkuvarpunen menestyy monenlaisissa elinympäristöissä niin maaseudulla kuin taajamissakin. Suosittuja pesimäpaikkoja ovat pönttöjen ohella esimerkiksi sähkölinjojen kannatinputket.

Jari Kontiokorpi

Heinäkurpilla ennätyskesä

Teemu Lehtiniemi

Päättyneenä kesänä Suomessa havaittiin poikkeuksellisen paljon heinäkurppia. Kevään ja kesän summa oli yli 60 soidintavaa koirasta, mikä on yli kaksinkertainen määrä edelliseen ennätysvuoteen nähden. Valtaosa äärimmäisen uhanalaisista heinäkurpista löytyi BirdLifen heinäkurppatyöryhmän jäsenten Etelä- ja Pohjois-Karjalassa tekemissä inventoinneissa. Ilahduttavasti lintuharrastajat löysivät myös Etelä-Savosta kaksi aiemmin tuntematonta usean koiraan soidinta.

Heinäkurpat kokoontuvat kesäaikaan öisin ryhmäsoitimelle, jossa koiraat esittelevät naaraille valkoisia ulompia pyrstösulkiaan ja laulavat mystistä, soinnikasta kitinää

ja näppäilyä sisältävää lauluaan. Ääni kuluu vain parisataa metriä, minkä takia soidin jää helposti havaitsematta.

Suomessa soitimet sijaitsevat pelloilla. BirdLifen heinäkurppahankkeessa edistetään soidinpaikkojen säilymistä. Parikkalassa on tuettu maanviljelijää, joka on ylläpitänyt kurpalle sopivia olosuhteita yhdellä Suomen tärkeimmistä soidinpaikoista.

Suojelutyön tehostamiseksi heinäkurppatyöryhmä valjasti viime kesänä ensi kertaa heinäkurpan pienenpienellä etäluettavalla GPS-paikantimella. Seurannan avulla kerätään tietoa koiraiden liikkumisesta ja tärkeistä alueista, mikä auttaa heinäkurpan suojelutyön kohdistamisessa.

Tornien taisto 2019:

26. Tornien taisto kisattiin lauantaina 4.5.

Tapahtumaan osallistui 317 joukkuetta lintutorneissa ympäri maan.

Joukkueissa oli yhteensä noin 1 300 osallistujaa.

– Tapahtuman yhteydessä järjestettiin yli 90 opastettua

linturetkeä ja torneissa kävi 2 000 vierailijaa tutustumassa lintuharrastukseen.

Tänä vuonna koettiin kaikkien aikojen kylmin Tornien taisto. Etelässäkin hytistiin ajoittain lumi- ja räntäsateessa.

Lajeja havaittiin kaikkiaan yli 200

Harvinaisimmat lajit olivat mustakaulauikku ja punakaulahanhi

Eniten lajeja, 101, havaittiin peräti kolmessa

tornissa: Mynämäen Mietoistenlahden Vasikkahaassa, Espoon Laajalahden Villa Elfvikissä sekä Helsingin Vanhankaupunginlahden Hakalanniemessä.

Tapahtuma järjestettiin samaan aikaan myös Ruotsissa, Tanskassa ja Liettuassa

Epävirallisen maaottelun voitti Ruotsin Öölannin Ottenby 106 lajilla. Tanskassa yllettiin 98 lajiin ja Liettuassa 67 lajiin. www.birdlife.fi/tornientaisto

Osallistu Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan!

EuroBirdwatch-tapahtumalla herätetään kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tule sinäkin mukaan nauttimaan syksyisestä luonnosta!

BirdLife Suomi kannustaa kaikkia lintuharrastajia retkeilemään tapahtuman aikana ja tallentamaan viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 6.10. klo 16 mennessä! Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteenpäin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata.

Voit myös osallistua viikonlopun aikana BirdLifen alueyhdistysten järjestämiin tapahtumiin:

Etelä-Karjala

■ 6.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen.

Keski-Suomi

■ 6.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11.

Kymenlaakso

■ 5.10. (varalla 6.10.) Yhteishavainnointipäivä, muutonseurantaa useassa eri kohteessa.

Lohjan seutu

■ 5.10. Muutonseurantaa Kukkumäellä klo 8–12.

Lounais-Häme

■ 6.10. Lintukisa Forssassa.

Pirkanmaa

■ 5.10. Retki Säppiin.

Pohjois-Karjala

■ 5.10. klo 8–11 Muutonseurantaa Rääkkylän Vuoniemen ja Juuan Kaajanlammen lintutorneissa.

Pohjois-Pohjanmaa

■ 5.–6.10. Syysmuutontarkkailua myöhemmin ilmoitettavissa paikoissa.

Pohjois-Savo

■ 5.10. Muutonseurantaa Puutossalmella klo 9–12.

Päijät-Häme

■ 5.10. Muutontarkkailua Asikkalan Pulkkilanharjun Vähäsalmella aamuvarhaisesta alkaen.

Rauman seutu

■ 5.10. Syysmuutonhavainnointi klo 8–13 alueen lintutorneilla.

■ 6.10. Lintuilta Kuovin nuorisotalolla klo 18. Kuvaesityksen aiheena Jurmon lintuasema.

Suomenselkä

■ 5.10. Vesilintujen syysmuuton tarkkailua Keurusselän Kaukasessa klo 9–12.

Uusimaa

■ 5.10. Lasten linturetki Kirkkonummelle.

Varsinais-Suomi

■ 4.–6.10. Viikonloppu Utön saarella.

Åland – Ahvenanmaa

■ 6.10. Signilskär, dagsutflykt.

■ 3–6.10. Signilskär, långhelg.

Katso lisätiedot kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 30-35) sekä ajantasaisimmat tiedot yhdistysten omilta verkkosivuilta!

Hämärä laskeutuu heinäkurpan soidinpaikalle Etelä-Karjalassa. BirdLife tukee pellon viljelijää, jotta elinympäristö pysyy kurpille mieleisenä.

Lintumessut laajenivat

Lasten teltassa riitti kävijöitä ja puuhaa.

Jan Södersved

Helsingin Viikissä lauantaina 24.8. järjestetyillä lintumessuilla oli tarjolla entistä enemmän ohjelmaa. Perinteisellä ohjelmalavalla luontotoimittaja Paul Segersvärd haastatteli muun muassa stand up -koomikko Iikka Kiveä, apulaispormestari Anni Sinnemäkeä ja linnunpönttöspesialisti Urpo Koposta

Sisätiloissa esitettiin ohjelmaa rinnan kolmessa salissa. Yhdessä salissa kuviaan esittivät maailmankuulut lintukuvaajat Markus Varesvuo ja Jari Peltomäki sekä luonnonkuvaaja-kirjailija Mika Honkalinna. Toisessa esiteltiin viirupöllön elämää ja Hangon lintuasemaa sekä kuultiin esityksiä niin perimän kuin äänten käytössä määrityksessä. Kolmannessa nähtiin esityksiä lintumatkakohteista. Lintumessujen ensimmäiset ulkomaiset esiintyjät esittelivät Namibiaa linturetkikohteena.

Näytteilleasettajat esittelivät lintuharrastusvälineitä, ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa tarjosi edellisvuosien tapaan opastettuja linturetkiä tunnin välein. Luontokuvauksesta kiinnostuneille oli järjestetty kuvauskävely sekä droonin lennätysnäytös. Lasten puuhateltassa riitti pieniä messuvieraita aamu-

kymmenestä myöhäiseen iltapäivään. Aurinko helli kävijöitä, ja päivän aikana paikalla arvioitiin käyneen yli 2 000 vierasta.

Lintumessujen järjestelyistä vastasivat tänäkin vuonna BirdLife Suomi ja Suomen Lintuvaruste Oy. Lintumessut järjestettiin nyt neljännen kerran.

Täysi katsomo kuunteli Iikka Kiven lintuharrastusvinkkejä.

Paul Segersvärdin (vas.) haastattelussa päivänpinnojen maailmanmestari Tuomas Seimola.

Jari Kostet

Jari Kostet

Vomklassen i Generalshagens skola deltog i Barnens fågelvecka.

suositumpi kuin koskaan!

19.5. lisäksi teemaviikkoon saattoi osallistua myös kansainvälisenä Ulkoluokkapäivänä 23.5.

Osallistuminen on helppoa, sillä lintulajeja ei tarvitse Lasten lintuviikolla tunnistaa. Sen sijaan yhdessä havainnoidaan lintujen käyttäytymistä ja etsitään helppoja merkkejä niiden pesinnästä. Retki voidaan tehdä päiväkodin tai koulun lähellä, ja avuksi on tarjolla valmiit retkilomakkeet ja ohjeet.

Havumetsän päiväkoti Lohjalta osallistui innokkaasti tämän vuoden lintuviikkoon. Lapset ovat muun muassa askarrelleet maitotölkeistä linnunpöntöt.

Inka Plit

Toukokuinen Lasten lintuviikko -tapahtuma houkutteli jo 16. kerran lapset ja aikuiset ulos retkeilemään parhaaseen lintuaikaan. Tänä vuonna tehtiin uusi komea osallistujaennätys: lintujen pesimäpuuhia tarkkaili tapahtuman aikana peräti 4 300 lasta ja 800 aikuista yli 300 ryhmässä ympäri maan!

BirdLife Suomen ja Luonto-Liiton rinnalle järjestäjäksi liittyi tänä vuonna Natur och Miljö, ja tapahtuman kaikki materiaalit olivat nyt ensimmäistä kertaa saatavina myös ruotsiksi. Varsinaisen tapahtumaviikon 13.–

Yleisimmin havaitut lintujen pesinnän merkit olivat tänä vuonna linnun käyminen usein mahdollisessa pesäpaikassa ja pesämateriaalin tai ruuan kantaminen nokassa. Tarkemmat tulokset ja lisää kuvia löytyy tapahtuman verkkosivuilta (www.birdlife.fi/lintuviikko).

Osallistuneiden ryhmien kesken arvottiin runsaasti hienoja palkintoja. Pääpalkinto, viiden kiikarin paketti, matkasi tällä kertaa espoolaiseen päiväkotiin.

Kiitos kaikille osallistujille ja tervetuloa mukaan taas 11.–17.5.2020!

I år arrangerades Barnens fågelvecka för första gången också på svenska. Vi uppnodde ett nytt deltagarrekord: totalt 4 300 barn och 800 vuxna i 300 grupper letade efter tecken på fåglarnas häckning. Vi tackar alla deltagare – välkommen att delta igen nästa år! (www.birdlife.fi/fagelvecka) Koskimyllyn päiväkodin Myllärit-ryhmässä piirrettiin hienoja lintukuvia.

Ruut Uusihakala

Siilinpesän lintuviikon retkenkruunasivat jälkeen lintuvärityskuvat jakunniakirjat!

TiiaKalliokoski

Maria Suuronen

Maarit Utriainen

”Lapset nauttivat ja niin myös tämä aikuinen!”

”Olin iloisesti yllättynyt, kuinka innostava ja monipuolinen materiaalipaketti sivuilta löytyi.”

Lapset”Kivajuttu! mukana.”innollaolivat

BirdLife

– yhteistyökumppanien

lintumatkat 2019–2020

BirdLifen yhteistyökumppanien lintumatkat ovat lintuharrastusmatkoja, joissa matkaohjelman muodostavat linnut ja lintupaikat. Matkakohteina ovat mielenkiintoiset

lintualueet ja oppaina parhaat asiantuntijat.

Etelä-Espanja, 9.–18.10. (täynnä)

Lintuja on tarjolla monipuolisesti aina valtamerilajeista vuoristolajeihin.

Luvassa 9 retkipäivää parhailla lintupaikoilla. Hintaluokka 1 700 €. Järj. Skaftung Nature.

Panama, 21.10.–4.11. (yksi naispaikka vapaana)

Mikko Oivukka johtaa upeaa lintureissua toiseksi kotimaakseen muodostuneeseen

Panamaan ja sen huikeisiin lintukohteisiin. Hinta 5 290 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Argentiina, 15.11.–2.12.

Juha Honkala uusii Argentiinan monimuotoisen lintumatkan pienin ohjelmamuutoksin. Hinta 5 690 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Portugali, n. 18.–24.11.

Hieno ja monipuolinen lintuviikko eteläisen Portugalin lintumassojen keskellä. Hinta n. 1 450 €. Järj. Skaftung Nature.

Gambia, 6.–20.1.

Tutustumme afrikkalaiseen lintulajistoon Dick Forsmanin ja Heikki Erikssonin johdolla. Hinta 3 350 €. Ilmoittautumiset heikki@avescapestravels.com. Järj. Avescapes Travels.

Etiopia, 26.1.–11.2.

Tutustumme Etiopian luontoon monipuolisesti Dick Forsmanin ja Petro Pynnösen johdolla. Hinta 4 260 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Pohjois-Kreikka, 14.–20.2.

Retki Kerkini-järven ympäristöön on sekoitus itäistä ja eteläistä lajistoa unohtamatta suuria määriä talvehtivia vesilintuja. Hinta 1 890 €. Järj. Avescapes Travels.

Japani, Hokkaido, 19.–29.2.

Suositun kuvausmatkamme pääkohteena ovat kuningasmerikotkat, mantsuriankurjet sekä harvinainen ja vaikeasti kuvattava maailman suurin pöllö – äyriäishuuhkaja. Hinta 4 550 € Järj. Finnature.

Bulgaria–Romania, 22.2.–3.3.

Lähdemme Romanian kautta Bulgariaan Mustanmeren rannikolla Lasse J. Laineen johdolla. Retki soveltuu myös lintujen valokuvausta harrastaville. Hinta 1 880 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Rondônia ja Amazonas 20.3.–5.4.

Tällä matkalla liikumme alueella, jossa hyvin harva lintumatkailija on käynyt.

Tutkimusmatka odottaa! Matkanjohtajana

Juha Honkala. Hinta 4 550 €. Järj. Kon-Tiki Tours.

Kolmas kerta toden sanoo

tukierrokset ja -treffit kerryttivät havaintolistaa. Ystävät Anne, Marjut ja Mikko ja moni muu, kiitos teille oppaina toimimisesta! Ilman teitä avosetti ja moni muu hieno laji olisi jäänyt näkemättä.

Kesän aikana kaikki pienetkin reissut esimerkiksi autolla tai meloen sujuivat rattoisasti reissukohtaisia havaintolistoja keräten. Itselleni tärkeitä ovat itse havaitut ja selvitetyt lajit sekä ekopinnat, joita tähän mennessä on kertynyt 40 lajia. Pihapinnat ovat niistä jotenkin rakkaimmat: talvella tikkalinnut ja siemensyöjät, keväällä lokit ja monet vesilinnut ja sitten kesän kynnyksellä hyönteissyöjät. Iloinen yllätys pihapiirissä oli kultarinta, jonka laulu herätti huomiota alkukesän aamuna. Myös hernekertun laulu pihassa oli riemastuttavaa. Odotettu härkälinnun pesintä meni tänä kesänä mönkään hyvästä yrityksestä huolimatta.

Lintujen kuvaamisessa on vielä opettelemista, kuvien laatu on vielä kaukana niistä hienoista ja tarkoista, joita näkee muun muassa 100 lintulajia -Facebook-ryhmässä. ”Kaakanoita” on kuvattu, mutta jollen itse niitä tunnista, onneksi joku niistäkin selvän ottaa ja lintu tulee useimmiten määritettyä.

Kirsi Hovilehto, Taipalsaari Kolmannella yrityksellä pääsin maaliin tavoitellessani 100 lintulajia! Tänä vuonna sata lajia tuli täyteen jo toukokuussa. Mitä ihmettä tein toisin, varsinkin kun monia aiempina vuosina havaittuja lajeja ei nyt listalleni kertynyt?

Olin ehkä entistä tietoisempi, pitäen silmät ja korvat auki aina missä kuljinkin. Tein enemmän linturetkiä –muun muassa alueyhdistykseni, Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen järjestämät opastetut retket olivat hyviä. Omien retkien lisäksi ystävien kanssa tehdyt lin-

Olen iloinen, että lintujen seuraaminen on tarttumassa myös jälkipolviin. Lapsenlapset ovat jo keränneet lintuvihkoihinsa monta lajia, ja usein kun tavataan, vaihdetaan aluksi lintukuulumiset.

Opittavaa linnuista on vielä paljon, mutta lintujen seuraaminen on antanut aivan uuden ulottuvuuden vuodenkierrolle. Syksy on haikeaa eron aikaa, mutta jo nyt odotan talviruokinnan alkua ja tammikuussa uuden kierroksen aloitusta.

Etelän ja pohjoisen ihmeitä

Mikko Leppänen

uusia lajeja: viiriäinen oli minulle elis, elämänpinna, ja sarvipöllön poikue meille ensimmäinen havainto tältä alueelta kahdeksan vuoden aikana. Kotipihaan päätyi pesimään ensimmäistä kertaa myös hemppopari, ja muutaman vuoden tauon jälkeen harmaapäätikka ja ruisrääkkä huutelivat aamulenkkireitin varrella.

Riikka Leppänen, Vantaa

Sata lajia tuli täyteen 19.4., katkaisulajina kuikka. Tämän jälkeen olemme puolisoni kanssa edelleen jatkaneet samalla lähiretkeilyn linjalla. Osallistuimme myös toukokuiseen Tornien taistoon Vantaan ainoalla lintutornilla ja muutamia vuodenpinnoja kertyi sieltäkin.

Kesän aikana omilta kotikulmilta on löytynyt jopa

Omalla tavallaan kesän kohokohta oli kuitenkin ensimmäinen reissumme Kilpisjärvelle, jossa kiertelimme upeita maisemia viikon ajan. Päivittäin näimme piekanoita ja muita haukkoja, vuodenpinnoiksi löytyi sinirinta ja lapinkirvinen sekä eliksiksi lapintiainen, lapinsirkku ja tunturikihu. Sinirinta itse asiassa oli heti ensimmäinen lintu, jonka näin bussista ulos hypättyäni, eikä niiltä sen jälkeenkään voinut välttyä. Kanalinnut jäivät kuitenkin odottamaan seuraavaa vierailua. Reissun hienoin anti, upeiden maisemien lisäksi, oli päästä seuraamaan monia etelässä vain pikaisesti piipahtavia lintuja niiden varsinaisessa elinympäristössä. Kuinka erilainen lajisto onkaan maamme eri päissä!

Tällä hetkellä vuodenpinnoja on kasassa noin 175, joka on melko tyypillinen määrä. Kahlaajien päämuuton missattuamme ei kovin suurta lajikertymää ole listaan enää odotettavissa. Kuitenkin lintuvuosi on ollut hieno ja paljon kivoja lajeja tullut kohdattua! Ensi vuodelle on taas uudet tavoitteet ja haasteet tiedossa.

Kirsi Hovilehto

Oulun kevät ja kesä täynnä hienoja havaintoja!

Iikka Kivi, Oulu

Sata lajia tuli täyteen melko varhain, huhtikuun puolivälissä. Alkukevät kului Perämeren perushavainnoinnin parissa: suurten hanhimassojen laskemista, petomuuton seuraamista, jäästä pikku hiljaa vapautuvien vesistöjen tarkkailua.

Tornien taistoon Oulun porukkamme osallistui ensimmäistä kertaa. Keli oli hyytävä – aamulla lämpötila oli tukevasti pakkasen puolella ja lunta oli maassa puoli metriä – mutta niin vain onnistuimme penkomaan jäiseltä Kempeleenlahdelta 71 lajia, parhaimmistona haarahaukka, arosuohaukka ja pikkujoutsen. Teimme myös perinteisen Hailuodon kesäreissun: tavoitteenamme oli löytää saaresta vuorokaudessa 110 lajia. Yöunista tarpeeksi tinkimällä lajimäärä tuli kuin tulikin täyteen, huippuhetkenä jäi mieleen ensimmäi-

nen kunnon näköhavainto lähellä lentäneestä kaulushaikarasta.

Toukokuun alkupuolella hankin lopultakin polkupyörän ja se oli ekopinnojen suhteen menoa. Käytännössä jokainen vapaa hetki kului retkellä ja pinnoja karttui ripeään tahtiin. Sata lajia meni ekona rikki 11.5. ja tällä hetkellä ekopinnoja on kasassa 138, listan parhaina mandariinisorsa, rantakurvi ja mustaleppälintu. Hienoin ekopinnareissu sattui toukokuun puolivälin jälkeen, kun Oulun pohjoispuolella sijaitsevasta venesatamasta nähtiin Perämeren olosuhteet huomioiden harvinaisen voimakas arktisten vesilintujen muutto: reilun parin tunnin aikana havaintopaikkamme ohitti yli 8 000 pilkkasiipeä ja allia.

Juhannusviikon vietin taigan erikoisuuksia Kuusamosta etsien – sinipyrstöjen laulun täyttämä auringonnousu Valtavaaralla on hetki, jota en unohda koskaan

100 lintulajia -haaste innostaa tuhansia!

Inka Plit

Oletko jo mukana 100 lintulajia -haasteessa? Suosittu harrastusmuoto sai alkunsa Suomen juhlavuonna 2017, jolloin yli 1 700 ihmistä ilmoitti havainneensa vähintään sata lintulajia kalenterivuoden aikana. Haaste jatkuu nyt jo kolmatta vuotta, ja tavoittaa yhä uusia linnuista kiinnostuneita: verkkosovellukseen kirjaa havaintojaan jo lähes 3 500 innokasta, ja haasteen tueksi perustetussa 100 lintulajia -Facebook-ryhmässä on jo 5 700 jäsentä!

100 lintulajia -haaste ei ole kilpailu, vaan jokainen voi haastaa itsensä –onnistutko havaitsemaan sata lintulajia Suomessa kalenterivuoden aikana? Sekä näkö- että kuulohavainnot lasketaan, ja lajeja voi kerryttää myös esimerkiksi alueellisten lintuyhdistysten opastetuilla retkillä.

Sata lajia on sopivan haastava tavoite aloittelevalle harrastajalle. Osallistumalla opit varmasti paljon uutta linnuista ja syvennät hienoa harrastusta! Jos linnut

Oikaisu

Toisin kuin edellisen numeron Pihabongauksesta kertovassa artikkelissa kerrottiin, haarapääsky talvehti Kittilässä, ei Kolarissa. Jorma Halonen rengasti hyväkuntoisen linnun 21.4. Se lähti ulos 14.5. ja hetken epäröinnin jälkeen otti suunnan lounaaseen.

ovat sinulle jo tuttuja tai kaipaat muuten lisähaastetta, osallistu ekosarjaan: montako lajia havaitset käyttämättä moottoroituja kulkuneuvoja?

Olemme tänä vuonna BirdLife-lehdessä saaneet seurata kolmen kolumnistin matkaa kohti sataa lintulajia, ja tästä numerosta voit lukea heidän vuoden viimeiset kertomuksensa. Kiitos

– mutta muutoin kesä meni huilatessa havaintokevään jälkeen. Siksi syysmuuton alkaminen tuntuu niin mukavalta: nyt taas jaksaa ja tässä ehtii nähdä vielä vaikka mitä. Paras rariaikakin on vielä edessä!

Iikka, Kirsi ja Riikka! Nyt on loppukirin aika! Lajeja ehtii vielä kartuttaa – nappaa loppuvuoden harrastusvinkit tästä lehdestä (s. 21), käy opastetuilla retkillä (s. 30–35), seuraa Tiira-lintutietopalvelua (www.tiira.fi), hae tukea haasteen Facebook-ryhmästä (www.facebook.com/groups/100lintulajia) ja nauti syksyisestä luonnosta!

Maatsalulahdella

Haasteeseen voi liittyä mukaan milloin tahansa, ja viimeistään vuodenvaihteessa voi laskemisen aloittaa taas puhtaalta pöydältä. Tervetuloa parveen!

Katso lisää: www.birdlife.fi/100lintulajia

, Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano lintuhotelliksi!

lintuhotelli

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta.

Lähde nyt katsomaan syysmuuttoa tutustumishintaan yhden hengen huone vain 45 euroa ja 2 :n hengen huone 60 euroa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Uusi saunaostomme avattu toukokuussa.

Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

Lintuharrastajan oma kauppa

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

tuotteita löydät kotisivultamme

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 email. lintuvaruste@birdlife. , puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com

Lisää

Birds of Japan

Kowa 883 125v juhlamalli

Leica Noctivid Swarovski BTX

Muista ruokinnat Kite Lynx HD+

Petolinnut Suomen Luonnossa

Britain’s Birds HWPB vol 1 ja 2 Oceanic Birds

Katselun uusi tulevaisuus

5 syksyistä harrastusvinkkiä

Syksyllä ei kannata laittaa kiikaria naulaan. Omia retkikohteita kannattaa koluta nytkin. Ja kun kaipaa vaihtelua retkirutiiniin, voi kokeilla jotain uutta. Tarjoamme viisi vinkkiä syksyyn.

Jan Södersved

1. Kalliolle, kukkulalle...

Syyskuu on syysmuuton juhlaa. Valtaosa muuttolinnuista on jo poistunut Suomesta, mutta monet syksyn näkyvimmistä muuttajista ovat nyt liikkeellä. Komeita kurkiauroja, sepelkyyhkyjen tiiviitä ryppäitä, peippojen ja rastaiden hajanaisempia parvia, yksinään tai pikku parvissa kaartelevia petolintuja ja monia muita muodostelmia pääsee ihastelemaan erityisesti kuulaina syysaamuina.

Kun lintuja muuttaa paljon, niitä voi nähdä ja seurata missä vain, mutta aitiopaikoille pääsee hakeutumalla mahdollisimman aukealle paikalle. Muuta ympäristöä korkeammalta kalliolta hallitsee laajemman alueen kuin matalalta pellonreunasta. Lähistöllä saattaa hyvinkin olla kukkula tai kallio, jolla ei ole koskaan käynyt ja josta aukeaa avara näkymä syysmuuton näyttämölle. Sellainen voi löytyä tutkimalla karttaa.

2.

Aamu on tunnetusti parasta lintuaikaa, mutta iltaa ei kannata karsastaa syksylläkään. Retki järven- tai merenlahdelle auringonlaskun aikaan voi olla aivan uudenlainen kokemus. Alkuun on usein hyvin hiljaista, eikä mitään lintuja tunnu olevan liikkeellä. Silloin kannattaa etsiä ja kiikaroida lahdella olevia vesilintuja. Usein ne tulevat illansuussa esiin ruokailemaan rantakasvillisuuden kätköistä.

Auringon laskiessa pajusirkut, peukaloiset ja viiksitimalit saattavat kutsua kuuluvasti juuri ennen kuin asettuvat yöpymään. Punertavaa iltataivasta vasten voi seurata yöpymispaikkoihin suuntaavia rastaita ja varislintuja. Kun aurinko on painunut horisontin taa ja alkaa hämärtää, rantaluhdassa lymyilleet taivaanvuohet läh-

tevät liikkeelle äyskien voimakkaasti. Myös luhtakana voi intoutua takomaan hetkeksi.

Kun alkaa olla niin pimeää, että lentäviä hahmoja on enää vaikea erottaa, on kaulushaikaran aika. Soidinpuhallusta ei syksyllä kuule, mutta ruovikon ylle saattaa nousta kaartelemaan haikara, jonka paljastaa lokkimainen, matala ja ronkkuva lentoääni.

3. Kuuntele yömuuttoa

Suuri osa linnuista muuttaa yöllä, yleensä katseilta piilossa. Kirkkaina kuutamoöinä saattaa erottaa matalalla ja läheltä lentäviä parvia tai kuun edestä vilahtavia hahmoja, mutta paremman kuvan yömuutosta saa kuuntelemalla taivaalta kuuluvia kutsuääniä. Niiden avulla monet yömuuttajat pitävät yhteyttä toisiinsa.

Tavallisimpia syysyön ääniä ovat punakylkirastaan sirahdukset ja laulurastaan tiksahdukset. Äänet eivät välttämättä kerro muuttajien määrästä, joten yömuutolta kirjataan tavallisesti yksilömäärien sijasta kuultujen äänien määrä.

Muun muassa hanhet, muut vesilinnut sekä kahlaajat muuttavat sekä päivällä että yöllä, ja tyypilliset päivämuuttajatkin voivat jatkaa muuttoaan yöhön. Esimerkiksi etelärannikolle illansuussa entäneet kurjet jatkavat usein pimeässä Suomenlahden yli, ja silloin taivaalta voi kuulla kurjen tuttua töräyttelyä.

Kannattaa kokeilla, kuinka paljon ja minkälaisia ääniä kuulee vaikkapa puolen tunnin tai tunnin aikana. Muuttajien lisäksi voi kuulla pöllöjen syyssoidinta.

4. Perusta oma laskentareitti

Keväällä muuttolintuja odotetaan, ja kunkin lajin saapumisen huomaa helposti. Syksyllä käy kuitenkin usein niin, että yhtäkkiä tutun lajin huomaa vain kadonneen

eikä viimeisiin havaintoihin kiinnittänyt sen enempää huomiota.

Syysmuuton päättymiseen voi päästä kiinni kirjaamalla säännöllisesti muistiin kaikki havainnot tietyltä reitiltä. Se voi olla koulu- tai työmatka, koiranulkoilutuslenkki tai mikä tahansa muu aika ajoin samanlaisena kuljettava reitti. Kun sitten huomaa haarapääskyn tai västäräkin taas kerran kadonneen huomaamatta, muistiinpanoista voi tarkistaa, milloin viimeinen havainto tuli tehtyä. Jatkamalla tätä vuodesta toiseen saa kuvan kotiseutunsa muuttoaikatauluista.

Jos laskennasta innostuu tosissaan, voi osallistua talvilintulaskentoihin. Ennen kuin perustaa oman talvilintureitin, kannattaa selvittää Luomuksen linnustonseurannasta tai oman alueensa lintuyhdistykseltä, mitä reittejä seudulla on ja kaivataanko niille laskijoita. Talvilintulaskenta tehdään kolmesti talven aikana, ja ensimmäisen aika on marraskuun alussa.

5. Valmistaudu talvilinturuokintaan

Lintujen talviruokinta on hyvä aloittaa, kun lämpötila alkaa painua pakkasen puolelle ja maa saa lumipeitteen. Tätä hetkeä odotellessa voi varautua tulevaan ruokintakauteen tekemällä itse rasvakakkuja linnuille ja keräämällä talteen pihlajanmarjoja.

Omatekoisia lintuherkkuja voi tehdä sulattamalla rasvaa ja sekoittamalla sen joukkoon erilaisia siemeniä ja pähkinöitä. Muottina voi käyttää maitopurkkeja, kukkaruukkuja, kakkuvuokia tai mitä tahansa tyhjiä astioita. Erilaisia seoksia voi kokeilla mielensä mukaan ja testata, mikä toimii. Jos käyttää kookosrasvaa, joukkoon on syytä lisätä ruokaöljyä, jotta rasvaseos ei pakkasella kovetu liikaa.

Pihlajanmarjat maistuvat kuivattuina tai pakastettuina erityisesti mustarastaille sekä viimeisiä kyliä ja taajamia nuohoaville räkättirastaille ja tilhille. Pihlajanmarjat kelpaavat myös talvea uhmaamaan jääneille hentonokkaisille punarinnoille tai mustapääkertuille. Lintujen talviruokinnasta kerrotaan lisää BirdLifen verkkosivuilla: www.birdlife.fi/talviruokinta.

Tee iltaretki ruovikkorannalle

Syksyiset illat ovat tunnelmallista retkeilyaikaa. Yön pimetessä kannattaa kuulostella yömuuttajia ja pöllöjä.

Matias Södersved

Kiikarin läpi

Pu-pu-pu-pu-pu… sanoo helmipöllö

Matti Suopajärvi

Mistä tulee ja minne menee tuo pieni ja pöllöistä kaunein?

Luin kahdeksankymmentäluvulla Lintumies-lehdestä, että helmipöllöt syysvaelluksilla seuraavat johtolinjoja, jollainen voi olla joku järvi, kannas tai meri. Arvelin Perämeren rannikon olevan sopiva johtolinja, jonka varrelta helmipöllöjä verkoilla saisi rengastettavaksi. Riittävästi niitä tulikin, jotta innostunut tuore rengastaja jäi koukkuun. Nyt on tulossa 31. vuosi kun syysiltoina viritän verkot Torniossa helmipöllöille ja soitan helmipöllön keväistä soidinääntä.

Kolmenkymmenen vuoden aikana on verkkoihini erehtynyt rengastettavaksi 1 515 helmipöllöä. Parhaana syksynä verkkoihini päätyi yli 220 pikkupöllöä, parhaana pyyntiyönä 37 kappaletta. Kokkolaan, Vikströmin Stenin pyyntipaikkaan verrattuna luvut ovat pieniä – noin kymmenesosa siitä mitä niitä siellä verkkoihin päätyy. Muistelen Stenin jonain vuonna pyydystäneen 1 300 helmipöllöä yhdessä syksyssä ja 91 pöllöä yhdessä yössä.

Noiden lisäksi kontrolleja, aiemmin rengastettuja helmipöllöjä olen saanut alun toistasataa. Mielenkiintoisin löytö omista rengastuksistani taitaa olla se pöllö, joka oli lepatellut rengastuksesta kolmenkymmenen päivän päästä jo Göteborgiin, 1 030 km Torniosta. Yli kolmekymmentä kilometriä päivässä – tai tässä tapauksessa yössä.

Yöllä verkkojen läheisyydessä istuskellessa nauhuria lähestyvän pöllön kuulee usein jo kaukaa pimeydestä. Helmipöllöjen yhteysääni on voimakas naukaisu, tai maiskautus, miksi sitä kutsuukaan.

Kun pöllö naukaisee, niin kaikki lähistöllä olevat pöllöt vastaavat välittömästi tahoiltaan. Joskus olen miettinyt liikkuvatko helmipöllöt pieninä ryhminä tovin matkaa. Varmuutta tuosta on paha saada.

Mutta miksi valvoa öitä noiden pöllöjen vuoksi? Yksi syy on tiedonjano, olla mukana selvittämässä omalta pieneltä osalta pöllöjen liikkeitä. Toisaalta puuhastelusta on tullut tapa, jota ilman ei oikein voi olla. Syysillat ovat hienoja. Yössä on oma tunnelmansa: tähtitaivaita, revontulia, hiljaisuutta, nuotiotulen pauketta, yön ääniä. Ketun, huuhkajan, varpuspöllön, hiiripöllön, lehtopöllönkin, hirven, rastaita ja hanhia olen kuullut yöllä.

Alun kysymykseen en ole vielä saanut selvyyttä. Pöllöt tuntuvat vaeltavan suuntaan jos toiseenkin. Niitä menee päinvastaisiinkin suuntiin, suurimpana motivaattorina on löytää seuraavaksi kevääksi hyvät myyrämaat. Näin uskon.

Mittele lintujen ominaisuuksilla uudessa lintupelissä

Inka Plit

Lintuharrastajille ja kaikille linnuista kiinnostuneille on julkaistu uudenlainen lintuaiheinen peli: Linnut – opaskirja ja korttipeli. Lintumessuilla Helsingin Viikissä 24.8. lanseerattu peli esittelee 70 Suomessa esiintyvää lintulajia. Kussakin lajikortissa on yhdeksän kyseisen linnun ominaisuutta, joilla kisaillaan pelikavereiden kesken samaan tapaan kuin autokorteilla takavuosina – mutta huippunopeuden ja sylinterien sijaan nyt vertaillaan esimerkiksi linnun siiven pituutta ja munien lukumäärää.

Peliä voivat pelata kaikki, jotka osaavat lukea ja hallitsevat perussuureet. Pelin pelaaminen onnistuu, vaikka ei tuntisi lintuja lainkaan, mutta konkarikin oppii varmasti uutta lintujen ominaisuuksista. Peliä pelaamalla tietoja karttuu vaivihkaa myös esimerkiksi lintujen tieteellisistä nimistä.

– Pelaaminen kaveriporukassa on mukavaa. Varsinkin lapset ja nuoret oppivat nopeasti kai-

10 kiperää linnuista (s. 23)

Vastaukset:

kenlaisten virtuaalihahmojen outoja nimiä ja ominaisuuksia, joten mikseivät he oppisi niitä linnuistakin, selventää pelin suunnittelija, yli 25 vuotta opettajana, kouluttajana ja oppimateriaalien tekijänä toiminut lintuharrastaja Panu Villanen Teoksen tiedot perustuvat tieteellisiin lähteisiin ja yhteistyötä on tehty muun muassa BirdLife Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.

– Asiantuntijoiden lisäksi yhteistyö myös kansalaisten kanssa on tärkeää, siksi kyselin suosikkilintulajeja sosiaalisen median kautta ja testasin peliä erilaisilla ryhmillä, Villanen korostaa.

Peliin kuuluvassa opaskirjassa on selvitetty pelissä vertailtavien ominaisuuksien lähteet ja taustat sekä mistä tiedot voi myöhemmin päivittää. Harvemmin minkään pelin taustatiedot selvitetään näin seikkaperäisesti. Oppaassa on myös sivuja omien maastohavaintojen kirjaamiseksi pelin linnuista.

Peliä voi ostaa BirdLifen Suomen omistamasta Lintuvarusteesta (www.lintuvaruste.fi).

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uu-

den vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

1. Sinitiainen (nuori).

2. Hyönteiset.

3. Linnut ovat silloin lajista riippuen 3–4 viikkoa lentokyvyttömiä.

4. 600–750 paria.

5. Virtavästäräkillä.

6. 40 vuotta.

7. Puun (yleensä männyn tai kuusen) latvaosiin.

8. Musta väri vähentää auringon häikäisyä ja tehostaa näin näkökykyä saalistustilanteessa.

9. Totta. Kyyhkyemo erittää sitä kuvustaan ja ruokkii sillä poikasensa.

10. Kolibrit.

Petri Barsk

Valkoposkiset hanhet

Aki Aintila

Vertailussa kaksi hanhilajia, joilla on mustavalkoinen pää ja musta kaula. Oikea laji löytyy koon, pään kuvioinnin ja muun värityksen perusteella.

Kanadanhanhi (Branta canadensis)

Valkoposkihanhi (Branta leucopsis)

Koko Suurin hanhistamme: pituus 80–105 cm, siipien kärkiväli 155–180 cm Pienimpiä hanhistamme: pituus 58–70 cm, siipien kärkiväli 120–145 cm Pään väri Pään valkoinen laikku rajoittuu silmän alapuolelle ja taakse, otsa musta Pää laajalti valkoinen, valkoista myös silmän yläpuolella ja otsassa

Selän väri Vaaleanruskea

Harmaa, mustia poikkijuovia

Vatsan väri Vaaleanruskea, selkää vaaleampi Hopeanharmaa, selkää huomattavasti vaaleampi

Kaula Ojennettuna pitkä ja kapea

Rinnan väri Vaalea, kaulan musta rajautuu rinnan yläosaan

Lyhyt, paksumpi kuin kanadanhanhella

Musta, kaulan musta jatkuu ylävatsaan asti

Esiintyminen Pesii rannikkoseudulla ja Etelä-Suomen vesistöillä Pesii rannikkoseudulla ja saaristossa, sisämaassa harvalukuisena, toukokuussa ja syys–lokakuussa runsaslukuinen läpimuuttaja

10 kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä maassamme yleinen, terhakka ja sievä lintu?

2. Mikä on punajalkahaukan pääasiallista ravintoa?

3. Miksi sorsalinnut hakeutuvat sulkasadon aikana suojaisille, runsaasti ravintoa tarjoaville kosteikoille?

4. Punasotka on vähentynyt jopa 90 % lajin huippuvuosista. Kuinka suuri Suomen nykyisen punasotkakannan arvioidaan olevan?

5. Millä seuraavista on kirkkaankeltainen alaperä ja kellanvihreä yläperä: keltavästäräkillä, sitruunavästäräkillä vai virtavästäräkillä?

6. Kuinka monta vuotta Hangon lintuasema täytti tänä vuonna?

7. Mihin harmaahaikara tekee pesänsä?

8. Mitä hyötyä linnulle on silmien ympärillä olevasta mustasta naamiosta, niin sanotusta ”rosvonaamarista”?

9. Onko niin sanottu kyyhkynmaito tarua vai totta?

10. Mikä linturyhmä muistuttaa käyttäytymiseltään Euroopan kiitäjäperhosia?

Oikeat vastaukset sivulla 22.

Kanadanhanhi

Valkoposkihanhi

Tilaa Linnut-vuosikirja 2018

Linnut-vuosikirja on kattavin vuosittainen tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Se sisältää muun muassa laajat vuosikatsaukset rengastuksesta, petolinnuista, uhanalaisista lajeista ja harvinaisuuksista. Painavaa tietoa ja komeita kuvia!

Katso koko sisällysluettelo: www.birdlife.fi/vuosikirja

Pohjoismaiden rariteettikomiteat koolla

Petri Lampila

Pohjoismaiden rariteettikomiteat kokoontuivat neljänteen yhteiseen kokoukseensa Etelä-Norjan Listaan 23.–25.8. Paikalla oli 23 jäsentä Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron ja isäntämaa Norjan rariteettikomiteoista.

Yhteisten kokousten tärkein päämäärä on jakaa määritystietoutta, yhtenäistää toimintaa ja parantaa yhteistyötä Pohjoismaiden kesken. Kunkin maan rariteettikomitea vastaa harvinaisuushavaintojen tarkistamisesta ja julkaisusta sekä maassa tavattujen lintujen lajiluettelon ylläpidosta. Kokousesitelmissä käsiteltiin ajankohtaisia määritysongelmia, kuten sinisuohaukan amerikkalaisen hudsonius-alalajin ja sepeltaskun stejnegeri-alalajin määrittämistä. Suomalaisten esitelmissä valkopäätiaisen sekä puna- ja

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Toimi näin:

* Tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/vuosikirja

* tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

mustakaularastaiden määrittämistä käsiteltiin erityisesti risteymien huomioimisen näkökulmasta. Lisäksi lintujen luonnonvaraisuuden arviointia tarkasteltiin kolmessa esityksessä, sillä aiheesta on uudelleenarviointi tekeillä kaikissa maissa. Tässä työssä koordinointi on erittäin tärkeää, jotta vältytään tilanteilta, joissa jopa sama yksilö luokitellaan eri tavoin eri maissa. Kokouksen vähinä vapaahetkinä ehdittiin myös hiukan katselemaan lintuja tällä yhdellä Norjan parhaista lintualueista. Suomalaisittain eksoottisinta oli merikeijujen yöllinen rengastus, kun taas paikallisesti harvinaisin havainto oli Suomen edustajien löytämä haarahaukka.

Edellinen kokous pidettiin vuonna 2017 Suomessa. Seuraavan kerran rariteettikomiteat tapaavat kahden vuoden kuluttua Virossa.

Edustajiston syyskokous Hämeenlinnassa

BirdLife Suomen edustajiston syyskokous pidetään sunnuntaina 17.11. Hämeenlinnassa, Sokos Hotel Vaakunassa.

Kokouksen asialistalla on ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi liittohallituksen puheenjohtajan sekä neljän hallituksen jäsenen valinta. Kokouksessa julkistetaan myös vuoden nuori lintuharrastaja ja vuoden retkikummi. Kokousviikonloppu alkaa lauantaina järjestöohjelmalla ja illalla kokousväki pääsee nauttimaan kokousta isännöivän BirdLife Kanta-Hämeen tarjoamasta ohjelmasta.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin ja koostuu kunkin BirdLifen alueyhdistyksen valitsemista edustajista. Jos haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLifen toimintaan, ota yhteyttä yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät osoitteesta www. birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto.

Björn Malmhagen

Nuoret tutustuvat lintuasemaelämään

Johannes Silvonen

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa järjestää tänä vuonna

BirdLife Suomen talkoo- ja toimintatuella nuorille lintuharrastajille neljä tutustumisretkeä lintuasemille. Kaksi retkistä tehtiin Hangon lintuasemalle (Halias) jo huhtikuussa, kolmas samaan paikkaan elokuussa, ja kaikki retket olivat erittäin suosittuja.

Elokuun retkellä kahdeksan nuor-

ta pääsi tutustumaan Hangon lintuaseman toimintaan, kuten aamuvakioon ja rengastukseen. Näin retken tapahtumista kertoo mukana ollut 16-vuotias Olli

Keskikallio:

– Herätyskello soi asemalla lauantaiaamuna jo klo 4.00, kun osa porukasta lähti pystyttämään lintujen rengastukseen tarkoitetut lintuverkot paikoilleen. Rengastus on osa Haliaksen vakioitua linnustonseurantaa, ja siksi se on tärkeä suorittaa aina kun mahdollista. Rengastusta

saavat harjoittaa vain koulutetut lintujen rengastajat. Aamuvakio eli vakioitu muutonseuranta alkoi klo 5 ja loputkin retkeläiset heräsivät siihen mennessä. Aamu oli rauhallinen, mutta opetti meille paljon.

Noin klo 11 olimme mukana verkkokierroksella, kun näimme jotakin edessä olevassa petoverkossa. Varpushaukka oli eksynyt verkkoon! Aloimme irrottaa sitä, kun kuulimme Eeliksen huutavan vähän kauempaa: ”Kanahaukka, kanahaukka!” Kun varpushaukka oli saatu irti, menin

katsomaan mitä toisella verkolla tapahtui. Ja toden totta, nuori kanahaukka oli löytänyt tiensä Sylvian petoverkkoon, joten sellaistakin päästiin ihastelemaan. Oli hienoa nähdä kana- ja varpushaukka samaan aikaan ja vertailla kokoeroa sekä tuntomerkkejä.

Neljäs nuorten lintuasemaretki tehdään koulujen syyslomaviikolla lokakuussa, jolloin retkikohteena on Rönnskärin lintuasema. Ilmoittautumistilanteen voi tarkastaa Tringan verkkosivuilta!

Monipuolisuutta toimintaan talkootuella

Inka Plit

BirdLifen alueyhdistyksillä oli tänäkin vuonna mahdollisuus hakea talkoo- ja toimintatukea erilaisiin lintuharrastusta, linnustonsuojelua, elinympäristöjen

kunnostusta, lasten ja nuorten toimintaa tai vapaaehtoisten toimijoiden koulutusta edistäviin hankkeisiin. BirdLife Suomen ja UPM:n yhteistyösopimuksen tuoma tuki mahdollistaa monia sellaisia toimintamuotoja, joihin yhdistyksissä ei muuten riittäisi resursseja.

Talkootukea myönnettiin tänä vuonna yhteensä 5 900 euroa 12 alueyhdistykselle eri puolilta maata. Tukea saivat muun muassa lintuasematalkoot, lintukosteikon hoitohanke, lintutornien rakentaminen ja kunnostus, koululaisten lintutapahtuma, niittotalkoot sekä

BirdLife Keski-Pohjanmaa virallistui

Juhani Hannila, puheenjohtaja, BirdLife Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (KPLY) on vaihtanut nimekseen

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry, BirdLife Mellersta Österbotten rf. Nimen- ja

sääntöjenmuutosesitys hyväksyttiin kahdessa yhdistyksen yleisessä kokouksessa huomattavalla äänten enemmistöllä, ja Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti nimenmuutoksen 16.8.2019. Myös yhdistyksen logon ulkoasu tullaan uusimaan piakkoin.

Nimenmuutoksella päivitetään 41 vuotta toimineen yhdistyksen toimintaa 2000-luvulle. Olemme lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö ja haluamme sellaisena näyttäytyä myös jäsenistöllemme ja suurelle yleisölle. BirdLife on maailman suurin ympäristönsuojelujär-

haahkojen talvehtimisaluetutkimus. Osa talkoista toteutuu vielä myöhemmin tänä vuonna. Ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen ja kysy, voisitko tulla avuksi talkoilemaan!

jestö ja tunnettu brändi. Uskomme, että tavoitamme jatkossa laajemman joukon lintujen ystäviä ja yhdistykseen on helpompi liittyä.

BirdLife Keski-Pohjanmaa on BirdLife Suomen alueyhdistys, joka toimii 20 kunnan alueella Keski-Pohjanmaan seudulla.

Reippaat retkeläiset saivat tuntumaa muun muassa lintujen rengastamiseen ja muutonseurantaan – sekä aikaisiin aamuherätyksiin.

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas n Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin:

• Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity

• tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15)

• tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

Hanna Aalto Kahdeksasluokkalainen Juho Saukkonen kuvaa ahkerasti lintuja ja luontoa. “Kuvaamisen aloitta-

minen on nykyään helppoa: ottaa vaan kameran tai puhelimen käteen ja tutustuu miten sitä voi käyttää. Valtavasti ohjeita ja vinkkejä löytyy esimerkiksi kuvaajien Youtube-videoilta!” Juho opastaa. Juhon kuvat ovat enimmäkseen Parikkalan seudulta, mutta hän kuvaa myös lomamatkoilla. “Kuva kiirunasta on otettu kesällä 2018 kaatosateessa lähellä Kiilopään huippua. Näin linnun lentävän 50 metrin päähän ja hiivin lähemmäs ottamaan kuvia. Maisemakuva taas

Kuvaaminen on Niilo saavutti 100

Niilo, Niilon mummo ja hänen puolisonsa toukokuussa Helsingin Viikissä matkalla Purolahden lintutornille torniopastukseen. Tällä reissulla Niilo näki punakaulahanhen, kiitos ystävällisten kaukoputken lainaajien.

Susanna Hautakangas

Hanna Aalto

Nuortensivu

antoisa harrastus

on tältä kesältä Norjasta, Saltfjellet Svartisenin kansallispuistosta. Näimme isäni kanssa hienon näköisen joen autosta ja lähdimme katsomaan sitä lähempää. Tämä koski oli lyhyen kävelymatkan päässä tieltä.”

Linturyhmistä tikat ovat Juhon suosikki: “Ne ovat mukavia, koska ne ovat helppoja, mutta hienoja lintuja kuvata.” Juhon haavekamera olisi nykyistä nopeampi: “Haluaisin kameran, jossa sarjakuvaus olisi enemmän kuin kolme kuvaa sekunnissa ja teleobjektiivin, jonka automaattitarkennus olisi nopea.”

Juhon kuviin pääsee tutustumaan Instagramissa, jonne hän valitsee mielestään par-

100 lajia!

Susanna Hautakangas

Esittelisitkö itsesi?

Olen Niilo, kohta 11-vuotias lintuharrastaja. Tämä on kolmas vuosi, kun osallistun 100 lintulajia -haasteeseen. Tänä vuonna sain ensimmäistä kertaa 100 lintulajia täyteen.

Miten innostuit 100 lintulajia -haasteesta?

Mummo ja mummon sisko veivät linturetkille, joista innostuin.

Paljonko tunsit lintuja ennestään?

En yhtään.

Millä keinoin lajimäärä on karttunut?

Menemällä ahkerasti lintutornille. Sadas lintulajini oli meriharakka. Sain sen 26.6.

haat kuvat kuvankäsittelyn jälkeen. Tulevaisuus on Juholle selvä: “Tavoitteita kuvauksen suhteen ei ole muita kuin tulla paremmaksi!”

Nuoren lintuharrastajan mietteitä

Junnut ja vanhukset

– miten nuori polvi näkee ikäkysymyksen lintuharrastuksessa

Hannes Halminen

Minulta on monta kertaa kysytty, onko nuorten ja vanhojen lintuharrastajien harrastustavoissa eroja. Omasta mielestäni vastaus on kyllä, vaikkakaan erot eivät usein ole kovin dramaattisia. Monesti sukupolvet oppivat toisiltaan harrastukseen liittyviä tapoja ja ilmiöitä. Hiljaista tietoa siirtyy tietenkin paljon enemmän vanhoilta nuorille, mutta usein myös nuori harrastajapolvi tuo kentälle uusia apukeinoja, harrastustapoja tai asenteita, joita sitten vanhemmatkin harrastajat saattavat omaksua. Nuorempi polvi – joksi myös nelikymppiset voitaneen usealla seudulla lintupiireissä laskea – saattaa monesti olla esimerkiksi pinnaralleissa hiukan aktiivisempi kuin alueyhdistyksen nestorit, joiden harrastuksen alkuaikoina tekeminen on painottunut arvokkaaseen maastotyöhön. Tätäkään asiaa ei silti voida yleistää, koska päinvastaisia esimerkkejä löytyy kummastakin ”leiristä” pilvin pimein.

Kokemus on monessa asiassa valttia, niin myös lintuharrastuksessa. Pitempään harrastaneilla lintumiehillä ja -naisilla ovat määritystaidot usein sillä tasolla, että meikäläinen kuuntelee monttu auki heidän kylmänviileitä määrityksiään lajista mistä hyvänsä. Toisaalta tunnen myös useita nuoria bongareita ja maastojyriä, joiden määritystaidot ovat suorastaan huikeita. On luonnollista, että harrastusvuosien karttuessa myös lajinmääritys nopeutuu ja tulee varmemmaksi, kun vertailukohtia löytyy muistin perukoilta entistä enemmän. Olen onnekseni saanut tutustua moneen vanhemman polven lintuharrastajaan, jotka ovat ottaneet minut avosylin vastaan ja antaneet korvaamatonta apua harrastukseen ”sisälle pääsemisessä”.

Mitkä olivat hienoimpia elämyksiä?

Kun näin ruskopääsirkun. Myös se, kun näin mustaleppälinnun ja punakaulahanhen.

Jatkuuko lintuharrastus?

Tottakai!

Voitko suositella haastetta myös muille lapsille ja nuorille?

Tottakai!

Tutustu 100 lintulajia -haasteeseen tämän lehden sivuilla 18–19 tai osoitteessa www.birdlife. fi/100lintulajia

Eräs osa-alue, johon meitä nuoria kaivattaisiin kipeästi mukaan, on yhdistystoiminta. Joku saattaa värähtää inhosta sanan kuullessaan, toista pelottaa sen mukanaan tuoma työmäärä ja kolmas ei ole siitä ikinä kuullutkaan. Itse olen tällä hetkellä mukana Rauman Seudun Lintuharrastajien hallituksessa nuorisovastaavana ja kisatoimikunnan jäsenenä, ja voin todeta sen olleen varsin mainio paikka saada valtavasti lisää tietoa ja näkökulmia rakkaasta harrastuksestaan. Itse en todellakaan ole mikään yhdistysaktiivin stereotyyppi, mutta silti olen pärjännyt oikein hyvin leppoisassa suunnittelutyössä – jopa nauttinut siitä. Koen erittäin palkitsevana, että saan olla itse mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa lintuharrastajia yhdistävää toimintaa ja päättää osaltani muun muassa jäsenmaksujen käytöstä. Paljon ei tarvitse kenenkään yksin tehdä, jos vain osaa sanoa ei oikeassa kohtaa. Suosittelen lämpimästi yhdistystoiminnan kokeilemista – jos ei muuten niin vaikka vain pelastaaksesi alueyhdistyksesi uhkaavalta tekijäpulalta ja sitä myöten toiminnan näivettymiseltä.

Juha Kaita-aho

Juho Saukkonen

Juho Saukkonen

Lukijoilta

Havaitsin kaukana kookkaiden lintujen kehää lentäneen parven, laskujeni mukaan ainakin 8 kpl. Luulin lokeiksi. Parvi katosi mutta tuli uudelleen näkyviin, totesin harmaahaikaroiksi. Jonkin ajan kuluttua kaksi lintua lensi kohti. Linnut laskeutuivat noin 200 metrin päähän mäntyyn. Markku J. Hytönen (Lappeenranta 14.7.2019)

Olin suorittamassa Pönttöbongausta, kun silmiini osui autotallin kupeessa nuori varis, joka osoittautui läheisestä pesästä lähteneeksi poikaseksi. Muistelin lapsuuttani ja nuoruuttani, ja näitä variksen poikasia tai pesiä ei kyllä silloin 70- ja 80-luvuilla näillä alueilla näkynyt. Lähimetsiin täytyi mennä. Urbanisoitumisen tuloksia, ajattelin, kun kävelin tyytyväisenä kotiin onnistuneen retken jälkeen. Ismo Vähäsavo (Pori 10.6.2017)

Lähetä lintu- tai lintuharrastuskuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen

birdlife-lehti@birdlife.fi

Aineiston on oltava perillä viimeistään 9.12.

Pähkinähakit Rovaniemellä keskustan sembramännyissä kirjaston pihassa. Jarno Luiro (Rovaniemi 9.7.2019)

Kyhmyjoutsenperheellä oli seitsemän poikasta. Lisbeth Wilhelmsson (3.7.2019)

Punatulkku. Eevi Saarelainen, 11 v.

Punatulkku. Kerttu Eklöf, 6 v.

Varpushaukka. Roosa Mäki, 12 v.

Talitiainen. Mikla Komulainen, 7 v.

Talitiainen. Timi Saarelainen, 9 v.

Meriharakka. Menna Komulainen, 9 v.

PikkuTiira

Olen nähnyt jo töyhtöhyypän ja Järvelän kosteikolla Littoisissa paljon vesilintuja. Joutsenet tekevät siellä pesää ja lokit kirkuvat. Nokikanoja ui ihan lähellä. Mummi työnsi minua rattaissa sinne jo silloin kun olin aivan pieni. Isin kanssa käyn toisella lintutornilla. Minulla on kiikari ja laulava lintukirja. Mummin luona näin talvella lintulaudalla tiaisia, punatulkkuja ja mustarastaita. Mummille piirsin pääsiäisenä kuvan töyhtöhyypästä, lähetän sen teille. Siia-Sofia Rosholm, 6 v.

Sinitiainen. Fanni Orkola, 8 v.

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia

Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi!

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

5.–6.10. EuroBirdwatch (ks. s. 15)

1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskenta

16.–17.11. Edustajiston syyskokous Hämeenlinnassa (ks. s. 24)

24.12.–6.1. Talvilintulaskentojen talvilaskenta

25.–26.1.2020 Pihabongaus

21.–22.3.2020 Edustajiston kevätkokous Päijät-Hämeessä

9.5.2020 Tornien taisto

Bongariliitto

Bongariliitto ry, info@bongariliitto. fi. Pj. Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@ bongariliitto.fi.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi

Facebook: www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com

Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn. Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman vastaa-toiminnolla (engl. reply). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2019: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat:

16.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 15 Tieteiden talolla (Helsinki, Kirkkokatu 6, sali 104). Kokouksen jälkeen on kaikille avoin esitelmäosuus.

EteläKarjala

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Harri Ekholm, harri.ekholm@juttusultsina. fi, p. 040 503 3833. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Verkkosivut: www.ekly.org

Facebook: www.facebook. com/pages/Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Sähköpostilista:

EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLY:n hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti

omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@ yahoogroups.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsenet 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat:

21.9. Syysmuuton seurantaa Taipalsaaren Sarviniemessä. Kokoontuminen klo 7 Lappeenrannan linnoituksen Katariinantorilla, mistä jatketaan kimppakyydein Sarviniemeen. Jos tulet suoraan paikalle, osoite on Suur-Saimaantie 2027 (ks. tarkemmin verkkosivujen tapahtumakalenteri). Oppaat ovat paikalla klo 8–13.

6.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Seuraamme syysmuuttoa perinteisesti Tiuruniemen kärjessä. Kokoontuminen P-paikalla klo 8 (Tiuruniementie 247–249, entisen Tiuruniemen sairaalan P-paikka).

26.10. EKLY:n 50-vuotisjuhla klo 13 alkaen Imatran Valtionhotellissa (Torkkelinkatu 2, 55100 Imatra). Ellet ole vielä ilmoittautunut, pyydämme ennakkoilmoittautumista juhlaan 25.9. mennessä Jari Kiljuselle (jari.kiljunen207@gmail. com, p. 040 579 8990). Tarkemmat tiedot juhlasta tulevat yhdistyksen verkkosivuille. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan asiantuntijoiden esityksiä ja nauttimaan tarjoilusta.

21.11. Yhdistyksen syyskokous klo

18 Lappeenrannan Linnoituksessa, Satamatie 8 (Saimaarium). Tarkempi ohjelma ilmoitetaan kokouksen lähestyessä verkkosivuilla ja EKLY-verkossa.

30.11. Lintujen talviruokintatapahtuma Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa klo 9–12.

Parikkalan ja Rautjärven

lintukerho:

Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Jos et vielä kuulu foorumiin tai WhatsAppryhmään, laita viestiä osoitteeseen hanna.aalto@ornio.net.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@ hotmail.com.

Verkkosivut: www.oriolus.org

Facebook: www.facebook.com/

Oriolusry

Sähköpostilista:

Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups. com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

19.9. Syksyn ensimmäinen kaikille avoin lintutapaaminen klo 17–19 Savonlinnan kaupunginkirjaston

Miitti-salissa. Harri Okkonen kertoo lintujen syysmuutosta.

Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa ja Facebookissa tarkennusten ja mahdollisten muutosten varalta.

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly Facebook: www.facebook.com/ kailintuyhd

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenet 100 e.

Kanta-Häme

BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kemi-Tornio

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry (Xenus). Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Verkkosivut: www.xenus.fi

Facebook: www.facebook.com/ groups/1257825654299957

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Sähköpostilista: Sähköpostilistaa on muokattu ja päivitetty. Nyt listalle voivat liittyä kaikki halukkaat oma-aloitteisesti (ei tarvitse olla KLY:n jäsen) lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen kly-email+subscribe@googlegroups. com ja vahvistamalla sen jälkeen liittymisen sähköpostiin tulevasta vahvistuslinkistä. Sähköpostilistan osoite on: kly-email@googlegroups. com.Toivomme mahdollisimman monen KLY:n jäsenen liittyvän sähköpostilistallemme, koska se on tärkeä tiedotuskanava. Listalla voimme myös keskustella kaikista lintuihin, luontoon ja yhdistyksemme toimintaan liittyvistä asioista. Lisätiedot Samuli Lappalaiselta (samuli.lappalainen@ kajaani.net, p. 044 384 8766).

Tapahtumat:

22.9. Lintujen syysmuuton seurantaa klo 9–15 Ari Partasen puutarhan lintutornilla. Lisätietoja jäsentiedotteessa.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Kisa on henkilökohtainen, ja siinä kerätään lokakuun aikana lintuhavaintoja KLY:n alueelta.

6.11. Kuukausikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. Tilaisuuden avaus. Lokakuun pinnakisan purku ja tulokset. Kuvaesitys, jonka aihe ja esittäjä kerrotaan myöhemmin jäsentiedotteessa.

23.11. KLY:n pikkujoulu klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla. Ohjelmassa on jouluateria ja KLY:n jäsenten kuvaesityksiä.

KeskiPohjanmaa

BirdLife Keski-Pohjanmaa. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola.fi, p. 044 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi

Facebook: www.facebook.com/ KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@ yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2019:

Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

KeskiSuomi

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY). Pj. Heikki Helle, heikki.helle@jyu.fi, p. 050 375 5626.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/ksly Facebook: www.facebook.com/ kslyry

Jäsenmaksut 2019: Aikuiset 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Keski- ja PohjoisUusimaa

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry (Apus), apus@ birdlife.fi. Pj. Mika Asikainen, mika. asikainen@saunalahti.fi, p. 0400 251 389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus

Facebook: www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus

WhatsApp: Kaikille avoin WhatsApusryhmä kaikenlaiselle lintukeskustelulle, ApusHavis mielenkiintoisille lintuhavainnoille sekä Tikli-hälytysryhmä harvinaisuushavainnoille. Ryhmiin voi liittyä lähettämällä nimen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron osoitteeseen apus@birdlife.fi tai

tekstarilla 0400 251 389.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 26 e, nuorisojäsen (alle 25 v.) 13 e, perhejäsen 5 e, kannattajajäsen 50 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/ listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita Harri Högmanderilta (harri.hogmander@ jyu.fi).

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e. Tapahtumat:

14.9. Syysretki Saarijärven lintukohteille. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturilta klo 7. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Retken aikana vieraillaan Saarijärven lintukohteilla ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Retken hinta 15 e. Ilmoittautumiset Sami Ylistölle (sami.ylisto@gmail.com).

21.9. KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue ja ilmoita siitä vs. syysrallimestarille 18.9. mennessä (tuomas.syrja@gmail. com, p. 040 776 6794).

29.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com).

6.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Sami Ylistö.

30.11. Syyskokous–määrityskisa–

pikkujoulut Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiön kokoustiloissa (Väinönkatu 30, 5. krs). Illan avaa virallisena osuutena sääntömääräinen syyskokous klo 18. Esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat: valitaan mm. yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2020 ja hallituksen jäseniä sekä BirdLife-edustajia toimikaudelle 2020–21 sekä käsitellään tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Seuraavaksi taistellaan vuotuinen määrityskisa ja loppuilta vietetään pikkujouluisissa tunnelmissa. Kinkun riittämiseksi ilmoittauduthan 26.11. mennessä (heikki.helle@jyu.fi, p. 050 375 5626). Pikkujoulueväiden kustantamiseksi osallistumisesta peritään perinteinen 10 euron maksu.

Muista ajankohtaisuuksista tiedotellaan Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa. Pysythän kuulolla!

Kuusamo

Kuusamon lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi

Facebook: www.facebook.com/ kuusamonlintukerho

WhatsApp: Jäsenille tarkoitettu Kuusamon harvinaisempien havaintojen välityskanava. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Myllylän Jukkaan (p. 0400 284 472) tai Jarmoon.

Sähköpostilista:

Kuusamon Linnut -postituslistaa seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjälle Heikki Seppäselle (ht.seppanen@ gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2019:

Aikuiset 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e, perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Tapahtumat:

Seuraa tulevia syksyn lintutapahtumia kerhon verkko- ja Facebook-sivuilta. Tapahtumia järjestetään lintutilanteen mukaan säävarauksella.

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com.

Verkkosivut:

www.kyly.fi

Facebook: www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista:

KyLY-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen kyly-subscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä postia.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsenet 17 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

28.9. Iitti–Lapinjärvi–Orimattila-ralli yhteistyössä PHLY:n ja PSLY:n kanssa (ks. s. 33). Lisätietoa myöhemmin. Yhteyshenkilö Arto Puikkonen (p. 050 524 9190).

5.10. (varapäivä 6.10.) Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen syysmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa. partanen@yahoo.com).

21.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 alkaen Kouvolan pääkirjastossa (Salpausselänkatu 33). Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat.

1.12.–29.2. Perinteinen talven pihapinnakisa. Ilmoittautumiset Joni Räsäselle (joni.rasanen@ parma.fi).

6.12. Perinteinen itsenäisyyspäivän pinnaralli klo 6.30–16.30. Ilmoittautumiset Antto Mäkiselle (antto. makinen@gmail.com). Lisätietoja myöhemmin Kyly-verkossa.

Ajankohtaista: Ekopinnakisa on edelleen käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa. partanen@yahoo.com).

Lappi

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY). Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@ lly.fi, p. 040 768 6448.

Verkkosivut: www.lly.fi

Facebook: https://www.facebook. com/LapinLintutieteellinenYhdistys/

Sähköpostilista:

Listalle voi liittyä osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu.fi/pipermail/lly.

Listan hoitajana Pekka Rahko, jolta lisätietoja (pekka.rahko@dnainternet. net, p. 040 545 6355).

Jäsenmaksut 2019:

Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua LLY:n verkkosivuilla ja Facebookissa. Syksyn mittaan tulossa mm. lokakuun pinnakisa, lintuiltoja eri aiheista, EuroBirdwatch-tapahtumia, syysmuuton seurantaa ym.

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, pj Arvi Hägglund, arvihagglund@gmail.com, p. 040 589 0487.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki

Facebook: www.facebook.com/

hakkiry

Instagram: www.instagram.com/

hakki_ry/

WhatsApp: Hakin haviksia -ryhmä on tarkoitettu mielenkiintoisten lintuhavaintojen ilmoittamiseen. Ryhmään voit liittyä lähettämällä viestin, jossa on käyttämäsi puhelinnumero numeroon 040 555 5393.

Sähköpostilista

Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups.com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinaiset jäsenet 25 e, perhejäsenet 6 e.

Xenus juhli 150-vuotiasta

Kemiä linnunpöntöillä

Seppo Mäkitalo

Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenuksessa mietittiin, miten yhdistys voisi jollakin konkreettisella tavalla osallistua Kemin kaupungin 150-vuotisjuhlaan. Yhdistyksen hallitus päätti rakentaa 150 linnunpönttöä ja lahjoittaa ne sijoitettavaksi Kemin kaupungin puistoihin.

Linnunpöntöt koottiin Paavonkarin urheilukentän huoltotiloissa ja niiden sijoituspaikat suunniteltiin yhdessä kaupungin virkamiesten kanssa. Kaupungin edustajat olivat mukana, kun yhdistyksen jäsenet kävivät 24.4. asentamassa kodit linnuille. Suurin osa pöntöistä on tarkoitettu sini- ja talitiaisille sekä kirjosiepoille. Muutamia tehtiin vielä erikokoisilla suuaukoilla muille lajeille kuten leppälinnulle. Xenus on aiemminkin ahkeroinut linnunpönttöjä rakentamalla. Kiikelin metsä-alue Kemissä on ollut jo vuosikymmeniä paikallisten asukkaiden suosittu virkistys- ja retkeilykohde. Vuonna 2017 kaupungissa toteutettiin niin kutsuttu Kiikeli-projekti. jossa muun muassa rakennettiin näköalatorni, josta voi ihailla merellistä maisemaa, tarkkailla alueen linnustoa ja seurata sekä

Tapahtumat:

5.10. EuroBirdwatch Kukkumäellä klo

8–12. Polku Kukkumäelle lähtee Kukkumäentien ja Kukkukallionkaaren risteyksestä. Pysäköinti Kuninkaantielle.

19.10. Retki Haliakselle klo 7 yhdessä Tringan kanssa. Ilmoittautumiset Tringan kautta.

28.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 (Lohjan pääkirjasto, Karstuntie 3, Järnefeltinsali)

14.–15.12. Menneenajan joulumarkkinat Kirkkokentällä. Myyjäksi voi ilmoittautua puheenjohtajalle. Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin verkkosivuilla, paikallislehdissä ja Hakkiverkossa.

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Keijo Nurmiranta, keijo.nurmiranta@ hotmail.com.

kevät- että syysmuuttoa. Näköalatornin vieressä on myös laavu, jossa voi nautiskella eväitä nuotion ääressä. Xenus oli mukana projektissa, ja siinä yhteydessä alueelle laitettiin noin 300 linnunpönttöä.

Vuonna 2018 rakensimme ja ripustimme Kemin Meripuiston alueelle 42 linnunpönttöä. Samana keväänä järjestimme yhdessä Outokummun Kemin kaivoksen kanssa luontopäivän ja asensimme kyseiselle kaivosalueelle 100 uutta linnunpönttöä (ks. BirdLife-lehti 3/2018).

150 linnunpönttöä valmiina!

Facebook: www.facebook.com/ lounais-hämeenlintuharrastajat

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat:

6.10. Lokaralli. Rallikuntana Forssa. Purku museolla klo 15.15. Samana viikonloppuna EuroBirdwatch-tapahtuma.

Marraskuu vk 47 Syyskokous. Tarkemmat tiedot keskustelupalstalla.

29.11. Pikkujoulu. Paikka vahvistetaan keskustelupalstalla.

Ajankohtaista:

Vuoden vika -kisa. Muista kirjata vuoden 2019 viimeiset havainnot Tiiraan

3.1.2020 mennessä!

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly

Facebook: www.facebook.com/ merenkurkunlty/

Sähköpostilista:

MLY:n sähköpostilistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@ yahoogroups.com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan, kannatusjäsen 40 e.

Xenuksen ja Kemin kaupungin edustajat ripustivat lahjapöntöt yhdessä.

Tapahtumat:

21.9. Kurkiopastusta Meteoriihen tornilla Söderfjärdenillä klo

16–19.30 (Meteoriihen avointen ovien päivä).

26.10. Rengastajan perustentti ja lintuasematentti klo 10 alkaen Vaasan yliopistolla. Ilmoittautumiset Jouni Kannonlahdelle ( jka2799@gmail.com).

1.–31.10. Lokakisa: MLY ja KPLY kilpailevat PPLY:tä vastaan. Lajimäärä ratkaisee. Syyskokouksessa palkitaan eniten lajeja MLY:lle kerännyt!

31.10. Sääntömääräinen syyskokous Pääkirjaston kokoushuoneessa klo 18–20.

30.11. MLY:n 40-vuotisjuhla Scandic Waskiassa klo 14–20. Ohjelmassa seminaari ja juhlaillallinen. Ilmottautumislinkki löytyy myöhemmin syksyllä MLY:n verkkosivuilta. Jäsenille lähetetään linkki myös sähköpostitse. Lisätietoja puheenjohtajalta.

6.12. Itsenäisyyspäivän ralli Lisätietoja tapahtumista päivitetään MLY:n verkkosivuille!

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf (OA), oa@ oa.fi. Tf ordförande Anette Bäck, t. 040 749 7621, nette.back@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor:

www.oa.fi

Facebook: Ostrobothnia Australis r.f.

Sähköpostilista/Epostlista:

Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@ yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2019/

Medlemsavgift 2019:

Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

Tapahtumat/Evenemang:

September tranexkursion

9.10. Månadsmöte

13.11. Höstmöte

11.12. Julfest

Månadsmöten och de tillhörande föredragen hålls vanligen andra onsdagen i månaden kl. 19 i vårt mötesrum på Österbottens museum, Museigatan 3 i Vasa. Föredragen hålls i samarbete med Svenska Folksskolans vänner. Närmare information om höstens program hittar du under ”På gång” på Ostrobothnia Australis hemsida.

Pirkanmaa

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PiLY), pily@pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

Verkkosivut:

www.pily.fi

Facebook: www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Telegram: Pikaviestiryhmä Pirkanmaan lintuhavaintojen ilmoittamista ja niistä keskustelemista varten. Liittymisohjeet ja muuta infoa: www. arkisto-pily.fi/foorumi/viewtopic. php?f=2&t=273

Foorumi:

PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille: www. arkisto-pily.fi/foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapa-

talk-appsilla. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2019:

Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

14.9. Tampereen Iidesjärvellä ja sen rannoilla voi nähdä syksyisin suuren määrän lintuja. Tule mukaan Pily:n järjestämälle lintukävelylle katsomaan, miltä alkusyksyn Iidesjärvi ja sen luonto näyttävät! Oppaana Jukka T. Helin. Lähtöpaikkana Lokintaival järven länsipäässä sillan luona klo 10. Kävely kestää pari tuntia.

25.9. Syyskuun lintuilta klo 18 alkaen. Sääksisäätion pj. Ilmari Häkkinen kertoo Sääksisäätiön uudesta toimenkuvasta, joka kattaa kaikki petolinnut. Syyskuun lintuilta pidetään Tampereella pääkirjasto Metson Lehmus-salissa (alakerta). Saliin pääsee klo 17.50 alkaen. Huomaa poikkeuksellinen kirjastosta johtuva viikonpäivä!

5.10. Retki Säppiin kimppakyydeillä. Säppi on monipuolinen Porin edustalla sijaitseva majakkasaari, jossa voi nähdä syysmuuttoa, merilinnustoa, pikkulintuja, kahlaajia ym. Venekyytien lähdöt tunnin välein alkaen klo 7 ja 8. Paluukyydit vastaavasti klo 15 ja 16. Retkelle on säävaraus. Venekyydin hinta on 25 e/hlö, myös nuorisojäseniltä, lisäksi bensakulut jaetaan. Kyytijärjestelyistä vastaa Tuija Palonen (p. 040 021 6276, tuija.m. palonen@gmail.com). Lisätietoja PiLYn verkkosivuilla.

9.10. Nokian Lintukoulun valokuvailta klo 17 alkaen Nokialla Kerholassa (Souranderintie 13, Polone-sali). Olli Haukkovaaran kuvaesitys: Miten voi houkutella pihaan lintuja ja muita eläimiä. Tapahtuma sopii kaiken ikäisille. Mehu-/kahvitarjoilu.

31.10. Lokakuun lintuilta klo 18 alkaen. Kuulon heikkeneminen ja lintujen havaitseminen. Tapani Katajisto Kuuloalan erikoisliike Kaiusta pitää esitelmän kuulokojetekniikasta: ”Katosiko hippiäinen”? Myös käytännön esimerkkejä lintuharrastajien kuulokojeratkaisuista esitellään. Lintuilta pidetään Tampereella pääkirjasto Metson Lehmus-salissa. Saliin pääsee klo 17.50 alkaen.

16.–17.11. Pirkanmaan perinteinen laulujoutsenlaskenta. Lisätietoja PiLYn verkkosivuilla.

27.11. Nokian Lintukoulun pikkujoulut. Juhlistamme yhdessä pikkujoulua lintukuvin ja lintuaiheisin tunnelmin klo 18 alkaen Nokialla Kerholassa (Souranderintie 13). Glögiä ja pipareita. Tervetuloa tutut ja tuntemattomat!

28.11. PiLYn sääntömääräinen syyskokous klo 18 alkaen. Kokouksessa valitaan neljä hallituksen jäsentä seuraavalle kaksivuotiskaudelle erovuoroisten tilalle sekä toiminnantarkastajat ensi vuodelle. Kokouksessa vahvistetaan jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle

2020. Kokouksessa valitaan PiLYn edustajat (6) BirdLife Suomen edustajistoon. Kokouksessa myönnetään PiLYn jokavuotinen linnustonsuojelupalkinto sekä palkinto aktiivisesta vapaaehtoisesta työstä lintuharrastuksen tai lintutietämyksen edistämisestä. Syyskokous pidetään Tampereella pääkirjasto Metson Lehmus-salissa. Saliin pääsee klo 17.50 alkaen.

Loppu- ja alkuvuoden ohjelmassa saattaa olla lisää lintukävelyitä ja muita tapahtumia. Näistä tarkemmin myöhemmin mm. PiLYn tiedotuskanavissa. Seuraa säännöllisesti verkkosivuja (www.pily.fi/tapahtumat), jonne päivitetään uusia tapahtumia. Kotisivuilta löytyy tapahtumista myös lisätietoja.

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@ gmail.com).

Nokian Lintukoulu : Tietoja Nokian Lintukoulusta: www. pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista:

PiLY myy tänäkin syksynä linnunruokaa. Myynti tapahtuu PiLYn verkkosivujen kautta, josta löytyvät hinnat, tilaus- ja nouto-ohjeet.

PiLYn uudet jäsenet 2019 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon. Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta saa PiLYn verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 6 e.

Tapahtumat:

25.9. Lintu-ilta klo 18 Joensuussa metsäkeskuksen koulutustiloissa (Siltakatu 20 B, 4. krs). Linnunmunien tunnistusta ja Juha-Veikko Mikkolan esitys ”Linnut paikannimissä”. Lisäksi keskustelua ajankohtaisista lintuasioista.

5.10. EuroBirdwatch klo 8–11. Rääkkylän Vuoniemen lintutornilla oppaana Jani Varis (p. 040 583 0355). Juuan Kaajanlammen lintutornilla oppaana Hannu Lehtoranta (p. 0500 186 607).

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY), pply@pply.fi, p. 040 936 7749 (klo 10–16).

Verkkosivut: www.pply.fi

Facebook: www.facebook.com/ Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry

Sähköpostilista:

Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Jäsenmaksut 2019: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e, tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat:

14.9. Surnian syysralli. Kisakuntana Siikajoki. Lisätietoja verkkosivuilta.

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net

Facebook: www.facebook.com/ lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme Kuikkalistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen kuikkalista+subscribe@ googlegroups.com.

Jäsenmaksut 2019: Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18 v. 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat:

24.9. Muutonseurantaa Varkaudessa yhteistyössä Varkauden luonnonystävien kanssa. Tarkempi paikka ja aika ilmoitetaan verkkosivuilla.

28.9. Puutossalmi Open. Muutonseurantaa Puutossalmen lossin aallonmurtajalla klo 9–12. Oppaana Ilkka Markkanen (p. 0400 871 539).

5.10. Puutossalmi Open. Muutonseurantaa Puutossalmella klo 9–12. Samalla osallistutaan EuroBirdwatch-tapahtumaan.

30.10. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Kuopiossa Alavan palvelutalon kokoustilassa (os. Siikaniemenkatu 4). Kokouksen jälkeen rengastaja Tapio Osalan esitelmä aiheesta ”Pohjois-Savon sääkset ja merikotka”.

30.11. Talvipinnaralli klo 7–16. Säännöt ja ohjeet tulevat verkkosivuille. Seuraa ilmoittelua verkkosivuillamme – tapahtumia voi tulla lisää!

Porvoon seutu

Porvoon seudun lintuyhdistys ry (PSLY), psly@birdlife.fi. Pj. Susanne Nakari, susanne.nakari@gmail. com, p. 050 555 4006. Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo.tahtinen@ countdeal.fi.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. PiLYn ja Luonnonperintösäätiön verkkosivuilla on oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (PLO-2015-4516, pts. 23.7.2015). Lupa on voimassa 1.9.2015–31.8.2020 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Lahjoituksien keräilytili: FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY), pk.lintutieteellinen@gmail.com. Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607.

Verkkosivut:

www.pklty.fi

Facebook: www.facebook.com/Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry-114769091896912

Sähköpostilista: Sähköpostilistallemme pk_lintulista@uef.fi jäsenet voivat liittyä ottamalla yhteyttä hannu.huuskonen@uef.fi.

5.–6.10. EuroBirdwatch-tapahtuma. Syysmuuton tarkkailua. Seuraa yhdistyksen verkkosivuja, sähköpostilistaa sekä Facebookia, joissa ilmoitetaan tarkkailupaikoista.

5.10. Hailuodon syysralli. Hyvä mahdollisuus osallistua samalla EuroBirdwatchiin! Lisätietoja verkkosivuilta.

1.–31.10. Lokakisa PPLY vastaan KPLY. Ohjeet verkkosivuilla.

9.10. Kuukausikokous Oulussa, Linnanmaalla salissa SÄ102. Esitelmöijänä Esa Hohtola: ”Citius, altius, fortius: lintujen suorituskyvyn fysiologinen perusta.”

13.11. Syyskokous. Sääntömääräiset asiat. ks. www.pply.fi/yhdistys/ saannot. Esitelmäaihe avoin.

1.12. PPLY:n talviralli (ekoralli). Lisätietoja verkkosivuilla.

11.12. Kuukausikokous Oulussa, Linnanmaalla salissa SÄ102. Jouni

Pursiainen: Pohjois-Suomen määrittäjämestaruus -kilpailu.

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Liisa

Tolvanen, p. 040 586 0790, liisa. tolvanen@kolumbus.fi. Jäsensihteeri

Sanna Norojärvi, jasensihteeri@ lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly Facebook: www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista:

Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 28 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18 v.) 13 e, kannatusjäsen 40 e. Tapahtumat 28.9. Iitti–Lapinjärvi–Orimattila-ralli yhteistyössä KyLY:n ja PHLY:n kanssa (ks. s. 33). Lisätietoa myöhemmin. Yhteyshenkilö Arto Puikkonen (p. 050 524 9190). Ilmoitamme loppuvuoden 2019 tapahtumista ja retkistä Corvus-verkossa, verkko- ja Facebook-sivuilla.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@outlook. com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@ phnet.fi, p. 040 508 0492.

Verkkosivut: www.phly.fi

Facebook: www.facebook.com/phlyry

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin! Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Sähköpostilista:

Ohjeet sähköpostilistalle (linnut@ phly.fi) liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e. Perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä.

Tapahtumat:

28.9. Kolmen naapuriyhdistyksen yhteinen syyslinturalli ILO (=Iitti/ Lapinjärvi/Orimattila) klo 6–18. Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistyksen (KyLY) jäsenet rallaavat Iitin kunnan alueella, Porvoon seudun lintuyhdistyksen (PSLY) jäsenet Lapinjärven kunnan alueella ja Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen (PHLY) jäsenet Orimattilan kaupungin alueella. Purkutilaisuus ilmoitetaan myöhemmin! Joukkue kasaan ja mukaan! Yhteyshenkilö Arto Puikkonen (p. 050 524 9190). Peruslajilista: phly.fi/files/5515/3615/9976/ SYYSRALLIN_29.9.2018_PERUSLAJILISTA.pdf

5.10. EuroBirdwatch. Muutontarkkailua Asikkalan Pulkkilanharjun Vähäsalmella aamuvarhaisesta alkaen. Evästarjoilua. Ei ennakkoilmoittautumista.

Tapahtumien toteutumisista tiedotamme verkkosivuilla, Facebookissa ja sähköisellä jäsenkirjeellä. Yleisotilaisuuksista tulee tieto paikallimedian Menoinfoon. Lisätietoja myös Tapani Saimovaaralta (p. 0400 972 421).

Lisää toiminnasta ks. tapahtumakalenteri: phly.fi/toiminta/tapahtumakalenteri

Rauman seutu

Rauman seudun lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Verkkosivut: www.rslh.info

Facebook: www.facebook.com/ pages/Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Instagram: Nuorisojaoston ylläpitämän RSLH:n Instagram-tilin löydät palvelusta käyttäjänimellä @ rslh_linnut

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen. Katso liittymisohjeet verkkosivuilta!

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

Huom: lintuiltojen paikka on vaihtunut! Lintuillat järjestetään tästä syksystä alkaen Kuovin nuorisotalolla (Kuovinkuja 4, Rauma). Lintuillat ovat ilmaisia ja avoimia kaikille kiinnostuneille.

Tapahtumia koskevat tiedustelut voi osoittaa yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen, puheenjohtajalle tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

21.9. Syysretki Kylmäpihlajaan. Lähtö n. klo 6.30 ja paluu n. klo

13. Säävaraus. Ilmoittautumiset

14.9. mennessä Tarjalle (tlpajari@ gmail.com).

5.10. Syysmuutonhavainnointi klo

8–13 alueen lintutorneilla. Havainnointi on osa EuroBirdwatch-viikonloppua. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Ilmoittautumiset ja ohjeet havainnoijille: rslh@ birdlife.fi.

6.10. Lintuilta klo 18. Kim Kuntzen kuvaesitys aiheesta ”Jurmon lintuasema, neljän vuodenajan retkikohde”. Kahvitarjoilu.

3.11. Lintuilta ja sääntömääräinen syyskokous klo 18. Ari Ahlforsin kuvaesitys aiheesta ”Islannin lintuja”. Kahvitarjoilu.

1.12. Lintuilta klo 18. Perinteiseen tapaan joulukuun Lintuillassa nähdään Raimo Sundelinin kuvaesitys ”Kvartaaliraportti mereltä”. Kahvitarjoilu.

1.12.–29.2. Talvikisa. Järjestyksessään 15. koko talven kestävä lintukisa, joka haastaa retkeilemään vuoden hiljaisimpinakin kuukausina. Kisan säännöt ja osallistumisohjeet löydät verkkosivuilta. Ei ennakkoilmoittautumista. Kisan purku maaliskuun Lintuillassa.

6.12. Itsenäisyyspäivän kisa klo 8–16. Kisaan voit osallistua yksin tai

2–4 hengen joukkueena. Kisan säännöt ja osallistumisohjeet

sähköposti siitä osoitteesta, jolla haluat verkkoon liittyä, osoitteeseen plyverkko-subscribe@yahoogroups. com. Jätä otsikko ja viestikenttä tyhjiksi. Hetken kuluttua saat englanninkielisen vahvistusviestin. Vastaa viestiin sähköpostiohjelman ”vastaa”/”reply” -toiminnolla. Älä muuta otsikkoa tai viestikenttää. Tämän jälkeen pääset listalle. Ongelmatilanteissa auttaa ylläpitäjä Martti Uusitalo (martti.uusitalo@ pp1.inet.fi).

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat:

9.10. Lintuilta klo 18.30. Timo Laine, Metsähallituksen luontopalvelun suunnittelija, esitelmän aiheena valkoselkätikka.

6.11. PLY:n sääntömääräinen syyskokous klo 18 yhdistyksen jäsenille. Klo 19 yleisölle vapaa lintuilta, jossa Raimo Sundelinin kuvaesitys.

4.12. Lintuilta klo 18.30. Markus Piha, Rengastustoimiston suunnittelija, esitelmän aiheena peltosirkku.

7.12. Talviralli

Tiedotamme verkkosivuillamme mahdollisista muista tulevista tapahtumista.

Lintukerho:

Lasten toiminnasta tulee lisätietoja verkkosivuille.

Ajankohtaista:

Verkkokauppa: www.fiola.fi/asiakaskauppa/?a=301476

Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: asemanhoitaja Kimmo Nuotio (nuotio.kimmo@gmail.com, p. 040 125 2855).

Suomenselkä

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Matti Aalto, sihteeri@ sslty.fi, p. 040 574 3645.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SpLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi

Blogi: www.suupohjanlinnut. blogspot.fi

Facebook: www.facebook.com/ SuupohjanLTY

WhatsApp: jäsenille, liittyäksesi ilmoittaudu Jussi Kentalle (p. 040 536 0311).

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoittee-

TLY:n MAALI valmistui

Jo lähes ikuisuusprojektilta vaikuttaneessa Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden MAALI-hankeessa saavutettiin merkittävä voitto, kun yhdistyksen MAALI-raportti julkaistiin huhtikuussa. Myös Varsinais-Suomen arvokkaimmista lintualueista on nyt saatavilla kauan kaivattu kooste konsulttien, kaavoittajien ja muidenkin kiinnostuneiden vapaasti käytettäväksi. Koska lintujen elinympäristöt, lajien runsaudet ja levinneisyydet kuitenkin muuttuvat, ja koska joidenkin elinympäristöjen osalta hankitaan vielä lisää tietoa, tullaan TLY:n MAALI-alueiden listaa vielä täydentämään. Meneillään on esimerkiksi hanke, jossa kartoitetaan aiemmin kartoittamattomien saaristoalueiden pesimälinnustoa. Kun saaristo tunnetaan kattavammin, voidaan arvokkaimmat alueet osoittaa luotettavammin. Täydentäviä pesimälinnuston kartoituksia tarvitaan myös metsäelinympäristöistä.

Kiitos kaikille havaintonsa tallentaneille ja hankkeen vapaaehtoisille toteuttajille! TLY:n MAALI-raportti löytyy osoitteesta www.tly.fi/suojelu/tarkeat-lintualueet. MAALI-hankkeesta lisää: www.birdlife.fi/maali.

Markus Ahola (TLY)

Kuin orni kuumalla katolla

julkaistaan ennen kisaa verkkosivujen Kisat-osiossa. Ilmoittaudu

4.12. mennessä kisatoimikunnalle (wallin@dnainternet.net).

Nuorisojaosto:

RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Lisäksi jaosto järjestää talvisaikaan valtakunnanlaajuista ruokintapinnakisaa.

Voit halutessasi liittyä yhdistyksen nuorisojäseneksi, jolloin pääset osallistumaan yhdistyksen retkille ja muihin jäsentapahtumiin. Lisätietoja antaa nuorisojaoston puheenjohtaja Hannes Halminen (nuorisojaosto. rslh@gmail.com).

Satakunta

Porin Lintutieteellinen yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi.

Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@ gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri. makela@gmail.com, p. 0400 187 028.

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi

Facebook: www.facebook.com/ PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista:

PLYverkko on Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen sähköpostilista.

Liittyäksesi PLYverkkoon lähetä

Verkkosivut: www.sslty.fi

Facebook: Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2019: Jäsenmaksu 35 e, perhejäsenet 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat:

21.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala (p. 040 541 0582).

5.10. Karsturalli Karstulassa klo 7–15. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Santtu Ahlman (santtu.ahlman@ gmail.com, p. 044 509 6814).

5.10. Vesilintujen syysmuuton tarkkailua Keurusselän Kaukasessa. Opastusta ainakin klo 9–11. Yhteiskyyti Keuruun linja-autoasemalta (Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709).

6.1. Loppiaisralli. Koko toimialueen tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 20 joukkuetta. Lisätiedot: Esko Rajala.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan hallinnoiman Hangon lintuaseman kesätalkoiden ajankohdaksi valikoitui taas loppukesän kuumin viikonloppu. Tällä kertaa auringossa käristyttiin niin aseman vesikaton uusimisen, vanhojen karmien kunnostamisen ja tietenkin rantaniittyjen raivauksen parissa. Pala palalta uudistuva lintuasema tarjoaa entistä paremmat puitteet lintuasemavisiittiin – rengastajien ja havainnoijien kannattaa varata syksyn asemavuorot pikaisesti!

Kattoremontti toteutettiin yhteistyössä K-Rauta Karjaan ja Kerabitin kanssa. Isot kiitokset yhteistyökumppaneille!

Kaisa Välimäki (Tringa)

Kolmen yhdistyksen yhteiskisa 28.9.

Kolmen naapuriyhdistyksen yhteinen syyslinturalli, ILO-ralli (Iitti–Lapinjärvi–Orimattila) kisataan lauantaina 28.9. klo 6–18 välisenä aikana. Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistyksen jäsenet rallaavat Iitin kunnan alueella, Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen jäsenet Lapinjärven kunnan alueella ja Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen (PHLY) jäsenet Orimattilan kaupungin alueella. Kerää joukkue kasaan ja ilmoittaudu mukaan! Yhteyshenkilönä toimii Arto Puikkonen, p. 050 524 9190.

Tapani Saimovaara (PHLY)

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Alueuutisia

Nro 3, 24. vuosikerta

Julkaisija BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu Seppo Alanko

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2019

Ilmoitusmyynti Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos 25 150 kpl

Ilmestyminen BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2019 kolmena numerona: 18.1., 12.4. ja 13.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta

ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 14 000 jäsentä ja 7 000 tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja

Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja

Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden

päätoimittaja

Jan Södersved

Hallintopäällikkö

Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori

Inka Plit

Suojeluasiantuntija

Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija

Petri Lampila

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoapulainen

Eliel Auvinen

Ohjelmoija

Aleksi Salmela

Puheenjohtaja

Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung

Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

seen splty-subscribe@yahoogroups. com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-vuotiaat 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.

fi. Pj Jukka Hintikka, puheenjohtaja@ tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi

Facebook: www.facebook.com/Tringary

Twitter: twitter.com/tringa_ry

Instagram: www.instagram.com/ tringa.ry

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@helsinki.

fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2019: Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen

10 e.

Tapahtumat:

15.9. Syysretki Viikkiin. Lähtö klo 9.30 Gardenian edestä (Koetilantie 1). Kävelyretkellä Viikin lintupaikat tulevat tutuiksi. Paluu noin klo

12.30. Retki sopii myös vasta-alkajille. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: aapo.salmela@ gmail.com.

28.9. Bussiretki Hangon lintuasemalle. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2), paluu klo

18. Lintuasemalle on noin 3,5 km:n kävely Tulliniemen luontopolkua pitkin. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä. Tiedustelut: aapo. salmela@gmail.com.

29.9. Syysretki Helsingin Vallisaareen. Retkellä kierretään Vallisaaren metsiä ja havainnoidaan muuttoa Aleksanterinpatterilla. Retkellä kävellään 5–7 km. Lähtö Kauppatorilta klo 10 lautalla, paluu mantereelle iltapäivällä. Ilmoittautuminen 26.9. mennessä. Retki on vain jäsenille. Tiedustelut: aapo.salmela@gmail.com.

3.10. Lokakuun kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (Hki, Kirkkokatu 6, sali 104) klo 18. Vapaa pääsy.

5.10. Lasten linturetki Kirkkonummelle. Kokoontuminen klo 10 Kirkkonummen keskustassa kirjaston takaisella kentällä (Kärrypolku), paluu klo 13 mennessä. Retkikohteisiin siirrytään henkilöautoilla, yhteiskyydit mahdollisia, mutta näistä kannattaa sopia etukäteen. Retkellä myös kävellään jonkin verran helppokulkuisilla poluilla ja teillä. Retki on maksuton. Ilmoittautumiset 3.10. mennessä sähköpostitse: toimisto@tringa.fi.

13.10. Kotkaretki Virolahdelle. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2), paluu Helsinkiin noin klo 20. Ilmoittautuminen 10.10. mennes-

sä. Tiedustelut: peter.buchert@ hbl.fi.

19.10. Tiaisretki Hankoon. Lähtö klo 7 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä (Mannerheiminaukio 2). Retki aloitetaan Hangon lintuasemalta ja sen jälkeen retkeillään sään ja lintutilanteen mukaan Hankoniemen ja Raaseporin lintupaikoilla. Paluu Helsinkiin klo

18.30 mennessä. Ilmoittautuminen 16.10. mennessä. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

27.10. Loppusyksyn retki Helsingin Vanhankaupunginlahden Lammassaareen ja Kuusiluotoon. Lähtö klo 9 Pornaistenniemen koirapuiston kulmalta (Matinsillan itäpuolelta), paluu klo 12.30 mennessä. Retkellä kävellään noin 4 km. Reitti on esteetön Lammassaareen asti. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

6.11. Munaretki Helsingin Luonnontieteelliseen museoon klo

15.30–17.30. Jari Valkama esittelee museon lintuaiheista toimintaa ja linnunmunakokoelmaa. Retki on vain jäsenille. Ilmoittautuminen

4.11. mennessä. Tiedustelut: tringa.retket@gmail.com.

7.11. Tringan sääntömääräinen

mukaan sekä säänmukainen vaatetus! Retken kesto säästä riippuen 2–3 tuntia. Myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita retkelle! Retki on maksuton. Ilmoittautuminen 5.12. mennessä ja tiedustelut: toimisto@tringa.fi.

12.12. Joulukuun kuukausikokous klo 18 Tieteiden talolla (Hki, Kirkkokatu 6, sali 505). Vapaa pääsy.

14.12. Talvinen metsäretki Sipoonkorpeen II. Kävelyretki metsässä vaatii hyvät jalkineet ja säähän sopivat ulkoiluvaatteet. Retken pituus sään mukaan 2–3 tuntia, kävelyä 4–7 km. Lähtö klo 10 Bakunkärrin P-paikalta (Knutersintie 421). Paluu samaan paikkaan klo 13. Ilmoittautuminen 13.12. mennessä. Tiedustelut: mikkomes@ elisanet.fi.

Ajantasaisin tieto retkistä löytyy verkkosivujen tapahtumakalenterista. Mikäli retkien toteutuksissa tapahtuu viime hetken muutoksia, niistä kerrotaan tapahtumakalenterin lisäksi Tringa-verkossa. Tarkista siis retken tiedot tapahtumakalenterista aina retkeä edeltävänä päivänä: www. tringa.fi/tapahtumakalenteri. Paikallisjaosto Lullula: Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto, jonka toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (entinen Karjaan ja Pohjan alue). Pj. Kimmo Virta (ko.virta@ gmail.com). Hallitus: lullulanhallitus@gmail.com.

Tringan nuorten linturyhmä: Nuorten linturyhmä tekee retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Ryhmä kokoontuu syksyllä kerran kuussa ja järjestää retkiä lähelle ja kauemmas. Tringan nuoret Instagramissa: @tringa.nuoret. Lisätietoja ja tulevat retket löydät täältä: www. tringa.fi/nuorisojaosto.

syyskokous klo 18 Tieteiden talolla (Hki, Kirkkokatu 6, sali 104).

9.11. Lasten linturetki Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Retkellä otetaan selvää, mitä lintuja Vanhankaupungin ruovikoista ja lahdelta voi loppusyksystä löytää. Kokoontuminen klo 10 Pornaistenniemellä Matinkaaren sillan itäpuolella (retkipöytien luona).

Kiikari ja omat eväät mukaan, sekä säänmukainen vaatetus ja jalkineet. Retken kesto säästä riippuen 2–3 tuntia. Myös vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita retkelle! Retki on maksuton.

Ilmoittautuminen 7.11. mennessä ja tiedustelut: toimisto@tringa.fi.

30.11. Talvinen metsäretki Sipoonkorpeen I. Kävelyretki metsässä vaatii hyvät jalkineet ja säähän sopivat ulkoiluvaatteet. Retken pituus sään mukaan 2–3 tuntia, kävelyä 4–7 km. Lähtö klo 10 Bakunkärrin P-paikalta (Knutersintie 421). Paluu samaan paikkaan klo 13. Ilmoittautuminen 29.11. mennessä. Tiedustelut: mikkomes@ elisanet.fi.

6.12. Tringan talviralli käydään perinteisesti itsenäisyyspäivänä. Ralli on kaikille avoin, myös yhden hengen joukkue tässä rallissa sallittu. Lisätiedot: www.tringa. fi/rallit.

7.12. Lasten linturetki Espoon Laajalahdelle. Kokoontuminen klo 10 Villa Elfvikin luontotalon pihassa (Elfvikintie 4). Kiikari ja omat eväät

14.–17.10. Nuorten syyslomaretki Kirkkonummen Rönnskärin lintuasemalle. Retki on suunnattu etenkin nuorille, jotka eivät ole aikaisemmin käyneet lintuasemalla. Ilmoittautuminen 29.9. mennessä ja tiedustelut: toimisto@tringa.fi.

Ajankohtaista:

Tringan lintutorniopastukset Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Tringan torniopas päivystää Purolahden lintutornissa syyskuussa sunnuntaisin klo 12–14. Syksyllä järjestetään muutama torniopastus myös Lammassaaren lintulavalla. Säävaraus. Ks. tarkemmat tiedot verkkosivuilta: www.tringa.fi/events/ categories/torniopastus/ Hangon lintuasema. Lähde miehittäjäksi 40-vuotiaalle Hangon lintuasemalle! Asemamaksu: 25 e/vuosi (opiskelijat, työttömät ja vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@ tringa.fi Lisätietoja: www.halias.fi.

Valkeakoski

Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, mea.torkko@pp.inet.fi, p. 040 738 3386.

Verkko:

Telegram: VLH:n Lintukeskustelu Facebook: www.facebook.com/ groups/Valkeakosken.Lintuharrastajat

ISSN 2489-7108

Twitter: twitter.com/vlhry

Instagram: www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat

Sähköpostilista: groups.yahoo.com/neo/groups/laniusverkko/info

Jäsenmaksut 2019:

Aikuiset 20 e, nuoret (alle 18 v) 10 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Pj. Jari Kårlund, puheenjohtaja@tly.fi, p. 040 835 8313. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@ birdlife.fi, p. 010 406 6200.

Verkkosivut: www.tly.fi

Facebook: www.facebook.com/ turunlty

Instagram: @turunlty

Sähköpostilista:

Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2019:

Varsinainen jäsen 34 e, nuorisojäsen (alle 25 v.) 22 e, perhejäsen 12 e. Jurmon asemamaksut:

Jäsenet 24 e/vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat yli 10-v. perheenjäsenet 24 e/vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat alle 10-v. maksutta. Muut 36 e/vuosi.

Tapahtumat:

14.9. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 9–12. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista.

4.–6.10. Viikonloppuretki Utön saarelle. Saaristossa on loppusyksystä vielä monenlaisia viipyilijöitä, joita ei enää mantereella tähän aikaan tapaa. Seuraamme syysmuuttoa sekä merellä että saaren suojaisammissa osissa. Yövymme Kalkaksessa 2 hengen huoneissa, hinta on 65 e/yö. Hintaan kuuluu aamiainen. Maksu paikan päällä suoraan hotelliin. Lähtö on Pärnäisistä lauttarannasta, mutta kimppakyytejä voidaan järjestää jo sinne pääsyn helpottamiseksi. Myös linja-autolla pääsee Pärnäisiin Turusta. Ilmoittautumiset viimeistään 23.9. osoitteseseen retket@tly.fi.

12.10. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 9–12. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista. Loka–marraskuussa sääntömääräinen syyskokous Tarkempaa tietoa myöhemmin verkkosivuillamme.

16.11. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 11–14. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Tapahtuma on maksuton, ei ilmoittautumista.

Kaikista tapahtumista on lisätietoa yhdistyksen verkkosivuilla!

Nuorisojaosto:

TLY:n nuorisojaosto on tarkoitettu kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille. Jaosto organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Jos haluat mukaan toimintaan, ota yhteys jaoston puheenjohtajaan, Tommi Gloriosoon (nuoriso@tly.fi, p. 044 306 7773). Jaoston tapahtumista löydät tietoa myös verkkosivujen tapahtumakalenterista.

Ajankohtaista: Jurmon lintuasema. Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: (jurmo@tly.fi).

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Jos haluat olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi, ota rohkeasti yhteyttä linnustonsuojelu@tly.fi.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478.

Webbsidor:

www.fagelskyddsforeningen.ax

Facebook: Ålands fågelskyddsförening r.f.

Medlemsavgift 2019:

Vuxna 20 e, ungdomar under 18 år 10 e.

Evenemang:

26.9. Betongskådning/ekokryss inom Mariehamn. Tävlingstid kl.

7.30–15.

3–6.10. Signilskär, långhelg. Start kl. 17.30 från Käringsund. Anmälan till Johan Ekholm (jekholm78@ yahoo.se).

6.10. Signilskär, dagsutflykt. Start kl. 7 från Käringsund. Anmälan till Johan Ekholm.

13.10. Lågskär, dagsutflykt. Start kl. 7 från Östra hamnen. Anmälan till Johan Ekholm.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Kowa juhlii 125-vuotista menestystään

Kowa 125-vuotisjuhlamallit

Genesis Prominar 22 | TSN-883 & TSN-553 Prominar

Black Edition

Osana 125-vuotisjuhliamme julkaisemme lippulaivamalliemme TSN-883- ja TSN-553 PROMINAR -kaukoputkipaketeista, sekä Genesis PROMINAR 22 -kiikareista rajoitetun erän juhlamallit erikoisvärityksillä. Näiden myötä sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus omistaa Kowan optista historiaa

Kowa on ainoa kiikarien ja kaukoputkien valmistaja, joka käyttää puhdasta fluoriittikristallia optisissa linssielementeissään. Fluoriittikristalli poistaa käytännössä katsoen kaiken kromaattisen aberraation, eli värivuodon. Se mahdollistaa parhaan mahdollisen katseluelämyksen, joka tämän päivän teknologialla on mahdollista.