BirdLife 3/2021

Harvinaisia kesävieraita s. 7

Mitä kuuluu pikkutikalle? s. 14

Staijaa syysmuuttoa s. 25

NL PURE 32

SOPUSOINNUSSA LUONNON KANSSA

Pääkirjoitus

Jos haluat tallentaa havainnon, tallenna se

Inka Plit

Tiira-lintutietopalvelu (www.tiira. fi) on yli 20 miljoonan lintuhavainnon tietopankki, jota käytetään aktiivisesti niin suojelussa, tutkimuksessa kuin viestinnässäkin. Havainnot ovat selkärankamme – ilman havaintoja emme pystyisi perustelemaan esimerkiksi tärkeiden lintualueiden tai uhanalaistuvien lajien suojeluntarvetta. Moni tämänkin lehden artikkeleista olisi jäänyt kirjoittamatta ilman Tiiraan tallennettuja havaintoja.

Ehkä tämä täysin ansaittu hehkutus kuitenkin synnyttää tämän usein toistuvan kysymyksen: “Mitä havaintoja Tiiraan kannattaa kirjata?” Voiko vahingossa päästä syntymään sellainen mielikuva, että Tiiraan halutaan vain arvokkaita ja mielenkiintoisia havaintoja? Ja mitä ne sitten ovat?

Kysymykseen on lyhyt vastaus: kaikki. Tiiraan voit tallentaa kaikki lintuhavaintosi, riippumatta siitä, miten tavallinen tai harvinainen laji on kyseessä, tai siitä, onko joku toinen ehkä jo ilmoittanut saman linnun. Lähtökohta nimittäin on, että Tiira toimii jokaisen lintuharrastajan omana havaintopäiväkirjana. Tiirassa havaintosi pysyvät tallessa, voit selata niitä ja tehdä niihin erilaisia hakuja.

Tiiraan kelpaavalle havainnolle on vain yksi ehto: tietojen on oltava oikeita. Jos olet epävarma, älä arvaa, vaan käytä parasta mahdollista tarkkuutta. Esimerkiksi lajin sijaan voit kirjata lajiryhmän. Pakollisia kenttiä on oman nimen lisäksi vain neljä – paikka, aika, laji ja lukumäärä – mutta muitakin tietoja kannattaa kirjata. Arvokasta on erityisesti linnun tilan ilmoittaminen: onko kyseessä esimerkiksi paikallinen vai muuttava lintu.

Tiiran toinen käyttötarkoitus on jakaa helposti ja vastavuoroisesti tietoa muille harrastajille. On hienoa saada tietää esimerkiksi lähiseudulla havaitusta sepelrastaasta tai hyvän kurkimuuton alkamisesta, niin osaa itsekin halutessaan lähteä maastoon. Myös sinulle aivan tavallinen havainto voi olla jollekin toiselle kiinnostava. Jos taas et jostain syystä halua muiden näkevän havaintoasi, voit salata sen.

Kolmanneksi Tiiraan kirjatut havainnot ovat lintuyhdistysten ja BirdLife Suomen käytössä. Myös tästä näkökulmasta on aina parempi kirjata havainto kuin jättää

se pöytälaatikkoon – mikä tahansa havainto saattaa tulevaisuudessa olla arvokas, vaikka se tuntuisi tällä hetkellä merkityksettömältä. Kukaan ei vielä tiedä, mihin kaikkiin kysymyksiin tämän päivän havainnoista voi joskus löytyä vastauksia.

Onpa havainnoista joskus hupiakin. Suomesta on lähes joka vuosi ilmoitettu suurin lintuyksilömäärä Euroopan laajuisessa EuroBirdwatch-tapahtumassa (ks. s. 11). Vain Ruotsi on joskus kiilannut ohitsemme. Otetaanko tänä vuonna taas maaotteluvoitto kotiin? Kirjaa havaintosi Tiiraan 2.–3.10.!

Tämä lehti on lähetetty kaikille Bongaa päivä pihalla -tapahtumaan, Lasten lintuviikkoon tai Pönttöbongaukseen osallistuneille.

Katso tapahtumien tuloksia sivuilta 10, 21 ja 26!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–8 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje).

Kansikuva: Laulurastas (Markus Varesvuo / Lintukuva.fi). Pikkukuva: Avosetti (Petri Vainio).

Tue linnustonsuojelua

Osta lintuharrastustuotteita

Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä.

www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle.

www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon.

www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

PÖNTTÖ

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen

birdlife-lehti@birdlife.fi

Jan Södersved

Lintujen pesinnät 2021:

Tahmea alku vaihtui

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta

Kylmä alkukevät koetteli aikaisin pesiviä lintuja, mutta kesän sää oli useimpien lintujen poikasten kasvatuksen kannalta erinomainen. Hyönteissyöjät suoriutuivat pääosin hyvin, ja myös saaristossa menestyttiin. Sen sijaan petolinnuilla oli vaikeaa.

Tero Toivanen, Jarkko Santaharju ja Aleksi Lehikoinen

www.tiira.fi

Pesimäkesä 2021 alkoi nihkeästi. Huhti–toukokuun vaihteeseen osunut kylmä sääjakso vaikeutti aikaisin pesintänsä aloittavien lin-

tujen elämää. Monet mustarastaan ja kottaraisen pesinnät tuhoutuivat, ja esimerkiksi tiaisten pesinnät viivästyivät ja munaluku jäi monin paikoin tavallista alhaisemmaksi.

Toukokuulta aina elokuun alkuun jatkunut lämmin ja sateeton jakso oli kuitenkin

Hyönteissyöjien, kuten kirjosiepon, pesinnät onnistuivat pääsääntöisesti hyvin lämpimän kesän ansiosta.

hyvään tulokseen

linnuille suotuisa. Myöhään saapuvia lajeja, kuten kirjosieppoja ja kerttuja, alkukevään kylmyys ei ehtinyt haitata, ja näiden lajien pesintöjen raportoitiinkin onnistuneen erinomaisen hyvin. Myös rastaiden toiset pesinnät vaikuttavat tuottaneen erinomaisesti poikasia. Useimpien lajien kerran alkuun saaduista pesinnöistä varttuikin jälkikasvua enimmäkseen paljon. Kesä lienee ollut erityisen otollinen esimerkiksi tervapääskylle, joka saalistaa pelkästään ilmassa lentäviä

mää, poikasia havaittiin riistakolmiolaskennoissa vähemmän.

Kuivuudesta kärsi erityisesti valkoposkihanhi, jonka pesimätulos jäi muun muassa Uudellamaalla huonoksi sopivien laidunten kulotuttua. Valkoposkihanhikantaa lienee talvehtimisalueilla rokottanut myös lintuinfluenssa.

Saaristossa hyvä vuosi Saariston linnuille kesä oli pääosin erinomainen. Etenkin Suomenlahdella niin vesilintujen, kahlaajien kuin myös lokkien ja tiirojen pesinnät onnistuivat hyvin. Poikkeuksena olivat kuitenkin uhanalaiset selkälokki ja haahka, joiden pesintätulos vaikuttaa pysyvän surkeana vuodesta toiseen. Selkälokin heikko menestys jatkui monin paikoin myös sisävesillä. Useimpien vesilintujen taantuminen Suomessa silti jatkuu. Vaikka sinisorsan poikastuotto oli erinomainen, useimmat muut sorsalintulajit eivät yltäneet poikuelaskentojen perusteella kuin korkeintaan keskimääräiseen suoritukseen.

Petolinnut kärsivät myyrälamasta

Petolinnuille pesimävuosi 2021 oli hankala. Myyräkannat olivat alhaalla suurimmassa osassa Suomea, ja monet pedot luopuivat pesinnästä. Valonpilkahduksia oli näkyvissä lähinnä Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalan pohjoisosissa, missä myyrätilanteen ilmeinen paraneminen kesällä saattoi auttaa poikasten selviämistä. Lapissa syötävää ei ollut petolinnuille lainkaan, ja niinpä esimerkiksi piekanat päättivät siirtyä pesimään muualle ja tunturikihut parveutuivat järville hyönteispyyntiin jo hyvissä ajoin. Loppukesällä tihkui tietoja myös monista hyvin myöhäisistä pesinnöistä. Esimerkiksi haarapääskyt lähtivät otollisissa olosuhteissa yrittämään toistakin pesintää. Ensimmäisen pesyeen poikaset ehtivät varmasti varttua hyvin nopeasti ja toisaalta emot pysyivät hyvässä kunnossa toista kierrosta varten. Nopea sään kylmeneminen elokuun lopulla saattoi silti olla kohtalokas monelle toiselle pesinnälle.

Kesästä ja alkusyksystä numeroin

15 725 TELKKÄÄ laskettiin Paraisten Jurmossa 6.9., mikä on Tiiran mukaan lajin uusi päiväkohtainen ennätys. Yli 10 000 telkkää laskettiin Jurmossa myös tuon huippupäivän molemmin puolin. Ainoa muu yli 10 000 telkän kerääntymä Tiirassa on Maalahdelta elokuussa 2015. Viime syksynä Jurmossa nähtiin enimmillään vajaat 9 000 telkkää.

769 KYHMYJOUTSENTA

ilmoitettiin 5.8. Kemiönsaaren Morgonlandetilta, jonka ympäristöön kyhmyjoutsenia kerääntyy sulkimaan. Viime vuonna samalla paikalla laskettiin enimmillään 741 ja edellisenä vuonna 523 yksilöä. Vähintään 500 kyhmyjoutsenen kerääntymiä kesäkuukausina on aiemmin ilmoitettu vain Porin Yyteristä ja Merikarvialta.

386 HARMAAHAIKARAA

laskettiin 28.6. Haminan Salmenlahdella. Määrä on suurin Tiiraan ilmoitettu yksilömäärä. Suomessa pesii nykyään 1 000–1 500 paria harmaahaikaroita. Suurin osa pesii rannikolla pienissä yhdyskunnissa. Yli 300 harmaahaikaraa yhdellä paikalla on aiemmin ilmoitettu Inkoon ja Virolahden pesimäkolonioiden lähettyviltä.

130 TUNTURIKIHUA yhdessä parvessa nähtiin 12.6. Utsjoella Guorboaivin lakialueella. Myös Enontekiön Termisvaaralla nähtiin samoihin aikoihin 109 tunturikihun parvi. Suuret parvet kertovat Tunturi-Lapin heikosta sopulitilanteesta. Samanlainen tilanne oli kolme vuotta sitten, jolloin Utsjoella nähtiin kesäkuun alussa yhtä aikaa peräti 145 tunturikihua.

hyönteisiä. Tervapääskyjen pesinnät onnistuivatkin muun muassa Kaakkois-Suomessa ja Päijät-Hämeessä hyvin.

Helle suosi mutta myös vaikeutti

Lämmin kesäkuu oli suotuisa myös kanalinnuille, joiden poikastuotto oli varsinkin pohjoisessa Suomessa erittäin hyvä. Etelämpänä, missä kuivuus on jo voinut haitata poikueiden elä-

Tiedot pesintöjen onnistumisesta perustuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon yhdessä BirdLifen kanssa rengastajille tekemään kyselyyn, valtakunnallisten vesilintu- ja riistakolmiolaskentojen tuloksiin sekä lukemattomien lintuharrastajien havaintoihin.

14 VIIRIÄISTÄ kuultiin yöllä 9.–10.6. Inkoossa Degerbyn ja Tväran pelloilla. Tämä on selvästi kaikkien aikojen suurin kerääntymä Tiirassa. Rääkkylästä on ilmoitettu vuonna 2010 kahdeksan viiriäistä, joista yhteen kohtaan kuului 4–5 lintua. Lisäksi Etelä- ja Itä-Suomesta on ilmoitettu kymmenkunta muuta 4–6 linnun kerääntymää.

Koonnut Jan Södersved

Tiina Kettunen

Keikkuva lintukevät ja pitkä kuuma pesintäkesä

”Kevät keikkuen tulevi”, sanoi vanha kansa ja tiesi, mistä puhui. Kevätmuutto eteni vauhdilla aina intoa jäähdyttäneiden kylmien jaksojen välissä. Kaakkoiset tuulet toivat Suomeen myöhemmin keväällä kosolti harvinaisuuksia, ja lämpimät kesäkelit suosivat monia lajeja.

Aapo Salmela

Kevätmuuttoa rytmitti tänä vuonna poikkeuksellisen paljon kylmien ja lämpimien jaksojen vuorottelu. Hyvien muuttorynnistysten välillä lintuharrastajien hermoja koeteltiin säännöllisillä pohjoisvirtausjaksoilla, joiden aikana muutto pysähtyi. Monet alkukevään muuttajat, kuten joutsenet ja kottaraiset, viettivätkin pitkiä aikoja leudommilla rannikkoalueilla odotellen kelien parantumista.

Erityisesti huhti–toukokuun vaihteessa hyönteissyöjien muutto oli pahasti myöhässä, ja toukokuun alussa hyönteissyöjien määrä oli pienempi kuin kertaakaan edellisten kymmenen vuoden aikana. Käänne tapahtui toukokuun toisella viikolla, jolloin lämpimät etelätuulet toivat Suomeen helteisten kesäsäiden lisäksi huiman määrän Afrikassa talvehtivia hyönteissyöjiä. Esimerkiksi pajulinnut, kertut ja siepot runsastuivat tuolloin vauhdilla ottaen muuttoaikataulunsa kiinni.

Näyttävä arktika

Toukokuun odotettu luonnonnäytelmä on arktisten vesilintujen ja kahlaa-

jien rynnistys pesimäalueilleen. Arktika käynnistyi vesilintujen osalta tänä vuonna huhtikuun lopulla muun muassa kaakkurien ja mustalintujen voimin. Uudenkaupungin saaristossa ihmeteltiin massiivista yli 31 000 pilkkasiiven kerääntymää, joka on ylivoimaisesti suurin Suomessa 2000-luvulla havaittu määrä.

Näkyvä arktikamuutto huipentui toukokuun puolivälin jälkeen hanhien, mustalintujen ja kuikkalintujen vyöryyn. Suomenlahden sumuinen sää jakoi suuria muuttoja useammalle päivälle. Arktika jatkui tuttuun tapaan vielä kesäkuun puolelle, jolloin Suomenlahdella nähtiin esimerkiksi isosirrien ja tundrakurmitsojen muuttoa.

Kaakkoisia harvinaisuuksia

Toukokuun puolivälissä virtaukset kääntyivät erityisesti harvinaisuuksista kiinnostuneiden lintuharrastajien vesi kielellä odottamaan suuntaan, kaakkoon. Päämuuttoaikaan osuvat kaakkoiset tai itäiset virtaukset näkyvät myös pesimälajistossa: moni levinneisyysalueensa länsireunalla Suomessa pesivä laji esiintyy runsaana tällaisten keväiden jälkeen.

Tänä kesänä tämä näkyi ainakin runsaana esiintyneellä sinipyrstöllä, joka rikkoi tänä vuonna kirkkaasti vasta vuoden vanhan reviiriennätyksensä. Tiira-lintutietopalveluun kirjattujen havaintojen perusteella lajin runsaus oli tänä vuonna yli kaksinkertainen verrattuna edelliseen ennätysvuoteen 2020 ja tuhannen reviirin haamuraja ylitettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Suomessa havaittujen lintulajien lista kasvoi kesän aikana kivikkosatakielellä ja kamtšatkanuunilinnulla (ks. s. 7). Helsingissä pyörähti toukokuussa Suomen neljäs hietatiira. Kesäkuussa bongareita hemmoteltiin Suomen viidennellä aavikkotulkulla Paraisten Jurmossa ja niin ikään viidennellä ylänkökiurulla Kemiönsaaren Morgonlandetilla.

Harvinaisista kahlaajista havaittiin Suomen 12. aavikkotylli Muhoksella, kolmas kaspiantylli Kokkolassa, kuudes keltajalkaviklo Lumijoella ja viides rusokaulasirri Korppoossa. Maan viides suohyyppä vieraili kesällä Lapualla ja Turussa ja kuudes Kajaanissa.

Lämmin alkukesä takasi hyönteisravinnon

Kuiva ja lämmin alkukesä oli lintujen pesinnöille otollinen. Poikasaikaan lähes kaikki linnut tarvitsevat runsaasti hyönteisravintoa, jota olikin tänä vuonna tarjolla runsaasti. Toisaalta helle voi olla myös haitaksi: esimerkiksi rakennuksissa pesivät tervapääskyt olivat paikoin vaikeuksissa kuumuuden takia. Pihoille viritellyillä juoma-astioilla riittikin tänä

vuonna kävijöitä.

Kuusen huono siemensato näkyi esimerkiksi vihervarpusten ja pikkukäpylintujen vähäisinä määrinä. Myyräkannat olivat monin paikoin pohjalukemissa, minkä vuoksi monet petolintulajit ja tunturikihut jättivät tänä vuonna pesinnät kokonaan väliin. Varsinaisia vaelluslintuja havaittiin tänä kesänä niukasti.

Kesän pesintöjen sujumisesta kerrotaan lisää tämän lehden sivulla 4. Pönttöpesijöistä kerättiin havaintoja kesäkuun alun Pönttöbongauksessa, jonka tuloksia esitellään sivulla 10.

Paluumatkalle

Syysmuutto käynnistyi kesän mittaan kuin varkain. Pusikot tyhjenivät heinäkuusta alkaen hiljalleen hyönteissyöjistä ja pesimäluodot lokeista ja tiiroista. Arktisten kahlaajien näkyvästä muutosta päästiin nauttimaan erityisesti länsirannikolla ja Päijänteellä. Esimerkiksi Kuhmoisissa laskettiin 29.7. yli 1 100 muuttavaa suosirriä ja monipuolisesti muita kahlaajia. Monin paikoin kahlaajat muuttivat kuitenkin korkeapaineella vauhdikkaasti Suomen yli havainnoitsijoiden näkemättömissä.

Näkyvä syysmuutto alkoi elokuussa petolinnuilla ja kiihtyy myöhemmin syksyllä muun muassa kurkien jättäessä Suomen. Niemenkärkien ja saarien pusikoissa voi käydä melkoinen vilske, kun karaistuneetkin pikkulinnut suuntaavat syysmuutolle yöpakkasia pakoon.

Arktikalla tarkoitetaan arktisella tundralla pesivien hanhien, vesilintujen ja kahlaajien läpimuuttoa Suomen yli pesimäseuduilleen. Joitain lajeista pesii Suomessakin, kuten kuvan suosirrejä.

Uusia lajeja Suomen linnustoon

Jan Södersved

Suomessa havaittiin kevään ja kesän aikana kaksi uutta lintulajia. Maamme ensimmäinen kivikkosatakieli (Irania gutturalis) havaittiin 15.5. Kemiönsaaressa. Heidi ja Riitta Mattsson näkivät ja kuvasivat mökkinsä pihalla linnun, joka saman päivän iltana määritettiin valokuvista. Vain pari viikkoa myöhemmin kivikkosatakieli lensi myös rengastaja Pekka Peuran verkkoon Mustasaaressa.

Kivikkosatakielikoiras muistuttaa leppälintukoirasta, mutta hieman kookkaammalla kivikkosatakielellä on valkea laikku kurkussa ja sen pyrstö on musta. Laji pesii Turkissa ja siitä itään Himalajan länsipuolelle ja talvehtii Itä-Afrikassa. Kivikkosatakieli on Euroopassa suurharvinaisuus, mutta sitä osattiin odottaa Suomeen, sillä Ruotsista on jo yhdeksän ja Norjasta kaksi aiempaa havaintoa.

Paljon odottamattomampi havainto oli Suomen ja tiettävästi koko Euroopan ensimmäinen kamtšat-

kanuunilintu (Phylloscopus examinandus), joka löytyi 18.7. Enontekiön Kilpisjärveltä. Käsivarren Lapissa retkellä olleet Petteri ja Aleksi Lehikoinen sekä Hanna Laakkonen kuulivat laulua, jota eivät tunnistaneet. Näkyviin saatiin lapinuunilinnulta näyttävä lintu, mutta laulu ei sopinut sille. Kokeneet määrittäjät keksivät kuunnella itäisempien sukulaislajien laulua, ja kamtšatkanuunilinnun näyte oli yllättäen samanlainen kuin juuri kuultu.

Kamtšatkanuunilintu pesii Aasian itäisimmissä osissa Tšuktšien niemimaalla, Kamtšatkan niemimaalla sekä

BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut. Komi-

Sahalinin ja Hokkaidon saarilla. Se talvehtii Filippiineillä ja Indonesiassa. Laji muistuttaa suuresti lapinuunilintua, josta se on erotettu omaksi lajikseen vasta muutama vuosi sitten. Parhaat erot ovatkin äänissä. Kilpisjärven lintu pyydystettiin lyhytaikaisesti, ja siitä otetut mitat sopivat paremmin kamtšatkanuunilintuun kuin lapinuunilintuun. Syyskuun alussa valmistui myös irronneista höyhenistä tehty DNA-analyysi, ja tulokset vahvistavat, että havainto koskee kamtšatkanuunilintua.

Aiheesta kerrotaan laajemmin elokuussa ilmestyneessä Linnut-lehdessä (3/2021).

tea on hyväksynyt havainnot kivikkosatakielestä, ja siitä tuli 483. Suomessa luonnonvaraisena havaittu lintulaji. Havaintoa kamtšatkanuunilinnusta rariteettikomitea käsittelee tammikuussa.

Avosetin ensipesintä epäonnistui

Jan Södersved

Viime keväänä avosetti yritti tiettävästi ensi kertaa pesiä Suomessa. Valitettavasti Hailuodon pohjoisrannalla alkanut pesintä epäonnistui.

Pesivän parin havaitsi Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen ylitarkastaja Jorma Pessa 26.5. lintulaskennan yhteydessä. Läheltä vesirajaa löytyi matalalle mättäälle korsista kyhätty pesä, jossa oli yksi muna.

Viisi päivää myöhemmin paikalla ei näkynyt avosetteja ja pesä oli tyhjä. Läheltä löytyneiden munankuorien perusteella pesässä oli tuhoutumishetkellä ollut kaksi tai kolme hautomatonta munaa. Pesä oli ilmeisesti jäänyt jonkin linnun saalistamaksi.

Ennuste pesinnän onnistumisesta oli alun perinkin

heikko, sillä pesä sijaitsi vain runsaat kymmenen senttimetriä keskivesitason yläpuolella. Lähes joka vuosi vesi nousee alueella kesäkuussa tuhoten vesi- ja rantalintujen pesintöjä.

Hailuodon pesäpaikka oli lajille tyypillinen, sillä avosetti pesii matalilla niukkakasvustoisilla hiekkatai lieterannoilla. Lähimpänä Suomea laji pesii Viron Hiidenmaalla ja Ruotsin Gotlannissa. Virossa pesii runsaat 200 ja Ruotsissa noin 2 000 avosettiparia.

Suomessa avosetti havaittiin ensimmäisen kerran toukokuussa 1960 Porissa. Samalta vuosikymmeneltä on ilmoitettu neljä muuta havaintoa, ja vuodesta 1972 lähtien lajia on havaittu vuosittain. Nykyään havaintoja kertyy vuosittain yhteensä muutamasta kymmenestä yksilöstä.

Jorma Pessa

Avosetti yllätti lintulaskijan Hailuodossa. Vielä suurempi yllätys oli, että paikalta löytyi myös avosetin pesä.

Avosetin ensipesinnästä kerrotaan laajemmin elokuussa ilmestyneessä Linnut-lehdessä (3/2021).

Suomen toinen kivikkosatakieli rengastettiin Mustasaaressa 30.5.

Kamtšatkanuunilintu on lapinuunilinnun näköinen, mutta sen laulu on aivan erilainen.

Sambia ja Marokko

Toivoa Afrikan uhanalaisille korppikotkille

Afrikan korppikotkat ovat monin paikoin sukupuuton partaalla. Korppikotkat ovat tärkeitä raatojen hävittäjänä, ja niiden väheneminen lisää muun muassa erilaisten tautien leviämistä, mutta raadonsyöjinä ne ovat kärsineet esimerkiksi ympäristömyrkyistä. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton.

Sambiassa BirdLife on yhteistyössä paikallisten maanviljelijöiden kanssa luonut verkoston korppikotkille turvallisia ruokailu- ja levähdyspaikkoja (Vultu-

re Safe Zones), joissa linnuilla ei ole myrkytysvaaraa. Menetelmä on aiemmin todettu toimivaksi Aasiassa. Vuonna 2017 alkanut projekti kattaa nykyään yhteensä yli tuhat hehtaaria, ja alueilla liikkuvia lintuja myös tutkitaan säännöllisesti. Lisäksi projektiin kuuluu tiiviisti ympäristökasvatus. Sambian korppikotkista on viimeisen 30 vuoden aikana hävinnyt liki 97 prosenttia ja seitsemästä pesivästä korppikotkalajista kuusi on luokiteltu uhanalaisiksi.

BirdLife maailmalla

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonneet Aapo Salmela ja Inka Plit

Etelä-Afrikka

Marokossa hoitolasta vapautetut hanhikorppikotkat merkitään yksilöllisesti ja niiden käyttäytymistä luonnossa seurataan tiiviisti.

Marokossa varmistettiin hanhikorppikotkien pesintä luonnossa ensimmäistä kertaa sitten 1980-luvun, jolloin laji hävisi maasta salametsästyksen, myrkytysten ja elinympäristöjen muutosten takia. Marokossa pesivät yksilöt ovat siirtoistutettuja lintuja, jotka ovat peräisin Marokon BirdLifen ja maan vesi- ja metsäministeriön yhteisestä hoitolasta. Hoitola kuntouttaa muuttomatkan varrella väsähtäneitä lintuja ja pyrkii sitten palauttamaan ne takaisin luontoon. Lintuja myös rohkaistaan siirtymään uusille alueille järjestämällä niille turvallisia ruokintapaikkoja.

Lue lisää:

Sambia: www.birdlife.org/africa/ news/safe-zones-portendhope-vulture-conservationefforts-zambia

Marokko: www.birdlife.org/ worldwide/news/after40-year-absence-griffonvultures-are-breedingmorocco-again

Tekaistut lajitoverit auttavat afrikanpingviinejä

Afrikanpingviinit elävät hyvin pienellä alueella Namibian ja Etelä-Afrikan rannikolla ja kalastavat erityisesti poikasaikaan rasvapitoisia sardiineja ja anjoviksia. Pingviinit ovat kuitenkin joutuneet ahtaalle: nykyisten pesimäsaarten ympäristössä ei ole riittävästi kalaa ylikalastuksen takia, ja pingviinit ovat kärsineet muustakin ihmistoiminnasta, kuten munien ja ulosteiden keruusta. Voimakkaasti vähentynyt laji luokitellaan nykyään erittäin uhanalaiseksi, ja nykytahdilla se voi hävitä kokonaan vuoteen 2035 mennessä.

Etelä-Afrikan BirdLife on selvittänyt mahdollisuutta houkutella afrikanpingviinejä pesimään kalaisammilla alueilla. Koska pingviinit pesivät yhdyskunnissa, ne asettuvat todennäköisemmin saarille, joilla on jo pingviinejä. Siksi niitä on houkuteltu sopiviksi katsotuille saarille soittamalla lajin kutsuääniä ja asetta-

malla saarille tekopingviinejä.

Potentiaalisia uusia pesimäsaaria suojataan lisäksi saalistajilta muun muassa aidoin ja valvontakameroin. Muuta suojelutyötä tehdään laajalla rintamalla yhdessä hallinnon ja kalateollisuuden kanssa: tarkoituksena on tutkimustietoon perustuen vähentää kalastuspainetta pingviinien pesimäsaarten lähellä.

Lue lisää: www.birdlife.org/africa/ news/artificial-coloniesprovide-hope-africanpenguins-south-africa

1.

1.

1.

Cristina Hagen

Näiden tekopingviinien tarkoitus on vakuuttaa aidot lajitoverinsa siitä, että tälle saarelle kannattaa asettua pesimään. Saari on valittu runsaampien kalakantojen alueelta.

Rachid Elkhamlichi

2.

2.

Linnuston tarkka seuranta paloalueella mahdollistaa nopean reagoinnin: esimerkiksi isoemumalureja on siirretty sopivammille alueille, joilla niillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä.

Australia

Linnustokartoitukset arvokkaita ennallistamistyössä

Australian kolmanneksi suurin saari, etelärannikolla sijaitseva Kengurusaari kärsi vuonna 2020 ennätysmäisistä maastopaloista, jotka polttivat yli puolet saaren pinta-alasta. Erityisen pahoin kärsi saaren länsiosassa sijaitseva suojelualue, jonka pinta-alasta paloi liki 95 prosenttia. Saarella elää useita kotoperäisiä lintu- ja nisäkäslajeja, ja se on myös kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA, Important Bird and Biodiversity Area).

Tuhojen jälkeen saarelle kerättiin ryhmä tutkijoita ja suojeluasiantuntijoita auttamaan saaren ennallistamisessa. Mukana on myös Australian BirdLife, jonka tehtävänä on tunnistaa suurimmat tulipalojen jälkeiset uhat linnuille ja kehittää keinoja niiden torjumiseen. Alueella tehdään myös säännöllisiä linnustokartoituksia, jotka ovat jo tarjonneet tärkeää tietoa lintujen selviytymisestä paloista säästyneillä habitaattilaikuilla.

Linnustokartoitusten tietoja hyödynnetään myös vieraspetojen poistamisessa, elinympäristöjen ennallistamisessa sekä saaren tulipalosuunnitelmassa, jonka tarkoitus on ehkäistä uusia maastopaloja. Tällaisen tiedon merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun maastopalot ennustettavasti lisääntyvät ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Intia

Oikeusistuin asettui lintujen puolelle

Intian BirdLife iloitsee maan korkeimman oikeuden tänä keväänä tekemästä päätöksestä, joka saattaa pelastaa äärimmäisen uhanalaisen intiantrapin sukupuutolta. Intiantrappeja on luonnossa jäljellä alle sata yksilöä. Niiden tärkeimmälle pesimäalueelle Tharin aavikolle Rajasthanin osavaltiossa on rakennettu aurinko- ja tuulivoimaloita, joiden voimalinjoihin arvioidaan kuolevan keskimäärin noin viidennes koko trappipopulaatiosta vuosittain.

Lue lisää: www.birdlife.org/ worldwide/news/ australian-bushfireupdate-hope-asheskangaroo-island

Intiantrappi on yksi maailman suurimmista lentävistä linnuista, joten sen on vaikea väistää vaarallisia voimalinjoja.

Kambodža

BirdLife-perhe laajenee

Maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto kasvoi jälleen tänä vuonna, kun NatureLife Cambodia liittyi BirdLife-järjestöjen joukkoon. BirdLifen tuella perustettu yhdistys on Kambodžan ensimmäinen luonnonsuojelutyöhön keskittyvä kansalaisjärjestö, ja se tekee monipuolista työtä maan arvokkaan luonnon puolesta.

Vielä 15 vuotta sitten Kambodžassa ei ollut järjestöä, joka olisi voinut ottaa vastuun maan kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden eli IBA-alueiden suojelutyöstä. Vuonna 2004 BirdLife aloitti pitkäjänteisen hankkeen, jonka tähtäimessä oli suojelutyön ohella ammattitaitoisen BirdLife-järjestön perustaminen. Yh-

Korkein oikeus on nyt linjannut, että kaikki voimalinjat tulee välittömästi kaivaa maahan intiantrapin kaikilla esiintymisalueilla. Päätös koskee tunnettujen alueiden lisäksi muitakin sopivia paikkoja, joille laji saattaisi levitä. Maakaapelointia odotellessa kaikkiin ilmajohtoihin täytyy asentaa lintukarkottimia törmäysten vähentämiseksi. Tämä on suuri voitto trappien lisäksi monille muillekin Intian linnuille.

Intian BirdLifella on käynnissä myös lisääntymisohjelma, jossa intiantrappien poikasia kasvatetaan vankeudessa ja vapautetaan luontoon. Onkin tärkeää, että näille linnuille löytyy turvallisia elinalueita.

BirdLife kannattaa uusiutuvia energianlähteitä, mutta voimalat on sijoitettava niin, että niiden vaikutukset linnustoon ja muuhun luontoon ovat mahdollisimman pienet.

Lue lisää: www.birdlife.org/ worldwide/news/ new-india-powerlineruling-lifeline-criticallyendangered-bustard

distys rekisteröityi virallisesti vuonna 2017 ja oli tänä vuonna valmis liittymään BirdLife-järjestöjen kansainväliseen parveen. Tervetuloa!

Lue lisää: www.birdlife.org/ worldwide/news/birdlifewelcomes-new-partnernaturelife-cambodia

Devesh Gadhavi

3.

3.

4.

4.

5.

5.

Kesän Pönttöbongauksessa ennätysosanotto ja paljon pesintöjä

Jo yhdeksättä kertaa järjestetyssä Pönttöbongaus-tapahtumassa tarkkailtiin yli 35 000 linnunpöntön elämää. Pesintä todettiin 53 prosentissa pöntöistä, mikä kertoo keskimääräistä paremmasta pesimävuodesta.

Tero Toivanen

Pönttöbongaukseen 5.–6.6.2021 osallistuttiin yli 4 000 paikalla, mikä on tapahtuman uusi ennätys. Myös pönttöpesintöjä havaittiin ilahduttavan paljon. Vaikka hieman pienempi osuus pöntöistä olikin asuttuja kuin edellisvuotena, pesintöjä todettiin selvästi enemmän kuin 2010-luvun lopun katovuosina. Asuttuja pönttöjä oli eniten Etelä-Suomessa, yli 54 prosenttia, mutta pohjoisessa yllettiin lähes samalle tasolle. Sen sijaan Länsi-Suomessa alle puolet pöntöistä oli saanut asukkaat.

Kirjosieppo palasi pohjoiseen

Pönttöbongauksen tulokset kertovat hyvin yleisimpien pönttölintujemme kannanmuutoksista. Runsaimman

Pönttöbongauksessa havaittavan pesijän, kirjosiepon, määrät pysyivät edellisvuotisella hyvällä tasolla. Muutaman huonon pesintäkesän aiheuttama lama lienee siis ohitettu. Tänä vuonna palattiin myös kirjosiepon levinneisyyden osalta arkeen: edellisvuoden lumisena keväänä kirjosieppoja saapui Pohjois-Suomeen vähän, mutta nyt eniten pesintöjä havaittiin jälleen pohjoisessa.

Tali- ja sinitiaisia pesi pöntöissä hieman edellisvuotta vähemmän, talitiaisia jopa ennätyksellisen vähän. Kylmä talvi lienee verottanut näiden lajien kantaa, ja myöskään vapun tienoon kylmä sääjakso ei ollut ti-

aisille otollinen. Valtavasti 2010-luvulla runsastuneen pikkuvarpusen kannankasvu kääntyi lieväksi laskuksi. Pikkuvarpusen pesintämäärät olivat silti moninkertaisia ensimmäisiin pönttöbongausvuosiin verrattuna.

Vaihtelua lajien kannankehityksessä

Kottaraisen pesintöjä ilmoitettiin selvästi edellisvuotta vähemmän – alkukevään kylmä jakso oli varmasti johtanut monien yritysten keskeytymiseen. Vesilinnuilla ei mene Suomessa hyvin, ja myös telkän pesinnät ovat hiipuneet selvästi pönttöbongausvuosien aikana.

Leppälintu runsastui pohjoisessa, missä sen pesintöjä havaittiinkin moninkertaisesti muuhun Suomeen verrattuna. Käenpiian pesintöjä todettiin puolestaan

Yleisimmät (%-osuus havaintopaikoista) Pönttöbongauksessa havaitut lajit eri osissa Suomea.

Räystäspääskylle voi tehdä pönttöjä valamalla muotin päälle sahanpurun ja sementin sekoitusta. Pönttöjä kannattaa ripustaa useampia, sillä räystäspääsky pesii yhdyskunnissa.

ennätyksellisen vähän. Sen sijaan uhanalaisen räystäspääskyn pesintämäärä oli huippuluokkaa – mitä ilmeisimmin lisääntyneen pöntötyksen ansiosta.

Kylmä alkukevät haittasi

Kylmä huhti–toukokuun vaihde vaikeutti monien aikaisin pesivien lajien, kuten kottaraisen ja tiaisten, pesintöjä. Myöhään saapuvien hyönteissyöjien, kuten kirjosiepon, pesintöjen aloitusta kylmyys ehti haitata vähemmän.

PÖNTTÖ

Kylmästä jaksosta johtuen Pönttöbongauksessa raportoitiinkin esimerkiksi kottaraisen epäonnistuneita pesintöjä tavallista enemmän. Sen sijaan tiaisilla epäonnistuneiden pesintöjen määrä ei poikennut normaalista, ja jäi vain puoleen katovuonna 2017 havaitusta.

Lisää Pönttöbongauksen tuloksia: www.ponttobongaus.fi

Osallistu Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan!

EuroBirdwatch-tapahtumalla herätetään kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tule sinäkin mukaan nauttimaan syksyisestä luonnosta!

BirdLife Suomi kannustaa kaikkia lintuharrastajia retkeilemään tapahtuman aikana ja tallentamaan viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 3.10. klo 16 mennessä! Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteenpäin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata.

Voit myös osallistua BirdLifen alueyhdistysten järjestämiin tapahtumiin:

Etelä-Karjala

■ 3.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen.

Keski-Suomi

■ 3.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla.

Kymenlaakso

■ 2.10. Yhteishavainnointipäivä, muutonseurantaa useassa eri kohteessa.

Päijät-Häme

■ 2.10. Muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjulla, Vähäsalmen majakalla.

■ 3.10. Hanhi- ja kotkaretki Orimattilaan ja Kärkölään.

Suomenselkä

■ 2.10. Lintukisa Karstulassa.

Uusimaa

■ 2.10. Syysmuuton tarkkailua Majavatien kallioilla Helsingissä.

■ 3.10. Opastus Hangon lintuasemalla.

■ 3.10. Lintukävely Helsingin Viikissä.

Varsinais-Suomi

■ 2.10. Petolintujen muutontarkkailua Liedon Linnavuoren huipulla.

Åland – Ahvenanmaa

■ 2.–3.10. Skådningshelg.

telkkä kottarainen leppälintu

Kottaraisen, leppälinnun ja telkän runsauden muutos Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2021.

Katso lisätiedot kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 31-35) sekä ajantasaisimmat tiedot yhdistysten omilta verkkosivuilta. Tapahtumiin voi tulla muutoksia

Raimo Henriksson

Jykä-kotka varasi reviirin Kuusamosta

Olemme päässeet seuraamaan jo toisen kesän Jykäksi nimetyn merikotkan elämää. Myöhäiseksi venynyt kevätmuutto vihjasi, ettei kotka ehtisi pesimäpuuhiin tänä kesänä. Aivan poikamieheksi Jykä ei kuitenkaan jäänyt.

Kuusamoon paluunsa jälkeen BirdLifen gps-lähettimellä varustettu merikotka Jykä vietti kesää tiiviisti pienellä alueella. Suurimman osan ajasta se on pysytellyt noin viidentoista neliökilometrin sisällä Kuusamon etelälaidalla. Näyttääkin siltä, että kotka on varannut paikan reviirikseen.

Vielä viime kesänä Jykä kierteli pitkin Koillismaata. Se liikkui monen kunnan alueella ja poikkesi aina Pohjois-Lappiin asti. Tänä vuonna reissaaminen ei ole

BirdLifen satelliittikotkat: www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/satelliittikotkat

kotkaa kiinnostanut, vaan oman reviirin partiointi on vienyt kaiken ajan. Paikannukset paljastavat, että Jykä viettää usein päivänsä samoilla matalilla rannoilla, luultavasti haukia, särkikaloja tai vesilintuja kyttäämässä.

Puoliso ja pesä katsottuna

Juhannusviikolla paikanninta kantava kotkamme huomattiin helikopterista kotkien pesälaskennan yhteydessä. Samalla löytyi myös toinen aikuinen merikotka.

Se oli Jykää suurempi, siis naaras. Oliko Jykällä mukana morsian talvehtimisalueeltaan Ruotsista vai tärppäsikö puolison haku Kuusamossa, jää arvoitukseksi. Merikotkapari on nyt kuitenkin selvästi kihlautunut.

Reviiriltä löytyi myös vanha maakotkan pesä. Sijaintitiedoista selvisi, että Jykä on yöpynyt ja oleskellut

tuolla pesällä, vaikkei varsinaista pesintäyritystä päästykään todistamaan. Merikotkien itse rakentamaa pesää ei ole löytynyt, joten ensi keväänä pariskunta saattaa kunnostaa vanhan pesän omaan käyttöönsä.

Syysmuuton seurantaa netissä

Viime syksynä Jykä lähti muuttomatkalle lokakuussa ja lensi talveksi Ahvenanmaan yli Keski-Ruotsiin. Tänäkin vuonna muutto voi soljua samalla kaavalla, muttei ole mahdotonta, että Jykällä olisi jotain muuta mielessään.

Syysmuuttoa voi seurata verkossa, sillä BirdLifen satelliittikotkat ovat saaneet oman verkkosivunsa. Paikannuksia päivitetään sivulle, kunhan lintu ensin poistuu pesimäreviiriltään.

Jykän lisäksi sivulla tutustutaan uuteen satelliittikotkaamme, maakotkan poikaseen Klasuun. Tätä kirjoittaessa Klasu on yhä emojensa ruokittavana, mutta tekee yhä pidempiä lentomatkoja pesän ympäristössä.

Lintutietoa keltanokille

– opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla

Mikä Lintuvisa?

Luokan tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Kenelle?

Koululuokille ja oppilaitoksille.

Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja.

Miten?

Luokka opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan luokan tai koulun parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

Tutustu: www.birdlife.fi/lintuvisa

Missä?

Luokkaopetuksessa.

Milloin?

Milloin vain luokan oman aikataulun mukaan.

Jykästä saatiin tänä kesänä ensimmäiset kuvat huhtikuussa 2020 tapahtuneen vapautuksen jälkeen. Jälkikasvua voitaneen odottaa ensi vuonna.

Anna Tuominen

Lintujen karkotusvaikutus merituulivoiman haasteena

Tutkimukset ovat osoittaneet avomerialueiden tuulivoimaloiden linnustovaikutukset aiempia arvioita suuremmiksi. Voimalat voivat karkottaa lintuja jopa yli kymmenen kilometrin päästä.

Teemu Lehtiniemi

Tiettyjen lintulajien tiedetään välttävän tuulivoimaloiden lähialueita. Voimaloilla on siis niihin karkotusvaikutus.

Karkotusvaikutukset ovat merellä maa-alueita laajempia.

Saksassa Pohjanmerellä tehty tutkimus osoittaa kaakkureiden välttävän avomerellä tuulivoimaloita. Kaakkureita ei ole juuri lainkaan alle viiden kilometrin etäisyydellä voimaloista. Etäisyyden kasvaessa karkotusvaikutus vähitellen pienenee, mutta vaikutus on merkittävä vielä yli kymmenen kilometrin etäisyydellä voimaloista.

Tutkimus osoittaa kaakkurien esiintymisen myös muuttuneen voimaloiden rakentamisen seurauksena.

Aiemmin laajalla alueella talvehtineet kaakkurit ovat

nykyään keskittyneet tietyille kaukana voimalakentistä sijaitseville alueille. Saksalle kuuluvan Pohjanmeren alueella talvehtivien kaakkurien määrä on myös laskenut noin kolmanneksella, mutta vähenemisen syystä ei ole varmuutta.

Myös useiden muiden lajien, kuten ruokkilintujen ja pikkukajavien, on havaittu välttelevän voimala-alueita kaakkurien tapaan.

Tarvitaan laaja-alaista suunnittelua

Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, lisääminen on välttämätöntä. Karkotusvaikutus tuo kuitenkin haasteita voimaloiden sijoittamiselle. Liian lähelle

Pohjansirkuilla hyvä vuosi

Aapo Salmela

Tänä syksynä on havaittu ennätysmäisiä määriä pohjansirkkuja. Vaikka lajin tarkkailuun ja rengastukseen on viime vuosina panostettu, vuosi on ylittänyt kaikki odotukset, ja pohjansirkkuja on havaittu enemmän kuin koskaan Tiira-lintutietopalvelun aikana.

Hyrynsalmen Lumivaaralta laskettiin 24.8. huimat 742 pohjansirkkua, joista peräti 292 rengastettiin. Elokuun lopulla Itä-Suomesta ilmoitettiin neljä muutakin yli 200 pohjansirkun päivää. Edellinen päiväennätys, 172, oli Rovaniemeltä syksyllä 2019.

Syysmuutolla isoimmat määrät on yleensä laskettu Itä-Suomessa, mutta tämän vuoden muuttoryntäys on näkynyt myös muualla Suomessa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tänä vuonna havaittu jo kymmeniä

pohjansirkkuja, kun tavallisesti syksyisin havaitaan vain muutama lintu. Havaintoja on kertynyt myös Keski-Suomesta ja länsirannikolta. Ehtipä kolmen linnun muuttoparvi Turun saaristoonkin, Jurmon lintuasemalle 5.9.

Pohjansirkku pesii meillä lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomessa, ja laji talvehtii Kaakkois-Aasiassa. Voimakkaan syysmuuton taustalla on onnistunut pesintäkesä – kesän vakiolinjalaskennoissa pohjasirkkuja tavattiin reviireillä enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Pohjansirkku on kansainvälisesti vaarantunut laji ja Suomen kanta on romahtanut 1970-luvulta, mutta ennätysvuosi herättää toiveita paremmasta.

Kirjaa kaikki pohjansirkkuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi)!

ruokailu- ja pesimäalueita rakennetut voimalat voivat pakottaa linnut siirtymään hyviltä alueilta huonommille ja lisätä kilpailua, mikä johtaa kannan pienenemiseen.

Merituulivoima tullee olemaan tärkeä energiamuoto myös tulevaisuuden Suomessa. Koska karkotusvaikutukset ulottuvat laajalle, tulee suosia alueellisesti suuria hankkeita, jolloin kokonaisvaikutusala jää tuotettuun energiaan nähden selvästi pienemmäksi sinne tänne siroteltuihin voimala-alueisiin verrattuna.

Lintuvaikutusten minimoimiseksi tuulivoimala-alueet tulee valita huolellisesti. Paras vaihtoehto olisi valtakunnallinen kaikki merialueet kattava suunnitelma, jossa osoitetaan mahdolliset voimala-alueet minimikokoineen sekä alueet, joille voimaloita ei tule rakentaa.

Lisää aiheesta: www.birdlife.fi/ suojelu/vaikuttaminen/tuulivoima

Pohjansirkun kannankehitysindeksi Suomessa vuosina 1979–2021 Luomuksen vakiolinjalaskenta-aineiston perusteella. (Lähde: Luomus / Aleksi Lehikoinen)

Myös suomalaisia kaakkureita talvehtii Pohjanmerellä. Ei ole tiedossa, mikä saa ne välttämään tuulivoimaloita pitkienkin matkojen päästä.

SamiTuomela

Vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon Tiira-lintutietopalveluun ilmoitetut pikkutikkahavainnot 10 x 10 kilometrin havaintoruuduissa.

Innokas havainnointi paljasti ennätysmäärän pikkutikkoja

BirdLife selvittää tänä vuonna tehostetusti pikkutikan esiintymistä. Keväällä ja kesällä havaintoja kertyi enemmän kuin koskaan. Muista ilmoittaa myös loppuvuoden pikkutikkahavaintosi!

Aapo Salmela

Pikkutikkahavaintoja on kerätty tehostetusti heti tammikuusta alkaen joka puolelta Suomea, mikä näkyy hyvin kertyneissä havaintomäärissä. Pelkästään maalis–heinäkuussa pikkutikasta ilmoitettiin Tiira-lintutietopalveluun yli 5 000 havaintoa, mikä on noin kaksinkertainen määrä verrattuna 2010-luvun keskiarvoon.

Havaintoja on saatu runsaasti lähes koko maasta, mutta ne painottuvat vahvasti eteläiseen Suomeen ja länsirannikolle. Pohjois-Suomen havainnot saattavat tosin kertoa enemmän linturetkeilijöiden kuin pikkutikkojen todellista määrästä alueella. Lajin levinneisyys on tämän vuoden aineiston perusteella pääpiirteissään sama kuin edellisen lintuatlaksen aikoihin (2006–2010).

Kokemukset kentältä osoittavat, että pikkutikkamäärien luotettava arviointi on varsin haastavaa ja vaatii runsaas-

ti maastotunteja. Osa yksilöistä on hyvin äänekkäitä, toiset ilmoittavat läsnäolostaan vain harvoin. Kannanarvion tarkentaminen vaatii siksi vielä tarkempia analyyseja laajasta aineistosta. Yksityiskohtainen raportti pikkutikan esiintymisestä julkaistaan myöhemmin Linnut-vuosikirjassa.

Mielenkiintoiset syyshavainnot

Vaikka pesimäkausi on ohi, ei pikkutikkahavainnointia ole vielä syytä lopettaa. Syksyiset havainnot kerryttävät arvokasta tietoa lajin liikkumisesta. Pikkutikka on lähtökohtaisesti paikkalintu, mutta syksyisin ne vaeltavat välillä pitkiäkin matkoja. Osa vaeltavista linnuista on todennäköisesti peräisin maamme rajojen ulkopuolelta, ja osa niistä voi jäädä Suomeen vahvistamaan pesimäkantaa. Suomessa vaelluksen yhteydessä rengastetuista linnuista

VUODEN LINTU

on saatu havaintoja myös Virosta, Ruotsista ja Norjasta. Syksyisin vaeltavien lintujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Lajin edellistä voimakasta vaellusta todistettiin vuonna 2019. Muutto huipentui tuolloin syyskuun lopussa, jolloin Hangon lintuasemalla havaittiin parhaana päivänä peräti 15 muuttavaa pikkutikkaa. Vaeltavia lintuja havaitaan runsaasti rannikon lintuasemilla, erityisesti juuri Hangossa, mutta liikkuvia lintuja voi nähdä missä päin Suomea tahan-

sa. Pikkutikan syksyinen liikehdintä on voimakkaimmillaan syys–lokakuussa.

Kaikki pikkutikkahavainnot kannattaa edelleen ilmoittaa Tiiraan (www. tiira.fi). Kirjaathan syksyisetkin havainnot huolellisesti: erityisesti on syytä erotella muuttavat ja paikalliset linnut toisistaan. Pääsääntönä muuttolennossa havaittu lintu kirjataan muuttavaksi (Tiiran tilamerkintä m), muut linnut paikallisiksi (tilamerkintä p).

Lämmin kiitos jo nyt kaikille havaintojaan ilmoittaneille!

Pikkutikan havaintomäärät Tiira-lintutietopalvelussa kuukausittain vuonna 2021 verrattuna vuosien 2010–2020 keskiarvoon. Havaintoja on tänä vuonna kertynyt noin kaksi kertaa enemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin.

Syksyisin voi tavata vaeltavia pikkutikkoja yllättävissäkin paikoissa. Kaikki havainnot kannattaa kirjata Tiira-lintutietopalveluun.

Markus Varesvuo / Lintukuva.fi

Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu 2021 Keskiarvo 2010-2020

Lahjoitusvaroilla pikkulintujen pyyntiä vastaan

Aki Arkiomaa

Laitilalainen Juha Kylänpää keräsi viime vuonna lintujen suojelutyöhön yli 20 000 euroa. Hän havaitsi vuoden aikana pelkästään lihasvoimin liikkuen enemmän lintulajeja Suomessa kuin kukaan aikaisemmin, ja keräsi samalla saavutettuun lajimäärään sidottuja lahjoituksia. Pääasiassa polkien kuljettuja kilometrejä hänelle kertyi 19 000 ja lintulajeja ennätykselliset 283.

BirdLifen tekemän selvityksen mukaan Välimeren alueella tapetaan joka vuosi laittomasti noin 25 miljoonaa lintua, joten Kylänpää halusi kohdentaa lahjoituksen BirdLifen kautta tälle alueelle.

Lahjoitusvarojen ensimmäinen käyttökohde on Libanonin laittoman pikkulintupyynnin ja metsästyksen vastainen työ. Varoilla tuetaan yksikköä, jonka tehtävä on salametsästyksen estäminen. Työ käsittää muun muassa kenttätyötä yhdessä poliisien kanssa, poliisien ja riistanvartijoiden koulutusta sekä rauhoitettujen lintujen kauppaamisen valvontaa.

Pikkulintuja pyydetään Libanonissa yleisesti perinneruokia varten ja häkkilinnuiksi. Lintuja otetaan kiinni verkoilla ja houkutellaan pyydyksiin valoilla ja nauhureilla. Metsästykseen liittyy myös machoilukulttuuri, jossa kilpaillaan ammuttujen lintujen yksilö- ja lajimäärillä.

Pienehköllä summalla on tuettu myös BirdLifen kansainvälistä kampanjaa laittoman tappamisen lopettamiseksi. Lahjoitukselle haetaan vielä lisää käyttökohteita. Kerromme BirdLife-lehden tulevissa numeroissa kohteista ja työn tuloksista.

Osallistu laittoman pyynnin vastaiseen työhön: tee lahjoitus BirdLife Suomen tilille FI75 8000 1200 1636 33. Lisää viestiksi “Välimeren laiton pyynti”.

vastainen yksikkö muun muassa poistaa laittomia lintupyyntiverkkoja. Kuvan mustapääkertusta irrotetaan hellävaroen viimeisiä verkon kappaleita.

Nimistön uumenista

Ohotankuovi

– Makassarista vai Madagaskarilta?

Jukka Hintikka

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Linnun nimeäminen esiintymisalueen mukaan on hyvin ilmeinen nimeämistapa. Lajinimeen päätynyt paikannimi ei silti ole nykynäkökulmasta aina paras. Vaikka lapinpöllön nimi voisi lajin todellisen esiintymisalueen perusteella hyvin olla suomeksi ”karjalanpöllö”, nimen perustana on vanha tieteellinen nimi Strix lapponica ja sen pohjalta muodostettu ruotsin nimi lappuggla. Lajia kun ei tavata länsinaapurissa kuin Ruotsin Lapissa.

Paikannimen mukaan nimettyjen lintujen joukossa on muitakin kummallisuuksia. Kaukoidässä, muun muassa Ohotanmeren ympäristössä pesivän ohotankuovin tie-

teellinen nimi Numenius madagascariensis viittaa Afrikkaan. Oudointa on, että ohotankuovia ei ole koskaan edes tavattu Madagaskarilla.

Tieteellinen nimi perustuu silkkaan sekaannukseen. Lajin kuvasi ensimmäisenä ranskalainen Mathurin Jacques Brisson vuonna 1760 hänelle ulkomailta lähetetyn ammutun yksilön perusteella. Brisson eli koko elämänsä Euroopassa eikä päässyt koskaan näkemään lajia luonnossa. Todennäköisesti hänelle toimitettu yksilö oli peräisin Indonesian Makassarista, ei Madagaskarilta, ja luku- tai kirjoitusvirheen tai jonkin muun syyn takia Brisson erehtyi nimeämään lajin yli 7 500 kilometriä pieleen.

Libanonin salametsästyksen

SPNL (BirdLife Lebanon)

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi!

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Kuukausittainen tukimaksu alkaen 10 €/kk.

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Ruokinnoilta sorsastus ristitulessa

Lintujen houkuttelu viljaruokinnan avulla on yleistynyt vesilintujen metsästyksessä. Ruokinnoilta ammutut suuret saaliit ja vesilintukantojen heikko tila ovat herättäneet hyvin kriittisiä kommentteja toimintaa kohtaan.

Teemu Lehtiniemi

Metsästystarkoituksessa ylläpidetyt viljaruokinnat houkuttelevat vesilinnut suuriksi parviksi pois luontaisilta ruokailualueilta. Ruokkiminen keskittyy pieniin kohteisiin, kuten kaivetuille kosteikoille. Yhdellä sorsastuspaikalla viljaa voi olla tarjolla satoja kiloja. Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan metsästäjät kuljettavat vuosittain vesistöihin sorsien ruokkimiseksi viljaa noin kuusi miljoonaa kiloa. Ruokinnalta metsästäminen on helppoa ja riski yliverotukseen suuri. Yhden kohteen metsästyssaalis voi olla huomattavasti lähialueen tai jopa koko kunnan alueen poikastuottoa suurempi. Ruokinnoilta päätyy yleisesti saaliiksi myös vähenemisen vuoksi uhanalaisia riistasorsia, kuten haapanoita ja jouhisorsia, vaikka niiden metsästystä on jo vuosia suositeltu välttämään. Lajien metsästystä ei ole Suomessa toistaiseksi kuitenkaan kielletty.

Vesilintuopas

Opas esittelee tekstein ja valokuvin 35 yleisintä mökkirannoilla viihtyvää vesilintua. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta!.

Joutsenpinssi

n Hieno lintupinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi.

Toimi näin:

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Koska ruokaa on tarjolla pienelle alalla keskitettynä, päätyy ruoan sekaan myös paljon sorsien ulostetta, mikä lisää sairauksien ja loisten tarttumisriskiä. Esimerkiksi lintukuolemia aiheuttanut korkeapatogeeninen lintuinfluenssa, jota on todettu Suomessa tänä vuon-

na ennätyksellisen paljon, on erityisesti vesilintujen levittämä tauti.

Rajoituksia todennäköisesti tulossa

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan sorsaruokintoja ylläpitää reilu kuusi prosenttia metsästäjistä, mutta useampi kuin joka toinen metsästäjä ei hyväksy riistan houkuttelua ruokinnan avulla.

Maa- ja metsätalousministeriö laittoi toukokuun lopulla lausuntokierrokselle metsästysasetusluonnoksen, jolla vesilintujen metsästys ravintohoukuttimen eli ruokinnan avulla olisi kielletty kolmeksi vuodeksi. Asetusta ei kuitenkaan lopulta annettu.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän avustaja vastasi BirdLifen asiaa koskevaan tiedusteluun, että asetuksesta luovuttiin lausuntopalautteen vuoksi. Asetuksen antaminen vain pari kuukautta ennen metsästyskauden alkua olisi ollut erityisesti metsästysmatkailuyrittäjiä kohtaan kohtuutonta, koska syksyn palvelut olivat jo myytyjä ja yrittäjät valmistautuneet syksyn jahteihin.

Ministerin avustajan mukaan tavoitteena on antaa asetus tämän syksyn aikana niin, että se tulee voimaan ensi vuoden alusta.

Edustajisto kokoontuu marraskuussa

BirdLife Suomen edustajiston syyskokous pyritään järjestämään 20.–21.11. paikan päällä Hyvinkäällä. Kokouksessa on myös etäosallistumismahdollisuus, ja tarvittaessa turvaudutaan edelleen pelkkään verkkotapahtumaan.

Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä liittohallituksen puheenjohtajan ja neljän hallituksen jäsenen valinta. Kokousviikonloppuun kuuluu myös 40-vuotisjuhlaansa viettävän Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry:n järjestämää ohjelmaa.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, ja se kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/ jarjesto/yhteystiedot/edustajisto.

Vesilintujen metsästys on sallittu myös useimmilla arvokkailla lintuvesillä. Kuvan tuusniemeläisellä maatalouskosteikolla vesilinnut saavat levähtää rauhassa koko syksyn ajan, mutta ympäröivillä lintujärvillä vesilintuja metsästetään.

SOTKA-levähdysaluehanke tähtää kohti valtakunnallista verkostoa

BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteisessä SOTKA-levähdysaluehankkeessa koulutetaan ja valistetaan metsästysoikeuden haltijoita vesilintujen syysaikaisten levähdysalueiden tarpeesta. Samalla kerätään levähdysalueiden verkosto, joilla pidättäydytään vesilintujen metsästyksestä koko metsästyskauden ajan.

Heikki Helle

Sorsanmetsästyksen aloitus elokuussa ajaa vesilinnut syysmuutolle ennenaikaisesti. Suomessa on kiinnitettävä huomiota taantuneiden vesilintujen lisääntymisalueisiin, mutta se ei yksin riitä: vesilinnuille tulee myös turvata mahdollisuus lähteä syysmuutolle luontaisen muuttorytminsä mukaisesti ja valmistautua siihen rauhassa.

Kaksivuotisessa SOTKA-levähdysaluehankkeessa edistetään vesilintujen häirintävapaiden levähdysalueiden perustamista koulutusten ja 25 pilottikohteen avulla. Mikäli valtion Helmi-elinympäristöohjelma etenee suotuisissa merkeissä, levähdysalueiden perustaminen jatkuu hankkeen jälkeen pilottikohteiden esi-

merkin mukaisesti aina vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on koko maan kattava verkosto.

Vapaaehtoista suojelua

Hanke on nyt ajallisesti hieman yli puolivälissä, ja pilottikohteita on vahvistettu kymmenen. Levähdysaluekohteet perustuvat aina paikallisten metsästysoikeuden haltijoiden vapaaehtoisuuteen. Tyypillisen pilottikohteen taustalla on vesilintujen kannanhoidosta innostunut metsästävä maanomistaja, mutta kohteita on perustettu myös metsästysseurojen, osakaskuntien ja kyläyhdistysten aloitteesta.

Suurin osa kohteista on tällä hetkellä erilaisia keinotekoisia kosteikkoja, mutta myös muutamia isomman vesistön lahtialueita on mukana. Pilottialueiden pinta-ala vaihtelee muutamasta hehtaarista muutamaan kymmeneen. Viljaruokintaa kohteilla ei sallita, vaan alueiden tulee olla luonnonravinnoltaan vesilintujen suosiossa.

Tavoitteena on, että samat alueet olisivat häirintävapaita useamman vuoden ajan, koska vaikutus tehostuu vuosien myötä aina uusien sorsasukupolvien oppiessa tuntemaan paikan. Alueiden laadun takaamiseksi vieraspetojen metsästykseen kannustetaan, sillä samat kohteet toimivat pääsääntöisesti myös hyvinä lisääntymisalueina.

Kohde-ehdotuksia etsitään

Tulevana talvena SOTKA-levähdysaluehankkeen koulutukset jatkuvat toivottavasti aiempaa enemmän paikan päällä etätapaamisten sijasta. Uusien kohde-ehdotusten kanssa tai muissa vesilintujen levähdysalueasioissa hanketyöntekijöihin kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Tarvetta on kaikenkokoisille levähdysaluekohteille ympäri maata, niin pesimäalueilla kuin edempänä muuttoreitin varrella. Pienemmät kohteet vedenjakaja-alueilla pidättelevät pientä paikallista joukkoa sinisorsia, taveja ja telkkiä, kun taas laajemmat alueet lähempänä rannikkoa houkuttelevat laajempaa lajikirjoa ja jopa tuhansia lintuja.

Löytyisikö juuri sinun kotivesiltäsi hyvä syksyinen vesilintualue, jonka metsästysoikeuden haltija olisi halukas vapaaehtoisiin toimiin vesiriistan hyväksi?

Anna arvokas lahja

Tee testamenttilahjoitus

Testamentti on näkyvä kannanotto niiden asioiden puolesta, joita pidät arvokkaina.

Testamenttilahjoituksellasi autat. BirdLife Suomi tekee työtä, jotta myös seuraavilla sukupolvilla on mahdollisuus iloita linnuista ja kokea upeita luontoelämyksiä. Apua todella tarvitaan, sillä joka kolmas lintulaji on Suomessa uhanalainen.

Jokainen lahjoitus on yhtä arvokas. Pienistä osista koostuu merkittävä kokonaisuus, jonka käytämme työhön linnuston ja luonnon hyväksi.

Näin tahtosi toteutuu:

● Testamentin tekeminen ei ole koskaan liian aikaista eikä kovin vaikeaa, mutta tiettyjen lain määräysten on täytyttävä, jotta tahtosi toteutuu toivomallasi tavalla.

● Saat halutessasi meiltä lakimiehen apua testamentin tekemisessä. Kaikki keskustelut käydään luottamuksellisesti.

● Sinun ei tarvitse ilmoittaa testamentista meille, mutta suosittelemme yhteydenottoa etenkin, jos haluat kohdentaa lahjoituksesi tiettyyn toimintaan.

Katso www.birdlife.fi/testamentti

tai soita 010 4066 200 (arkisin klo 10–15)

Kolumni

Suomi löysi Suomen

Lauri Hänninen

Aki Arkiomaa toiminnanjohtaja, BirdLife Suomi

Maailma on siirtymässä fossiilivapaaseen aikaan, mikä tulee muuttamaan elintapojamme parempaan suuntaan. Toiveet siitä, että vaihdamme energianlähteet päästöttömiin ja jatkamme kuten ennen, eivät ole realismia. Maailmanlaajuiset ympäristökriisit, ilmastohätä ja luontokato, johtuvat ylikulutuksesta ja talouskasvusta, joka on kytköksissä luonnonvarojen käyttöön, ja näistä on pakko luopua. Tämä periaate on lausuttu Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelmassa.

Luonnonvarojen käytön odotetaan kolminkertaistuvan nykymenolla vuoteen 2050 mennessä. On helppo ymmärtää, että se on mahdotonta. Edessämme on aika, jossa luonnonvarat on käytettävä tehokkaammin, mutta samalla materiaalisen kulutuksen pitää vähentyä. Kaikessa edellä kirjoitetussa ei ole oikeastaan mitään uutta – kaikki tämä on tiedetty viimeistään 1970-luvun alusta lähtien. Uutta on se, että nykymenon mahdottomuus on laajasti tunnustettu ja että haasteet on viimeistään nyt ratkaistava.

Jos koronasta haluaa sanoa jotain hyvää, niin sen aikana olemme osin päässeet simuloimaan tätä uutta tulevaisuutta. Toki monet vanhemmat sukupolvet ovat aiemmin eläneet kohtuullisemman kulutuksen vuosikymmeniä. Koronan aika-

na bensiinin ja muiden polttonesteiden kulutus romahti parhaimmillaan 35 prosenttia, lentopetrolin jopa 90 prosenttia. Lentoliikenteen vähennyttyä luonnossa liikkuessa on saanut nauttia hiljaisuudesta. Olen hämmästynyt, miten paljon näinkin pieneltä kuulostava asia on nostanut elämänlaatuani.

Korona osoitti, että ilman vuosittaista Thaimaan-matkaa voi elää, ja jopa paremmin. Sen sijaan, että vuosi kuluu odottaen loma-aikaa, on ollut käytännössä pakko mennä päivittäin ulos, tutustua lähiluontoon ja elää vuodenajat päivä kerrallaan. Lähiluonnon merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle on noussut merkittävästi, ja sitä halutaan jatkossa aktiivisesti puolustaa.

Myös kotiseudun ulkopuolinen Suomi oli kesällä saaristosta Lappiin täynnä. Majoituspalvelut olivat loppuunmyytyjä, kesämökit täynnä ja vuokramökit varattuja. Kysyntä ylitti tarjonnan moninkertaisesti, mikä johtanee kotimaisten lomapalvelujen tarjonnan kasvamiseen ja uusiin työpaikkoihin. Lomailu Suomessa ja sen lähialueilla vastaa hyvin tulevaisuuden haasteisiin. Voidaan sanoa, että suomalaiset ovat löytäneet uudelleen Suomen.

Jouduimme myös tahtomattamme vähentämään kulttuuripalveluja, kuten konsertteja, tapahtumia ja retkiä, samoin kaikenlaisia sosiaalisia kontakteja. Pandemian aiheuttama puute on osoittanut niiden välttämättömyyden. Kulttuurilla ja muulla aineettomalla kulutuksella tulee olemaan uudessa taloudessa merkittävä rooli.

Korona on ollut paha, ja toivon voimia kaikille, jotka ovat siitä joutuneet kärsimään. Pandemia-aika on kuitenkin antanut vahvoja viitteitä siitä, että voimme varsin kivuttomasti vieroittaa itsemme pois ylikuluttamisesta. Aika moni asia on lopulta turha, kun asiat arvottaa oikein. Ja ihminen on tunnetusti sopeutuvainen eläin.

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.

Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

IBA-laskennat 2021:

Sinipyrstöjen paljoutta, pohjoisten lajien niukkuutta

BirdLife seuraa Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden linnuston muutoksia. Kesällä 2021 vapaaehtoiset laskijat urakoivat jälleen eri puolilla Suomea, eikä kiinnostavilta lintuhavainnoilta voitu välttyä.

Tero Toivanen

Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden eli IBA-alueiden (Important Bird and Biodiversity Area) linnusto on kartoitettu jo kolmeen kertaan: 1990-luvulla, 2000-luvun alussa ja viimeksi 2010-luvulta alkaen. Kesällä 2021 kolmas IBA-selvitys saatiin lähes valmiiksi sekä vapaaehtoisten IBA-laskijoiden että Metsähallituksen toteuttamien kattavien inventointien ansiosta.

IBA-laskijat itärajoilla

BirdLifen IBA-laskijat seikkailivat tänä kesänä etenkin itärajan tuntumassa: muun muassa Juortanansalon, Oulangan kansallispuiston ja Tuntsan erämaan linnustosta saatiin kattava käsitys. Etelässä aloitettiin jälleen Helsingin Vanhankaupunginlahden kartoitukset. Lisäksi ajankohtaista linnustotietoa saatiin Lounais-Lapin harvoin retkeillyiltä alueilta.

IBA-laskennat tarjoavat aina linnustollisia elämyksiä, mutta laskijat joutuvat painimaan myös monien haasteiden kanssa. Korkealle nousseissa vesissä riitti ylitettävää niin Tuntsassa kuin Hammastunturin erämaassakin, hyttysiä oli paikoin enemmän kuin riittävästi, ja jännitystä lisäsivät myös laskijoita ahdistelleet karhut. Kaikesta kuitenkin selvittiin, ja laskijat olivat retkiensä jälkeen sekä tyytyväisiä että monta kokemusta rikkaampia.

Sinipyrstöjä riitti, kahlaajat vähissä

Vuosi 2021 tullaan muistamaan sinipyrstöjen huippuvuotena, ja sinipyrstön laulu säestikin IBA-laskijaa lähes kaikilla itäisen Suomen laskentalinjoilla. Myös esimerkiksi pohjantikkoja ja taviokuurnia laskijat havaitsivat ilahduttavissa määrin. Kansainvälisesti uhanalaisella pohjansirkulla oli laskentojen perusteella erityisen hyvä vuosi, mikä antaa toivoa lajin elpymisestä pitkän taantuman jälkeen.

Sen sijaan pohjoisen Lapin tyyppilajien väheneminen näyttää IBA-alueillakin jatkuvan. Esimerkiksi lapintiainen on jo liki kadonnut Kuusamon korkeuksilta. Myös pohjoisen Suomen kahlaajat vetäytyvät kohti tunturialueita hälyttävää vauhtia: jänkäsirriäinen, jänkäkurppa ja mustaviklo ovat muuttuneet lyhyessä ajassa todellisiksi harvinaisuuksiksi niin Koillismaalla kuin Metsä-Lapissakin. Erityisen ilahduttavia olivatkin edes muutamat jänkäsirriäishavannot Peräpohjolan soilta, lajin aikaisemmilta ydinalueilta.

Laskennat jatkuvat

Vuoden 2021 IBA-kartoitukset onnistuivat erinomaisesti, mutta täydennystarpeita on edelleen monilla harvoin käydyillä alueilla. Toisaalta joidenkin alueiden edellisestä laskennasta alkaa olla jo vuosikymmen kulunut: näille on tarpeen aivan lähivuosina palata. IBA-laskijoille riittää siis mielenkiintoisia kohteita ensi kesänäkin!

Oletko kiinnostunut IBA-laskennoista? Ota yhteyttä: tero.toivanen@birdlife.fi

Jänkäsirriäisen levinneisyysalue on siirtynyt Suomessa nopeasti kohti pohjoista. Esimerkiksi Kuusamon IBA-alueilla lajia ei kahden viime vuoden perusteellisissa inventoinneissa ole enää tavattu. Sen sijaan Kemin–Tornion seudun soilla pieni kanta sinnittelee edelleen.

Lintuharrastajan oma kauppa

Flight Id of European Passerines

Kowa 99A

Zeiss Victory SF 32

Swarovski ATX ja BTX 115

Swarovski Pure NL

Petolinnut Suomen Luonnossa

Seabirds

Ageing and Sexing of migratory Asian passerines European Breeding Bird Atlas 2

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Ami Kemppaisen perheen retkihavainnot tyttären piirtäminä: pikkulintu ajaa tikan pois, harakka häätää oravan, teeret soitimella ja pesiviä lokkeja metsälammella.

vei jälleen lapset luontoon

Tuhannet lapset eri puolilla maata pääsivät taas linturetkelle perinteisellä Lasten lintuviikolla, jota vietettiin tänä vuonna 17.–23.5. Hiukan keskimääräistä myöhäisempi kevät ei intoa laimentanut, ja tapahtumassa tehtiinkin uusi osallistujaennätys: yli 5 500 lasta ja nuorta sekä yli 1 000 aikuista etsi yhdessä lintujen pesinnän merkkejä.

Osallistuneita päiväkotiryhmiä, koululuokkia, perheitä ja muita lapsiryhmiä oli 468, mikä on historian toiseksi suurin määrä – vain etäkoulukeväänä 2020 ryhmiä oli enemmän, kun suurempi osa osallistujista retkeili omissa perheissään.

Lasten lintuviikkoon on kenen tahansa helppo osallistua, sillä yhtään lintulajia ei tarvitse tunnistaa. Sen sijaan retkellä havainnoidaan lintujen käyttäytymistä ja etsitään helppoja merkkejä niiden pesinnästä. Retki voidaan tehdä päiväkodin, koulun tai kodin lähelle, ja avuksi on tarjolla runsaasti hauskaa materiaalia ohjeineen. Materiaalit ovat käytettävissä sekä suomeksi että ruotsiksi, ensi keväänä myös englanniksi.

Pesinnän merkeistä helpoimmin havaittava on laulava lintu, jonka ilmoittikin melkein jokainen osallistunut ryhmä. Muut yleisimmin havaitut pesinnän merkit olivat linnun käyminen mahdollisessa pesäpaikassa sekä pesämateriaalin tai ruuan kantaminen nokassa. Tarkemmat tulokset ja lisää kuvia löytyy tapahtuman verkkosivuilta (www.birdlife.fi/lintuviikko).

Osallistuneiden ryhmien kesken arvottiin hienoja

palkintoja. Pääpalkinto, viidet lasten käteen sopivat kiikarit, matkasivat Leiritien päiväkotiin Haminaan. BirdLife, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö toivottavat kaikki tervetulleiksi mukaan taas ensi keväänä!

Barnens fågelvecka 17–23.5. lockade i år över 5500 barn och ungdom med över 1000 vuxna i 468 grupper. Deltagare tyckte det var lätt att ta sig på en fågelutflykt med det roliga materialet, och de såg många tecken på fåglarnas häckning. Vi tackar alla deltagare – välkommen att delta igen nästa år! (www.birdlife.fi/fagelvecka)

Turkulaisen Päivänsäteet-ryhmän alle kolmevuotiaat askartelivat suloisia linnunpesiä.

Perhepäivähoitoryhmä Kokemäeltä ihasteli hautovaa laulujoutsenta Puurijärven lintutornista käsin.

Kati Kivinen

Raumalainen päiväkotiryhmä linturetkellä.

Katariina Boman

"Hyväjatärkeä tapahtuma,joka vahvistaa lasten luontosuhdetta!"

“Alltidlikaroligt ochinspirerande. Nästaårigen!”

Regina Visuri

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Avosetti pesi ensi kertaa Suomessa

• Mitä ovat pudotussää ja tyhjennyssää?

• Lämpökamera lintuharrastajan apuna

• Itäisten hernekerttujen määritys

• Rengastusretkellä Mongoliassa

Havaintoaineiston ylläpito on yhteistyötä

Lintuharrastajat kirjaavat Tiira-lintutietopalveluun jopa yli kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa. Havaintoja tallentaville sattuu toisinaan myös virheitä. Jokainen Tiiran käyttäjä voi olla avuksi aineiston virheiden korjaamisessa.

Teemu Lehtiniemi

Virheelliset havainnot ovat ikäviä, sillä ne sotkevat tilastoja ja voivat päätyä osaksi tutkimusta tai raporttia. Tavallisimmin virhe on syntynyt havaintoa kirjatessa: näppäilyvirheen vuoksi esimerkiksi paikka, päiväys, lukumäärä tai jopa laji voivat mennä väärin. Lisäksi havainnoidessa on voinut tulla erehdyksiä lajintunnistuksessa tai lukumäärän arvioinnissa.

Havaintojen tarkistaminen on oleellinen osa lintuyhdistysten havaintoarkiston ylläpitoa. Yhdistysten toimihenkilöt selailevat Tiiran havaintoja ja tekevät tarkistuksia, mutta useimmiten mahdollisen virheen huomaa havaintoja selaava tavallinen lintuharrastaja. Tiirassa on kaksi toimintoa, joiden avulla voi auttaa yhdistyksiä.

Viesti havainnon kirjaajalle

Kun havaitsee mahdollisesti virheen sisältävän havainnon, on ensisijainen toimintatapa lähettää havainnon kautta viesti sen kirjaajalle. Kohteliaassa viestissä on hyvä kertoa tarkasti, minkälaisen virheen epäilee tapahtuneen.

Näin havainnon tallentaja voi itse tarkistaa havainnon ja korjata mahdolliset virheet havaintoa muokkaamalla. Samaa viesti-toimintoa voi käyttää myös silloin, kun on muuten kiinnostunut havainnosta.

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

10 kiperää linnuista (s. 27)

Vastaukset:

Yhdistyskäyttäjälle

vinkkaaminen

BirdLifen jäsenet pystyvät lisäksi kertomaan vinkkilomakkeella poikkeuksellisista, mahdollisesti tarkistusta vaativista havainnoista yhdistyskäyttäjille. Vinkit auttavat yhdistyskäyttäjiä havaintoarkiston ylläpidossa. Vinkkaamismahdollisuutta ei ole sellaisissa havainnoissa, jotka yhdistys on jo tarkistanut tai joissa tarkistamisprosessi on kesken.

Erityisesti vanhoissa havainnoissa apu tarpeen Virheellinen tieto jää todennäköisimmin kokonaan huomaamatta vanhoissa havainnoissa, koska niitä selataan uusia vähemmän. Vanhojen havaintojen määrä kasvaa koko ajan harrastajien tallentaessa havaintovihkojaan ajalta ennen Tiiran käyttöönottoa. Tiirassa on esimerkiksi lähes kolme miljoonaa vuotta 2000 vanhempaa havaintoa. Siihen joukkoon mahtuu todennäköisesti toistaiseksi löytämättömiä virheitä, joita etsimällä voi auttaa lintuyhdistyksiä ja muita harrastajia.

metriä korkeaksi.

9. Sen silmien ympärillä ja otsassa on tiheästi suomumaisia peitinhöyheniä, joiden läpi ampiaiset ja kimalaiset eivät pysty pistämään.

8. Yläperä on valkoinen ja pyrstö kokomusta.

6. Lehtokurpalla on päälaella leveitä poikkijuovia ja taivaanvuohella pitkittäinen vaalea keskijuova.

5. Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa.

4. Yli 90 prosenttia.

3. Pohjantikalla.

2. Toukokuussa 1960 Porin Leveäkarilla.

1. Pyrstötiainen (kuvassa nuori lintu).

7. Noin vuorokauden. Munat kehittyvät yksi kerrallaan päivän välein, ja munien lukumäärä pesässä kertoo samalla, kuinka monta päivää muninta on kestänyt.

10. Koiras jopa 2,8

Lintulive vie suoraan lintujen pariin

Aki Arkiomaa

Yli vuoden ajan toiminut BirdLifen suoratoistokanava Lintulive on kerännyt jo kymmeniätuhansia linnuista ja luonnosta kiinnostuneita seuraajia. Parhaimmillaan kolme kameraa on lähettänyt yhtä aikaa reaaliaikaista kuvaa eri kohteista, kuten ulkosaaristosta, lintulahdelta, kurkien syyskerääntymäalueelta tai talvilintujen ruokintapaikalta. Kuvaus on päällä läpi vuorokauden ja kameroissa on lähes aina jotain toimintaa, joten tyhjää ruutua ei usein tarvitse katsoa.

Kameroiden toteutustapa on ainutlaatuinen. Kamera ei kuvaa vain yhtä paikkaa, vaan se kääntyy eri suuntiin joko automaattisesti tai kauko-ohjauksella. Suurentavan teleobjektiivin avulla voidaan tarkkailla kaukanakin olevia lintuja. Teräväpiirtotasoisen kuvan mukana

on yleensä myös äänet, joten keväiseen lintukonserttiin tai tiiraluodon äänimaailmaan pääsee mukaan.

Ei pelkkää viihdettä

Korona-aikana livelähetyksille on ollut tarvetta. Päivittäisen virtuaalilinturetken tekeminen on näin helppoa kaikille, mutta erityisesti esimerkiksi liikuntarajoitteiset ovat voineet kokea luonnon tuntua ja seurata vuodenaikojen vaihtelua kameroiden kautta.

“Lintulive on ollut oivallinen keino tarkkailla lintuja myös silloin, kun en itse pysty lähtemään maastoon. Samalla tutustun lajeihin, joita ei omalla asuinseudullani esiinny. Vuosikymmeniä lintuja harrastaneena on mukava löytää siihen uusia välineitä ja tapoja”, kiittelee aktiivinen katsoja, 59-vuotias Tarja Puttonen Jyväskylästä.

Elämysten ohella esimerkiksi lokkisaaren kameralla on tutkimuksellinen tarkoitus – sillä on voitu seurata uhanalaisten selkälokkien pesintöjä lintuja häiritsemättä. Lisäksi valvotaan alueen suojelumääräysten noudattamista. Kameroita voidaan käyttää myös valistuksessa ja opetuksessa esimerkiksi luontokouluissa.

Parhaat palat Youtubessa

Lintuliven parhaat tapahtumat on taltioitu BirdLifen Youtube-kanavalle, missä ne ovat kaikkien katsottavissa. Tallennettuna on kymmeniä videoklippejä erikoisista tai muuten vain mukavista luontohetkistä. Suosituimpia videoita ovat olleet muun muassa kauriita pelotteleva lehtopöllö, saukon vierailu, revontulet sekä luhtakanan ja luhtahuitin vierailut.

Uusia tallenteita tehdään säännöllisesti. Saat uusista videoista ilmoituksen tilaamalla Youtube-kanavamme, joka löytyy nimellä birdlifesuomi. Linkit videoihin päivitetään lisäksi Lintuliven verkkosivuille.

Seuraa Lintuliveä: www.birdlife.fi/lintulive

Jalohaikara on ollut säännöllinen vieras Espoon Laajalahden livekamerassa.

Kesällä päästiin seuraamaan lapintiiran pesintää.

Lintulive seuraa juuri nyt kurkien kerääntymistä Vaasan Söderfjärdenille. Klikkaa itsesi mukaan.

Suomenojan lintualtaat sijaitsevat ihan naapurissani. Eräänä iltana lähdin kierrokselle alueen ympäri, ja yllätyksekseni eteläisen lintutornin kohdalla, ruovikon harjalla, näkyi pikkulepinkäinen. Se olikin elämäni ensimmäinen havainto pikkulepinkäisestä. Kirjasin ilahtuneena uuden lajin ylös.

Lintuharrastusta on parisen vuotta takana, ja osallistun nyt toista kertaa kuvahaasteeseen. Se on ollut avartava ja innostava kokemus. Yhtä lailla palkitsevat kivat havainnot kuin onnistuneet kuvat. Olen aina tykännyt liikkua luonnossa, mutta 100 lintulajia -haasteen myötä retkeily on saanut uuden, mukavan lisän. Vauhti on samalla hidastunut, kun olen oppinut rauhoittumaan luonnon keskellä. Varsinkin kuvahaasteessa pitää malttaa olla kärsivällinen liikkeissään ja olla häiritsemättä lintuja. Tänä vuonna olen kuvannut 132 eri lintulajia. Opittavaa riittää, ja varsinkin laulujen tunnistaminen on vielä alkutekijöissään.

Marko Forsten (Espoo 18.8.2021)

Katselin ikkunasta ulos kotipihalleni. Kiinnitin huomiota vähän harvinaisempaan lintuun, hernekerttuun. Avasin hiljaa oven ja otin linnusta kuvan. Olen ensimmäistä vuotta mukana 100 lintulajia -haasteessa. Haasteeseen osallistuminen on ollut erittäin mielenkiintoista ja innostavaa. Hannu Taipale (Padasjoki, 2.8.2021)

Tunnista 100 lintulajia!

Joko olet mukana suositussa Tunnista 100 lintulajia -haasteessa?

Haaste on kannustava kaveri syksyisille linturetkille, ja samalla lajintunnistustaidot karttuvat.

Anna Tuominen

Innosta itsesi oppimaan uutta ja havainnoi lintuja omaan tahtiisi – “Tunnista 100 lintulajia” -haasteessa ei kilpailla muita vastaan. Ideana on kokeilla, onnistutko havaitsemaan sata lintulajia Suomessa kalenterivuoden aikana. Laskenta alkaa vuodenvaihteessa, mutta voit aloittaa haasteen myös syksyllä haluamallasi tavoitelajimäärällä.

Haasteesta löytyy mieluinen sarja kaikille lintuharrastajille: perinteinen, eko-, kuva- sekä lasten ja nuorten sarja. Lintujen havainnoinnin ja tunnistamisen avuksi on tarjolla erilaisia materiaaleja, nettisivu havaintojen kirjaamiseen sekä aktiivinen ja kannustava

Facebook-ryhmä. Tilanteen salliessa järjestetään myös opastettuja retkiä.

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia Jaa kokemuksiasi Facebook-ryhmässämme (100 lintulajia) tai muualla sosiaalisessa mediassa tunnisteella #100lintulajia – poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Suopöllö istui läheisen kuusen latvassa Kalajoen Himangalla ja piti silmällä marjanpoimijoita.

Tunnista 100 lintulajia -haaste on saanut minut tarkkailemaan luontoa ja lintuja entistä tarkemmin. Se kannusti myös hankkimaan kameran. Linnusta napattu valokuva auttaa aloittelijaa valtavasti lintujen tunnistamisessa.

Paula Boren (Himanka 9.8.2021)

Teimme lomamatkan Kalajoelle heinäkuun lopussa uusien lintulajien toivossa. Siellä sain kuvan muun muassa lapintiiroista.

Osallistun 100 lintulajia -haasteeseen jo kolmatta vuotta. Ensimmäisenä vuonna tuloksena oli 86 lajia, ja seuraavana sata meni rikki 112 lajilla. Tänä vuonna lajeja on kertynyt jo 145. Haasteeseen osallistuminen on huimasti kartuttanut lajituntemustani linnuista. Tuula Juntunen (Kalajoki 30.7.2021)

Päästäkää staijaamaan

Nyt on syksyn paras aika lähteä staijaamaan eli seuraamaan lintujen muuttoa. Taivaanrannan tuijotus ja ohitse lentävien lintujen laskenta on sekä jännittävää että rauhoittavaa.

Jan Södersved

Tiedätkö, mitä Eelis Raritét halusi kappaleessaan ”Päästäkää staijaamaan”? Itä-Suomessa oli juuri lähtenyt lupaavasti liikkeelle hanhia ja kun Kiteeltä ilmoitettiin tuhat muuttavaa hanhea varttitunnissa, ornirokkarille tuli kova hinku päästä näkemään hienoa hanhimuuttoa. Staijaus tai staijaaminen on lintuharrastajien slangia ja tarkoittaa ohitse muuttavien lintujen havainnointia yhdessä pisteessä. Kevätmuuton huippusesonki on huhti–toukokuussa. Syksyllä parasta aikaa staijaamiseen on syys–lokakuu, jolloin useimmat päivämuuttajat ovat liikkeellä. Suuri osa heinä- ja elokuussa poistuvista muuttolinnuista muuttaa yöllä, marraskuussa taas muuttolintuja on enää kovin vähän jäljellä.

Kalliolle, kukkulalle

Eniten muuttavia lintuja näkee rannikolla. Maalinnut välttävät meren ylitystä, ja siksi rannikkolinjalle ja etelään–lounaaseen suuntautuviin niemenkärkiin ja saariketjuihin ohjautuu lintuja laajoilta alueilta. Sisämaassa muuttajamäärät ovat vähäisempiä, mutta sielläkin lintuja ohjaavat erilaiset johtolinjat: esimerkiksi vesistöt, niiden väliset kannakset, harjujaksot tai peltoalueet.

Näkyvää muuttoa voi kuitenkin havainnoida muuallakin, sillä laajana rintamana muuttavia lintuja näkee missä tahansa. Lisäksi tuuli ja muut sääolot vaikuttavat lintujen muuttoreitteihin. Kannattaa kuitenkin hakeutua paikalle, josta näkee mahdollisimman moneen suuntaan. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi korkeat kalliot, maisematornit ja monet lintutornitkin, vaikka useimmat on suunniteltu paikallisten lintujen tarkkailuun.

Katse taivaalle

Muuttoa havainnoidaan paljain silmin, etsimällä lintuja kiikarilla ja kuuntelemalla. Erilaiset lentoäänet paljastavat monet läheltä lentävät linnut ennen kuin niitä sattuu näkemään. Muuttoa seuratessa äänet tulevat tutuiksi, jos ne eivät sitä vielä ole.

Kiikarilla lintuja etsitään seuraamalla rauhallisesti horisontin suuntaisesti taivasta eri korkeuksilta. Välillä on syytä vilkaista paljain silmin suoraan ylöspäin. Muuten suoraan päältä lentävät linnut jäävät helposti huomaamatta. Kaukaisten pisteiden tunnistamiseen kaukoputki on tarpeellinen.

Staijatessa voi vierähtää useampikin tunti. Silloin kädet ja hartiat väsyvät, jos kiikaria pitää koko ajan vain käsissään. Supisuomalainen keksintö, seipiö eli staijauskeppi, on tässä avuksi. Seipiö on yksinkertaisimmillaan mikä tahansa keppi, jonka päähän kiikarin saa kiinnitettyä. Tämän avulla kiikari nostetaan silmille niin, että kädet jäävät rennosti lepäämään vartalon sivuille ja ote seipiöstä on vyötärön korkeudella. Seipiön voi valmistaa luovasti itse tai kysellä tehdasvalmisteisia malleja lintuharrastusvälineitä myyvistä liikkeistä.

Havainnot talteen

Muuttoa voi halutessaan seurata pelkästään muuttonäytelmästä nauttien, mutta myöhempää iloa ja hyötyä saa, kun havainnot kirjaa muistiin. Harvalukuisista lajeista kannattaa merkitä ohitusajat ja -puolet sekä muuttosuunnat. Runsaammista lajeista merkitään vähintään yhteissummat, mielellään parvimäärät, muuttosuunnat ja esimerkiksi muuttajamäärien jakaumaa tunneittain.

Havainnointiaika ja sää ovat myös tärkeitä tietoja.

Kun muutto on oikein vilkasta, kaikkea ei ainakaan yksin ehdi havainnoimaan, laskemaan ja kirjaamaan. Jonkinlaisen kuvan muuton voimakkuudesta voi silloin muodostaa laskemalla mahdollisimman tarkasti tunneittain esimerkiksi kymmenen tai viidentoista minuutin aikana muuttavat yksilöt ja suhteuttamalla määrän koko tuntiin.

Toisinaan joutuu tuijottamaan pitkäänkin tyhjää taivasta, mutta silloinkin staijaus voi olla hyvin rauhoittava, jopa meditatiivinen harrastusmuoto vastapainona lintupaikasta toiseen suhaamiselle.

Aikaisin liikkeelle

Syksyllä parhaat muuttopäivät ovat tavallisesti kuulaita ja heikkotuulisia. Linnut hyödyntävät mielellään myötätuulta, ja siksi kolea pohjoisvirtaus saa liikkeelle niin sepelkyyhkyjen pallomaiset ryppäät kuin kurkien komeat aurat tai peippojen ja rastaiden hajaparvet. Toisaalta linnut voivat olla helpoimmin havaittavissa heikossa vastatuulessa, sillä myötätuulessa ne muuttavat joskus niin korkealla, että niitä on vaikea havaita.

Useimpien lintujen muutto on vilkkaimmillaan aamun ensimmäisinä tunteina, joten havainnointipaikalle kannattaa kavuta heti aamun valjettua. Päivällä muutto hiljenee, mutta esimerkiksi päiväpetolinnut ja kurjet lähtevät liikkeelle vasta, kun maanpinta lämpenee ja syntyy nousevia ilmavirtauksia, joita kookkaat linnut voivat kaarrellen hyödyntää.

Oman viehätyksensä syysmuuton havainnointiin tuovat vaelluslinnut, joiden määrät vaihtelevat suuresti vuodesta toiseen. Joinakin vuosina kaukaa idästä saattaa onnistuneiden pesintöjen jälkeen vaeltaa suurin joukoin pähkinähakkeja tai pähkinänakkeleita. Välivuosina lajit voivat olla täysin kateissa. Muita vaelluslintuja ovat esimerkiksi tiaiset, tikat, närhi ja käpylinnut.

Päästäkää staijaamaan, jotta nähdään, mitä tänä syksynä on liikkeellä.

Korkealta avoimelta paikalta pystyy havainnoimaan muuttoa laajalta alueelta. Kiikarin ja sitä tukevan seipiön ohella kaukoputki on liki välttämätön varuste, jos haluaa määrittää lintuja kauempaakin.

Jan

Ornitologia ja minä

Esa Lehikoinen

Linnut ovat olleet osa elämääni jo ajalla ennen kansakoulun alkua. Oppikoulussa oli useampi lintuja harrastava, ja saimme luvan käynnistää vuonna 1962 Puolalan Yhteislyseoon lintukerhon nimeltään Floraves, jonka avainhenkilöinä lisäkseni olivat Hannu Myrsky ja Kai Lundén Keskikouluiässä päätin, että sen verran hyvin pitää koulusta selvitä, että pääsee yliopistolle biologiaa opiskelemaan ja lintuja tutkimaan. Se onnistui. Turussa silloista eläintieteen laitoksen osasto 1:tä kansoittivat jo lintututkijat: peräti viisi viroissa. Se olisi voinut vaikuttaa kumpaan suuntaan vain, mutta kohdallani edeltäjistä – Voipio, Tenovuo, Soikkeli, Haukioja ja Lemmetyinen – taisi olla vain hyötyä.

Vuodesta 1974 alkaen työskentelin vuoteen 2015 saakka samassa paikassa Turun yliopiston ekologian osastolla, ja jatkan edelleen, kuten niin moni muukin lintututkija. Linnut ovat vain sellainen kohde, josta ei pääse eroon. Vaikka vanhat kysymykset ovat saaneet vastauksensa, aina huomaa uusia, ja niistä tai lähitieteiden ja teknologian kehityksestä syntyy jatkokysymyksiä.

Lintututkimukseni olen tarkoituksellakin suunnannut sellaisiin aiheisiin, joita voi lähestyä joko havainnoinnin, rengastuksen, sulkasadon selvittelyn tai mittaamisen kautta. Se johtuu osittain siitä, että työmenetelmät ovat aika lähellä harrastajatutkimusta.

”Pääsyyllisiksi” omaan urapolkuuni nimeän kuitenkin Olavi Hildénin ja Pentti Linkolan, joiden Suureen lintukirjaan kuvaama kehityskaari harrastajasta tutkijaksi lukitsi tieni yliopistolle. Ornis Fennica -lehti tuli tilattua kolmantena harrastusvuonna 1964, ja jo vuonna 1969 minut värvättiin sen aputoimittajaksi. Lehden artikkelit vahvistivat lintuharrastusfiksaatiota, mutta myös suuntasivat sitä tutkimukseen. Kesinä 1964 ja -65 istuin harmaasiepon ruokintarytmiikkaa seuraamassa läpi pesäpoikaskauden sen sijaan, että olisin mennyt retkille.

Olen tehnyt harrastajien kanssa monia yhteisiä hankkeita Turun Lintutieteellisessä Yhdistyksessä. Niiden kautta olen säilyttänyt yhteyden harrastajatutkimukseen ja toteuttanut urasuunnitelman, jonka jo joskus vuonna 1964 paljastin sisarelleni. Teoreettisesti vaativammissa jutuissa minulla on ollut ilo saada mukaan erinomaisia opiskelijoita jatkamaan uusilla menetelmillä hienojen suomalaisten lintuaikasarjojen analyysia.

Kirjoittaja on eläkeläisornitologi.

Tuhannet bongasivat päivän pihalla

Inka Plit

Uusi leppoisa Bongaa päivä pihalla -tapahtuma sunnuntaina 16.5. innosti tuhansia linnuista kiinnostuneita tarkkailemaan oman pihapiirinsä lintuja. Tapahtuman ideana oli viettää mukava lintupäivä lähtemättä minnekään ja laskea, kuinka monta lintulajia onnistuu näkemään tai kuulemaan kodin tai mökin pihasta.

Havaintoja sai kerätä korkeintaan sadan metrin päässä kotipaikan ovelta kello 5 ja 17 välisenä aikana. Kyseessä ei ollut kilpailu, vaan havaintoja saattoi hyvin tehdä vaikkapa puutarhatöiden lomassa. Tapahtuma herätti kiinnostusta: siihen osallistui yli 6 200 ihmistä lähes 4 000 pihalla eri puolilla Suomea.

Moni yllättyi siitä, kuinka paljon lintuja lähiympäristöstä löytyi. Keskimäärin pihoissa havaittiin runsaat 20 lintulajia. Yhdeksässä paikassa päästiin yli 80 lajiin. Yhteensä tapahtumassa ilmoitettiin havaintoja noin 220 lajista.

Uusi lintutapahtuma sai alkunsa viime keväänä, kun perinteistä Tor-

Sanajono

Anne Kotiharju

Vihjeet

Päästä pyrstöön (lintuja): Onomatopoeettinen sorsa, alituiseen pukua vaihtamassa

• Pohjois-Atlantin iso valkea • Harvoin vieraileva amerikanserkku

• Suvussaan suuri ruovikon asukki

Pyrstöstä päähän: Söpöstelevät kuononpäät • Star - • Panostaja

• Pesuun • Liesi • Soraya • Kovaa • Tekosilkkiä

Vastaa ja voita!

Lähetä ratkaisusi ja yhteystietosi 30.11. mennessä osoitteeseen birdlifelehti@birdlife.fi ja osallistut pienten palkintojen arvontaan!

nien taistoa ei voitu järjestää. Sen sijaan järjestettiin Pihojen taisto, jonka suosion innoittamana kehitetyn Bongaa päivä pihalla -tapahtuman on tarkoitus saada jatkoa taas ensi keväänä. Toivottavasti silloin päästään taas myös Tornien taistoon.

Kymmenen yleisimmin havaittua lajia sekä kuinka suuressa osassa pihoista ne havaittiin. Yleisimmät lajit havaittiin vähintään kolmella pihalla neljästä.

Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa.

Viime numeron oikea ratkaisu pyrstöstä päähän: TANURIIKARAKIAHOTTAKANAKUJEILUHIKIREM

Sanajonotehtävässä kuvio täytetään peräkkäisillä sanoilla vihjeiden mukaisessa järjestyksessä, yksi kirjain per ruutu. Ratkaisu on luettavissa molempiin suuntiin. Toiseen suuntaan sanat ovat lintulajeja, toiseen suuntaan kaikenlaisia sanoja. Sanat voivat olla yksikössä tai monikossa.

Kiikarin läpi

Syksyiset kirviset

Aki Aintila

Syksyiset kirviset voivat tuottaa kokeneellekin harrastajalle määritysongelmia. Vertailussa olevat lajit pesivät erilaisissa ympäristöissä, mutta muuttoaikaan kaikki kolme voi havaita jopa samanaikaisesti. Lentävän linnun tunnistaa parhaiten äänestä. Huomaa myös, että keväällä ja kesällä väritys poikkeaa jonkin verran tässä esitetystä.

Metsäkirvinen, trädpiplärka (Anthus trivialis) Niittykirvinen, ängspiplärka (Anthus pratensis) Lapinkirvinen, rödstrupig piplärka (Anthus cervinus)

Lentoääni Lyhyehkö ja r-pitoinen ”psri”, kuuluu usein yksittäin.

Lyhyt ja ohut ”ist”, joka usein toistuu kahden tai muutaman äänen sarjoissa.

Pitkä, ohut ja venytetty ”psiiih”, kuuluu yleensä yksittäin.

Selkäpuolen kuviointi Selässä heikkoja pitkittäisviiruja, yläperä viiruton.

Selässä mustia ja ruskeita pitkittäisviiruja, yläperä viiruton.

Selässä vaaleat pitkittäisviirut mustien ja ruskeiden viirujen välissä, yläperä viiruinen. Vatsapuolen kuviointi Kupeiden viirut selvästi kapeampia kuin rinnan viirut.

Kupeiden ja rinnan viirutus yhtä leveää. Kupeiden ja rinnan viirutus usein voimakkaampi kuin niittykirvisellä.

Takavarpaan kynsi Lyhyt ja käyrä, lyhyempi kuin varvas. Pitkä ja suorahko, pidempi kuin varvas. Pitkä ja suorahko, pidempi kuin varvas.

Nokka Tukevahko, tyvestä vaaleanpunainen. Ohut, tyvestä oranssinkeltainen. Ohut, tyvestä himmeänkeltainen. Esiintyminen Runsaslukuinen. Päämuutto elokuussa, harvinainen syyskuun puolivälin jälkeen. Runsaslukuinen. Päämuutto syyskuun puolivälistä lokakuulle.

Edellisiä harvalukuisempi. Päämuutto elokuun lopulta syyskuun puoliväliin.

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä seurallinen ja melko peloton, syksyllä ja talvella eloisina parvina liikkuva lintu?

2. Minä vuonna ja missä Suomessa tehtiin ensihavainto avosetista?

3. Millä tikkalajilla koiraan päälaki on keltainen?

4. Kuinka paljon punasotkan kanta on taantunut 1990-luvun alun jälkeen?

5. Missä maanosissa käkeä tavataan?

6. Minkälainen päälaen kuviointi on lehtokurpalla ja taivaanvuohella?

7. Kuinka kauan munan kehittyminen kestää naaraan lisääntymiselimistössä pikkulinnuilla?

8. Minkä värinen on punatulkun yläperä ja pyrstö?

9. Mikä erityispiirre mehiläishaukan päässä suojaa sitä hyönteisten pistoilta?

10. Kuinka korkeaksi strutsi voi kasvaa?

Oikeat vastaukset sivulla 22.

Aija Lehikoinen

Tofsvipa, töyhtöhyyppä. Edla Enkvist, 8 v.

PikkuTiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia

Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi!

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Sinitiainen. Jonas Aaltonen, 7 v.

Laulujoutsenet. Annie Virenius, 11 v.

Kanahaukka. Katinka Päivinen, 13 v.

Kotka. Saima Joutsamo, 8 v.

Turkduva, turkinkyyhky. Aron Enkvist, 9 v.

Svartpannad törnskata, mustaotsalepinkäinen. David Enkvist, 11 v.

Sinitiainen. Iisa Virenius, 8 v.

Varis, merikotka ja sinitiainen. Kirsikka Partanen, 4 v.

Metso. Varpu Päivinen, 7 v.

Rauman seudulla nuoriso merkittävänä osana yhdistystä

Hannes Halminen

Rauman Seudun Lintuharrastajat (RSLH) oli jokin aika sitten yksi neljästä BirdLife Suomen jäsenyhdistyksestä, jolla on oma virallinen nuorisojaosto – muita “kerhon” jäseniä olivat tuolloin Turku, Tampere ja Helsinki. Nyt nuorten ryhmiä on jo muuallakin, mutta tämä kertoo jotain siitä, miten Raumalla on onnistuttu yhdistyksen ja nuorisojaoston pienestä koosta huolimatta tuomaan nuorisotoiminta kiinteäksi osaksi yhdistyksen arkipäivää.

Nuorisojäseniä on myös esimerkillisesti otettu mukaan yhdistyksen päätöksentekoon: kaksi nuorisojäsentä istuu tällä hetkellä yhdistyksen hallituksessa, ja kolmaskin oli mukana vielä hetki sitten.

Nuorisojaoston toimintaan kuuluvat normaaliaikana ennen kaikkea retket, joita on järjestetty joskus useammin, joskus harvemmin. Monta unohtumatonta retkeä on tehty porukalla esimerkiksi Jurmoon, Yyterin lietteille ja

le.

on hyvien muistojen lisäksi jäänyt käteen paljon uusia lajeja pinnoja kerääville sekä valtavasti tunnistustietoutta kokemuksen ja vanhempien konkarien opastamana.

Korona-aika ja eräiden jäsenten velvollisuudet isänmaata kohtaan ovat ro-

Salaperäinen sirittäjä

Joonas Juujärvi

Kuka olet ja miksi juuri sirittäjä?

Moi, olen Olli Keskikallio, 18-vuotias espoolainen lintuharrastaja ja rengastaja. Olen kiinnostunut sirittäjistä, sillä se on huomaamaton laji. Tykkään liikkua met-

Nuori, tule mukaan!

→ www.birdlife.fi/nuoret

– Liity BirdLifen Suomen uuteen WhatsAppkeskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla!

Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla!

→ Instagram (@birdlifesuomi)

Nuoret lintukuvaajat ovat kaapanneet BirdLife Suomen Instagram-tilin – tule seuraamaan!

kottaneet jaoston toimintaa kuluneen vuoden aikana melko paljon, mutta normaalimpia aikoja odotellessa tallella ovat edelleen into yhteisiin retkiin ja nuorten lintuharrastajien yhteyden vaaliminen.

Kaikki uudet harrastajat – nuoret ja vanhat – toivotetaan mukaan kaikkeen RSLH:n ja sen nuorisojaoston toimin-

sissä, ja sieltä juuri sirittäjiä löytää. Sen lisäksi sirittäjät ovat vähentyneet viime aikoina, joten tämä laji on hyvä tutkimuksen kohde.

Milloin ja mistä innostus lähti?

Innostus lähti noin pari vuotta sitten, kun kävelin metsässä ja kuulin outoa laulua, joka osoittautui sirittäjän lauluksi. Lintujen rengastuksen kautta innostuin etsimään sirittäjien pesiä ja rengastamaan niiden poikasia ja emoja. Mielestäni sirittäjä on myös erittäin kaunis lintu.

Miten sirittäjät näkyvät lintuharrastuksessasi?

Keväät ja kesät kuluvat metsissä samoillen, ja suurin osa vapaa-ajastani meneekin juuri sirittäjien pesien etsimiseen ja rengastamiseen. Tavoitteenani on rengastaa mahdollisimman paljon poikasia ja niiden emoja, jotta saadaan selville, kuinka pesäpaikkauskollisia sirittäjät ovat. Kuluneena kesänä rengastin sirittäjiä tarkalleen 53 yksilöä. Emojen pyydystäminen on huomattavasti haastavampaa kuin poikasten rengastus, mutta se on erittäin palkitsevaa. Sillä tavalla saadaan tärkeää tietoa lajin käyttäytymisestä ja elintavoista.

Aiotko jatkaa tulevaisuudessa saman lajin parissa vai siirtyä johonkin toiseen?

Ehdottomasti aion jatkaa sirittäjien kanssa. Tarkoituksena olisi jatkaa sirittäjien rengastusta vielä tulevina vuosina ja toivottavasti entistäkin aktiivisemmin. Haluaisin selvittää kaiken sirittäjien pesimäbiologiasta ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa sirittäjiin Suomessa.

taan ilomielin. Seuraa tulevaa toimintaamme nettisivuillamme (www.rslh. info), ja mikäli kiinnostuit yhdistyksen tai nuorisojaoston toiminnasta, voit ottaa yhteyttä minuun (nuorisojaosto. rslh@gmail.com) tai kehen tahansa hallituksen tai yhdistyksen jäseneen!

Aikaiset heräämiset sirittäjien pariin eivät Olliakaan aina innosta, mutta kyllä hymy nousee korviin viimeistään silloin, kun on lintu kädessä.

Rauman seudun parhaille lintupaikoil-

Näiltä reissuilta

Hannes Halminen

Rauman seudun nuorten lintuharrastajien retki Jurmon saarelle vuonna 2019 oli ikimuistoinen elämys, joka toivottavasti päästään uusimaan lähitulevaisuudessa. Tule mukaan!

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

2.–3.10. EuroBirdwatch (ks. s. 11)

30.10.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskenta

20.–21.11. Edustajiston syyskokous (ks. s. 16)

25.12.–9.1. Talvilintulaskentojen talvilaskenta

24.–28.1.2022 Pihabongauksen koululaisviikko

29.–30.1.2022 Pihabongaus

19.2.–6.3.2022 Talvilintulaskentojen kevätlaskenta

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

www.facebook.com/groups/

Bongariliitto

Sähköpostilista Bongariverkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Jäsenmaksu 35 e, Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

EteläKarjala

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

www.ekly.org

www.facebook.com/eklyry

Sähköpostilista EKLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Alueuutisia

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat:

Tapahtumat järjestetään ajankohdan epidemiatilanteen turvasuositusten mukaisina ja tilanteen vaatiessa perutaan. Seuraa ilmoittelua mahdollisista muista syyskauden tapahtumista yhdistyksen viestintäkanavissa.

26.9. seuraamme syysmuuttoa Lappeenrannan Linnoituksen valleilla Etelä-Karjalan museon pihapiirissä (Kristiinankatu 15). Oppaat ovat paikalla klo 8–12.

3.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Seuraamme syysmuuttoa perinteisesti Tiuruniemen kärjessä. Kokoonnumme parkkipaikalla (Tiuruniementie 247–249, entisen Tiuruniemen sairaalan parkkipaikka) klo 8.

Parikkalan ja Rautjärven

lintukerho:

Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Liittyminen: hanna.aalto@ornio.net.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@hotmail.com, p. 040 745 0963.

www.oriolus.org.

www.facebook.com/oriolusry

Sähköpostilista Oriolusposti ja WhatsApp-ryhmät. Ks. ohjeet verkkosivuilta tai maria.tirkkonen@hotmail.com.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com. www.birdlife.fi/kly www.facebook.com/kailintuyhd Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 27 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenmaksu 100 e.

26.10. Luontokuvailta Kajaanin Kaukametsä-salissa (Koskikatu 2) klo 18. Tapahtumasta tarkemmin jäsentiedotteessa.

Marraskuussa kuukausikokous (yleisökokous) Paltaniemen kylätalolla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

27.11. KLY:n pikkujoulujuhla. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa.

Kanta-Häme

BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi. Pj Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747.

www.khly.fi

www.facebook.com/

birdlifekantahame

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

Tapahtumat: Syys–joulukuun aikana KLY:n sääntömääräinen syyskokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteissa ja syyskokouskutsussa.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Tämä kisa on henkilökohtainen. Kerätään lokakuun aikana lintuhavaintoja KLY:n alueelta. Kisasta tiedotetaan jäsentiedotteella.

2.–3.10. EuroBirdwatch. Tapahtumasta tiedotetaan jäsentiedotteella.

Porkkalan lintuviikko toi luennot verkkoon

Toukokuussa retkeilysäiden puolesta ei tarvinnut jännittää, koska toista kertaa järjestetty Porkkalan lintuviikko pidettiin tänä vuonna etätapahtumana. Viikon aikana verkkoon jaettu luontoja lintuaiheinen ohjelmisto sai mukavasti yleisöä ja kiitosta. Oman lisänsä tapahtumaan toi Olli Sakselan valokuvanäyttely Porkkalan linnut, joka oli Kirkkonummen uuden Fyyri-kirjaston ensimmäinen näyttely.

Luennot, tarinoinnit sekä lintupaikkojen esittelyvideot ovat yhä milloin tahansa katseltavina tapahtuman verkkosivulla www.porkkalanlintuviikko.fi sekä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan omalla Youtube-kanavalla. Tringan lisäksi tapahtumassa olivat mukana Kirkkonummen kunta ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys KYY.

Hanna Mensonen (Tringa)

Kemi-Tornio

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi.

www.xenus.fi

www.facebook.com/ groups/1257825654299957

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ajankohtaista: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenuksen toimialueen vuoden 2021 lintu on varpunen. Kaikkien jäsenten

toivotaan osallistuvan vuoden linnun seurantaan ja merkitsevän havaintonsa Tiira-lintutietopalveluun. Havaintoja kerätään mm. esiintymispaikoista, yksilömääristä jne. Havainnot voi laittaa myös yhdistyksen puheenjohtajan sähköpostiin. Xenuksen uutiset ja tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät sekä Facebookista että verkkosivuilta.

Keski- ja PohjoisUusimaa Kksea

Pohjois-UudenmaanLintuharra

s a a t yr Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi. Pj. Pia Hovi, piahovi@hotmail.com. www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, kannattajajäsen (vapaaehtoinen korkeampi jäsenmaksu) 50 e.

Tapahtumat:

23.11. Yhdistyksen syyskokous klo 18 Järvenpää-talolla. Etäosallistuminen mahdollista. Kokouksessa valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä käsitellään muut sääntömääräiset asiat.

Apus jatkaa etä-lintuiltojen järjestämistä noin kerran kuussa. Aiheina mm. Tiira-lintutietopalvelu, retkien suunnittelu, sääolot ja lintumuutto sekä lintusovellukset verkossa. Koronarajoitusten salliessa retket mahdollisia. Seuraa yhdistyksen nettisivuja sekä sähköisiä viestintäkanavia!

Ajankohtaista: Muista juhlavuoden lintu, varpunen, ja tallenna havaintosi Tiiraan.

Perinteinen joutsenlaskenta Pirkanmaalla

Paljonko laulujoutsenia löytyy Pirkanmaalta juuri ennen talven saapumista? Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys (PiLY) järjestää joutsenten laskennan tänä syksynä 13.–14.11., nyt jo neljännentoista kerran. Käy tarkistamassa paikkakuntasi järvenlahtia tai muita sopivia levähdyspaikkoja viikonlopun aikana, ja ilmoita havainnot Tiiraan (www. tiira.fi). On hyvä ilmoittaa joutsenten yksilömäärä, tarkka paikka ja kellonaika. Joutsenten lisäksi on suositeltavaa laskea ja ilmoittaa muutkin vesilinnut.

Viikonlopun tuloksista laaditaan kooste Lintuviestiin ja PiLY:n foorumille. Jos et voi ilmoittaa havaintoja Tiiraan, läheta havaintosi yhdistykselle sähköpostitse (pily@pily.fi). Muista tällöin laittaa mukaan ainakin havainnon kellonaika, tarkka paikka ja havainnoitsijat. Näin saadaan havainnot mukaan Pirkanmaan joutsenten yhteissummaan.

Jukka T. Helin (PiLY)

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

kiinnostuneet lapset ja nuoret. Uudelle jaostolle on jo perustettu Whatsapp-ryhmä. Lisätietoja nuorisojaoston toiminnasta saat Juho Hartikalta (juho.hartikka@hotmail. com, 040 960 7930).

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi

www.facebook.com/ kuusamonlintukerho

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Aikuinen 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e ja perhekuntamaksu (koko perhe) 29 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com.

www.kyly.fi

www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys

Yhteistempauksella 30 linnunpönttöä suojelumetsään

Juhani Hannila ja Jukka Mansikkamäki

Kälviän Ruotsalossa asuneelle lintuharrastaja Esko Järvelle oli luonto ja sen kanssa sovussa eläminen kaikki kaikessa. Hän suojeli kotimetsänsä 30 vuotta sitten yksityismaiden luonnonsuojelualueeksi ja rakenteli vajaan viiden hehtaarin alueelle noin sata linnunpönttöä. Esko seurasi pönttöjen pesintöjä ja tutki yhteistyössä yliopistojen kanssa muun muassa varpuspöllön pönttöi-

KeskiPohjanmaa

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 044 780 9307. www.kpbirdlife.fi

KESKI-POHJANMAA

www.facebook.com/BirdLifeKeskiPohjanmaa

Yhdistyksen sähköpostilista tuli tiensä päähän 15.12.2020. Uudesta korvaavasta sähköpostilistasta ilmoitetaan erikseen.

Jäsenmaksut 2021:

Aikuiset 25 e, nuorisojäsenet (alle 21 v) 15 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

KeskiSuomi

Yhteystiedot:

hin keräämien ruokavarastojen käyttöä talvisin.

Eskon itsensä rakentamien pönttöjen aika on ohi. Partiolippukunta Kälviän Metsäveikot ja BirdLife Keski-Pohjanmaa tarttuivat haasteeseen: lippukunnan

7–13-vuotiaat lapset rakensivat 30 pönttöä korvaamaan koskemattoman vanhan metsän pesäkadon, ja huhtikuussa BirdLife Keski-Pohjanmaan asiantuntijat ripustivat pöntöt partiolaisten avustuksella paikoilleen.

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj.

Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@ gmail.com, p. 040 865 7053.

www.birdlife.fi/ksly

www.facebook.com/kslyry

www.instagram.com/ksly_ry

Sähköpostilista Kaakkuriverkko ja kolme Tulkku-Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Tapahtumat: 18.9. KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen

Pöntöt mitoitettiin useille mahdollisille pesimälajeille, ja niiden sijainneista tallennettiin koordinaatit. BirdLife Keski-Pohjanmaa seuraa pönttöjen asuttamista tulevina vuosina.

BirdLife Keski-Pohjanmaa on järjestänyt vuosien varrella Kälviän partiolaisten kanssa useita lintuopastuksia ja perhepäiviä. Monessa partiolaisessa on näin syttynyt myös lintuharrastuksen kipinä.

toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue ja ilmoittaudu 16.9. mennessä: tuomas. syrja@gmail.com, 040 776 6794.

26.9. Opastettua muutonseurantaa Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla. Yhdistys tarjoaa staijikahvit. Tapahtuman järjestämisessä seurataan ajankohtaista koronaohjeistusta, minkä vuoksi retkelle on ilmoittauduttava etukäteen. Ilmoittautumiset Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com).

3.10. Opastettua muutonseurantaa Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla. Yhdistys tarjoaa staijikahvit. Tapahtuman järjestämisessä seurataan ajankohtaista koronaohjeistusta, minkä vuoksi retkelle on ilmoittauduttava etukäteen. Ilmoittautumiset Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail.com).

17.11. Syyskokous. KSLY:n sääntömääräinen syyskokous klo 18

Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa (os. Vapaudenkatu 39–41). Syyskokouksessa esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat: valitaan mm. yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2022, hallituksen jäseniä ja BirdLife-edustajat toimikaudelle 2022–23 sekä käsitellään tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Perinteinen määrityskisa ja pikkujoulut järjestetään koronatilanteen sallimissa rajoissa – seuraa ilmoittelua!

Tapahtumien toteutuminen riippuu aina kulloisestakin koronavirustilanteesta, joten seuraathan ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen nettisivujen tapahtumakalenterissa ja Facebookissa.

Nuorisojaosto:

KSLY:n nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista

Uusi sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 28 e, koululais- ja opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 5 e

Tapahtumat:

2.10. (varapäivä 3.10.) Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen syysmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa. partanen@yahoo.com).

16.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Valkealan kirjastossa (Kustaa III tie 1, Valkeala). Esillä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutosehdotus. Ehdotus tullaan julkaisemaan hyvissä ajoin ennen kokousta kotisivuilla. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä Google Meet -ohjelman avulla. Mikäli osallistut etäyhteydellä, pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään 15.11. klo 18 sähköpostilla antto.makinen@ gmail.com

1.12.–28.2. Perinteinen talven pihapinnakisa. Ilmoittautumiset Joni Räsäselle (joni.rasanen1@ gmail.com).

6.12. Perinteinen itsenäisyyspäivän pinnaralli. Ralliaika klo 6.30–16.30 ja rallialueena KyLY:n toimialue. Lisätietoja myöhemmin.

Ajankohtaista:

Koko vuoden ekopinnakisa on käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

Lappi

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Olli-Pekka Karlin, puheenjohtaja@lly.fi.

www.lly.fi

www.facebook.com/LapinLintutieteelinenYhdistys

Lintuharrastajien ja partiolaisten yhteistyöllä syntyi uusia kestäviä koteja monille eri linnuille.

Jukka Mansikkamäki

KESKI-POHJANMAA

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki), hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487.

www.hakkilohja.fi

www.facebook.com/hakkiry

www.instagram.com/hakki_ry

Kaksi Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 6 e.

Tapahtumat:

16.11. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous klo 18 Nummentie 71 A, Lohja ja etänä (Meet).

Osallistumisohjeet tulevat Hakin kotisivuille ja sähköpostijakeluna jäsenille.

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com. www.lhlhry.fi

www.facebook.com/lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Tapahtumat:

Seuraa tapahtumia ja niiden muutoksia verkkosivuilta "Tapahtumat" ja "Keskustelu" -välilehdiltä.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry. mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412. www.birdlife.fi/mly www.facebook.com/merenkurkunlty

Sähköpostilista MLY-lista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan.

Kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat:

19.9. klo 8–12. Torniopas paikalla Gålörenin tornissa.

6.10. klo 14–18. FotoFennican PopUp sairaalan rannassa pesäpallokentän ja rannan välissä olevalla parkkipaikalla. Tule testaamaan kiikareita ja kaukoputkia!

25.11. Sääntömääräinen syyskokous, etänä. Ennakkoilmoittautumiset ja kokouslinkit: anne.paadar@ gmail.com

6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli.

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@ oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621.

www.oa.fi

www.facebook.com/ OstrobothniaAustralis

Jäsenmaksut / Medlemsavgift 2021:

Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

Tapahtumat / Aktiviteter:

Följ med Oas Facebook och webbsidor.

Pirkanmaa

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PiLY) – BirdLife Pirkanmaa, pily@ pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231.

www.pily.fi

www.facebook.com/pirkanmaan. lintutieteellinen.yhdistys.ry

Telegram-ryhmä ja foorumi, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

1.1.–31.12. Ekopinnakisa PiLYn toimialueella. Tarkemmat ohjeet kotisivuilta.

1.1.–31.12. PiLYn kotiseutukisa 2021. Kuka havaitsee vuoden aikana PiLYn toimialueella eniten lajeja omalla kotiseudullaan? PiLYn kotiseutuskaba on avoin kilpailu kaikille alueen lintuharrastajille.

Tässä kilpailussa kotiseutu on ympyrän muotoinen alue, joka ulottuu omalta kotiovelta 1000 metriä joka suuntaan. Katso ohjeita kotisivujen tapahtumista.

18.9. Havainnoidaan muuttavia ja paikallisia lintuja Tampereella Iidesjärven lintutornilla (Nekalantie 101, 33800 Tampere) klo 10–11. Oppaana Ville Wallgren. Tapahtumassa on säävaraus. Pakollinen ilmoittautuminen osoitteeseen pily@pily.fi. Tapahtumaan saa osallistua vain terveenä. Tapahtumassa noudatetaan voimassa olevia koronasuosituksia ja -määräyksiä. Jos osallistujamäärää joudutaan karsimaan, karsinta tehdään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Syys–lokakuun vaihteessa pyritään järjestämään Säpin retki. Seuraa kotisivuja.

9.10. kuunnellaan pöllöjen syyssoidinta Sastamalassa, Salmin Otamuksen nuotiolla klo 19–21. Noudatetaan voimassa olevia koronaohjeita ja -määräyksiä. Järjestäjänä Nokian Lintukoulu.

13.–14.11. Perinteinen joutsenlaskenta Pirkanmaan maakunnassa. Paljonko laulujoutsenia löytyy Pirkanmaalta juuri ennen talven saapumista? Käy tarkistamassa paikkakuntasi järvenlahtia tai muita sopivia levähdyspaikkoja viikonlopun aikana ja ilmoita havainnot Tiiraan (www.tiira.fi). Tiiraan on hyvä ilmoittaa yksilömäärä, tarkka paikka ja kellonaika.

25.11. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Kokouksessa valitaan neljä hallituksen jäsentä seuraavalle kaksivuotiskaudelle erovuoroisten tilalle sekä toiminnantarkastajat ensi vuodelle. Vah-

vistetaan jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2022. Valitaan PiLYn edustajat (seitsemän) BirdLife Suomen edustajistoon. Myönnetään PiLYn jokavuotinen linnustonsuojelupalkinto sekä palkinto aktiivisesta vapaaehtoisesta työstä lintuharrastuksen tai lintutietämyksen edistämisestä. Syyskokous pidetään etäkokouksena. llmoittaudu sähköpostilla tuija.m.palonen@gmail.com viimeistään 22.11. Kokouksen fyysinen pitopaikka on PiLYn varasto Lempäälässä Sääksjärvellä (Kannistontie 124, varasto 18). Suositellaan, että paikalle ei tule osallistujia, vaan kokoukseen osallistutaan etäyhteydellä. Paikalle otetaan enintään viisi henkilöä.

Seuraa säännöllisesti PiLYn kotisivujen tapahtumia (www.pily.fi/ tapahtumat), koska sinne päivitetään jatkuvasti uusia tapahtumia. Kotisivuilta löytyy tapahtumista myös lisätietoja. Varsinkin nyt koronakaudella tapahtumien lisäykset ja muu-

Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLyn että Luonnonperintösäätiön kotisivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa (www.luonnonperintosaatio.fi/ lahjoita/kampanjaan2?sku=kampanja-pirkanmaa). Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla. Poliisihallitus on myöntänyt Luonnonperintösäätiölle rahankeräysluvan päätöksellään 30.7.2020. Luvan numero on RA/2020/921. Lupa on voimassa 1.9.2020 alkaen koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 0186 607. www.pklty.fi www.facebook.com/pklty

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 21 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

tokset jo ilmoitettuihin tapahtumiin näkyvät kotisivujen kautta.

Nuorisojaosto: Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjänä Niklas Paulaniemi (npaulaniemi@ gmail.com).

Nokian Lintukoulu: Nokian Lintukoulusta voi lukea linkistä: www.pily.fi/lintukoulu

Ajankohtaista:

1) PiLY myy linnunruokaa. Myynti tapahtuu kotisivujen kautta. Sieltä löytyvät hinnat, tilausohjeet ja nouto-ohjeet.

2) PiLYn uudet jäsenet 2021 saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon.

3) Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016 ja siitä on otettu toinen painos. Lisätietoja kirjasta ja sen tilaamisesta saa kotisivuilta.

4) Joukko PiLYn veteraanijäseniä on 5 vuoden työskentelyn tuloksena saanut valmiiksi hienon kirjan lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella. Kirjan ”Lintujen viemää – muisteluja lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella” on toimittanut yhdistyksen alkuvuosien sihteerinä ja puheenjohtajana toiminut Mikko Jokinen. Kirjan hinta on 20 e + posti- ja pakkauskulut. Hinnat sisältävät ALV:n. (www. pily.fi/lintujenviemaa)

5) PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”.

12.1.2022 Kuukausikokous. Vuoden 2020 lintukuvakavalkadi. Hailuodon lintuseura: Lisätietoja: Juha Markkola, jmarkkol@gmail.com.

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj Eelis Rissanen, eelisri67@gmail.com, p. 050 569 9091. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista Kuikkalista, ks. ohjeet verkkosivuilta Jäsenmaksut 2021:

Varsinaiset jäsenet 26 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat:

18.9. SyysTaesto

1.10. Sääntömääräinen syyskokous

2.–3.10. EuroBirdwatch

4.12. Talvipinnaralli

Porvoon seutu

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne. nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. www.psly-bnff.com

Enon lintukerho: Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254.

Juuan lintuharrastajat: Juuan lintuharrastajat, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 018 6607.

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry PPLY). Puh. ark. klo 10–16: 040 936 7749 (ei tekstiviestejä). Pj. Seija Rannikko, seijarannikkoster@ gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi www.facebook.com/pply.fi

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen Aureola-vuosikirja), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e (ei Aureolaa), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat:

Kaikissa tapahtumissa koronavaraus. Rajoitusten salliessa kuukausikokoukset pidetään Oulussa Linnanmaan kampuksella, salissa SÄ102, klo 18 alkaen.

2.–3.10. EuroBirdwatch-viikonloppu.

13.10. Kuukausikokous, aihe avoin.

10.11. Sääntömääräinen syyskokous. Kokouksen jälkeen Sami Timosen esitelmä: ”Muuttolintujen muutontutkimuksen kultainen aikakausi – menetelmiä ja tuloksia.”

4.12. PPLY:n talviralli. Ks. www.pply. fi/pinnat-ja-rallit/linturallit.

8.12. Kuukausikokous. Pohjois-Suomen määrittäjämestaruuskisa. Kisan pitää viime vuoden voittaja Juhani Karvonen.

www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista Corvus-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2021:

Jäsenmaksu 28 e, perheenjäsenet ja nuoret 13 e, kannatusjäsenmaksu 40 e.

Tapahtumat:

Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkkoja Facebook-sivuilla.

Päijät-Häme

BirdLife Päijät-Häme (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys) phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@phnet.fi, p. 040 508 0492.

www.phly.fi

www.facebook.com/phlyry

www.instagram.com/phly1970 Sähköpostilista ja WhatsApp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat:

25.9. ILO-ralli, eli Iitti-Orimattila-Lapinjärvi-ralli yhdessä naapuriyhdistysten kanssa.

2.10. klo 7–14 EuroBirdwatch-tapahtuma Asikkalan Pulkkilanharjulla Vähäsalmen majakalla. Seuraamme yhdessä syysmuuttoa asiatuntevien oppaiden avustuksella. Yhdistys tarjoaa mehua ja retkimuonaa. Tervetuloa mukaan Euroopan suurimpaan lintutapahtumaan!

3.10. Hanhi- ja kotkaretki suuntana Orimattila–Kärkölä. EuroBirdwatch-tapahtuma. Marraskuussa syyskokous.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Nro 3, 26. vuosikerta

Julkaisija BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu Seppo Alanko

Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu, 2021

Ilmoitusmyynti Juha Halminen puh. 050 592 2722 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos 28 400 kpl

Ilmestyminen BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2021 kolmena numerona: 21.1., 15.4. ja 16.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 15 000 jäsentä ja 9 000 tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja

Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja

Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden

päätoimittaja

Jan Södersved

Hallintopäällikkö

Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori

Inka Plit

Suojeluasiantuntija

Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija

Aapo Salmela

Lintuvesiasiantuntija

Heikki Helle

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoapulainen

Sami Lyytikäinen

Ohjelmoija

Mirko Sillanpää

Ohjelmoija

Ilari Kauko

Ohjelmoija

Toni Vänttinen

Puheenjohtaja

Mika Asikainen

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Rauman seutu

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen. www.rslh.info www.facebook.com/pages/raumanseudunlinnut www.instagram.com/rslh_linnut Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20-v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto:

RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Lisätietoja antaa nuorisojaoston puheenjohtaja Hannes Halminen, nuorisojaosto. rslh@gmail.com.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 018 7028 www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e, kannatusjäsen 100 e.

Tapahtumat: Koronatilanteesta johtuen tapahtumia, kuten lintuiltoja ja lintukävelyjä, ei voida toistaiseksi varata tai sopia etukäteen. Tulevat mahdolliset tapahtumat ilmoitamme yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ajankohtaista:

Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio, nuotio.kimmo@ gmail.com, p. 040 125 2855.

Suomenselkä

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.

www.sslty.fi www.facebook.com/SSLTY

Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Jäsenmaksu 35 e, perhejäsen 5 e, pelkkä lehden tilaus 35 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 15 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat:

18.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala, 040 541 0582.

2.10. Karsturallli Karstulassa klo

7–15. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: santtu.ahlman@gmail.com tai 044 509 6814.

6.1.2022 Loppiaisralli. Koko toimialueen tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 20 joukkuetta.

Lisätiedot: Esko Rajala, 040 541 0582.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi www.facebook.com/SuupohjanLTY Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

Ajankohtaista:

Yhdistys kehittää toimintaansa. Millaista ohjelmaa, tapahtumia tai sisältöä verkkosivuille sinä haluaisit? Laita viestiä sply@saunalahti.fi tai ota yhteyttä muussa muodossa.

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry (Tringa), toimisto@ tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@tringa.fi, p. 040 763 2595. www.tringa.fi www.facebook.com/tringary instagram.com/tringa.ry twitter.com/tringa_ry

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021: Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat: 19.–23.9. Täydenkuun yhteishavainnointitapahtuma. Nyt kokeillaan uutta! Havainnoi yömuuttoa sopivalla paikalla seuraavan täydenkuun aikaan eli 19.–23.9., ja ilmoita yöhavaintosi 26.9. mennessä Tringalle. Katso ohjeet tapahtumakalenterista: www.

tringa.fi/events/kuuhavainnointi. Tiedustelut: tringa.kuuhavainnot@gmail.com

26.9., 3.10. ja 10.10. klo 9–12 Aamupäivä lintuasemalla -lintuopastukset Hangon lintuasemalla. Aamupäivä vietetään lintuaseman oppaan seurassa yhdellä maamme tunnetuimmista lintupaikoista muuttoa havainnoiden ja muuttavien lintujen määrittämiseen keskittyen. Opastus kestää noin 3 tuntia ja sille mahtuu mukaan 10 lintuharrastajaa. Lisätietoja: www. halias.fi/opastukset.

2.10. Syysmuuton tarkkailua Majavatien kallioilla. Muuttoa tarkkaillaan opastetusti Helsingin Vanhankaupunginlahden Majavatien kallioilta, oppaat paikalla klo 8–14. Paikalle voi tulla (ilmoittautuneena) koko ajaksi tai oman aikataulun mukaan. Maksuton, ilmoittautuminen 30.9. mennnessä. Tiedustelut: opastukset@ tringa.fi.

3.10. Lintukävely Helsingin Viikissä. Retkellä katsellaan syksyisten peltojen lintuja ja Vanhankaupunginlahden vesilintuja. Lähtö klo 12 Lintuvarusteen edustalta (Koetilantie 1), paluu noin klo 15. Maksuton, retki sopii myös aloitteleville lintuharrastajille. Ilmoittautuminen 1.10. klo 16 mennessä. Tiedustelut: opastukset@tringa.fi. Tringa järjestää syksyllä maksuttomia opastuksia ja lintukävelyitä pääkaupunkiseudulla. Kaikkiin syksyn tapahtumiin on ennakkoilmoittautuminen. Koronatilanteesta johtuen muutokset mahdollisia, tarkista ajantasaiset retkitiedot verkosta: www. tringa.fi/tapahtumakalenteri.

Nuorten linturyhmä:

Tringan nuorten linturyhmä järjestää retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa.

Retkiä suunnitellaan ja havaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilö Jiri Liljalta: jirililja@hotmail.com. Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa. nuoret

Ajankohtaista:

Tringan ekopinnaskaba ja kuntaskaba 2021. Lisätiedot ja osallistumisohjeet löydät verkosta: www.tringa. fi/kisa.

Hangon lintuasema. Lähde havainnoijaksi Pohjoismaiden parhaalle vaelluslintuasemalle! Asemamaksut: 35 e/vuosi (opiskelijat, työttömät/ vähävaraiset 10 e/vuosi). Varaukset: halias@tringa.fi. Lisätietoja: www. halias.fi.

Valkeakoski

Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, m3ktor@gmail.com, p. 040 738 3386. vlhry.fi

www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat twitter.com/vlhry

www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat Sähköpostilista ja Telegram-ryhmät, ks. ohjeet verkkosivuilta.

ISSN 2489-7906

Jäsenmaksut 2021:

Aikuiset 20 e, alle 18-vuotiaat 10 e.

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, p. 010 406 6200.

www.tly.fi

www.facebook.com/turunlty www.instagram.com/turunlty

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2021:

Varsinainen jäsen 34 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 12 e.

Tapahtumat:

2.10. Petostaijausta Liedon Linnavuorella klo 7.30–12. Tapahtuma on avoin yleisölle ja kaikille halukkaille. Retki on ilmainen eikä ilmoittautumista tarvita.

16.10. Lintukävely Ruissalossa Turussa klo 8–11. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta.

30.10. Pyhäjärviralli klo 7–18. Purkutilaisuus alkaen klo 18.30. Tarkemmat tiedot yhdistyksen kotisivuilla, Ukuli-verkossa, Facebookissa ja Instagramissa.

13.11. Lintukävely Ruissalossa Turussa klo 9–12. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta.

5.12. Talviralli. Tarkemmat tiedot yhdistyksen kotisivuilla, Ukuli-verkossa, Facebookissa ja Instagramissa.

7.12. Sääntömääräinen syyskokous klo 18. Paikkana Turun Martti, mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä. Tarkemmat tiedot ja kokouskutsu myöhemmin yhdistyksen kotisivuilla, Ukuli-verkossa, Facebookissa ja Instagramissa.

11.12. Lintukävely Ruissalossa Turussa klo 10–13. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta.

Nuorisojaosto:

TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan jaoston toimintaan, ks. liittymisohjeet verkkosivuiltamme: www.tly.fi/yhdistys/ nuorisotoiminta.

Ajankohtaista:

Jurmon lintuasema: fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@ tly.fi. Jäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-vuotiaat maksutta, muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi.

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä: linnustonsuojelu@tly.fi.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikket olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@yahoo. com. Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se t. 040 588 1478.

www.alandsfagelskyddsforening.com

www.facebook.com/ fagelskyddsforeningen

Medlemsavgift 2021: Vuxna 25 e, ungdomar under 18 år 10 e.

Aktiviteter:

Andra söndagen i månaden Big Sit Åland 2021. Vi har bestämt att köra detta evenemang totalt 12 gånger. Det går ut på att vi skall se hur många arter vi kan observera på en förhands bestämd plats under ett år. Vi kunde täcka så många kommuner som möjligt även i skärgården.

21.9 Fågelguidning. Samling kl 17.15 vid Notgrundet, Svibyviken.

23–29.9 Signilskär långhelg. Begränsat antal platser. Obs: väderberoende.

26.9 Signilskär dagsutflykt. Start kl 7 från Käringsundsgästhamn/ Bodegan. Retur från Signilskär vid 14-tiden. Pris 40 e/pers, Begränsat antal platser. Anmälan till alandsfagelskyddsforening@yahoo. com. Obs: väderberoende.

2–3.10 EuroBirdwatch. Vi deltar i hela Europas gemensamma skådningshelg. Tanken är att vi gör som ifjol på big day Åland och sprider ut oss i så många kommuner som möjligt. Man får själv bestämma hur länge man håller på. Aktiviteten kan genomföras ensam eller i par. Meddela gärna Johan Ekholm vilka kommuner/områden ni väljer att besöka under helgen. Det går bra via föreningens mejl eller messenger.

10.10 Lågskär dagsutflykt. Start kl

7.30 från Östra hamnen, retur kl 15 från Lågskär. Begränsat antal platser. Pris 40 e/pers. Anmälan till alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Obs: väderberoende.

Liity jäseneksi!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Liittymislahjaksi saat:

Rissa kiikarissa

-lintuharrastusopas

n Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.

BirdLife Suomen havaintovihko n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.

Lisäksi muut jäsenedut

n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!

Toimi näin:

• Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity

• tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15)

• tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

LAAJA JA KRISTALLIN KIRKAS

TSN-99

Nature will never look the same again. Consider the game changed.

Huippuluokan luontokokemus Kowan kanssa!

TSN-99 Prominar on Kowan ensimmäinen 99 mm tarkkailukaukoputki, jossa on käytetty sekä kuperaa XD-linssiä että puhdasta fluoriittikidelinssiä. Suuren etulinssinsä ansiosta saat erinomaisen optisen suorituskyvyn myös heikossa valaistuksessa. Laadukas optinen rakenne mahdollistaa yksityiskohtaisen ja terävän kuvan ilman värivirheitä.

• Suuri 99 mm etulinssi ylivoimaiseen suorituskykyyn heikossa valaistuksessa

• Parannetut optiset pinnoitteet sekä likaa ja tahroja hylkivä KR-pinnoite

• Kowan ensimmäinen kaukoputki XD-linssillä ja fluoriittikidelinssillä

TE-80XW 40x Laajakulmaokulaari

Uuden kaukoputken kanssa julkaistaan myös uusi 40x laajakulmaokulaari, jossa on markkinoiden laajin näkökenttä!

Ennakkotilaa nyt!

Kowa TSN-99 on ennakkotilattavissa Kowa -jälleenmyyjiltä. Toimitukset alkavat lokakuussa 2021.