Tiedonhankintaraportti Kaaviosta näkyy, että sekä opettajat että opiskelijat kannattavat opiskelijoiden itsenäistä oppimista ja opiskelijoiden itse tuottaman opintosisällön hyödyntämistä. Kerätyistä tuloksista havaitaan, että opiskelijat ovat hyvin tietoisia innovatiivisista lähestymistavoista kuten luovasta ongelmanratkaisusta, muotoiluajattelusta, aivoriihistä, hissipuheiden tai pitchauksen käytöstä ja kilpailusta sekä niiden käytöstä liike-elämässä. Luovan ajattelun kehittäminen oli yksi opettajien tavoitteista, ja sitä käytetäänkin jo. Opiskelijat mainitsivat myös pelillisyyden useita kertoja. Opettajat käyttävätkin jo tätä menetelmää työssään. Voimme kuitenkin sanoa, että opiskelijat toivoisivat näkevänsä vielä enemmän pelillistettyä ja digitalisoitua sisältöä. Myös opettajat kannattavat digitaalisten taitojen käyttöä innovaatioiden tukemiseksi. Sekä opiskelijat että opettajat ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistyö yritysmaailman kanssa tukisi yrittäjämäistä ja innovatiivista opetustapaa. Opettajat mainitsivat useita kertoja, että yrittäjyyskoulutuksen yhteydessä on pidettävä mielessä, että yrittäjyys ja yrittäjäksi ryhtyminen eivät sovi kaikille. Yrittäjyyttä voidaan opettaa ja yrittäjyystaitoja kehittää, mutta opiskelijoita ei pidä painostaa ryhtymään yrittäjiksi. Keskusteluissa liiketoiminnan edustajat toivat esiin mielipiteen, että yrityksen menestymiseksi tarvitaan erilaisia työntekijöitä, ja että yritykset tarvitsevat myös työntekijöitä, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita ja vähemmän yrittäjämielisiä. Näin yritykset voivat varmistaa, että työntekijät, joilla on yrityksen tarvitsemia taitoja, pysyvät yrityksen palveluksessa eivätkä alituisesti etsi muita työmahdollisuuksia. Useita kertoja tuli esiin myös se, että opiskelijoita on opintojen aikana ohjattava tunnistamaan tuleva työidentiteettinsä, ja heitä on tuettava siirtymässä opiskelijan roolista työuralle. Valmistuessaan opiskelijat eivät pidä itseään työttöminä, vaan pikemminkin näkevät olevansa siirtymässä opiskelusta työelämään. Opiskelijat mainitsivat, että koulutuksen järjestäjien ja yritysten pitäisi nähdä tämä siirtymäkausi uudenlaisesta näkökulmasta, ja näiden olisi hyvä tarjota entisille opiskelijoille lisämahdollisuuksia uransa rakentamiseen (esim. verkostoituminen, erityistaidot, mentorointi jne.). Jotkut haastatelluista yrittäjistä olivat äskettäin valmistuneita ja monet heistä mainitsivat, että he olisivat toivoneet saaneensa lisää käytännön tietoa liiketoiminnan harjoittamisesta (esim. lainsäädännöstä ja verotuksesta) opintojensa aikana. Tästä olisi ollut apua siirtymässä yrittäjäksi ja työnantajaksi. He kokivat, että yrittäjyyskoulutusta tarjoavan yliopiston vastuulla oli myös tarjota heille välineitä liiketoiminnan käytännön tilanteista selviytymiseen.
Yliopisto-yritysyhteistyö Kuten edellä on todettu, opettajat ja opiskelijat kannattavat yritysyhteistyön kehittämistä. Se on myös melko yleistä koulutusalalla. Haastatellut yrittäjät ovat asiasta samaa mieltä, ja ehdottavat erilaisia kehittämistoimenpiteitä.
16
IO1. Tiedonhankintaraportti
