Asuntomme 2/2023

• Asoasumisessa viehättää huolettomuus

• ARA-vuokra-asuminen tuo vakautta elämään

• Asunnottomuudesta

halutaan kokonaan eroon

• Omatoiminen varautuminen on osa kriisinkestävyyttä •

ARA-asuntoja tarvittaisiin joka puolelle Suomea

YHÄ USEAMPI ASUKAS KÖYHYYSRAJALLA

Tampereen yliopiston ja SAK:n duunariköyhyystutkimuksen ensimmäisessä selvitysosassa todetaan, että yhä suurempi osa suomalaisista työssäkäyvistä ihmisistä on köyhyysriskin piirissä. Tulevan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä Vuokralaiset ry:n mielestä on varmistaa, että Suomessa pärjätään oman palkan turvin.

Selvitysosassa tuodaan esiin, että joka kolmas suorittavaa työtä tekevä suomalainen elää melko suuressa ja joka kymmenes suuressa köyhyysriskissä. – Suomen sosiaalipoliittinen järjestelmä lähtee siitä, että työssäkäyvä ihminen pärjää omillaan. Näin ei tilanne enää ole edes monen keskituloisen kohdalla, saati sitten pienituloisen asukkaan kohdalla. Asumisen kulut, niin vuokrat kuin asuntolainakulut, ovat nousseet yhtä lailla ruoan hinnan ja bensakulujen kanssa, mutta palkat eivät ole pysyneet samassa tahdissa, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita Voimakkaasti nousut rahan hinta eli korkotason kohoaminen ja energiakustannusten nousu ovat vaikuttaneet rajusti viimeisen vuoden aikana myös omakustannusperiaatteen mukaan määriteltäviin ARA-vuokriin. Myös kiinteistöjen ylläpidon kustannukset olivat Tilastokeskuksen mukaan nousseet lähes 14 % vuoden 2022 lopussa edelliseen vuoteen verrattuna. Moni ARA-yhtiö joutuu miettimään nyt toista vuokrankorotuskierrosta tälle vuodelle.

– ARA-asunnoissa asuu paljon pieni- ja keskituloisia asukkaita, joilla ei ole taloudellista pelivaraa samalla tavalla kuin hyvin toimeentulevilla kotitalouksilla. Näille ihmisille pitää nyt saada näkymä siitä, että valtio toimillaan pitää myös heitä yhteiskunnassa mukana, korostaa Viita.

Vuokralaiset ry ei kannata asumistukeen leikkauksia.

– Leikkaamalla asumistukea lisätään vain toimeentulotukien käyttöä, mikä ei ole kestävää toimintaa varsinkaan tässä tilanteessa. Asumistukileikkaukset vaikuttaisivat välittömästi juuri niihin ihmisiin, jotka elävät jo nyt köyhyysrajan alla tai sen tuntumassa. Kyse on jälleen siitä, halutaanko yhteiskunnassa pitää kaikki ihmiset mahdollisuuksien tasa-arvon äärellä, korostaa Viita.

Asumisen tuet kannattelevat koteja ja hyvinvointiyhteiskuntaa

Yhteiskunnassa puhaltavat nyt tuulet, joiden myötä valtion tukimuodot kohtuuhintaisella asumiselle kyseenalaistetaan. Sekä asumistukea että ARA-asuntojen tuotantotukea halutaan supistaa.

ASUMISOIKEUSASIOIDEN ENSIMMÄINEN NEUVOTTELUKUNTA JÄRJESTÄYTYI

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Jari Riskilä on valittu ensimmäisen asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi Asuntosäätiön asukasedustaja Mikael Friman.

Toimintansa juuri aloittaneen neuvottelukunnan tehtävänä on seurata asumisoikeusjärjestelmän toimintaa, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja sekä muulla tavoin kehittää asumisoikeusasumista koskevia asioita.

Ympäristöministeriö asetti valtakunnallisen asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan ensimmäiseksi toimikaudeksi 1.1.2023–31.12.2024.

Neuvottelukunnan varsinaisia jäseniä ovat asukkaat, yhteisöt ja järjestöt. Ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja Valtiokonttorin edustajat voivat osallistua kokouksiin asiantuntijoina.

ILMOITTAUDU MUKAAN VUOKRALAISPÄIVILLE

Syksyn Vuokralaispäiviä valmistellaan jo kovaa vauhtia. Tänä vuonna Vuokralaispäivät pidetään 8.–10.9. Viking Gabriellalla. Tutustu päivien ohjelmaan sivulla 14 ja ilmoittaudu mukaan.

VUOKRALAISPÄIVÄT

On käsittämätöntä, että näin halutaan toimia aikana, jolloin asumiskustannukset ovat ennätyskorkealla ja kohonneet lainanhoitokulut nostavat niitä entisestään. Markkinoille tarvittaisiin entistä enemmän kohtuuhintaisia, normaaleja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Niitä ei ole syntynyt markkinoille ilman ARA-tuotantoa.

Asumistuki puolestaan kohdistuu ennen kaikkea pienituloisiin asukkaisiin ja tuen leikkaus pistäisi asukkaita entistä ahtaammalle arjessaan. Myös toimeentulotuen käyttö lisääntyisi eli asumistuen leikkaus olisi varsinaista hölmöläisten hommaa.

Tässä lehdessä sivulla 4–5 yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden toimitusjohtajat tuovat esiin hyviä syitä, miksi ARA-tuotantoa tarvitaan eri puolella Suomea. Myös vuokra- ja asumisoikeusasukkaiden haastatteluissa sivulla 10–12 tuodaan esiin ARA-asumisen etuja, ja korostetaan, että ARA-asumisessa on ennen kaikkea kyse ihmisten kodeista, perusturvallisuuteen vaikuttavista asioista.

Kolmisen vuotta sitten saatiin aikaan parlamentaarinen eli yli puoluerajat ylittävä asuntopoliittinen toimenpideohjelma, jossa puolueet sitoutuivat yli hallituskausien valtion tukeman asuntotuotannon ylläpitämiseen.

Tulevalla hallituksella on nyt näytön paikka tuon ohjelman eteenpäin viemisessä. Jos tavallisten asukkaiden ääni ei tulevan hallituksen korviin kuulu niin ehkä se kuuntelee elinkeinoelämää ja sijoittajia. Yritykset tarvitsevat jatkossakin työntekijöitä, joilla on varaa maksaa omalla palkallaan asumisensa. Samoin asumistukea tarvitaan jatkossakin, jotta ihmisillä olisi varaa asua myös yksityisesti omistetuissa vuokra-asunnoissa.

Tulevan hallituksen on hyvä ymmärtää, että asumisen eri tukimuodot ovat olennainen osa hyvinvointiyhteiskuntaa ja voidaan jopa sanoa, että ne osaltaan kannattelevat sitä. Kyse on myös syvästi inhimillisistä asioista. Sitä ei pitäisi minkään hallituksen unohtaa.

SUNA KYMÄLÄINEN

Puheenjohtaja

Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

8.–10.9.2023

ARA-asuntoja tarvittaisiin lisää joka puolelle Suomea

Kohonneet lainojen korot ja rakentamisen kustannukset ovat laskeneet ARA-tuotannon määrää lähes 40 % vuoden sisällä. Asuntomme-lehti kysyi eri puolella Suomea olevilta ARA-asuntojen tuottajilta kohtuuhintaisten asuntojen tarpeesta, ajankohtaisista kustannusnäkymistä sekä toiveista tulevan hallituksen asuntopoliittisiin linjauksiin.

TOIMITUSJOHTAJA TUUKKA TUOMELA

Hämeenlinnan asunnot

1.Kuinka paljon yhtiöllänne on asuntoja ja oletteko tänä vuonna rakentamassa uusia asuntoja?

2.Miksi valtion tukema asuntotuotanto on paikkakunnallasi tarpeellista ja pitäisikö ko. asuntoja saada tuotettua lisää?

3.Millä tavalla elinkustannusten nousu on vaikuttanut yhtiönne toimintaan?

4.Mitä toivoisitte tulevan hallituksen ottavan huomioon ARA-tuotannon kehittämiseksi?

TOIMITUSJOHTAJA RAIMO HÄTÄLÄ Sivakka, Oulu

1.Yhtiöllä on 8 350 asuntoa ja tänä vuonna aloitetaan 190 uuden asunnon rakentaminen.

2.ARA-tuotanto monipuolistaa asuntotarjontaa. Vapaarahoitteinen tuotanto keskittyy pienasuntoihin. ARA-asuntoja tarvittaisiin Ouluun lisää, koska perheasunnoista on kovasti pulaa.

3.Rakennuskustannusten nousun vuoksi uusien kohteiden aloituksia on viivästynyt.

4.Asuntotuotanto on ajautumassa taantumaan ja suhdannepoliittisista syistä ARA-tuotannon lisäämistä kaivataan rakentajien työllistämiseksi.

1.Yhtiöllä on 2 205 ja tarkoitus olisi rakentaa tänä vuonna uusia asuntoja muutama kymmenen. Lopullinen määrä riippuu kustannusarvioista ja siitä, mihin lopulliset vuokrahinnat tulisivat asettumaan.

2.ARA-asuntojen avulla pystytään tarjoamaan tukea elinkeinoelämän kasvulle ja kehittymiselle. Lisäksi ARA-tuotannon avulla estetään segregaatiota, koska kohtuuhintaisuutta löytyisi myös uudesta asuntokannasta. Lisäksi kohtuuhintaisen asuntokannan uudistuminen on oleellisen tärkeää ja siksi uutta ARA-asuntokantaa olisi hyvä tulla markkinaan säännöllisesti.

3.Rakennuskustannusten kohoamisen huomaa selvästi. On haasteita saada järkevänhintaisia urakkatarjouksia. Lisäksi korkotasojen nousut näkyvät rahoituskustannuksissa.

4.ARA tuotantoa tulisi saada myös MAL-alueiden ulkopuolelle. Joitain hajarahoituksia on toki saatu muille alueille, mutta tulee muistaa, että asuminen ei tule loppumaan maakuntakeskuksista tai muista aluekeskuksista; päinvastoin niihin muutetaan ja siirrytään alueiden ulkokehiltä.

Iso kysymys on myös se, miten olemassa olevaa vanhaa ARA-kantaa pystytään remontoimaan ja nykyaikaistamaan, jos yksi korjauskierros on ”säästetty” ja kohteella on vanhoja lainoja jäljellä. Tällainen esimerkiksi 80-luvun kohde ei nykyaikaistamisen jälkeen ole enää kohtuuhintainen. Vanhojen lainojen päälle tulee uudistamisen vaatimat rahoituskustannukset.

tarvittaisiin Suomea

TOIMITUSJOHTAJA MIRKA SAARIHOLMA

VAV-asunnot, Vantaa

1.VAV-konsernilla on yhteensä noin 11 600 asuntoa. Tänä vuonna meille valmistuu 115 uutta asuntoa.

2.Kysyntä kohtuuhintaiselle asumiselle on suurta. Erityisesti pienituloisille asumisen hinta on erittäin keskeinen kysymys, mutta sillä on myös elinkeinopoliittista merkitystä muun muassa työvoiman liikkuvuuden ja työllisyyden näkökulmasta.

Tämänhetkinen taloustilanne, jossa kotitalouksien taloustilanteet ovat muun muassa inflaation vuoksi koetuksella, tarve kohtuuhintaiselle asumiselle korostuu entisestään.

ARA-asuntotuotantoa tarvitaan kaikissa suhdannetilanteissa.

ARA-asuntoja tarvitaan Vantaalle lisää, koska tarvetta on. Kohtuuhintainen asuntotuotanto on yhteiskunnalle kustannustehokasta. MAL-sopimuksissa pitää turvata kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämisen edellytykset ja nostaa ARA-asuntojen osuutta asuntotuotannosta.

3.Nousseiden elinkustannusten vaikutus asukkaidemme taloustilanteisiin saattaa heijastua lievästi nousseissa vuokrasaatavissamme sekä lisääntyneinä vuokraveloista johtuvina häätöinä. Yhtiön puolella noussut kustannustaso vaikuttaa melko kokonaisvaltaisesti omakustannusperusteisessa liiketoiminnassa. Lainojen korkotaso on noussut, palvelujen ja tavaroiden hinnat nousseet ja uudisrakentaminen vaikeutunut.

4.Olisi tärkeää mahdollistaa ARA-tuotannon vastuullisuus ja kestävyys, vaikka sillä olisikin jonkin verran kustannusvaikutuksia, muun muassa sallimalla energiatehokkaiden ratkaisujen, kuten maalämmön käyttöönotto ja luomalla kannusteita vähähiiliselle uudis- ja korjausrakentamiselle. ARA-asuntotuotannon käynnistysavustukset tulisi mahdollistaa vähintään nykyisen tasoisina.

TOIMITUSJOHTAJA JARI NIEMI

Kouvolan Asunnot Oy

Meillä on 4 125 asuntoa. Suunnitteilla on uusia kohteita Kouvolan keskustaan. Vanhoja, tekniseltä kunnoltaan huonoja kiinteistöjä huonolla sijainnilla puretaan ja toisia peruskorjataan.

1.

2.Valtion tukemalla asuntotuotannolla pystytään tarjoamaan monimuotoista asumista kaikille sitä tarvitseville myös väestöltään vähenevillä alueilla. Ko. asuntotuotannon turvin varmistetaan pitkällä aikavälillä laadukkaan ja kohtuuhintaisen asumisen edellytykset myös väestöltään vähenevillä alueilla. Tällä hetkellä ARAasuntojen tuotanto keskittyy täysin kasvukeskuksiin.

3.Viimeisen puolen vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet hakea pienempiä (edullisempia) asuntoja ja/ tai niitä on vaihdettu enemmän asukkaan omaa tarvetta vastaavan kokoiseksi. Yleisten kustannusten nousun vuoksi myös me olemme joutuneet nostamaan vuokria.

4.Maakuntakeskusten ja väestöltään vähenevien alueiden tarpeiden huomioiminen asuntopolitiikassa. Asuminen ei kuitenkaan ole loppumassa Kouvolassa ja kiinteistöjä tulisi korjata ja rakentaa oikeille sijainneille.

TOIMITUSJOHTAJA TIMO HYTTINEN

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy

1.Asuntoja on noin 7 000. Tänä vuonna valmistuu 167 asuntoa, jotka kaikki ovat ARA-rahoitteisia.

2.Valtion tukema asuntotuotanto on tarpeellista, koska muuten ei saada kohtuuhintaista uudisasuntotuotantoa ja vuokrat nousevat entisestään. ARA-asuntoja pitäisi saada lisää, jotta vuokrat olisivat kohtuullisia.

3.Vuokran korotukset tälle vuodelle olivat normaalia suuremmat ja jouduimme myös hieman karsimaan tämän vuoden korjauksista.

4.Mahdollistamaan riittävän suuret valtuudet ARAtuotantoon ja käynnistysavustukset varsinkin, kun muu asuntotuotanto näyttää hidastuvan merkittävästi.

Kokoomus haluaa ARAn asemaan isoja muutoksia

Kokoomus otti odotetusti paalupaikan kevään eduskuntavaaleissa ja pääsee muodostamaan maahan hallitusta. Suomi palasi vaaleissa takaisin kolmen suuren puolueen aikaan sitten vuoden 2011 eduskuntavaalien. Tuolloin PS murtautui suomalaiseen puoluekenttään pirstoen sen pysyvät rakenteet.

Perussuomalaiset ovat uusi keskustapuolue. Keskusta ei ole enää yhdessäkään vaalipiirissä suurin puolue. Keskusta menetti kannatustaan maakuntien ykköskaupungeissa ja aiemmin vahvoissa seutukaupungeissa perussuomalaisillle. Perussuomalaiset tulivat rytinällä myös kasvukeskusten kehyskuntiin.

Perussuomalaiset ovat maaseudun vähäväkisten uusi puolue ja otti kannatuksensa turvin keskustalta eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajuuden, joka oli ollut sen hallusssa vuosikymmenet. Tämä on selvä viesti myös viljelijäyrittäjille, että uusi vaikuttamisen väylä on PS eikä keskusta. Perussuomalaisten vaalivoiton perusta laskettiin jo kuntaja aluevaaleissa, kun puolue onnistui samaan enemmän naisia ehdolle.

Kokoomuksen mainio ehdokasasettelu takasi sille vaalivoiton. Puoluebarometreistä tiedettiin, että eniten luottamusta herättää turvallisuus- ja talousasioissa kokoomus. Nämä vaaliteemat olivat vahvasti esillä, mikä vauhditti kokoomuksen voittoa.

Tätä kirjoittaessa näyttää vahvalta, että maahan syntyy porvarihallitus (kokoomus, perussuomalaiset, rkp ja kd). Hallituksen enemmistö lepää eduskunnassa alle 110 kansanedustajan varassa, kun aiempi politiikan perussääntö on ollut, että yli 115 paikkaa tarvitaan vakaan enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Sellainen saataisiin synnytettyä sinipuna -vaihtoehdosta.

Vaalituloksen perusteella eduskuntaryhmät saivat suuruusjärjestyksessä valita eri valiokuntien puheenjohtajuudet. Asuntoasioita käsittelevän ym-

päristövaliokunnan puheenjohtajuuden ottivat vihreät. Kun kyseessä on oppositiopuolue ja hallituksen enemmistö on niukka, tulee edunvalvojien huolehtia myös eduskunnasta enemmän. Normiolosuhteissa on riittänyt hallituksen esityksen sisällön varmistaminen.

Kokoomusvetoinen porvarihallitus haluaa kohdentaa sosiaalisen asuntotuotannon vain erityisryhmille. Asuntorahaston varoja halutaan purkaa ja ohjata osa asuntotuotannon edellytysten parantamiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi kasvukeskusten ratikkahankkeet, jotka tunnetusti vivuttavat hyvin yksityistä asuntotuotantoa.

Asumistuki joutuu ison remontin kohteeksi ja edessä on myös leikkauksia, joita perustellaan työn tekemisen kannusteiden parantamisella: ”työn vastaanottamisen tulee olla aina kannatavampaa kuin kotiin jäänti.” Sosiaaliturvaetuuksien indeksit joutuvat todennäköisesti jäädytykseen usemmaksi vuodeksi, koska on teknisesti helppo juustohöyläkeino vähentää valtion menoja.

Kaavajärjestelmä menee muutokseen porvarihallituksen aikana, koska maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus lässähti Marinin hallituskaudella. Maanomistajien aloiteoikeutta ja kumppanuuskaavoitusta halutaan vahvistaa sekä vähentää kaavajärjestelmän sitovuutta vähintäänkin maakuntatasolla.

Kokoomus saa hallituksessa määritellä asuntopolitiikan linjan ja sen edustajia on monessa alan etujärjestöissä merkittävillä paikoilla. He tulevat saamaan aiempaa enemmän puhevaltaa hallituksen asunto- ja maankäyttöpolitiikassa.

Vuokralaisten on hyvä olla aktiivisia omassa edunvalvontatyössään. Edessä on enemmänkin torjuntavoittoja kuin jäsenten etuja edistäviä uudistuksia. Menestystä arvokkaaseen työhönne.

SAULI HIEVANEN

Osakas, johtaja neuvonantaja Miltton Networks

VAV Asuntojen vuonna 2022 Perintötielle valmistuneen kohteen asunto.

AVOIN KIRJE PÄÄTTÄJILLE

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen alasajo kasvukeskusten

ulkopuolella huolestuttaa

Kasvukeskusten ulkopuolisille alueille ei ole vuoden 2019 jälkeen, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, myönnetty valtion avustuksia tai korkotukilainoja kohtuuhintaisen asumisen rakentamiseen tai peruskorjaamiseen. Taustalla on Valtioneuvoston 2019 tekemä linjaus. Myöskään vapaarahoitteista lainaa kiinnitysvakuuksin kasvukeskusten ulkopuoliset ara-vuokrataloyhtiöt eivät käytännössä saa lainkaan.

Kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsee 245 kuntaa, joissa asuu noin puolet suomalaisista. Näissä kunnissa on arviolta yli 100 000 valtion tuella rakennettua kohtuuhintaista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu arviolta 200 000 asukasta. Kasvukeskusten ulkopuoliset alueet eivät ole pelkkää taantuvaa maaseutua vaan siellä on myös eläviä ja kasvavia kuntakeskuksia sekä maakuntakeskuksia kuten Hämeenlinna, Kouvola, Mikkeli, Joensuu, Lappeenranta, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Rovaniemi.

Mihin nykyinen kehitys johtaa?

Jos rahoitus uudiskohteille tai perusparannuksille lopetetaan, niin taloudellisestikin terveen ARA-vuokrataloyhtiön talous ja sitä mukaa kiinteistöt romuttuvat aikaa myöten.

Aravajärjestelmä perustuu asuntotuotannon jatkuvuuteen. Uudis- tai perusparannuskohde ei lyhennä omia lainojaan merkittävästi ensimmäisen 20 vuoden aikana, vaan kertyneillä tuotoilla maksetaan yhtiön vanhojen ARA-kohteiden rakentamislainojen lyhennykset. Lainajärjestelmässä kahdenkymmenen vuoden ikäisellä rakennuksella on lähes 70 % rakentamislainoista vielä maksamatta. Vanhan rakennuksen vuokrilla on mahdotonta lyhentää loppua rakennuslainasta ja samanaikaisesti korjata kulunut rakennus.

Kehityksen myötä lisääntyvät myös valtion riskit jo myönnettyjen lainojen osalta, kun vuokrataloyhtiöiden lainanmaksukyky heikkenee.

Väestöltään vähenevän kunnan keskustaajamassa asuntojen kysyntä voi kasvaa voimakkaasti, mutta nykylinjauksen mukaan sinne ei saada rahoitusta kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiselle tai korjaamiselle. Kehitys voi johtaa myös huomattavaan asunnottomuuden kasvuun.

Rahoitusvaikeudet koskettavat myös asunto-osakeyhtiöitä näillä alueilla. Taloyhtiöiden kurjistuminen vaikuttaa koko taloyhtiöasumisen maineeseen, joten nämä uhkakuvat huolestuttavat laajasti koko alaa.

Huutava pula esteettömistä asunnoista kasvukeskusten ulkopuolella

Väestön ikääntyessä esteettömien asuntojen tarve kasvaa koko ajan. Nyt on jo hyvinvointialueilta tullut linjauksia, joissa ikääntyvien hoivaa tullaan tekemään enenevissä määrin kotihoidon ja kotisairaanhoidon sekä

yhteisöllisen asumisen toimin. Hyvinvointialueet eivät tule saavuttamaan valtion edellyttämiä kustannussäästöjä, ellei ole olemassa koteja, joissa ikääntyvää väestöä voidaan hoitaa.

Kasvukeskusten ulkopuolella kohtuuhintaisilla vuokra-asuntoyhtiöillä ei ole esteettömiä asuntoja muutamaa asuntoa enempää. Asuntokanta on rakennettu pääasiassa yli 20 vuotta sitten perheasunnoiksi, eikä se vastaa päivän pienten ruokakuntien ja ikääntyvien asumisen tarpeisiin. Markkinalähtöisesti esteettömiä asuntoja ei kasvukeskusten ulkopuolelle rakenneta, ainakaan riittävästi.

Mitä pitäisi muuttaa?

Kohtuuhintainen, turvallinen ja terveellinen asuminen on ollut hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka yli 70 vuotta. Jotta se ei rapaudu, on välttämätöntä jatkossakin rakentaa ja korjata kohtuuhintaisia asuntoja myös niissä 245 kunnassa, jotka ovat kasvukeskusten ulkopuolella.

Kohtuuhintainen asuminen on tehokkainta asunnottomuuden ja sen aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisyä. Se tukee työvoiman liikkuvuutta ja ikäihmisten kotona asumista. Nykyisen asuntokannan järkevä peruskorjaaminen esteettömiksi asunnoiksi jatkaa kiinteistöjen ja yhtiöiden talouden elinkaarta.

Korkotukiasuntolainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta tulisi muuttaa päätös olla myöntämättä tuotantotukea uudisrakentamiseen ja peruskorjaamiseen kasvukeskusten ulkopuolelle.

Rahoituksen saaminen ja sen jatkuvuus kohtuuhintaiseen asumiseen on turvattava kaikissa niissä kunnissa, taajamissa ja kirkonkylissä, joissa on pitkäaikaista tarvetta asunnoille ja vuokrataloyhtiön talous on terveellä pohjalla eli sillä on kykyä selvitä lainojen takaisinmaksusta.

Kasvukeskusten ulkopuolisia kuntia ei voi käsitellä yhtenäisenä alueena, koska ne eivät ole sellaisia. Rahoituspäätöksissä tulee tarkastella tapauskohtaisesti kunkin kunnan ja taajaman sisällä väestön kehitystä, tiivistymistä sekä asuntomarkkinoiden tilannetta, asuntojen tarjontaa ja tarvetta.

Haluamme tällä kirjeellä nostaa esiin huolemme ja herättää keskustelua kasvukeskusten ulkopuolisen vuokra asumisen tulevaisuudesta.

Lohjan Vuokra-asunnot Oy

Ki Oy Haapajärven Vuokratalot

Hämeenlinnan Asunnot Oy

Pudasjärven Vuokratalot Oy

Kouvolan Asunnot Oy

Nurmijärven Kodit Oy

Leppävirran Kiinteistö Oy

Työelämäprofessori Juha Kaakinen on huolissaan hyvinvointialueiden mahdollisuudesta hoitaa jatkossa asunnottomuuteen liittyviä asioita ja esittää, että asian hoitamiseen tarvitaan korvamerkittyä rahaa.

Psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen korostaa, että asunnottomuus saadaan poistettua erityisesti palveluita kehittämällä.

Asunnottomuudesta halutaan kokonaan eroon

Asunnottomuus on Suomessa puolittunut viidessä vuodessa, mutta siitä halutaan kokonaan eroon vuoteen 2027 mennessä.

–Nyt ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa voidaan pohtia, milloin Suomessa ei ole enää asunnottomia. Sillä tarkoitetaan tilannetta, ettei kukaan asu ulkona eikä laitoksista kotiuteta ketään asunnottomina, kertoi työelämäprofessori Juha Kaakinen Rakli ry:n asunnottomuutta käsittelevässä seminaarissa toukokuussa.

Suomen tilanne on muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna hyvä. Marraskuussa 2022 Suomessa oli 3 686 yksinelävää asunnotonta ja 1 133 pitkäaikaisasunnotonta.

ARA-asunnot ja asumistuki vähentä- vät asunnottomuutta

Kaakinen otti esityksessään vertailuesimerkiksi Irlannin, joka on väestömäärältään Suomen kokoinen maa. Kun Suomessa tilapäismajoituksessa on 1 122 henkeä, Irlannissa vastaava luku on 11 754. Eroa selittää Kaaki-

sen mukaan asumistuki. Kun Suomessa asumistukea saa 15 % väestöstä, Irlannissa vastaava luku on 3 %. Erityisen positiivista on, ettei Suomessa juurikaan ole asunnottomia perheitä.

– Meillä ARA-asuminen pitää erityisesti lapsiperheiden asunnottomuuden kurissa. Myös asumistuella on ratkaiseva merkitys siihen, että meillä on saatu erityisesti perheiden asunnottomuus hallintaan, kertoi Kaakinen.

Asunnottomuuden hoitoon tarvitaan korvamerkittyä rahaa

Kaakinen on laatinut keväällä asunnottomuudesta ympäristöministeriön tilaaman selvityksen, jonka hän luovutti helmikuussa valtioneuvostolle. Selvitys esittää kansallista ohjelmaa, joka vahvistaisi koordinaatiota ja rahoitusta. Keskeisenä kehittämiskohteena nousevat esiin pysyvät asumisratkaisut ja asumispäivystys, joiden tarkoituksena olisi minimoida tilapäiset ratkaisut. Lisäksi kaivataan lisää tutkimusta ja tyhjien asuntojen parempaa hyödyntämistä.

– Asunnottomuuden poistamiselle on laaja poliitti-

nen tuki, totesi Kaakinen, mutta esitti huolensa siitä, kuinka hyvinvointialueilla pystytään jatkossa hoitamaan asunnottomuuteen liittyviä palveluita.

Asunnottomuuden poistaminen on Suomessa vahvasti palvelukysymys, ei niin paljon asuntokysymys, vaikka luonnollisesti tietty määrä asuntoja tarvitaan. Hyvinvointialueelle tarvitaan ehdottomasti asunnottomuuteen korvamerkittyä rahaa. Muuten ei tapahdu mitään. Jatkon kannalta hankaluuksia aiheuttaa varmasti myös se, että asunnot kuuluvat kunnille, mutta palvelut kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle, pohti Kaakinen.

Helsingissä tiukat tavoitteet

Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen esitteli Raklin tilaisuudessa pääkaupungin tavoitteita asunnottomuuden poistamiseksi. Pääkaupungissamme tavoite on kova, asunnottomuudesta halutaan eroon vuoteen 2025 mennessä. Tuolloin yksineläviä asunnottomia pitäisi olla enintään 200 ja asunnottomia perheitä ja pariskuntia ei yhtään. Yksinelävien asunnottomuutta ei pystytä koskaan täysin poistamaan, koska osa asunnottomista on valinnut sen elämäntavakseen.

Helsingissä asunnottomia oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 977. Tilastoitujen asunnottomien lisäksi kaupungissa on vaihteleva määrä paperittomia ja liikkuvaan EU-väestöön kuuluvia asunnottomia noin 130 henkeä.

– Pyrimme asunnottomuuden poistamiseen monipuolisilla keinoilla, kuten monipuolisen asuntokannan rakentamisella, erilaisilla palveluilla ja etsivällä sosiaalityöllä, kertoi Tamminen.

Pääkaupungissa vetovoimaa myös asunnottomille

Pääkaupungissa ongelmana on, että alueella on vetovoimaa myös asunnottomien piirissä. Helsingissä pystyy myös ajautumaan asunnottomuuteen helpommin kuin pienellä paikkakunnalla, jossa väki tuntee paremmin toisensa.

Tammisen esityksen mukaan Helsingin erityispiirteitä ovat myös suuret hyvinvointi- ja terveyserot, päihteiden helppo saatavuus, vaikeasti huumeriippuvaisten nuorten kasvanut määrä sekä moniongelmaisten ja syrjäytyneiden ihmisten suuri määrä.

– Helsingissä on kuitenkin onnistuttu puolittamaan yksinelävien asunnottomuus ohjelmakaudella 2021 –22. Trendi on hyvä ja näyttää siltä, että asunnottomuutta pystytään koko ajan laskemaan, kertoi Tamminen ja oli Kaakisen kanssa samaa mieltä siitä, että asuntoakin tärkeämpi tekijä on palveluiden pelaaminen.

– Sosiaalinen ja terveydellinen huono-osaisuus voi jatkua asunnon saamisesta huolimatta ja silloin asunnottomuuden riski voi olla uusiutuva. Asunnoilla saadaan aikaan tietty perustaso, mutta se ei poista huonoosaisuutta, jonka poistamiseen tarvitaan palveluita, korosti Tamminen.

Suurin asunnottomuuteen vaikuttava syy on yhä edelleen päihteiden sekakäyttö. Väkilukuun suhteutettuna Turussa on tällä hetkellä enemmän asunnottomia kuin Helsingissä.

Alan järjestöt vaativat muutoksia lainsäädäntöön asumishäiriöihin puuttumiseksi

Rauhallinen sekä turvallinen asuntoyhteisö on kaikkien asukkaiden oikeus, ja kotirauha kuuluu kaikille. Tällä hetkellä tämä ei kuitenkaan toteudu, vaan häiriöitä ilmenee ympäri Suomen.

Onkin kohtuutonta, että esimerkiksi 50 asukkaan taloyhtiössä yhden asukkaan häiriköinti voi heikentää merkittävällä tavalla asumisrauhaa. Jotta vuokranantaja ja asunto-osakeyhtiö voivat reagoida asumisen häiriötilanteisiin nopeasti ja tehokkaasti, heillä tulisi olla mahdollisuus saada poliisilta olennaiset tiedot asuntoon kohdistuneista hälytystehtävistä esimerkiksi häätöoikeudenkäyntejä varten.

– Tällä hetkellä vuokranantajilla tai asunto-osakeyhtiöillä ei ole mahdollisuutta saada tietoa poliisille tehdyistä ilmoituksista huoneistossa vietettävästä häiritsevästä elämästä tai poliisin tästä johtuvista käynneistä huoneistossa. Tulkinta perustuu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuihin vuosilta 2005 ja 2011. Tieto olennaisista poliisikäynneistä mahdollistaisi tehokkaamman ja nopeamman puuttumisen asumisen häiriötilanteisiin, toteaa johtaja Aija Tasa Raklista.

Vuokrasopimuksen purkamistilanteissa näyttövelvollisuus häiriöistä on vuokranantajalla ja vastaavasti huoneiston hallintaanottotilanteissa asunto-osakeyhtiöllä, joten sopimuksen purkamiseen tai hallintaan ottomenettelyyn ei voida lähteä puutteellisen näytön perusteella.

Edellä mainitussa vuodelta 2011 olevassa ratkaisussa on esitetty todistelukeinona muun muassa häiriöhavaintoja tehneiden henkilöiden toimimista todistajana.

– Muita osakkaita ja asukkaita voi kuitenkin olla vaikea saada häiriötilanteissa todistajiksi oikeusprosessiin, koska näiden henkeen tai terveyteen kohdistuvat uhkaukset ovat valitettavasti yleistyneet, sanoo toiminnanjohtaja Anne Viita Vuokralaisista.

Järjestöt ovat keskustelleet oikeusministeriön ja sisäministeriön kanssa asiasta ja ehdottaneet muutoksia lainsäädäntöön. Lainsäädäntömuutosten lisäksi järjestöt ovat esittäneet, että tuomioistuinlaitoksen resursseja on lisättävä, jotta asumisen riita-asioiden menettelyt eivät vie kohtuuttomia aikoja ja hidasta esimerkiksi häätöprosesseja.

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n ja Vuokralaiset ry:n lisäksi tämän asian edistämisessä ovat mukana Suomen Kiinteistöliitto ry ja Suomen Vuokranantajat ry.

ARA-asuminen tuo vakautta elämään

Vantaalla asuva Arja Wahlström haluaa toimia talossaan aktiivisesti, jotta asuminen olisi viihtyisää. ARA-vuokratalossa asuminen tuo asumiseen kohtuuhintaisuutta ja vakautta.

Arja Wahlström on asunut koko elämänsä vuokralla, viimeiset yli kymmenen vuotta VAV Asunnot Oy:n omistamassa talossa Askistossa. Hän on toiminut VAV:n läntisen alueen puheenjohtajana kuuden vuoden ajan, sekä ollut oman talonsa asukastoimikunnassa puheenjohtajana vuodesta 2012 lähtien.

Arja uskoo vahvasti siihen, että vuokranantaja ja vuokralainen eivät ole toisiaan vastakkain, vaan kulkevat rinnakkain. Hän itse on aina ollut aktiivinen asukastoimija, ja tykkää järjestää kaikenlaista tekemistä talossaan, koska kokee että asukasaktiivisuus on tärkeä osa asumista.

– Olen aina uskonut ratkaisukeskeiseen ja rentoon asukastoimintaan, enkä halua, että kukaan kokee että olisi pakko osallistua. Kenenkään ei tarvitse olla ns. pi-

hapoliisi, kun asiat voi hoitaa myös siististi puhumalla, korostaa Arja.

Aktiivinen asukastoimikunta lisää viihtyvyyttä

Talon asukastoimikunnassa on tällä hetkellä seitsemän jäsentä, mutta myös muut asukkaat osallistuvat aktiivisesti toimintaan. Talossa järjestetään keväisin talkoot ja syksyllä sadonkorjuu. Suunnitteilla on myös muun muassa kesäkauden avaus viljelylaatikoiden käyttöönottoineen sekä talon 30-vuotisjuhlat heinäkuun lopussa. Pihalle on tarkoitus saada myös marjapensaita, joista saisi vapaasti poimia marjoja. Lisäksi talon kerhotilassa on kaksi isoa kirjahyllyä, joista saa käydä lainaamassa kirjoja, ja se onkin ollut aktiivisessa käytössä.

– Meillä on paljon suunnitelmia pitkällä tähtäimellä, minkä vuoksi haluan olla edelleen niin aktiivisesti mukana. Kaikkia ideoita ei millään ehdi yhden kesän aikana järjestää, joten tuleville vuosille on jo kertynyt kaikenlaista, kertoo Arja tyytyväisenä.

Arja Wahlström uskoo ratkaisukeskeiseen ja rentoon asukastoimintaan.

–ARA-taloissa onnekkaita,asuvatovatkoska vuokratovathyvin kohtuullisia.

ARA-talot tärkeä osa tarjontaa

Arja pitää ARA-talojen olemassaoloa on erittäin tärkeänä. Hänen talossaan on alueeseen nähden erittäin kohtuullinen vuokra, ja VAV on Arjan mukaan toiminut erittäin aktiivisesti tehdäkseen asumisesta viihtyisää sekä järjestää säännöllisesti asukasaktiivikoulutuksia. Myös isännöinnin kanssa yhteistyö on mutkatonta ja toimivaa. Asukkaille tiedotetaan hyvin erilaisista muutoksista ja heitä koskevista asioista.

– Mielestäni kaikki ARA-talossa asuvat ovat onnekkaita, koska vuokrat ovat hyvin kohtuullisia. Tietenkin

jokainen talo on erilainen, mutta vapailla markkinoilla eli yksityisellä puolella vuokralla asuminen on aina haasteellisempaa. Vuokrat voivat nousta yllättäen, tai voi tulla häätö milloin mistäkin syystä. Useimmissa tapauksissa kohtuullinen vuokra ei myöskään tarkoita laadusta tinkimistä, ja meilläkin saa tehdä kevyttä remonttiakin, jos niin haluaa. Itse olen erittäin tyytyväinen Askistoon alueena, sekä itse taloon, kertoo Arja.

Teksti ja kuvat: IDA OLJEMARK

Haasteena saada asukkaat näkemään asukastoiminnan merkitys

VAV Asuntojen isännöintipäällikkö Jukka Tervo toivoisi useamman asukkaan näkevän asukkaiden oman aktiivisuuden merkityksen asumisen sujuvuuden, viihtyisyyden ja turvallisuuden tunteen lisääjänä.

– Asukastoiminnalla on tärkeä rooli taloissamme.

Osallistumalla asukastoimintaan tulee myös naapurit tutummiksi, mikä luo hyvää yhteisöllisyyttä, toteaa Tervo.

Haasteena kuitenkin on niin VAV:ssa kuin muissakin yhtiöissä saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan talotason asumiseen.

– Jotta saisimme aktivoitua ihmisiä, olemme järjestäneet koulutusta myös siitä, mitä asukastoiminta on ja mitä kaikkea sen avulla voi saada aikaan, kertoo Tervo.

Asoasumisessa viehättää huolettomuus

Turkka Tervomaalla on kokemusta kaikista asumismuodoista. Asoasuminen on hänen mielestään huolettomin asumismuoto.

Turkka muutti Asuntosäätiön asumisoikeusasuntoon vuoden 2022 alussa. Asojärjestelmä oli tullut tutuksi puolison kautta ja yhteinen asunto löytyi Helsingin Sompasaaresta meren ääreltä.

– Olen kokenut kaikki asumismuodot ja todennut, että asuminen on nyt tosi huoletonta ja mukavaa. Voi vain asua ja nauttia rauhassa kotipesästä. En ole kaivannut mitään aiemmasta asumisestani omakotitalossa, jossa oli jatkuva huoli asunnon kunnosta. Nikkaroinnin tarpeen voin tyydyttää tarvittaessa mökillä.

Turkkaa yllätti myös se, kuinka mukavaa on elää ilman velkaa.

– On se mukavaa, kun ei ole omistamisen huolta asumisessa. Ja toisaalta kun ei tarvitse laittaa kaikkia rahoja kiinni asumiseen, on mahdollisuus muuhunkin, kuten ylläpitää sisarusten kanssa perintömökkiä ja harrastaa purjehtimista, kertoo Turkka, eikä hätkähdä, jos joku väittää asoasumista kalliimmaksi asumiseksi verrattuna omistusasumiseen.

– Jos velaksi ostaa asunnon varsinkin Helsingistä, ei sekään ole halpaa. Me emme enää yli viisikymppisinä

halunneet ottaa harteille isoa asuntovelkaa. Olemme kokeneet, että hinta-laatusuhde on nykyisessä asunnossa kohdallaan.

Naapureihin tutustuminen auttaa kotiutumisessa

Sompasaari on tullut lyhyessä ajassa Turkalle mieleiseksi paikaksi asua. Alue on riittävän kaupunkimainen, mutta kuitenkin rauhallinen. Naapureihin tutustuminen on sekin auttanut kotiutumisessa. Turkka on talon viisihenkisen asukastoimikunnan puheenjohtaja.

– Olen aina ollut sen tyyppinen ihminen, että koen kivemmaksi olla mukana valmistelemassa ja päättämässä asioista kuin valittaa nurkan takana, naurahtaa Turkka ja uskoo työuran järjestösektorilla osaltaan vaikuttaneen osallistumishalukkuuteen.

Talossa on lyhyen ajan sisällä järjestetty jo monta tilaisuutta, jossa asukkaat ovat päässeet tutustumaan toisiinsa. Yhdessä on vietetty vaput ja octoberfest, nautittu jouluglögit torttuineen ja tullaan pitämään kesäkauden avajaiset grillaillen. Ylimmän kerroksen kerhohuone hulppeine terasseineen antaa hyvät mahdollisuudet yhteiseen tekemiseen. Talon Facebook-sivut toimivat tiedotuskanavana asukkaiden kesken.

Turkka Tervomaan kotitalon kerhohuoneen ja sauna terassilta avautuu upea merellinen maisema Helsingin keskustaan. Kerhotilat tuovat asukkaille mahdollisuuden yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Luonnollisen kohtaamisen mahdollisuuksia

Turkasta on kiva asua talossa, jossa tuntee naapurinsa. Se tuo tullessaan turvallisuuden tunteen.

– Meidän talon asukastoiminnoissa pyritään järjestämään ihmisille luonnollisia kohtaamisen mahdollisuuksia ja pientä mukavuutta arjen keskelle. Kun ihmiset tutustuvat toisiinsa, he alkavat kokea talon enemmän

omaksi kotitalokseen. Yhteisöllisyyttä edistämällä ehkäistään myös irrallisuuden tunnetta, pohtii Turkka ja on tyytyväinen pelkästään jo siitä, että naapurit tervehtivät toisiaan.

– Aina tervehditään toisia ja monien kanssa myös vaihdetaan kuulumisia tai vähintään rapsutellaan koiria. Ihmiset ovat sanoneet, että täällä on tosi hyvä henki, myhäilee Turkka.

Asuntosäätiö näkee asukashallinnossa kiistattomia hyötyjä

– Asukastoiminnalla on pitkät perinteet Asuntosäätiössä ja sen mahdollistaminen on olennainen osa yrityskulttuuriamme. Toiminnalla on tutkittu olevan kiistattomia hyötyjä asumisviihtyvyyteen ja asukkaiden turvallisuuden tunteeseen, kun naapurit oppivat tuntemaan toisensa, kertoo Asuntosäätiön asukasmanageri Pekka Kivistö

Asuntosäätiössä ohjeistetaan myös henkilökunta kuuntelemaan asukkaita.

– Henkilökunta opastetaan reagoimaan asioihin, jotka nousevat asukashallinnon kautta. Suora linkki taloon mahdollistaa hyvän ja toimivan yhteistyön

esimerkiksi isännöinnin kanssa ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin voidaan puuttua nopeasti ja ratkoa ne yhteistyöllä, toteaa Kivistö.

Kehitysideoita nousee esiin myös asukashallintoelinten kautta.

– Kevään asukaskokoukset on pidetty ja selkeästi oli nähtävissä, että kokouksiin osallistuminen on lisääntynyt. Myös uusi Asofoorumi, Asuntosäätiön asukkaiden yhteistyöelin, on pitänyt jo useamman kokouksen ja ottanut kantaa muun muassa peruskorjausten toimintamalliin ja periaatteisiin.

–Emmeenääyli viisikymppisinä halunneetottaa harteilleisoa asuntovelkaa.

Pelastussuunnitelmaan tutustumalla tietää miten vaaratilanteissa tulee toimia, toteaa Mia Savilampi.

Omatoiminen varautuminen on osa kriisinkestävyyttä

Ajankohtaiset maailman tapahtumat ovat herättäneet myös suomalaisten kiinnostuksen väestönsuojeluun. Asiantuntija kannustaa asukkaita olemaan aktiivisia sekä oman kodin että asuintalon väestönsuojelullisissa asioissa.

Yhteiskunnassa tapahtuu erilaisia häiriötilanteita myös normaaliolosuhteissa. Sähköt voivat katketa sääilmiöiden takia moneksi päiväksi tai kuljetus- tai tehdasonnettomuuden aiheuttama kemikaalivuoto saastuttaa tilapäisesti hengitysilman.

– Kansalaisten omatoiminen varautuminen on olennainen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Siihen kuuluu kotivaran hankkiminen ja kyky selviytyä vähintään 72 tuntia häiriötilanteissa, taidot onnettomuustilanteissa toimimiseen sekä erilaisten tiedonsaantikanavien seuraaminen ja myös medialukutaito propagandan varalta, listaa Uudenmaan Pelastusliiton turvallisuusasiantuntija Miia Savilampi, joka kävi puhumassa väestönsuojelusta Mestariasuntojen asukkaille järjestämässä tilaisuudessa keväällä.

Asukkaat vastaavat väestönsuojan käyttöönotosta

Savilampi kannustaa hankkimaan tietoa varautumisesta ja suojautumisesta perehtymällä alan toimijoiden verkkosivujen antiin ja ennen kaikkea perehtymään oman talon pelastussuunnitelmiin. Jokaisesta vähintään kolmen asuinhuoneiston rakennuksesta pitää myös löytyä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma.

– Jokaisen asukkaan kannattaa tutustua pelastussuunnitelmaan, jotta tietää, miten erilaisissa vaaratilanteissa tulee toimia, toteaa Savilampi ja korostaa talossa asuvien asukkaiden merkitystä myös väestönsuojien käyttöönotossa.

– Tarvittaessa väestönsuojan käyttöönoton tekevät talon asukkaat. Siksi olisi tärkeää, että taloyhtiöissä olisi

aina suojanhoitaja, joka osaa ohjata ja opastaa suojaan liittyvissä asioissa ja toisaalta viedä viestiä väestönsuojiin liittyen eteenpäin, painottaa Savilampi.

Lukutaito on tärkein suojan- hoitajan taito

Monia asukkaita kuitenkin mietityttää, riittävätkö omat taidot suojanhoitajan tehtävään.

– Suojanhoitajan tärkein taito on lukutaito. Silloin osaa toimia suojassa oikein. Ja tekniikan taitojen osalta riittää, että pysyy työkaluista meisseli ja jakoavain kädessä. Suojanhoitajan tehtävää kannattaa ajatella siten, että voi pitää itseään onnekkaana, kun pääsee tutustumaan tarkemmin talonsa asioihin, kannustaa Savilampi.

Monia asukkaita pohdituttaa myös tilanne, jos omasta talosta ei löydy väestönsuojaa.

– Väestönsuojan puuttumisesta talossa ei tarvitse kantaa huolta. Jos tulisi tilanne, että väestönsuojaa tarvittaisiin, suoja kyllä osoitetaan viranomaisten taholta asukkaille, kertoo Savilampi.

Tutustu suojelu- ja varautumisasioihin tarkemmin verkossa

• Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK:n verkkosivuilta (spek.fi) löytyy hyödyllistä materiaalia asukkaan omiin suojautumistoimiin ja väestönsuojiin liittyen.

• Väestönsuojeluun liittyviä opastusvideoita löytyy Uudenmaan Pelastusliitto ry:n Youtube-kanavalta.

• Kotitalouksien varautumissuosituksiin liittyvää ohjeistusta löytyy osoitteesta 72tuntia.fi.

• Säteilyvaarasta, siihen varautumisesta ja ajankohtaisesta sätelytilanteesta löytyy lisätietoa Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta (stuk.fi).

VUOKRALAISPÄIVÄT TUKHOLMAAN

8.–10.9.2023

OHJELMA

Vuokralaiset, asumisoikeusasukkaat, asukastoimikuntien jäsenet, innostuneet asukkaat ja vuokranantajan edustajat – tervetuloa oppimaan, viihtymään ja verkostoitumaan hyvässä seurassa Tukholmassa vieraillen.

Aiheet ovat jälleen ajankohtaisia ja esiintyjät huippuasiantuntijoita. Varaa siis matkasi hyvissä ajoin ja tule mukaan!

PERJANTAI 8.9.

M/S Gabriella, laivan yökerho

Laiva lähtee Helsingistä klo 17.15

13.30–15.30 Lippujen jako

Viking Linen terminaali (Mastokatu 1, Helsinki)

14.30–15.00 Tervetuloa kahvit ja pientä suolaista

15.00–15.15 Päivien avaus

Suna Kymäläinen, puheenjohtaja, Vuokralaiset VKL ry

15.20–15.40 Asuntopoliittinen katsaus

Asuntoasioista vastaava ministeri

15.40–16.00 Green Homes: Ympäristövastuullista asumista yhdessä asukkaan kanssa

Aija Tasa, johtaja, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry

16.00–16.50 Riittääkö rahat – onko talous hallussa?

Juha A. Pantzar, toimitusjohtaja, Takuusäätiö

17.00–17.50 Energiaremontti kustannuserä

vai viihtyvyyttä asumiseen?

Petri Pylsy, johtava asiantuntija, Suomen Kiinteistöliitto

18.00 Päivä päättyy, kiva kun olit mukana!

20.00 Buffet

HINNASTO

Hinnat sisältävät valitun A-luokan hytin, 2 x meriaamiainen, 1 x buffa menomatkalla, 1 x À la carte paluumatkalla, 2 x kokouskahvit, 1 x VIP-shopping, ohjelman sekä koulutusmateriaalit.

LAUANTAI 9.9.

Tukholma & M/S Gabriellan yökerho

(Ajat paikallista aikaa)

Laiva lähtee Tukholmasta klo 16.30

07.00– Meriaamiainen

10.00 Laiva saapuu Tukholmaan, jossa vapaata aikaa. Omatoiminen lounas.

13.00 Kahvit

13.30–14.20 VIP-shopping – eli meille varattu oma ostostunti!

14.20–15.30 Katsaus lakiin yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa sekä asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan toimintaan

Anu Karjalainen, lainsäädäntöneuvos, Ympäristöministeriö

Näkemyksiä vuokranantajilta

Vilma Pihlaja, lakimies, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry Ajatuksia asukkailta

Anne Viita, toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry

15.40–16.20 Stoppi tupakoinnille – keinot nyt ja tulevaisuudessa

Jenni Valkama, johtava lakiasiantuntija, Isännöintiliitto

16.20 Nurmijärven vuokrakodit Oy:n asukastoiminta esittäytyy

Piia Palomäki, hallituksen asukasjäsen

Emmi Vaalasmaa, asiakkuuspäällikkö

17.00 Päivä päättyy

20.00 Á la carte -ruokailu

The Buffet, 8. kerros

SUNNUNTAI 10.9.

M/S Gabriella

08.00 Meriaamiainen

10.10 Laiva saapuu Helsinkiin

ILMOITTAUTUMISET

www.vuokralaiset.fi/vuokralaispaivat (muistathan kertoa ruokailuun liittyvät rajoitukset ilmoittaumislomakkeessa)

LISÄTIEDOT

toimisto@vuokralaiset.fi

tai (09) 4770 360

OIkeudet ohjelman muutoksiin pidätetään.

LAKINEUVOJAMME VASTAA

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Mitä vuokralaisen pitää ottaa huomioon huoneistoon tutustuessa?

Vuokralaisen tulee tutustua asuntoon huolella ennen sen vuokrausta. Asunto vuokrataan yleensä siinä kunnossa, kun se on ollut huoneiston näytössä. Näytössä kannattaa tarkistaa erityisesti huoneiston pinnat, lattian kunto ja huoneiston mahdolliset hajut. Näyttö kannattaa sopia valoisaan aikaa, jotta huoneistoon pystyy tutustumaan kunnolla. Mikäli näyttöä ei pystytä järjestämään valoisaan aikaan, kannattaa näyttöön varautua taskulampun kanssa. Kuuntele huoneistossa ympäristön ja naapuruston äänet.

Voiko vuokralainen irtisanoa

Määräaikainen vuokrasopimus on sitova ja sitä ei pääsääntöisesti voi irtisanoa. Tuomioistuin voi kuitenkin oikeuttaa vuokralaisen irtisanomaan määräaikaisen vuokrasopimuksen laissa määritellyillä perusteilla. Muutoin sopimussakko on maksettava, mikäli vuokralainen haluaa päättää vuokrasopimuksen ennenaikaisesti. Sopimusosapuolilla on tietenkin mahdollisuus neuvotella sopimuksen päättämisestä muullakin tavalla.

Vuokralaisella on kuitenkin oikeus purkaa vuokrasopimus määräaikaisuudesta huolimatta. Tällöin vuokralainen ei myöskään joudu maksamaan sopimussakkoa. Vuokralaiselle syntyy oikeus purkaa sopimus, jos asukkaan terveydelle aiheutuu ilmeistä vaaraa huoneiston käyttämisestä, huoneisto ei ole sovitussa kunnossa vuokrasuhteen alkaessa, vuokralainen ei saa asuntoa hallintaan sovittuna ajankohtana tai jos huoneisto tai osa siitä on joutunut pois vuokralaisen hallinnasta. Purkukynnys täyttyy vain, jos asunnon puutteellisuudella on olennainen merkitys, tai hallinnan menetyksestä ai-

AJANKOHTAISTA JÄRJESTÖJA KOULUTUSASIAA

Eduskuntavaalien jälkeinen elämä on alkanut. Nyt jännityksellä odotamme Suomen tulevaa suuntaa.

Järjestönä Vuokralaiset ry toivoo hallitukselta ymmärrystä ja kiinnostusta asumisen kysymyksiin. Kansalaisten arjessa koti on kova juttu. Vielä kovempi juttu on se, jos kotia ei ole.

Asukastoiminnassa alkukesä ja valoisat illat tuovat mahdollisuuksia yhteiselle toiminnalle ja yhteisöllisyyden lisäämiselle. Yhdessä olo voi olla vapaamuotoista toimintaa vaikkapa nyyttikestien tai polttopallon parissa. Sovitaan aika ja kutustaan kaikki mukaan.

Tehdään tästä kesästä unohtumaton kesä, jolloin tutustuttiin naapureihin – vaikka niihin, joita on aiemmin vain tervehditty tai heihin, jotka kohteeseen muuttaa.

Otetaan tulevalle kesällä ohjeeksi hyvä naapurin muistilista:

heutuu vuokralaiselle olennaista haittaa. Purkukynnystä eivät täytä pienet puutteet tai viat asunnossa. Mikäli asunnon käyttäminen aiheuttaa terveydelle ilmeistä vaaraa, tulee vuokralaisen voida näyttää huoneiston terveydelle aiheuttama vaara toteen.

Kenen puoleen vuokralainen voi kääntyä, jos vuokranantaja, isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus eivät ryhdy asunnon oleellisen vian korjaustoimenpiteisiin?

Vuokralaisella on velvollisuus ilmoittaa vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai huoneiston puutteellisuudesta. Vuokranantaja on vastuussa asunnon kunnosta ja kunnossapidosta, jos muusta ei ole sovittu. Jos vuokranantaja ei korjaa asunnon olennaista puutteellisuutta saatuaan siitä tiedon, vuokralainen voi korjata puutteen vuokranantajan kustannuksella. Mikäli asunnon epäilee aiheuttavan terveydelle haittaa, eikä vuokranantaja toimi saatuaan ilmoituksen asiasta, vuokralainen voi pyytää asumisterveysasioita hoitavan terveystarkastajan paikalle. Terveystarkastajan ensimmäinen käynti on maksuton.

Mistä vuokralainen voi saada apua vuokrasopimuksen päättämiseen liittyvän riidan ratkaisemiseen?

Riitatilanteet tulisi aina pyrkiä ensisijaisesti selvittämään osapuolten kesken. Mikäli yhteisymmärrystä ei tilanteeseen löydy, joudutaan riita siirtämään riidanratkaisuelimen tutkittavaksi. Riidat koskien asunnon irtisanomista tai purkamista käsitellään lähtökohtaisesti käräjäoikeudessa. Jollei ole varaa itse hankkia tarvitsemaansa oikeusapua, se voidaan kustantaa joko osaksi tai kokonaan valtion varoin. Tällöin tulisi ottaa yhteyttä oikeusaputoimistoon. Taloudellista tukea on myös mahdollista saada mahdollisesti ottamastaan oikeusturvavakuutuksesta.

• Osallistu tapahtumiin, kun niitä järjestetään

• Noudata yhteisiä sääntöjä

• Kierrätä

• Lajittele

• Sammuta valot yhteisistä tiloista

• Älä roskaa

• Kunnioita naapureiden kotirauhaa

• Muista vastuusi lapsistasi ja vieraistasi

• Opasta naapurin lapsia tarvittaessa

• Tervehdi aina iloisesti

Näillä eväillä toivotan Sinulle upeata kesää omassa yhteisössäsi!

ANNE VIITA

Toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry

VUOKRALAISET VKL RY

 Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki

 toimisto@vuokralaiset.fi

 anne.viita@vuokralaiset.fi

 www.vuokralaiset.fi

 www.facebook.com/vuokralaiset

 www.twitter.com/vuokralaiset

ASUNTOMME-LEHTI

Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja

Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi

Päätoimittaja: Suna Kymäläinen

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Ruuskanen

Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita

Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen

Kannen kuva: Päivi Karvinen

Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324

Numero 3/2023: Materiaali viimeistään vko 35, julkaisuvko 40

HALLITUS

SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja

SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja

Jäsenet:

HEIDI ÅKERFELT, JHL, aluetoiminnan asiantuntija

MIISA TERVALA, jäsen, Vantaa

EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija

HEIKKI TUOMINEN, Ammattiliitto Pro

TERO STRAND, JHL

Varajäsenet:

TIMO NOUSIAINEN, aluetoimikunnan pj., Ammattiliitto PRO (uusi)

LAURA HASSI, Kuntaliitto

ANTTI KOSKELA, Tehy ry

pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.