EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON Jร SE NL EH TI
3/ 2 0 2 0
t ta
Liitto 75 vuotta Jokainen on turvassa
vu o
Turvallinen yhteisรถ parantaa nujerretun
16
Rebekka Rissanen
10
Tiuku Pennola
Tiuku Pennola
4
Sisältö
ei tarvitse 4 Kenenkään selvitä yksin.
Aira Heinänen ja Riitta Särkelä
tunnistaminen 8 Trauman vaatii herkkyyttä 1 0 Kahvitauko Äiti, joka haluaa auttaa muita lapsiperheitä 11 Lyhyet auttaa kannustaa 12 Halu vapaaehtoiseksi kun sain apua, minusta tuli äiti” 1 4 ”Vasta Kaksi äitiä kertoo, miten he saivat apua Jokainen saa apua 16 Alkuperästä, kansalaisuudesta ja
kielestä riippumatta
So fiaa kiinnosti
Kokemusasiant untija Sofia Pa junen luki Enskan 3/2020 jo edeltä käsin. ”Trauman tunn istaminen vaat ii herkkyyttä -ju kiinnostava ja ttu oli ajatuksia herätt ävä. Traumatis osata auttaa oi oi tu ne ita tulee kein, jotta trau masta voi selv tekevät traumoj itä . Jä rje stöt en minimoinn issa kullanarvoi työtä. Työtä, jo sta sta monet avun saajat voivat olla ikui sesti kiitollisia. ”
Vanhempien yhteistyö suojaa 1 8 lasta erotilanteessa puheeksi rohkeasti 20 Päihteet ja avoimesti 2 2 Kolumni Kokemuksia Paikka auki -työstä 23 Jäsenyhteisöt toimivat
Jukka-Pekka Flander
Pä äk ir jo it us
3/2020 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 38. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimituskunta: Riitta Särkelä, Hanna Sellergren, Tiina Muukkonen, Jussi Pulli, Mikko Savelainen ja Emilia Rodriguez Toimitussihteeri: Emilia Rodriguez Juttuideat ja ilmoitukset: mikko.savelainen@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Tilaushinta: 20 € / vuosi Taitto: Inari Savola / Noon kollektiivi Painopaikka: Grano Oy Kannen kuva: Soili Jussila/Vastavalo Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 4/2020, aineisto 16.10., ilmestyy viikolla 47
Jokainen on turvassa Ensi- ja turvakotien liiton visio on ”Jokainen on turvassa”. Sen eteen teemme yhdessä jäsenyhteisöjen kanssa hartiavoimin töitä. Olemme onnistuneet tavoittamaan vuosi vuodelta enemmän haavoittuvassa tilanteessa eläviä. Vuonna 2016 apu tavoitti yli 11 000 ihmistä, joista lapsia oli 4003. Viime vuonna apua sai jo yli 16 000 ihmistä, heistä lapsia on 5 500. Luvut kertovat karua kieltä siitä, että lapset, aikuiset ja perheet tarvitsevat apua entistä enemmän. Ne kertovat myös siitä, että yhdessä kehitetyt palvelut ja matalan kynnyksen tuki vastaavat ihmisten tarpeisiin ja että järjestöjen apuun luotetaan. Osaamme auttaa, kun vanhemmat tarvitsevat tukea vauva-arkeen ja vauvan hoivaamiseen, kun perheessä on väkivaltaa tai sen uhkaa, kun vanhempien ero rasittaa perheenjäseniä tai kun odottava äiti tai vauvaperhe tarvitsee tukea päihteettömyyteen. Avustamme tulee paljon hyvää palautetta apua saaneilta, samoin tutkimustietoa siitä, että apu on muuttanut elämän suunnan. Esimerkiksi päihteitä käyttävistä odottavista äideistä kaksi kolmasosaa kuntoutuu vauvansa ensisijaiseksi huoltajaksi. Vuoden ikäisinä äitien vauvat kehittyvät normaalisti. Ilman pitkäjänteistä kuntoutusta tämä ei olisi mahdollista. 30 jäsenyhteisöämme eri puolilla Suomea tarjoaa vankkaa ammatillista apua sekä vapaaehtois- ja vertaistukea. Osaavassa joukossamme on lähes 2 000 sitoutunutta vapaaehtoista. Kehitämme toimintaa ja vaikutamme yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Meissä on myös vetovoimaa: saimme 600 uutta jäsentä viime vuonna. Liitto on 75 vuotta elänyt rohkeasti ajassa, kehittänyt uutta ja muuttanut maailmaa paremmaksi. Koronapandemian aikana lisäsimme merkittävästi chat-apua ja muuta etäauttamista. Onnistuimme vastaamaan kasvaneeseen hätään. Koronakyselymme mukaan lapsiperheet saivat apua eniten läheisiltä ja sukulaisilta. Seuraavaksi tärkein oli järjestöjen nopea ja helposti saatava apu. Äänemme kuuluu vahvana myös tiedotusvälineissä. Nostamme esiin lasten, naisten ja perheiden hädän ja viemme ajantasaisia tilannearvioita päättäjille. Kukaan ei selviydy ja saa muutoksia aikaan yksin. Ensi- ja turvakotien liitto on aina rakentanut hyvän yhteistyön ja kumppanuuksien varaan. Lämmin kiitos kaikille jäsentahoissamme toimiville ja kumppaneille! Rakennetaan myös jatkossa yhdessä oikeudenmukaista, turvallista ja kestävää tulevaisuutta kaikille.
t ta
Aki Siltaniemi, Maarit Andersson,
vu o
Tuula Haatainen
liittohallituksen puheenjohtaja
4
2020
t ta
Teksti Tuula Lukic ́ Kuvat Tiuku Pennola
vu o
Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin Ensi- ja turvakotien liitosta haetaan apua nyt enemmän kuin koskaan. Viime vuonna apua sai yli 16 000 ihmistä. Lapsia heistä on 5500. Kävimme tapaamassa liiton ensimmäistä toiminnanjohtajaa, sosiaalineuvos Aira Heinästä, jolla on kokemuksen tuoma syvällinen näkemys liiton 75-vuotisesta historiasta.
A
pua hakevien suuri määrä kertoo, että perheet tarvitsevat apua edelleen. Ensi Kotien Liitto perustettiin vuonna 1945 auttamaan yksinäisiä äitejä ja heidän lapsiaan. Kun yhteiskunta on muuttunut, toiminta on monipuolistunut. Yhtä perhettä auttaa nyt vauvan unikoulu, toista väkivallan katkaiseminen. Apua tarjotaan, kun päihteet tai mielenterveysongelmat vaarantavat vauvan turvallisen kasvun tai kun vanhemmat ovat eroamassa. Silti auttamisen perusajatus on sama: kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.
Jokainen lapsi pelastettava – Me olemme erittäin iloisia jokaisesta vanhemmasta, lapsesta ja perheestä, joka uskaltaa hakea apua. Se Viereisellä sivulla: Aira Heinäsestä huokuu edelleen välittäminen heikossa asemassa olevia perheitä ja erityisesti lapsia kohtaan.
Asiat eivät ole kunnossa, vaikka paljon onkin saatu aikaan. tarkoittaa heille usein uutta alkua. Jokaisen lapsen pelastaminen elämälle oli liiton perustajan Miina Sillanpään motto ja sitä noudatamme edelleen, sanoo liiton pääsihteeri Riitta Särkelä Harvalla on Miina Sillanpäästä henkilökohtaisia muistikuvia. Sosiaalineuvos Aira Heinäsellä on. Miinasta tuli Ensi Kotien Liiton ensimmäinen puheenjohtaja. Heinänen seurasi myöhemmin hänen askelissaan liiton toiminnanjohtajaksi vuosiksi 1972–1992. – Olin 6-vuotias, kun äiti otti minut mukaansa Helsingin työväenopistolle kuuntelemaan Miina Sillanpään luen2020
toa. Minun piti olla puhdas ja siisti, tukka kammattuna, ja istua hiljaa, kun täti puhui. Miinasta muistan, että hänellä oli musta leninki. Siinä oli niin hieno pitsikaulus, että se vei kaiken huomioni ja ihmettelin, onkohan se irtokaulus vai kiinni neulottu.
”Olemme tarpeettomia, kun työ on tehty” Suomalainen järjestökenttä on tullut tutuksi Aira Heinäselle. 1970-luvulle tultaessa hänellä oli jo kokemusta Työväen Urheiluliitto TUL:n naistyöstä ja A-klinikkasäätiöstä tiedotuspäällikkönä. Ensi Kotien Liiton toiminnanjohtajan (myöh. toimitusjohtaja) tehtävässä hän seurasi Martta Salmela-Järvistä . – Silloin ajateltiin, että tehtävämme on toimia, kunnes asiat ovat kunnossa ja olemme tarpeettomia. Mietin jopa, olenkohan tullut tarpeettomaan, hukkuvaan laivaan. 5
Näin ei käynyt. Asiat eivät ole kunnossa, vaikka paljon onkin saatu aikaan vuosikymmenten aikana. – Lasten oikeudet eivät vielä toteudu. Kaukana ollaan siitä, että lapsi tarpeineen näkyisi kaikissa politiikoissa. Naisten euro on 80 senttiä ja lapsiperheköyhyys on iso ongelma. Perheväkivalta halutaan nähdä osassa EU-maitakin taas perheen sisäisenä ongelmana. Kehitys on ristiriidassa Istanbulin sopimuksen kanssa, joka määrittelee väkivallan ihmisoikeuksien loukkaukseksi. Ei meiltä työ lopu, arvioi Riitta Särkelä.
Turvakodit syntyivät liiton aloitteesta 1970-luvun lopulla tartuttiin rohkeasti vaiettuun ongelmaan. Ensikoteihin tuli äitejä, jotka etsivät apua perheväkivaltaan. Ensi Kotien Liitto perusti turvakodit 1979 Raha-automaattiyhdistyksen tuella viidelle paikkakunnalle. Alkoholitutkimussäätiön rahalla kokeilusta tuli myös tutki6
Vuonna 2019 apua sai useampi kuin koskaan.
mus. Sittemmin turvakotien rinnalle on luotu monimuotoiset avopalvelut ja verkkoauttaminen väkivaltaa kokeneille, lapsille ja väkivallan tekijöille. – Sen lisäksi, että tuolloin tuettiin väkivallan kohteeksi joutunutta, useimmiten naista, tehtiin töitä myös miesten ja lasten auttamiseksi. Riitan tutkimus perheväkivallasta lasten silmin nosti ensimmäisenä esiin lasten hädän. Me korostimme koko perheen tukemista. Emme olleet tiukan feministisiä, kuten turvakodeissa tuolloin muualla, Heinänen muistelee. Kuten usein uudet asiat, turvakotitoiminta kohtasi myös vastustusta. 2020
Yllä: Yhteiskunnassa olisi hyvä pureutua niihin seikkoihin, jotka vaikuttavat ihmisten välisiin arvosuhteisiin, sanovat Aira Heinänen ja Riitta Särkelä.
– Muistan, kun postitse minulle tuli ulosteinen vessapaperi, haiseva vastalause sille, että puhuimme väkivallasta perheissä. Onneksi me kuitenkin olimme jo sellaisessa asemassa järjestönä, ettei meitä noin vaan lannistettu, sanoo Heinänen. Liitossa on otettu muitakin rohkeita askeleita: on alettu puhua lasten vanhempiinsa kohdistamasta väkivallasta ja naisten väkivaltaisuudesta, viety ensikotiosaamista vankilaosastolle ja kehitetty palveluja raskausaikana päihteitä käyttävien äitien ja perheiden tueksi. Vanhempien erotessa liitto korostaa vanhemmuuden edelleen jatkuvan.
Tahto muuttaa asioita Liitto on vuosikymmenten varrella ollut vaikuttamassa moniin laki-
muutoksiin. Aira Heinänen muistelee erityisesti lasten ruumiillisen kurituksen kieltoon johtanutta vaikuttamistyötä. – Liitto oli yksi aloitteentekijä lasten ruumiillisen kurituksen kieltämisessä lailla. Meillä oli iso kampanjakin ”Minä en ainakaan ikinä lyö lastani”. Korostimme hellyydellä kasvattamista, kertoo Heinänen Liitto on vaikuttanut myös siihen, että väkivalta on rikoslaissa yleisen syytteen alainen rikos ja että vaino on kriminalisoitu. Lastensuojelulakiin, sosiaalihuoltolakiin ja lakiin lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta on saatu mukaan liitolle tärkeitä asioita. Liitto on muuttanut myös kunnallista sosiaalipolitiikkaa. – Jäsenyhdistysten puuhanaiset ovat vaikuttaneet kunnissaan sosiaalihuoltoon. He ovat tienneet, missä hätä on suurin ja ovat olleet valmiita taistelemaan vähäväkisten puolesta. Heidän sanallaan on ollut painoarvoa. Niin sen pitää olla jatkossakin, Heinänen toteaa.
Vain yhdessä pärjätään ja kukoistetaan Keskusjärjestön haaste on Heinäsen mielestä pitää toimivat suhteet jäsenyhdistyksiin, joita tätä nykyä on jo 30. – Keskusjärjestön on aina pidettävä mielessä jäsenet. Yhdistykset ovat itsenäisiä ja sitä tulee tietysti kunnioittaa. – Yhdistysten taas kannattaa muistaa, että nykyisissä isoissa haasteissa yhdistys pystyy liiton tuella vaikuttamaan paremmin kuin yksin. Aira ja Riitta ovat yhtä mieltä, että keskusjärjestön ja yhdistysten kannattaa yhdistää voimansa. – Yhteinen strategia, jatkuva yhteinen keskustelu ja tilanteiden arviointi ovat siinä hyviä välineitä, arvioi Riitta Särkelä. Toiminnan rahoittajana Raha-automaattiyhdistys, nykyinen Veikkaus, on ollut ensiarvoisen tärkeä, samoin
Lasten Päivän Säätiö. Molempia Ensi Kotien Liiton naiset ovat olleet perustamassa ja molempien päättävissä elimissä Aira Heinänen ja Riitta Särkelä ovat istuneet. – Raha-automaattiyhdistys oli upea ratkaisu koko järjestökentän kukoistuksen kannalta. Sillä on saatu rakennettua Suomeen paljon hyvää. En ymmärrä, kenen etu on, että hyvin toiminutta systeemiä nyt kaadetaan, Aira Heinänen pohtii. Järjestöillä onkin nyt paljon puolustettavaa, jotta rahapelien yksinoikeus säilyy ja järjestöjen rahoitus ja sitä kautta auttamistyö turvataan. Hyvät kumppanit ovat menestyksen tae. Aira Heinänen on ollut taitava rakentamaan yhteistyösuhteita eri tahoille yli puoluerajojen, mutta muistuttaa, että ansio kuuluu kaikille liiton tukijoille. Liitolla on aina ollut sillanrakentajan rooli ja vahva yhdessä tekemisen perinne. Suuri merkitys on ollut keskusjärjestön ja yhdistysten sitoutuneilla luottamushenkilöillä ja osaavalla henkilöstöllä. 2020
Yllä: Riitta Särkelä uskoo, että asioita voi muuttaa.
Evästyksiä tulevaan Minkälaisen evästyksen Aira Heinänen antaisi tuleville sukupolville, jotta liiton työ jatkuisi ja perheet saisivat avun? – Liiton tulee olla uskollinen sille, miksi se on olemassa. Yhteiskunnassa olisi hyvä pureutua niihin seikkoihin, jotka vaikuttavat ihmisten välisiin arvosuhteisiin. Ketään ei saisi julkisesti leimata, vaan aina korostaa keskinäisessä yhdessäolossa tasa-arvoa, myönteisyyttä ja toisen kunnioittamista. Aira Heinäsellä ja Riitta Särkelällä on usko siihen, että asioita voi muuttaa, kun vain rohkeasti ryhtyy toimeen. ”Tulta päin” ja ”periksi ei koskaan anneta”, he kuvailevat niin omaansa kuin liiton asennetta. Tulevaisuudessakin tarvitaan ihmisiä, joilla on palo muuttaa asioita lasten, naisten ja perheiden kannalta paremmaksi.
7
Trauman tunnistaminen vaatii herkkyyttä Traumatisoituneen ihmisen kanssa ammattilaisella voi olla keinot hukassa – ja juuri siksi neuvo on, että kulje lähellä ja rauhassa. Teksti Riku Siivonen
P
8
Vastavalo / Soili Jussila. Kuvan äiti ja lapsi eivät ole liiton jäsenyhdistysten asiakkaita
itkään on tiedetty, että lapsuuden rankat kokemukset vaikuttavat ihmisen myöhempään elämään. Maallikkokin osaa puhua traumoista ja ymmärtää, että niiden aiheuttamaa ahdistusta voi joutua setvimään pitkään, jopa terapiassa. Mutta ikävä kyllä rankkojen kokemusten vaikutukset eivät jää siihen. Laaja amerikkalainen ACE (Adverse Childhood Experience) -tutkimus paljasti, että traumaattiset kokemukset heikentävät ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia monella muullakin kuin psyykkisellä tasolla. Traumat aiheuttavat ihan konkreettisesti sairauksia: sydänongelmia, verenpainetautia, syöpiä. Sen lisäksi ne vaikuttavat ihmisen kykyyn olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa – ja sitä kautta siihen, miten ihminen pärjää ihmissuhteissaan ja pystyy ottamaan hoitoa ja muuta apua vastaan. Tästä seuraa kaksi asiaa: Ensinnäkin traumat ja rankat kokemukset pitää minimoida. Sitä työtä tekevät Ensi- ja turvakotien liitto ja muut sosiaali- ja terveysalan toimijat. Ne yrittävät sekä auttaa että rohkaista ihmisiä hakemaan itselleen apua ja pitämään itseään avun arvoisina. 2020
Toisekseen niin läheisten kuin ennen kaikkea viranomaisten ja muiden auttajien pitää ymmärtää ja oppia, kuinka herkkä rankkoja asioita kokeneiden ihmisten sielunmaisema on. Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäälliköt Maarit Andersson , Tiina Muukkonen ja Hanna Sellergren tietävät, että traumatisoituneiden ihmisten vierellä pitää kulkea poikkeuksellisen hienovaraisesti ja riittävän pitkään. Luottamus syntyy joskus hitaasti. Palveluihin pitää saattaa – joskus jopa konkreettisesti kädestä pitäen. – Tämän lähtökohdan ymmärtäminen on yhteiskunnallisesti elintärkeää, kolmikko sanoo.
Nujerrettu ihminen ei pysty auttamaan itseään Jopa hoitotyön ammattilaisen voi olla vaikea ymmärtää, kuinka vaikea kaltoin kohdellun on luottaa ihmisiin, vaikka nämä olisivat hyväntahtoisia. Asiakas voi olla epäluuloinen ja tuntua auttajasta jopa hankalalta. Sitä lisää se, että monella on eri palveluissa kokemuksia ohitetuksi tulemisesta. Ihminen voi kerta kaikkiaan olla henkisesti niin nujerrettu ja kykenemätön huolehtimaan itsestään, ettei esimerkiksi pienen vauvan äiti saa haettua tukea itselleen, kun vaikkapa itkuinen vauva valvottaa. Ei vain pysty, ei jaksa, ei saa tehtyä. On kyse samasta ilmiöstä kuin silloin, kun joku ei ”vain lähde pois” väkivaltaisesta ihmissuhteesta. Näissä esimerkeissä on yhteistä myös se, että trauma ei vaikuta vain yhteen henkilöön, vaan myös lapsiin eli seuraavaan sukupolveen, joka on myös vaarassa traumatisoitua. – Ketju voidaan kuitenkin katkaista, Maarit Andersson sanoo. – Se edellyttää sitä, että työntekijä ei moiti tai syyllistä asiakasta, vaan uskoo muutokseen silloinkin, kun asiakas itse ei jaksa uskoa.
Minäkuva korjaantuu parhaiten ryhmässä
M
urentunut minäkuva ei korjaudu yksinään miettimällä. Toipuminen tapahtuu samalla tavalla kuin traumaattinen kokemus on tapahtunut – suhteessa toisiin ihmisiin. Siksi kuntoutusyhteisöt ovat tärkeitä avun ja kasvun paikkoja. Niissä trauman vaikutuksia voidaan korjata ja minimoida esimerkiksi kiinnittämällä huomio ihmisen hyviin puoliin. Vaikka kantaisi kuinka suuria taakkoja historiastaan, ihmisellä on aina myös vahvuuksia ja voimavaroja. Jossain hän on myös hyvä. Niitä pitää vain tehdä näkyviksi. – Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että vieressä kulkeva auttaja sanoo niitä ääneen. Jonkun voi olla vaikea pitää kotia siistinä tai viedä lasta ulos, mutta hän voi olla hyvä hassuttelemaan, laulamaan ja leikkimään, kehittämispäällikkö Hanna Sellergen sanoo. Sellergrenin mukaan on erityisen tärkeää, että autettavaa ei pidetä työn kohteena, jonka hyväksi tehdään asioita. Häntä tuetaan siksi, että hän pystyisi tekemään itse koko ajan enemmän itsensä ja lapsensa hyväksi. Se vaatii taas turvallista ympäristöä ja yhteisöä esimerkiksi kuntoutuspaikassa. Päivittäiset rutiinit tuovat perheelle turvallisuutta. Jos perheellä on monenlaisia ongelmia, tarvitaan monialaista yhteistyötä. Monipuolisen tuen avulla niin lapsi kuin aikuinen pystyy pikkuhiljaa tekemään ihan tavallisia asioita: nukkua ja herätä säännöllisesti, käydä ulkona, syödä yhdessä. Ne ovat myös keinoja tukea stressistä palautumista. Yhdessä turvallisesti tekemällä ihminen kokee läheisyyttä, saa auttaa toisia ja jakaa iloa. Ehkä häntä halataan tai kosketaan hyväksyvästi pitkästä aikaa. Ongelmavyyhdet voivat olla sotkuisia, mutta muutos on aina mahdollinen. Lopulta lääke on yksinkertainen. Negatiiviset kokemukset voi paikata positiivisilla kokemuksilla.
Se edellyttää myös sitä, että työntekijällä on taitoa ja herkkyyttä tunnistaa traumasta kärsivä. Varsinaista traumatyötä ei tarvitse kaikkien osata tehdä. – Sen sijaan on oleellista ymmärtää, että hankalat kokemukset vaikuttavat ihmiseen niin syvästi, ettei häneltä voi vaatia samaa kuin sellaiselta, jolla ei ole samanlaista taustaa, Tiina Muukkonen sanoo. Tiina Muukkonen selittää, että traumatisoituneita ihmisiä on enem2020
män kuin luullaan, mutta silti heitä ei ole aina helppo tunnistaa. Kaltoinkohtelu lapsena, vanhempien päihteidenkäyttö tai perheessä tapahtuva väkivalta nostaa lapsen helposti riskiryhmään ja altistaa traumoille. Silti toipuminen ja toipumiskyky ovat yksilöllisiä. – Jollain ihmisellä voi olla paljonkin haitallisia kokemuksia, mutta hän ei silti varsinaisesti traumatisoidu. Toisella yksi rankka kokemus tuottaa ison trauman, Muukkonen sanoo. 9
K A H V IT A U K
O
Äiti, joka haluaa auttaa muita lapsiperheitä Enska tapasi kahvitauolla kahden lapsen äidin Rebekka Rissasen, joka haluaa auttaa muita lapsia ja vanhempia. Rebekka on vapaaehtoisena lastenhoitajana Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla. Hän kokee, että vapaaehtoistyöllä hän pystyy tuomaan iloa muille, mutta myös itse oppimaan uusia asioita. Teksti Emilia Rodriguez
Hei, kuka olet ja mistä tulet? – Olen 26-vuotias Rebekka Jyväskylästä. Minulla on 2- ja 4-vuotiaat lapset ja olen ollut viimeiset vuodet kotona heidän kanssaan. Sitä ennen työskentelin tarjoilijana. Aloitin Keski-Suomen ensi- ja turvakodin vapaaehtoisena vuonna 2019 ja olen ollut yhdistyksen vapaaehtoisena reilun vuoden. Olen työskennellyt vapaaehtoisena lastenhoitajana yhdistyksen eri toimipisteissä. Vapaaehtoisena hoidan lasta sillä aikaa, kun hänen vanhempansa on esimerkiksi hoitamassa asioitaan tai osallistuu vanhempien ryhmätoimintaan. Teen lapsen kanssa normaaleja asioita, leikin ja olen hänen seuranaan. Mikä sai sinut hakeutumaan vapaaehtoiseksi? – Ennen vapaaehtoiseksi ilmoittautumista, olin jo kymmenen vuoden ajan haaveillut, että haluaisin tehdä jotain vapaaehtoistyötä. Kun lapseni olivat hieman kasvaneet, ajattelin, että nyt olisi hyvä tilaisuus myös vapaaehtoisuudelle. Olin kuullut hyvää ensi- ja turvakodeista.
10
Omalla perheelläni on hyvät tukiverkostot, mutta kaikilla lapsiperheillä niitä ei ole. Haluan auttaa muita, jotka tarvitsevat apua lastenhoidossa. Mikä sinua innostaa vapaaehtoistyössä? – Erityisen paljon minua innostaa se, kun olen nähnyt ensikodissa asuvan lapsen kasvavan kuukausien aikana ja tiedän, että olen saanut tuoda hänen elämäänsä jotain hyvää. Lapsilta saa myös välittömän palautteen. On ihana nähdä heidän kasvoilleen leviävä ilo, kun he saavat leikkikaverin. Myös se innostaa, että ilmapiiri vapaaehtoistyöpaikoissa on todella ihana. Vaikka me vapaaehtoiset emme saa palkkaa, olemme yhdenvertaisia kaikkiin muihin nähden. Sekä työntekijät että vanhemmat arvostavat meitä. Sen lisäksi, että saan auttaa muita, vapaaehtoistyöstä saamani kokemukset ovat tärkeitä myös minulle. Olen oppinut lisää äitiydestä ja uusia tapoja toimia lasten kanssa, mikä heijastuu positiivisesti omassa kodissani. Vapaaehtoistöiden kautta olen oppinut arvostamaan omaa arkeani entistä enemmän. Vapaaehtoistyöt ovat herättäneet kiinnostukseni sosiaalialaan, ja mi2020
Rebekka Rissanen kertoo odottavansa aina seuraavaa kertaa, kun pääsee hoitamaan lapsia.
nulla on herännyt palo sitä kohtaan. Olen sanonut miehelleni, että riippumatta siitä, mitä töitä teen ammatikseni tulevaisuudessa, olen varmaan koko loppuelämäni vapaaehtoisena lastenhoitajana. Millaisena juot kahvisi? Maitoa? Kauramaitoa? – Juon kahvini aina liian vahvana. Laitan siihen tavallista maitoa.
Ly hy et
Liity mukaan Vauvafoorumiin marraskuussa − teemana vauvaperheet ja mielenterveys Ensi- ja turvakotien liitto järjestää seuraavan Vauvafoorumin marraskuussa 11.−12.11.2020. Foorumin teema on vauvaperheet ja mielenterveys. − Odotusaika ja vauvan ensimmäiset elinvuodet ovat ainutkertaisia. Silloin kun vanhemmalla on mielenterveysongelma, perhe tarvitsee tiivistä tukea jo odotusaikana ja tarvittaessa usean vuoden ajan. Vakavatkaan riskitekijät eivät haittaa kehitystä, jos vauvaperheen elämässä on myös suojaavia tekijöitä, liiton vauvatyön asiantuntija Tanja Henttonen avaai päivien teemaa. Foorumi on tarkoitettu vauvaperheitä työssään kohtaaville sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Osallistujat saavat uusia työvälineitä erityistä tukea tarvitsevien vauvaperheiden tunnistamiseen ja heidän kanssaan työskentelyyn. Vauvatyö haastavissa elämäntilanteissa -käsikirja julkaistaan foorumissa. Korona vuoksi foorumi toteutetaan webinaarina. Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat
Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan!
Uudistunut vauvaperhe.fi tarjoaa tietoa ja tukea Mitä tehdä, kun vauva valvottaa ja koko perheen unirytmi on hukassa? Uudistuneesta vauvaperhe.fi-verkkopalvelusta saa tietoa ja vinkkejä entistä parempaan vauvaperheen uneen. Verkkopalvelussa voit lukea myös monesta muusta asiasta, esimerkiksi parisuhteesta vauva-aikana, vauvan hyvästä hoidosta, haitallisesta stressistä tai löytää neuvoja tilanteisiin, kun vauvan vanhemmat eroavat. Tutustu ja löydä vastauksia moniin kysymyksiin osoitteessa vauvaperhe.fi!
Turva10-perehdytys nyt verkossa Voit osallistua nyt Turva10-verkkoperehdytykseen yksin tai yhdessä työkavereidesi kanssa. Turva10-perehdytys auttaa ottamaan puheeksi turvallisuuden ja väkivallan lasten ja vanhempien kanssa. Perehdytyksen käytyäsi saat käyttöösi Turva10välineet ja voit käyttää niitä työssäsi perheiden kanssa. Verkkoperehdytys löytyy osoitteesta:
ensijaturvakotienliitto.fi/ turva10-perehdytys/
Katso sivu 26!
2020
11
Antti Vettenranta
Halu auttaa kannustaa vapaaehtoiseksi Liitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on päivittäisessä toiminnassaan mukana satoja vapaaehtoisia. Heitä motivoi ennen kaikkea pyyteetön halu auttaa muita. Osalle on erityisen tärkeää päästä vaikuttamaan lapsiperheiden asemaan yhteiskunnassa. Teksti Emmi Hela ja Aki Siltaniemi
E
nsi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten vapaaehtoisten määrä lähestyy tällä hetkellä kahta tuhatta ja erilaisia vapaaehtoistehtäviä on tarjolla kymmeniä. Eniten vapaaehtoisia on erilaisina tukihenkilöinä. He toimivat esimerkiksi vapaaehtoisdoulina, lastenhoita-
12
jina, vertaistukihenkilöinä, kokemusasiantuntijoina, puhelinpäivystäjinä ja luottamushenkilöinä. Vapaaehtoiset järjestävät myös tapahtumia. Syksyllä 2019 tehdyn vapaaehtoiskyselyn tulosten perusteella vapaaehtoisten kenttä uudistuu ja vaihtuu voimakkaasti, vaikka mukana on myös pidempään toimintaan sitoutuneita. 2020
Valtaosa vapaaehtoisista on mukana 3–5 vuotta. Vapaaehtoisista yli kolmannes on ollut mukana vähintään viisi vuotta ja yli viisi prosenttia vähintään kymmenen vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta tarvitaan jatkuvasti, samoin keinoja sitouttaa ihmisiä toimintaan pidemmäksi aikaa.
Vaikuttamista ja uuden oppimista Liiton kyselyn perusteella keskeisin vapaaehtoistoiminnan motiivi on yksinkertaisesti halu auttaa muita. Myös tutkimuksista tiedetään, että vapaaehtoistyön taustalla on pyyteetöntä halua auttaa sekä muita motiiveja. Ensi- ja turvakotien liiton vapaaehtoistoiminta koetaan arvojen mukaiseksi ja toimintaa pidetään antoisana. Melko tärkeäksi nousee myös se, että toiminnassa voi kokea itsensä tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Myös uuden oppiminen innostaa. Osalle vapaaehtoisista myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärk eää: yhdistyksen hallituksessa toimiminen antaa mahdollisuuksia vaikuttaa konkreettisesti alueen lapsiperheiden asemaan. Luottamustoimissa on yli 300 vapaaehtoista. Liiton vapaaehtoisten yksi erityispiirre on se, että melko iso osa vapaaehtoisista, noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista, on itse saanut apua ja haluaa siksi itse auttaa muita.
Sopeutumista kriisiin ja tulevaisuuden näkymiä Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi monia asioita on siirretty verkkoon myös vapaaehtoistoiminnassa. Yhdistykset ovat järjestäneet vapaaehtoisille verkkotapaamisia ja -koulutuksia. Myös Ensi- ja turvakotien liitto on tarjonnut Vapaaehtoistoimintaa etänä -koulutusta yhdistysten vapaaehtoisille ja työntekijöille. Koulutuksessa on käyty läpi erilaisia verkkoalustoja, tietoturvaa ja tekemisvinkkejä verkossa. Oulun yhdistyksen kanssa liitto järjesti yhdistyksen uusille vapaaehtoisille peruskoulutuksen verkossa. Osa vapaaehtoisista, esimerkiksi Äimän vertaistukihenkilöt ja vapaaehtoisdoulat ovat jatkaneet tukisuhteita puhelimen tai etäyhteyksien avulla.
Vapaaehtoistoiminnan eri sisältöihin osallistuminen. Mihin toimintaan osallistut vapaaehtoisena? Lastenhoito Doulatoiminta Tapahtumien järjestäminen Vertaistukihenkilötoiminta Mieskaveritoiminta Luottamushenkilötehtävä Puhelinpäivystys Vertaisryhmäohjaaja Muu Kokemusasiantuntijuus Muu tukihenkilötoiminta Kummi-, mummi- tai vaaritoiminta Erotukihenkilötoiminta Vaikuttamistyö Varainhankinta Myyjäiset, kirpputori Muu verkkovapaaehtoinen Eroneuvovapaaehtoinen Käytännön apu (remontti, atk jne) Somelähettilästoiminta Retkien/leirien ohjaaja Muu ryhmäohjaus Yökylävapaaehtoinen Isältä isälle -tukihenkilötoiminta 0%
5%
10 %
15 %
20 %
25 %
30 %
Kansalaistoiminnan uusi tuleminen Yhdistyksiä ja liittoa ei olisi ilman aktiivisia kansalaisia ja vapaaehtoisia, jotka perustivat yhdistyksiä eri puolille Suomea 1930-luvulta alkaen. Vapaaehtoisten rooli käytännön toiminnassa oli aluksi huomattava, ammatillisen työn osuus kasvoi vähitellen tultaessa 1980-luvulle ja siitä eteenpäin. Ammatillistumisen myötä osassa yhdistyksiä vapaaehtoistoiminta hiipui ja jäi taka-alalle. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeessa (2011–2015) kansalaistoiminnan rakenteet ja osaaminen vahvistuivat. Vapaaehtoisten määrä yhdistyksissä alkoi kasvaa ja toiminnasta tuli monipuolisempaa.
Etävälineet ja uudet toimintatavat ovat tulleet jäädäkseen, vaikka osaa tapaamisista kasvokkain on mahdotonta korvata täysin verkkovälitteisellä toiminnalla. Moni asia on kuitenkin mahdollinen myös etänä. Liiton tarjoamassa tuessa ja palveluissa järjestölähtöisyys on vahvuus, mahdollisuus ja kilpailuetu verrattuna yrityksiin ja julkiseen sektoriin. Kansalaistoiminnalla, vapaaehtoisten toiminnalla ja vertaistuella voidaan 2020
tarjota avun tarpeessa oleville paljon enemmän kuin pelkkää palvelua. Ammatillisen työn ja kansalaisjärjestötoiminnan yhdistelmä tuottaa apua tarvitseville kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia.
Kirjoittajat työskentelevät asiantuntijana ja järjestöpäällikkönä Ensi- ja turvakotien liitossa. 13
”Vasta kun sain apua, minusta tuli äiti” Vauvaperheet saavat ensikodista ja päiväryhmästä apua päivärytmiin ja arjen hallintaan sekä vanhemmat tukea vanhempana olemiseen ja vauvan hoivaamiseen. Äidit Maria ja Katariina kertovat omin sanoin, miten ajoissa saatu apu antoi heidän perheilleen uuden suunnan. Teksti Emilia Rodriguez
I
han kuin meidät olisi otettu halauksin vastaan. Se oli kuin iso syli, jonne menimme vauvan kanssa. Näin kuvailee Maria, joka muutti tuoreen perheenjäsenensä kanssa Helsingin ensikotiyhdistyksen ensikotiin. Kun Maria oli raskaana, hänen elämässään oli vaikea vaihe. Hän kertoo olleensa surkeassa parisuhteessa, jossa kumppani kontrolloi häntä jatkuvasti, esimerkiksi syytti pettämisestä ja vieritti hänen vastuulleen kaikki talousasiat. Hän tunsi olonsa ahdistuneeksi ja teini-iässä koetun masennusjakson itsetuhoiset ajatukset hiipivät jälleen mieleen. − Silloinen miesystäväni vei itsetuntoni, rahani ja luottamukseni muihin ihmisiin. Halusin erota ja hakea apua, mutta minua pelotti aloittaa elämä kahdestaan vauvan kanssa, Maria kertoo.
14
Hän uskaltautui juttelemaan tilanteestaan neuvolan terveydenhoitajan kanssa, ja he täyttivät yhdessä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen. Myöhemmin Maria erosi kumppanistaan ja muutti jo syntyneen vauvan kanssa ensikotiin. Juttumme toinen äiti, Katariina , sai apua Porin ensi- ja turvakotiyhdistyksen päiväryhmästä. Katariina masentui raskausaikana, ja masennus jatkui vauvan synnyttyä. Hän nukkui suurimman osan vuorokaudesta, ja vauvan hoito jäi täysin hänen puolisonsa vastuulle. Heillä ei ollut mitään tukiverkostoa. Katariina kertoo kasvaneensa alkoholistiperheessä, jonka ongelmista ei ollut saanut puhua muille. Myös Katariina kuuli päiväryhmästä ensi kertaa neuvolakäynnillä, kun hän ei enää halunnut kaunistella asioita. − Minulle ei tullut mitään ilon tunteita vauvasta eikä minulla ollut minkäänlaista suhdetta häneen. Olin yrittänyt vaihtaa yhden pissavaipan ja vähän vaatteita. Mieheni hoiti vauvamme, joka tuntui tunnistavan vain isänsä. Halusin muuttaa asiat, Katariina kertoo. Ensi- ja turvakotien liitolla on kymmenellä paikkakunnalla ensikoteja ja 2020
12:sta päiväryhmiä. Ensikodissa vauvaa odottavat tai vauvaperheet saavat ympärivuorokautista tukea odotusaikaan, vanhemmuuteen ja arjen hallintaan. Päiväryhmään tullaan ensikotia matalammalla kynnyksellä. Ammattilaisten apu on samankaltaista, mutta ryhmä kokoontuu päivisin kahdesta kolmeen kertaan viikossa puolen vuoden ajan. Ryhmään osallistuu noin viisi vanhempaa lastensa kanssa. Ensikodissa taas perheet asuvat kuntoutuksen ajan. Vauva ja hänen tarpeensa ovat kaiken toiminnan keskiössä. Liiton vauvatyön asiantuntija Tanja Henttonen kertoo, että apua tarvitsevien perheiden taustalla on usein kasautuneita ja ylisukupolvisia ongelmia, esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaa, parisuhde- tai mielenterveysongelmia ja päihteidenkäyttöä. Kyse voi olla myös elämässä eteen tulevasta kuormittavasta kriisistä. − Vanhempien taustalla olevat monenlaiset haasteet heijastuvat siihen, miten he itse kykenevät olemaan vanhempia lapselleen. Esimerkiksi masentuneena voi olla vaikea jaksaa olla kontaktissa vauvaan ja vuorovaikutuksesta voi puuttua leikki ja ilo, vaikka vauva tulisi muuten hoivatuksi. Vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde alkaa rakentua jo
Shutterstock
odotusaikana. Jos vanhemman mieli on kovasti kuormittunut, suhdetta voi olla haastava rakentaa, Henttonen sanoo.
”Meillä on ihana ja reipas lapsi.”
Arkirutiinit toivat turvaa Päiväryhmässä ja ensikodissa Katariina ja Maria pääsivät harjoittelemaan vauva-arjen päivärytmiä. Rutiinit toivat ennakoivuutta ja turvallisuutta arkeen. Molemmissa paikoissa totuteltiin syömään, päiväunille ja ulkoilemaan säännöllisin väliajoin, vauvojen kanssa oli leikki- ja lorutuokioita ja vanhemmilla myös omaa aikaa. Alussa Katariina meni usein yöunille sen jälkeen, kun pääsi päiväryhmästä kotiin, mutta vähitellen asiat muuttuivat. Perhe otti käyttöön saman arkirytmin kuin mikä oli päiväryhmässä. − Vauva oppi tuntemaan ryhmän kokoontumispaikan ja hän innostui tajutessaan, minne tulimme aamulla. Minä aloin saada energiaa päivistä ja aloimme tehdä mieheni kanssa niin, että kun hän haki meidät päiväryhmästä, menimme yhdessä kauppaan koko perhe, Katariina kertoo. − Kotona vauva oli saattanut valvoa monta tuntia putkeen eikä hän nukahtanut millään. Ensikodin selkeä päivärytmi toi turvaa, kun vauva alkoi oppia ja minä tiesin, mitä seuraavaksi tapahtuu, Maria sanoo.
Äitien itsevarmuus vahvistui Äidit saivat kannustusta ohjaajilta vauvan hoivaamiseen ja siihen, miten tulkita vauvan reaktioita. Pohjalukemissa olleet itsevarmuus ja itsetunto äitinä vahvistuivat pikkuhiljaa. Aiemmin mieheensä tukeutunut Katariina huomasi, että hän osaa ja pystyy myös itse huolehtimaan lapsestaan − omalla tyylillään. − Itsevarmuuteni kasvoi vauvan hoitamisessa, mikä oli isoin päivä-
ryhmästä saamani asia. Meille alkoi muodostua omia tapoja toimia vauvan kanssa ja suhteemme läheni. Ohjaajat rohkaisivat ja antoivat hyviä vinkkejä pitkin päivää, Katariina kiittelee. − Oli myös huojentavaa, kun huomasin, etten ollut äitinä yksin ongelmieni kanssa. Jaoimme ajatuksia muiden äitien kanssa ja meistä tuli ystäviä, Katariina kertoo vertaisryhmän hyödyistä. Hoivaamisen lisäksi Maria sai ensikodissa varmuutta siihen, miten kommunikoida vauvan kanssa. − Ennen ensikotiin menoa en osannut yhtään jutella lapselleni. Ohjaajat opettivat minulle, miten voin selostaa vauvalle tekemisiäni. Sain itsevarmuutta vuorovaikutukseen ja olen jatkanut kotona esimerkiksi ensikodissa opittujen lorujen laulamista, Maria kertoo.
Apua riittävän pitkään ja ajoissa Maria vietti vauvansa kanssa ensikodissa usean kuukauden. Tällä hetkellä hän elää lastensa kanssa tasapainoista arkea, jossa on säännöllinen päivärytmi. Työssään Maria pääsee hyödyntämään äitiyttään ja menneisyyden kokemuksia. − Olen vihdoin tajunnut sen, kuinka hyvä äiti olen. Lapseni ovat ihania ja rakastavia ja olen rakentanut meille hyvän kodin, jossa meillä on turvallista olla. Sain ensikodista tarvitsemani avun ja haluan rohkaista myös muita 2020
äitejä hakemaan apua tarvittaessa, Maria kannustaa. Katariina puolestaan sanoo, että heidän lapsellaan on nyt molemmat vanhemmat, mikä on iso muutos lähtöpisteeseen verrattuna. − Vasta kun sain apua, minusta tuli äiti. Asiamme ovat nyt todella hyvin, ja meillä on ihana ja reipas lapsi. Sekä inhimillisesti että yhteiskunnan kannalta taloudellisesti katsottuna on ehdottoman tärkeää, ettei apua tarvitsevia vauvaperheitä jätetä yksin. Ensikodeissa ja päiväryhmissä on moniammatillista osaamista. Päiväryhmien ja ensikodin ohjaajat huolehtivat siitä, että perhe saa tarvittavaa tukea myös muualta, esimerkiksi silloin, jos vanhemmilla on vakavia mielenterveysongelmia. Tuen tarve voi jatkua vuosien ajan. − Ongelmat ovat helpommin ratkaistavissa varhaisessa vaiheessa kuin jos jäämme odottamaan niiden kasautumista lapsen kasvaessa. Pitkään ja useassa sukupolvessa jatkuneet ongelmat eivät ole ratkottavissa lyhyellä hoitojaksolla, vaan niiden pitäisi olla riittävän pitkiä ja apua tulisi saada ajoissa. Ensikotiin olisi hyvä päästä raskausaikana ja kuntoutusjakson pitäisi olla monta kuukautta. Kun hoitojakso päättyy, huolehditaan siitä, että perhe saa riittävää tukea myös jatkossa eikä kuKaan jää tyhjän päälle, Henttonen sanoo. Marian ja Katariinan nimet on vaihdettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. 15
Jokainen saa apua Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä palvellaan apua tarvitsevia heidän alkuperästään, kansalaisuudestaan ja kielestään riippumatta. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Teksti ja kuvat Tiuku Pennola
M
aahanmuuttajataustaisten apua tarvitsevien määrät, kansalaisuudet ja maahantulon syyt vaihtelevat eri yhdistyksissä. Joissain yhdistyksissä maahanmuuttaja-asiakkaita on ollut jo usean kymmenen vuoden ajan, enimmillään 35 eri kansalaisuutta yhdessä vuodessa. Toisissa yhdistyksissä määrät eivät ole vielä suuria, mutta kasvua on ollut havaittavissa viime vuosina.
16
Apua on oltava kaikkien saatavilla riippumatta ihmisen alkuperästä, kansalaisuudesta ja kielestä.
2020
Yhdistyksessä maahanmuuttajataustaisina asiakkaina voi olla eniten irakilaisia, koska lähistöllä sijaitsee vastaanottokeskus, toisessa taas kiinalaisia paikkakunnalla sijaitsevan yliopiston ja it-alan yritysten vuoksi ja itärajan tuntumassa olevan yhdistyksen asiakkaina on enemmän venäläisiä. Kun kaikkien yhdistysten lukuja katsotaan yhteen, maahanmuuttaja-asiakkaista suurin osa on irakilaisia, afganistanilaisia ja venäläisiä. Asiakkaat ovat
turvapaikanhakijoita, työn tai opiskelun vuoksi Suomeen tulleita tai niin sanotusti kahden kulttuurin perheitä, joissa toinen on tullut Suomeen rakkauden tai avioliiton vuoksi. Tulo- ja koulutustasot vaihtelevat paljon kuten yleensä yhdistysten asiakkaissa.
Samankaltaisia ongelmia Maahanmuuttajataustaisilla ei ole monesti tietoa Suomessa tarjottavista palveluista eikä aina uskallusta hakeutua niihin. Auttajiin on vaikea luottaa, jos viranomaiskokemukset kotimaassa ovat olleet huonoja tai jopa vahingollisia. Liiton palveluihin hakeudutaan useimmiten viranomaisen, esimerkiksi sosiaalityöntekijän ohjaamana, mutta tieto palveluista leviää myös yhteisöjen sisällä hyvien kokemusten avulla. Maahanmuuttajien syyt palveluihin hakeutumiselle ovat samankaltaisia kuin kantasuomalaisilla: perhe- ja lähisuhdeväkivalta, avioero ja siihen liittyvät huoltokiistat, vanhemmuuden- ja perheen vuorovaikutusongelmat tai muut perheen arkeen kuuluvat haasteet. Myös esimerkiksi kunniaan liittyvä väkivalta, kahden eri kulttuurin yhteentörmäykset, lapsikaappaus, ihmiskauppa tai ympärileikkaus voivat olla syy hakeutua avun piiriin. Monilla omat tukiverkostot ovat kaukana kotimaassa, mutta suku voi kuitenkin vaikuttaa sieltä perheen päätöksiin Suomessa, esimerkiksi vauvan hoitoon tai eroon. Pahimmassa tapauksessa voi tulla suvun hylkäämäksi tai koston kohteeksi, jos ei toimi vaatimusten mukaisesti.
Vertaistukea ja yhteisöllisyyttä Maahanmuuttajat ovat hyötyneet yhdistyksissä erityisesti yhteisöllisyydestä, joka syntyy asiakkaiden kesken. Moni on kutsunut muita asiakkaita ja työntekijöitä uudeksi perheekseen.
Kohdataan ihminen ihmisenä, ei kulttuuri tai uskonto edellä. Yhdistyksestä saadun tiedon ja avun kautta joillekin maahanmuuttajaasiakkaille on avautunut uudenlaisten vaihtoehtojen maailma; elämä voikin olla väkivallatonta ja tasa-arvoista ja yksinhuoltajana selviää. He saavat vertaistukea ja mielekästä tekemistä, tietoa ja tukea vauvan hoitoon, ymmärrystä päivärytmin merkityksestä ja siitä, kuinka asettaa lapselle turvalliset rajat. Asiakkaat kokevat tärkeäksi työntekijöiden kanssa käydyt keskustelut sekä heiltä saadun tiedon eri palveluista ja eduista. Heille tarjotaan apua myös esimerkiksi asunnon haussa ja lomakkeiden täyttämisessä. Toisinaan työntekijät ovat lähteneet asiointiavuksi. Yhdistykset tekevät yhteistyötä alueen maahanmuutto- ja kotoutumistoimijoiden kanssa esimerkiksi ohjaamalla asiakkaita heidän palveluihinsa asiakkuuden jälkeen.
Kunnioittavaa kohtaamista Työntekijöiden näkökulmasta yhteisen kielen puute vaikeuttaa kes2020
kustelua syvällisistä aiheista, kuten väkivallasta. Tulkkeja käytetään resurssien mukaan tai hyödynnetään eri kielisiä avustajia ja vapaaehtoisia. Asiakkaan kieltä puhuva kokemusasiantuntija auttaa ymmärtämään, että vaikeuksista on mahdollisuus selvitä. Vuorovaikutuksen tukena käytetään toiminnallisia ja luovia menetelmiä. Muun kielisiä esitteitä, materiaaleja ja nettisivuja kehitetään jatkuvasti. Liiton palvelut ovat kaikille samanlaisia ja apua tarvitsevat kohdataan ihminen ihmisenä, ei kulttuuri tai uskonto edellä. Yhdistyksissä tuetaan asiakkaan omaa kulttuuria monin tavoin, esimerkiksi he voivat pitää rukoushetkiä, valmistaa kulttuurinsa ruokia, viettää ramadania eikä sianlihaa tarjota. Kuitenkin kun työskennellään eri kulttuureista tulleiden asiakkaiden kanssa, on selvää, että törmätään erilaisiin ajatus- ja käyttäytymismalleihin, jotka voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä, olettamuksia ja ristiriitoja, niin asiakkaissa kuin työntekijöissäkin. Yhdistysten työntekijät painottavat, että työssään kannattaa haastaa ajatusmaailmaansa ja hyväksyä se, että kaikilla on omat ennakkoluulonsa. Monia niistä on syötetty lapsuudesta asti. Kun tiedostaa ja tunnistaa tämän, pystyy paremmin muuttamaan ajatteluaan ja toimintaansa. Työntekijöiden mukaan ei ole oleellista tietää kaikkien kulttuurien tavat ja toimet, jotta osaisi toimia oikein. Jos on aito ja avoin, ei loukkaa. Aina voi kysyä asiakkaalta, miksi hän toimii siten kuin toimii. Erään yhdistyksen työntekijän sanoin: ”Ei ole mistään ihmeellisemmästä kyse, vaan ihmisen kohtaamisesta. On tärkeää keskittyä siihen, miten luomme suvaitsevaisen ja hyväksyvän ilmapiirin, niin että kaikki voivat kokea olevansa omana itsenään.” Kirjoittaja työskentelee monikulttuurisuustyön asiantuntijana Ensi- ja turvakotien liitossa. 17
Vanhempien yhteistyö suojaa lasta erotilanteessa Eroamisen tavat ovat yhtä moninaiset kuin eron syytkin. Siksi on tärkeää, että myös apua on saatavilla erilaisiin tilanteisiin ja erityisesti, kun kyseessä on ero lapsiperheessä. Vanhempien yhteistyön tukeminen edistää lapsen hyvinvointia. Teksti Tuula Lukic ́
E
rotilanteessa lapsiperheen arki muuttuu ja tunteetkin saattavat vyöryä voimalla sitä hämmentämään. Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, sillä jo yhdellä keskustelukerralla voi tulla autetuksi tai ohjatuksi eteenpäin sopivimman tuen piiriin. Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Päivi Hietanen kertoo, että eroperheissä syyt avun hakemiseen vaihtelevat, mutta suuressa kuvassa on samankaltaisuuksia. Erovanhemmat tuntevat usein kriisin keskellä tarvetta prosessoida tapahtumia ja omia kipupisteitä. Yhteistyövanhemmuuskaan ei ehkä toimi mutkattomasti ja tähän lähdetään hakemaan apua. Lisäksi aikuisilla voi olla huoli lapsesta ja siitä, miten lapsen kanssa tulisi eroa käsitellä. Jonkin verran asiakkaina on myös uusperheitä tilanteessa, jossa toisella vanhemmalla on uusi kumppani ja tällä ehkä lapsia. Aiemmin hyvin toiminut yhteistyövanhemmuus voi vaikeutua, kun on enemmän yhteen soviteltavaa, Hietanen lisää. Monet tuntevat erossa syyllisyyttä ajatellen tuottavansa lapselle koke-
18
”Tavoitteena on saada vanhemmat näkemään asiat lapsen silmin.”
muksen rikotusta perheestä. Parisuhteeseen on aikanaan ladattu odotuksia ja ero tuo mukanaan tunteen epäonnistumisesta. Lähipiirikin saattaa ottaa voimakkaasti kantaa. Rohkaisen hakemaan aina apua, jos eroon liittyvät tunteet valtaavat mielen ja herättävät toivottomuutta tai heti kun vanhempien yhteistyössä ilmenee vaikeuksia, Hietanen tähdentää.
Lapsen parhaaksi Ero lapsiperheessä -työ keskittyy nimenomaan yhteistyövanhemmuuden rakentumiseen lapsen parhaaksi. Tavoitteena on saada vanhemmat näkemään asiat lapsen silmin 2020
ja ymmärtämään molempien merkitys lapsen elämässä. On tärkeää pyrkiä luottamaan toiseen vanhempana, vaikka tämä olisikin aiheuttanut pettymyksen parisuhteessa, Sari Niiranen Etelä-Karjalan perhetyöstä toteaa. Toimivan vuorovaikutuksen syntyminen voi viedä aikaa, jos luottamus on mennyt. Jos lapsen yhteys toiseen vanhempaan on kokonaan katkennut, pyritään myös sitä avaamaan. Autamme vanhempia näkemään lapsen edun oman erotuskan yli, niin että lapsi saa taas olla lapsi, keskittyä kouluun ja leikkiä. Vanhempien kunnioittava suhtautuminen toisiinsa vanhempina auttaa lapsen selviytymistä. Vanhemmat voivat tulla keskustelemaan huolenaiheistaan joko yksin tai yhdessä. Lapsen mukaan ottamista mietitään tarkkaan, mutta on tilanteita, joissa vanhemmat ovat esimerkiksi toivoneet yhteistä hetkeä, jossa lapselle kerrotaan erosta. Usein pysähdymme yhdessä miettimään, mitkä ovat lapsen tarpeet ja mitkä asiat suojaavat lasta vanhempien eron jälkeen. Pohditaan myös, miten vanhempi käyttäytyy lapsen läsnä ol-
Shutterstock
Vasemmalla: Vanhempien ero on suuri elämänmuutos kaikille perheenjäsenille. Apua on kuitenkin saatavilla matalalla kynnyksellä erilaisiin tilanteisiin.
lessa, huomioidaanko lapsi ja saako lapsi ilmaista tunteitaan ilman huolta vanhempien välien kiristymisestä. Lapsen kannalta tilannetta rauhoittaa arjen rutiinien sujuminen, Niiranen kertoo.
Eroauttamisen verkosto Ensi- ja turvakotien liitto ylläpitää valtakunnallista, interaktiivista apuaeroon.fi-sivustoa, jossa on runsaasti tietoa eroa harkitseville tai jo eronneille. Sen kautta löytää myös nopeasti alueellisesti lähimmän palvelun. Sivustolla on kuukausittain noin 22 000–23 000 kävijää. Viime vuosina liitto on ollut vahvasti mukana kehittämässä eroauttamista. Olemme myös tehneet valtakunnallisesta tilanteesta selvityksen sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä, kertoo kehittämispäällikkö Jussi Pulli. Jonot julkisiin palveluihin ovat yhä aika pitkiä, joten kuntien ja järjestöjen yhteistyötä tiivistetään. Kokonaisuutta on rakennettu monen toimijan verkostoksi, jossa ovat mukana muun muassa kuntien lastenvalvojat, seurakunnat ja suuret kattojärjestöt. Se kantaa hedelmää, sillä eroperheissä on erilaisia tarpeita, Pulli toteaa ja jatkaa, että liiton jäsenyhdistykset eri puolilla maata ovat valtava voimavara. Kentällä on monipuolista ammattitaitoa, jota on eropalveluiden kehittämisessä voitu hyödyntää innovatiivisesti. Monille alueille on perustettu eroauttamisen työryhmiä, joissa jäsenyhdistyksemme ovat koollekutsujina tai jäseninä. Kaikki tämä lisää luottamusta eri toimijoiden välillä.
2020
19
Päihteet puheeksi rohkeasti ja avoimesti Päihteiden käyttö vauvaa odottaessa tai vauvan ollessa pieni herättää tunteita. Vanhemmat vaikenevat aiheesta, koska pelkäävät seurauksia. Perheitä kohtaavat työntekijät kokevat käytön puheeksi ottamisen usein haasteelliseksi. Teksti Maria Hohenthal
A
iheesta keskustelu on haastavaa niin yhteiskunnallisesti kuin lapsiperheissä, vaikka harvat vanhemmat ovat täysin päihteettömiä. Kyse on siis lähes kaikkia perheitä koskevasta asiasta. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän etsivän ja matalan kynnyksen työllä pyritään tuomaan tähän haasteeseen uusia ratkaisuja. Työ toimii eri tavoin, jotta päihteistä olisi helpompi puhua ja yhä useampi päihteitä käyttävä tai aihetta pohtiva vanhempi tulisi kohdatuksi ja auttaminen kehittyisi. Työn tavoite on, että perheet saavat tietoa ja tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoite on olla löydettävissä palveluista pudonneille tai muusta syystä tukea ja apua vaille jääneille perheille. Etsivän ja matalan kynnyksen työn työntekijät toimivat Pidä kiinni -avopalveluyksiköissä eri puolilla Suomea. Valtakunnallisesti työntekijät toimivat liiton sivuilla olevassa Vauvaperhe ja päihteet -chatissa, Facebookin ”Perheiden parhaaksi päihdeasioissa” -sivulla sekä ammattilaisille suunnatussa ”Pidä kiinni – Ammattilaiset perheiden parhaaksi päihdeasioissa” -Facebook-ryhmässä. Chatissa voi keskustella anonyymisti päihteisiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Facebook-sivu tar20
”Lähes 900 perheiden kohtaamista viime vuonna” joaa kiinnostuneille tietoa, pohdittavaa ja keskustelua aiheeseen liittyen. Ammattilaisten suljettu ryhmä kokoaa yhteen eri alojen työntekijöitä, jot-
2020
ka kohtaavat työssään perheitä, joissa päihteet vaikuttavat arkeen.
Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Alueellisesti etsivän ja matalan kynnyksen työntekijät toimivat yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, kuten sosiaalitoimen, päihdepalvelujen ja järjestöjen kanssa. Yhteistyö
suunnitellaan aina yhdessä, ja se voi olla esimerkiksi konsultaatiota, koulutusta, ryhmiä ja tapahtumia. Työntekijät myös jalkautuvat eri toimijoiden tiloihin, minkä tarkoituksena on olla perheiden tavoitettavissa siellä, missä he jo ovat. Työntekijät voivat olla esimerkiksi rakentuvissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa, neuvoloissa, perhekahviloissa tai terveysneuvontapisteillä antaen tietoa ja ohjausta. Työntekijät tapaavat odottavia vanhempia ja vauva- ja pikkulapsiperheitä, jotka haluavat keskustella päihteisiin liittyvistä asioista matalalla kynnyksellä ja perheen halutessa anonyymisti. Tapaamisen lähtökohta on vanhempien ja perheen tilanne ja se, millaista tukea he toivovat. Työntekijät voivat esimerkiksi antaa tietoa päihteiden käytöstä raskaus-, vauvaja pikkulapsiaikana sekä niihin liittyvistä palveluista. Vuoden 2019 aikana perheitä kohdattiin erilaisissa tapaamisissa ja ryhmissä lähes 900 kertaa. Alueellisesti erilaisia yhteistyömuotoja on muodostunut paljon ja lukuisia vanhempia on tavattu sekä kasvotusten että etäyhteyksin. Aihepiiri on saanut näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Eri puolilla Suomea on pidetty ryhmiä, jalkauduttu aktiivisesti eri paikkoihin ja keskusteltu aiheista perheitä kohtaavien ammattilaisten kanssa. Etsivää ja matalan kynnyksen työtä on kehitetty hoitojärjestelmässä erityisesti vuodesta 2017, ja vuoden 2020 aikana sille on muodostunut valtakunnalliset raamit. Koronapandemia on luonut todellisuuden, joka on pakottanut kehittämään erilaisia auttamis- ja yhteistyömuotoja etäyhteyksin. Työn luonteen mukaisesti sen kehittäminen jatkuu ja työ muuttuu yhteiskunnan muutosten ja perheiden tilanteiden mukana.
Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä vuonna 2020
P
idä kiinni® -hoitojärjestelmä on auttanut tuloksellisesti päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä jo yli 20 vuotta. Vuodessa hoitojärjestelmä kuntouttaa noin 250 perhettä ympäri Suomea. Hoitojärjestelmä muodostuu odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdeongelmien kuntoutukseen erikoistuneista ensikodeista, avopalveluyksiköistä sekä keskusjärjestön kehittämisja koordinaatiokeskuksesta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät seitsemää päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja yhdeksää avopalveluyksikköä. Pidä kiinni -ensikodit ja avopalveluyksiköt sijaitsevat Espoossa, Helsingissä, Kokkolassa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Turussa. Lisäksi Oulussa on ensikoti ja Jyväskylässä, Lahdessa ja Kouvolassa avopalveluyksiköt. Kaikissa yksiköissä on paikkoja myös kahden vanhemman perheille. Ensikodeissa on 57 perhepaikkaa ja avopalveluyksiköissä voi samanaikaisesti olla kuntoutuksessa 10–15 perhettä. Hoitojärjestelmän tavoitteena on sikiövaurioiden ehkäiseminen ja minimoiminen tukemalla päihteettömyyttä jo raskausaikana. Tämän takia on erityisen tärkeää, että äiti pääsee kuntoutukseen jo raskausaikana. Raskausaika on mahdollisuus kuntoutua vaikeastakin päihdeongelmasta ja muuttaa elämää. Pidä kiinni -hoitomallissa yhdistyvät päihdekuntoutus ja varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tuki. Kuntoutus vähentää huostaanottoja ja antaa vauvoille mahdollisuuden elää omien vanhempiensa kanssa. Hoitojärjestelmän vaikuttavuudesta on parhaillaan käynnissä tieteellinen tutkimus tutkija Saara Salon johdolla. Siinä tutkitaan kuntoutusmallin vaikutusta vanhemmuuteen ja lapsen psykososiaaliseen kehitykseen. Hoidon tavoitteena on • sikiövaurioiden ehkäiseminen ja minimoiminen tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana • vanhemman päihteettömyyden tukeminen vauvan syntymän jälkeen • toimivan vuorovaikutuksen syntyminen vauvan ja vanhemman välille • vauvan hyvä hoito ja terve kehitys • arkielämän taitojen hallinta niin, että vanhempi selviytyy päivittäisestä elämästä lapsensa kanssa. Niina Kokko
Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Ensi- ja turvakotien liitossa. Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Ensi- ja turvakotien liitossa. 2020
21
Kolu mn i
Paikka auki -työ toi itseluottamusta ja toivoa tulevaisuudesta Teksti ja kuva Sini
M
uistelen menneisyyttä enää harvoin. Se saa minut surulliseksi. Kun olin murrosikäinen, aloin käyttää huumeita. Kun muut menivät lukioon tai ammattikouluun, minä vedin pillereitä. Kun muut viettivät au pair -vuotta ulkomailla, minä makasin neula käsivarressani jonkun sohvalla. Ja kun muut hakivat yliopistoon ja reilasivat Euroopassa, minä huomasin olevani raskaana ja hakeuduin katkaisuhoitoon. Seitsemän vuoden aktiivinen huumeidenkäytön lopettaminen oli vaikeaa. Se vaati kaiken voimani, sekä henkisen että fyysisen, mutta kannatti. Ensikodin ja sen avopalveluiden tukemana minä lopulta seisoin omilla jaloillani äitinä ja ihmisenä. Kun lapsi meni päiväkotiin, olin ahdistunut. Mitä nyt? Minulla ei ollut koulutusta ja vain hyvin vähän työkokemusta. Hain töitä ja kokeilin monenlaista siivoamisesta kahvinmyyntiin. Olin kiitollinen jokaisesta työpaikasta. Ne toivat tunteen, että olen jotenkuten kunnon kansalainen. Sitten eräänä päivänä minulle soitti avopalvelusta tuttu työntekijä, joka kertoi Paikka auki -hankkeesta ja että sen kautta voisi hakea Ensi- ja turvakotien liitolle töihin. Sinne haettiin Pidä kiinni -yksikön entistä, jo toipunutta asiakasta työskentelemään
22
Vuosi muutti näkemykseni työelämästä ja itsestäni. sekä toimistossa että Pidä kiinni -tiimissä. Ensin ajattelin, että kyseessä on eräänlainen hyväntekeväisyys, suojatyöpaikka tällaiselle reppanalle. Miksi kukaan haluaisi muuten palkata entisen päihdeongelmaisen, jolla ei ole alan koulutusta? Ajan kuluessa huomasin olevani väärässä.
2020
Työskentelin vuoden Ensi- ja turvakotien liitolla, ja se avasi silmäni huomaamaan ensimmäistä kertaa sen, että työ voi tuntua tärkeältä muunkin kuin palkan takia. Minut otettiin osaksi työyhteisöä tavalla, joka sai minut tuntemaan itseni tärkeäksi osaksi työryhmää. Kokemusasiantuntijuuttani arvostettiin ja sain tehdä myös siihen liittyviä työtehtäviä. Koin olevani hyödyllinen ja juuri oikeassa paikassa. Minun ei tarvinnut peitellä mitään ja silti minuun luotettiin. Kerrankin menneisyyteni ei ollut vain häpeällinen taakka, vaan myös työkalu, josta on hyötyä. Ennen kaikkea olin työkaveri ja ihminen enkä pelkäämäni avustuskohde. Minusta oli hyötyä. Tuo vuosi muutti näkemykseni työelämästä ja itsestäni. Se antoi minulle ennen kaikkea itseluottamusta ja toiveikkuutta tulevaisuudestani. Tajusin vihdoin kunnolla, että minun ei tarvitse tyytyä elämään ikuisesti menneisyyteni varjossa ja keskittyä koko loppuelämääni olemaan "vain" selvinpäin ja äiti. Voin ja pystyn kehittämään itseäni ja tekemään asioita, jotka ovat minulle merkityksellisiä ja tärkeitä. Se oli ja on edelleen valtavan iso asia. Vaikka Paikka auki -kokemuksestani on jo vuosia, muistelen edelleen lämmöllä tuota aikaa ja työyhteisöä.
Jä se ny ht ei sö t
Jäsenyhteisöt toimivat Helsingin ensikoti ry Mikä tekee meistä hyviä? Työyhteisöjen yhteisöllisyyden kehittämisen välineeksi ovat nousseet hyveet eli ne ominaisuudet, jotka tekevät meistä hyviä. Viime keväänä määritettiin Helsingin ensikodin hyveet. Työntekijät valitsivat hyveiden joukosta Ensikodin hyveet, joille työntekijät antoivat sisällön määrittelemällä, miten valitut hyveet näkyvät arjessamme. Nämä kerättiin huoneentauluiksi. Hyveiden avulla kehitytään ja pystytään myönteiseen muutokseen. Hyveprosessin toteutti Ensikodin kanssa yhteistyössä Lykeion Oy:ssä toimiva eetikko Antti Kylliäinen ja valmisteluun osallistui noin 60 Ensikodin työntekijää. Hyveemme ovat arvostavuus, luotettavuus, oikeudenmukaisuus, joustavuus, vastuullisuus, keskustelevuus, kannustavuus ja ystävällisyys. helsinginensikoti.fi •
•
•
Tampereen ensi- ja turvakoti ry Pirkanmaalla on aloittanut kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöihin keskittyvä Aggredi-hanke. Aggredi tukee yksilökeskustelujen avulla asiakasta etsimään keinoja väkivaltaisuuden vähentymiseen ja parempaan elämänlaatuun. Aggredi toimii myös Satakunnassa sekä Turun, Kuopion ja Helsingin seuduilla. Kuvassa ovat Pirkanmaan työntekijät Irina Remes ja Joona Rontu. aggredi.fi • tetuko.fi •
Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Yhdistyksemme ylläpitämä kehitysvammaisten Palvelukoti Vuokko on täyttänyt 30 vuotta, mutta koronan vuoksi jouduimme perumaan toukokuulle suunnitellut juhlat. Tulevaisuuteen suhtaudumme kuitenkin optimistisesti ja uudistuksia suunnitellen. Olemme aikeissa uudistaa yhdistyksen kiinteistöä, seuraavana vuorossa on lämmitysjärjestelmän uusiminen. Siirrymme ensi kevääseen mennessä maakaasusta maalämpöön. Syksyn aikana kunnostamme perusteellisesti pihan ja hankimme grillikodan, josta tulee palvelukodin tapaamispaikka ja jota yökyläasiakkaat voivat käyttää. Kestävän kehityksen sitoumuksen mukaisesti tehostamme myös jätteen lajittelua. ensijaturvakotienliitto.fi/vuoksenlaaksonperhetyo •
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Yhdistyksemme onnittelee juhlivaa Ensi- ja turvakotien liittoa oman hahmomme kuvan kera. Nalle-hahmollamme ei ole vielä nimeä, mutta lapset ovat saaneet tehdä nimiehdotuksia. Kunhan koronasta päästään, järjestämme lapsille äänestyksen nimestä. Lasten osallisuus on tärkeä asia. Keskisuomalainen sarjakuvataiteilija Pete Revonkorpi on luonut hahmon meitä varten. Kiitämme liittoa pitkästä ja tärkeästä työstä vauvojen, lasten, vanhempien ja perheiden parhaaksi. Liiton tuki yhdistyksille on ollut historian saatossa hyvin tärkeää − koronakevät loi uuden, poikkeuksellisen haasteen, jossa yhteisellä työllä oli myös valtavan suuri merkitys. Ensi vuonna juhlii moni yhdistyskin, myös me. Ollaan ylpeitä historiamme saavutuksista ja tehdään samalla voimalla tulevaisuutta. Paljon onnea − työ jatkuu! ksetu.fi •
2020
23
Jä se ny ht ei sö t Lahden ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry järjestää syyskuusta lähtien ESR:n tuella vertaistukiryhmiä lappilaisten lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Aktiivinen osallisuus arjessa -hankkeen tavoitteena on erityisesti koronapandemian aiheuttamien välillisten haittojen vähentäminen. Keväällä poliisin tilastoista ilmenivät lisääntyneet kotihälytysten ja pahoinpitelyjen määrät Lapissa. Lomautukset ja merkityksellisen tekemisen puute ovat voineet lisätä päihteiden käyttöä ja väkivaltaa perheissä ja siten aiheuttaa lapsille turvattomat kotiolot. Toimeentulon epävarmuus, taloudelliset ongelmat, sosiaalinen eristäytyneisyys sekä huoli läheisistä aiheuttavat stressiä ja vaikeuksia arjen hallintaan etenkin perheissä, joissa muutenkin on hauraat olot. Ihmisillä on erilainen kyky sopeutua poikkeusoloihin ja sen aiheuttamaan stressiin, joten tällaisista tilanteista toipumiseen tarvitaan aikaa ja tukea. Hanke tarjoaa haastavassa tilanteessa oleville vanhemmille ammatillisesti ohjattua ryhmätoimintaa verkkovälitteisesti. Etäryhmiin on helppo osallistua mistä päin Lappia vaan. Tapaamisia on kahdeksan kertaa eri teemojen parissa. Osallistujat tekevät näkyväksi omia vahvuuksiaan sekä oppivat tunnistamaan ja torjumaan haitallisia käyttäytymismalleja. Näin perheen arkea rakennetaan turvallisemmaksi ja hallitummaksi ja perheen lapset saavat tasapainoisemman kasvuympäristön. Ryhmässä muilta vanhemmilta saatava vertaistuki on tärkeää ja arvokasta arjen keskellä jaksamiseen. Osallistujat voivat halutessaan jatkaa vertaistoimijoina ja näin saada elämään uudenlaista sisältöä ja mielekästä tekemistä auttamistyön kautta. lapinensijaturvakoti.fi •
•
•
Oulun ensi- ja turvakoti ry Oulun ensi- ja turvakoti ry:n palveluiden parissa oleville perheille järjestettiin kesällä Potnapekka-ajelu. Ajelu toi virkistystä arkeen, ja ajelulle osallistuneet saivat nähdä oululaisia maisemia hieman uudesta näkövinkkelistä! Halukkaat pääsivät myös vierailemaan Potnapekan ohjaamossa pysähdyspaikalla Nallikarin hiekkarannalla. Lapset olivat innoissaan, kun pääsivät kilistämään Potnapekan kelloa. Ohjaaja Venlakin kävi kuskin penkkiä testaamassa. oetk.fi •
24
2020
”Jokainen on turvassa” on mitä mainioin juhlivan liittomme strategian otsikko. Turvallisuus kodeissa, perheissä ja lähisuhteissa ei synny sattumalta. Sen syntymiseksi tarvitaan sellaista toimintaa ja tekoja, joista välittyy välittäminen, arvostus ja huolenpito viime kädessä ihan arjen elämässä. Selailimme oman yhdistyksemme alkuajoista kertovaa leikekirjaa. Historia tulee sieltä eläväksi ja tutulta kuulostaa jo alkuaikojen johtoajatus ”Jokainen lapsi on pelastettava elämälle”. Leikekirjasta löytyy myös kirjaus Lahden kaupungin hyväntahtoisesta, myötämielisestä suhtautumisesta toimintamme alkamiseen. Samalla toki muistutettiin kunnan tiukasta taloustilanteesta. Hyväntahtoinen myötämielisyys voisi olla tämän päivän toimivaa, vastuullista ja turvallista kumppanuutta. Vahvaa tahtoa toimia yhdessä suunnitelmallisesti ja sitoutuneesti tehden ”uudesta normaalista” arjesta turvallisen kaikkein pienempienkin tarpeet huomioiden. Kehittyvä seudullinen perhekeskustoiminta tarjoaa siihen täällä Päijät-Hämeessä loistavat edellytykset. Hyväksi havaitun ja toimivan tekemisen rinnalle on hyvä ja tarpeen yhdessä kehittää uutta pitäen katse lasten ja aikuisten turvallisen elämän vahvistamisessa. Ensi- ja turvakotien liitolle onnittelut juhlavuonna! Täällä Lahdessa ollaan kiitollisia vuosikymmenten yhteisestä tekemisestä, työmme arjen tuesta ja jakamisesta, kehittämistyöstä ja yhteisestä inspiroitumisesta. Jokainen on turvassa -ajatuksella tehdään työtä myös Päijät-Hämeessä! lahdenensijaturvakoti.fi •
•
Jä se ny ht ei sö t
Turun ensi- ja turvakoti ry
Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Avasimme odotetun turvakodin Keski-Uudellemaalle Keravalle. Keski-Uudenmaan turvakodin keskeisimpiä tavoitteita syksylle ovat turvakodin tutuksi tekeminen alueella toimiville kunnille ja palveluntuottajille sekä yhteistyön vahvistaminen Lyömättömän Linjan KeskiUusimaa-avoyksikön (LLKU) ja Rikosuhripäivystyksen (RIKU) kanssa. Turvakodin tutuksi tekeminen estyi keväällä koronan vuoksi. Syksyllä on kuitenkin tarkoitus kertoa esimerkiksi neuvoloissa ja seurakunnissa turvakodin palveluista. Jatkossa sekä LLKU:n että RIKU:n työntekijät käyvät turvakodissa säännöllisesti tapaamassa asiakkaita ja kertomassa tarjolla olevista palveluista. Asiakasohjausta avopalveluun vahvistetaan: jatkossa avoyksikön työntekijä tapaa asiakasta tämän ollessa vielä turvakodissa ja toisaalta avoyksikön asiakkaat voivat käydä tutustumassa turvakotiin ennen sinne hakeutumista. Sanna Tuovinen aloitti elokuussa työn turvakodin vastaavana sosiaalityöntekijänä. Sanna on aikaisemmin toiminut sosiaalityöntekijänä Helsingin kaupungilla erilaisissa tehtävissä. Toivotamme Sannan lämpimästi tervetulleeksi.
Turun ensikodin toiminnan aloittamisesta oli 15.9.2020 kulunut kunnioitettavat 75 vuotta. Yhdistyksen perustava kokous järjestettiin 15.9.1945 ja toimitilojen peruskivi Turun Luolavuoreen muurattiin 18.1.1950. Ensimmäiset äidit saapuivat ensikotiin kesäkuussa 1951. Heidän joukossaan saapui myös turkulainen Helvi Lahtovaara, joka vieraili äskettäin yhdistyksessä miltei 70 vuoden tauon jälkeen. Oli upeaa tavata Helvi ja kuulla, kuinka jo silloin äiti tunsi olonsa ensikodissa levolliseksi ja yhteisölliseksi. tuentu.fi •
•
•
Kaapatut Lapset ry Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Tänä vuonna Kätketyt äänet -kampanjapäivää vietettiin some- ja viestintäkampanjana. Teemana oli ikääntyneisiin kohdistuva henkinen väkivalta, jota on vaikea tunnistaa, eikä se näy ulospäin, mutta sen haavat ovat syvät – joskus jopa syvemmät kuin fyysisen väkivallan. Usein pahinta on pelko ja pelossa eläminen. suvantory.fi •
Ensimmäinen kevään jälkeinen tapahtumamme järjestettiin heinä- ja elokuun taitteessa, jolloin vietimme perheiden yhteistä voimaantumisviikonloppua luonnonkauniissa maisemissa. Kuvassa rentoudutaan luontoretkellä. kaapatutlapset.fi •
•
•
•
paasikivennk.fi •
2020
25
stäs i Mik ä oli miel e lehdessä? sä p aras jutt u täs M i k s i?
Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan! Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 60 euron lahjakortin kirjakauppaan. Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle. Jätä palautteesi 18.10. mennessä. Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä voittajaan. Kaunis kiitos etukäteen!
Jä se ny ht ei sö t
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n Miesten asema muutti kirjaimellisesti asemapaikalle, nimittäin Mikkelin rautatieasemalle. Sijainti ja uudet tilat mahdollistavat monenlaisen toiminnan ja madaltavat kynnystä hakeutua juttusille kahvikupin ääreen laittamaan elämää raiteilleen! Miesten asema tarjoaa tukea miehille ja heidän läheisilleen sekä sukupuolen kysymyksiä pohtiville. Työmuotoina ovat yksilö-, pari- ja perhetyö sekä verkostotyö ja ryhmätoiminta, joita tukevat miesten omat kokemukset sekä vertaisuus. Asemalle voi tulla sellaisena kuin on ja millaisessa elämäntilanteessa tahansa. Miesten aseman kanssa samoihin tiloihin muutti Kuka huomaa mut? -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa vanhempiensa eron kohdanneiden lasten kuulluksi tulemista vanhempiensa erotilanteissa sekä turvata eron kohdanneille lapsille ja vanhemmille riittävän varhainen tuki. Hankkeen junat kulkevat asemalta moniin suuntiin, sillä se toimii koko Etelä-Savon maakunnan alueella. Tulevan syksyn aikana hankkeen työskentely painottuu varhaiskasvatukseen, jossa pilotoidaan lapsen osallisuutta vahvistavia ja eroauttamiseen soveltuvia menetelmiä. Lisäksi hanke on järjestämässä koulutuksia, joilla vahvistetaan varhaisen tuen ammattilaisten tietämystä eroperheiden parissa työskentelyssä ja on maakunnallisesti tukemassa alueella käynnistyvää Eron ensiapu -toimintaa.
Lehden 2/20 voittoarpa meni Kuopioon!
Ystävällisesti Enska-lehden toimitus
miestenasema.fi ensijaturvakotienliitto.fi/violary/kehittamistyo/kuka-huomaa-mut/ •
Lehden 2/20 Voittoarpa meni Kuopioon! Lehdestä 2/20 palautetta antaneiden kesken arvottu lahjakortti meni Outille Kuopioon. Onnittelut, Outi! Lehden jutuista kiitosta saivat erityisesti Maya Waitaran Nuorten ääni esille -juttu sekä päihteitä käyttävien äitien nimettömästä nettiryhmästä kertova juttu. Kiitos kaikille palautteesta!
26
2020
•
Yh te ys ti ed ot
Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi
Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oulunensijaturvakoti.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi
Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi
Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 09 720 6810 pienperhe.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 040 770 1087 khperhetyo.fi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi
Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 010 526 5600 • tetuko.fi
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help
Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 09 726 2422 •suvantory.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi
Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi
Rovaniemi
Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi
Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi
Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 2766 2830 • lyomatonlinja.fi
Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi
Oulu Raahe
Kokkola
Iisalmi
Pietarsaari Vaasa
Kuopio
Kauhajoki
Jyväskylä Varkaus Mikkeli
Tampere Pori
Imatra Hämeenlinna Lahti
Turku Espoo
Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tuula Haatainen Pääsihteeri Riitta Särkelä
Outokumpu
Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi
Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi
BM9 1
Lämpimät onnittelut Ensi- ja turvakotien liitolle täyttäessänne 75 vuotta
Osuuskunta Tradeka mukana tekemässä hyvää Lasten turvallisuus ja perheiden hyvinvointi on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Olemme mukana tuomassa turvallisuutta lapsen jokaiseen päivään. Ensi- ja turvakotien liiton kanssa yhteistyössä julkaistu Turvakamu-sovellus lisää lasten turvallisuutta sekä tukee väkivallasta selviytymistä. Kaksi kotia -sovellus yhdistää eronneita vanhempia ja heidän lapsiaan. Tradeka haluaa olla edistämässä jokaisen lapsen oikeutta turvalliseen ja onnelliseen lapsuuteen, ja siksi olemme tukeneet Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa jo vuosien ajan.
tradeka.fi
