Vauvatyötä vankilan perheosastolla

Jaana Wikgren

Vankilan perheosasto on kodinomainen lastensuojeluyksikkö, jossa vauva ja vanhempi voivat elää yhdessä vanhemman vankeusrangaistuksen ajan ja saada samalla tukea sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Perheosasto on Vanajan avovankilan ja Hämeenlinnan suljetun vankilan yhteydessä, ja se on ainoa laatuaan Suomessa. Suurin osa perheosastojaksoista kestää vain muutaman kuukauden ajan. Vankilan perheosaston tehtävänä on tukemalla ja ohjaamalla vahvistaa osastolle tulevan vanhemman ja vauvan voimavaroja sekä auttaa vanhempaa parempaan elämänhallintaan.

Vankilaan joutuminen on aina kriisi

Suomessa on vankeja varsin vähän verrattuna muihin Euroopan maihin. Vuosittain vankilasta vapautuu Suomessa noin 5 500 vankia, naisia on heistä vain noin viisi prosenttia eli alle 300. Naisvangeista suuri osa on äitejä eriikäisille lapsille. Pieni osa heistä on alle kaksivuotiaan lapsen vanhempia tai raskaana. Vankilan perheosastolle sijoitetaan vuosittain noin 20 lasta vanhempansa kanssa. Myös isän on mahdollista tulla lapsensa kanssa perheosastolle, mutta käytännössä näin tapahtuu hyvin harvoin.

Vankilaan joutuvista naisista yli puolella on alkoholi- tai huumeriippuvuus. Myös mielenterveysongelmat ja somaattiset sairaudet ovat yleisiä. Kahdella kolmesta on puutteita ongelmanratkaisutaidoissa ja puolella itsehillinnässä. Asunnottomuus, työttömyys, velkaantuminen ja oppimisvaikeudet ovat tavallisia. Etenkin naisvankien elämää leimaavat arvottomuuden, häpeän ja ulkopuolisuuden tunteet.

Vankilaan joutuminen on aina kriisi. Vapauden menettämisen lisäksi vankeusrangaistus muuttaa elämänkulkua, katkaisee ihmissuhteita ja rajoittaa osin ihmisen perusoikeuksia. Toisaalta se antaa myös mahdollisuuksia kuntoutumiseen, opintojen suorittamiseen tai käytännön asioiden selvittämiseen.

Vauvaperheet vankilan perheosastolla Vankilaan joutuvan vanhemman ja vauvan auttaminen on monimutkainen, vaiheittainen prosessi, joka vaatii aikaa ja lähes aina monta auttavaa tahoa. Kunkin perheen kanssa on löydettävä sille oikeat keinot. On huomioitava, että samaan aikaan kun aikuinen saa apua omiin ongelmiinsa, häntä on autettava pitämään vauvaa ja vauvan tarpeita mielessään.

Vankilan perheosastolle tulevien perheiden osalta haasteena on jakson pituus. Sitä ei määritä perheen tuen tarve, vaan vankeusrangaistus. Toisinaan jakso on vain viikon tai kahden mittainen, toisinaan se voi kestää kolme vuotta. Lyhyellä jaksolla on mietittävä, mikä on tärkeää ja mitä ehditään. Pitkä jakso antaa mahdollisuuden uusien näkemysten rakentumiselle ja henkiselle kasvulle.

Henkilökunnalla on tietoa paitsi normaalista raskauden kulusta, synnytyksestä ja vauvaperheen arjesta, myös poikkeuksista, joita niissä voi stressitilanteessa esiintyä. Tietoa on myös psyykkisten sairauksien, traumojen ja lapsuuden aikaisen kaltoinkohtelun vaikutuksista sekä siitä, miten traumatisoitunut lapsi tai vanhempi voi käyttäytyä tai kokea asioita. Taito tukea varhaista vuorovaikutusta ja ymmärrys siitä, miten rikos ja rikosseuraamusprosessi vaikuttavat perheen elämään ovat osaston erityisosaamisaluetta.

Työote on välittävä, rohkaiseva ja lähelle menevä, jotta vauvan syntymisen herkkä vaihe tulee otetuksi riittävän hyvin huomioon. Toivoa rakennetaan joskus hyvin pienistä palasista.

Asiakasperheiden kuormitus on usein ylisukupolvista

Vankilan perheosaston asiakasperheillä on tavanomaisen stressin lisäksi paljon kasautuneita ongelmia. Rikosten tekeminen, päihteiden käyttö, väkivallan eri muodot ja niistä juontuvat kriisit ovat värittäneet perheiden arkea. Traumaattiset elämäntapahtumat ja nykyhetken ongelmat voivat aiheuttaa perheen elämään kaoottisuutta, joka vaikeuttaa arjesta selviytymistä.

Perheosastolla näkyy myös se, että kasautuneet ongelmat heikentävät vanhemman toimintakykyä. Niistä aiheutuu monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, ja ne näkyvät usein myös käyttäytymisessä esimerkiksi impulsiivisuutena tai aloitekyvyttömyytenä.

Usein vaikeudet ovat alkaneet jo vanhemman omassa lapsuudessa tai jo sukupolvia sitä ennen. Vanhemmalla ei ehkä ole omaa kokemusta huolenpidosta ja hoivatuksi tulosta.

Odotusajan työskentely auttaa keskittymään vauvaan

Osa vankilaan joutuvista naisista on tullessaan raskaana tai raskaus alkaa vankeusrangaistuksen aikana. Perheosastolle on mahdollista päästä jo raskausaikana. Yleensä odottava äiti siirtyy osastolle noin kuukautta ennen vauvan laskettua syntymäaikaa.

Odotusajan työskentelyssä äidin kanssa valmistaudutaan vauvan syntymään monin eri tavoin. Omatyöntekijät käyvät äidin kanssa raskautta ja tulevaa vauva-aikaa laajasti läpi Masuvauva-materiaalin avulla. Vauvalle hankitaan tarvikkeita, valmistaudutaan synnytykseen, käydään yhdessä äitiysneuvolassa ja pohditaan doulan tarvetta.

Toisen vanhemman osallisuutta mietitään myös: pääseekö hän mukaan perhevalmennukseen, tutustumiskäynnille sairaalaan, synnytykseen? Mikä on hänen roolinsa vauvan elämässä jatkossa? Toinen vanhempi otetaan mukaan työskentelyyn, jos se vain on mahdollista ja jos hän sitä toivoo. Melko tavallista on, että toinen vanhempi on myös vankilassa, mikä saattaa hankaloittaa osallistumista, muttei estä sitä.

Moni odottaja kykenee vasta perheosastolla, elämän rauhoituttua, ajattelemaan vauvaa. Aiemmin mielessä on saattanut olla ahdistuksen, pelon, häpeän tai vihan tunteita vauvaonnen sijaan. Asioita on ollut ehkä vaikea saada

Vauvaa katsellaan ja kuunnellaan yhdessä vanhemman kanssa.

järjestykseen, koska keskittyminen tai muistaminen on ollut hankalaa ja mieli on ollut masentunut tai täynnä levottomia ajatuksia, jotka liittyvät omaan tilanteeseen. Nyt on aikaa ja tilaa miettiä, missä vauva nukkuu, miten vauvaa ruokitaan ja millä tavoin vauvan tulo vanhempien arkea muuttaa.

Vähän kerrassaan vauvan jo kohdussa mahdollisesti kokemia vaikeita asioitakin pystytään ottamaan työskentelyssä esille.

Vauvaan suuntautuminen alkaa jo odotusaikana

Raskaus ja vauvan odotus saavat isojenkin ongelmien keskellä painivan vanhemman yleensä miettimään elämänkulkuaan. Tilaisuus pysähtyä ja keskittyä vauvaan voi olla iso askel parempaan suuntaan. Perheosastosta on pyritty luomaan tällainen pysähdyspaikka, jonka säännöllinen ja turvallinen arki mahdollistaa pohdiskelun ja helpottaa muutokseen pyrkimistä.

Odotuksen aiheuttamat hormonimuutokset saavat vanhemman herkistymään ja tukevat valmiutta muutoksiin. Herkistyminen vauvalle tarkoittaa herkistymistä myös omalle itselle. Vauvalle raskaus on parasta aikaa auttaa.

Kun vauva on syntynyt, perheosaston omatyöntekijät auttavat vanhempaa huomaamaan vauvan ominaisuuksia, niitä, joiden avulla hänestä kasvaa oma itsenäinen yksilönsä. Vauvaa katsellaan ja kuunnellaan yhdessä vanhemman kanssa. Vanhemman omien pulmien keskellä vauva unohtuu helposti, vaikka olisi läsnäkin. Vauvan ääntä nostetaan esiin kaikissa tilanteissa.

Perheosastolla myös muut osastolla olevat vanhemmat ja koko yhteisö auttavat äitiä tai isää näkemään oman vauvan vahvuuksia. Muiden toimintaa seuraamalla vanhempi näkee, miten vauvaa hoivataan ja hellitään tai miten voi esimerkiksi tukea oman vauvan kehitystä. Odottavalle äidille eri-ikäisten vauvojen näkeminen auttaa oman vauvan mielessä pitämistä ja vauvan tuloon valmistautumista. Erilaisten kulttuurien kirjo tuo väriä koko yhteisöön, myös vauvan hoitoon ja kasvatukseen. Yhteisössä erilaiset toimintatavat helposti korostuvat ja voivat aiheuttaa ristiriitoja, mutta perheosastolla ristiriitoja selvitellään solukokouksissa, joissa saman solun asukkaat sopivat yhteiset asumisen pelisäännöt.

Vauvalle on riski, jos vanhemmat eivät saa apua

Vanhempien elämän kaoottisuus saattaa näkyä jo vastasyntyneessä esimerkiksi itkuisuutena, ärtyvyytenä tai syömisen ja nukkumisen hankaluutena. Vauva on voinut syntyä ennenaikaisesti tai pienipainoisena. Vieroitusoireet tupakasta, lääkkeistä tai huumeista tekevät vauvan ehkä levottomaksi ja vaikuttavat vauvan elämään jopa kuukausien ajan. Vauva tarvitsee usein tavallista enemmän hoivaa ja huolenpitoa heti syntymänsä jälkeen. Äitiä autetaan ymmärtämään vauvan tarpeita ja samalla sietämään omia syyllisyyden tunteitaan. Jos kiintymystä vauvaan ei synny odotusaikana, voi vauvan hoivaaminen tuntua vaikealta. Vanhemmat pitävät vauvaa ehkä hankalahoitoisena eivätkä nauti vauvan kanssa seurustelusta. Vauvalle on voinut jo raskausaikana syntyä vanhempien mieleen rooleja, joiden kautta vauvaa tulkitaan.

Perheosastolla vauva on toisinaan tällaisessa roolissa. Vanhempi voi kokea vauvan vihollisena, lapsena, joka tahallaan potkii, ei nuku, kiukuttelee tai muulla tavoin kiusaa vanhempaansa. Vauva voi olla myös vertainen, kaveri, jonka on hyvä kokea samoja asioita ja tunteita kuin vanhempansakin: vauva käy röökillä äidin tai isän kanssa, yksin itkemään jääminen ei ole hänelle vahingoksi ja pilkkanauruakin hän kestää. Pelastaja- tai tyynnyttäjä-vauva pitää vanhempansa erossa päihteistä, tuo lohtua ja rauhaa ja auttaa nukahtamaan illalla. Nukke-vauva on kiltti ja vähään tyytyvä, nukkuu paljon ja itkee vähän.

Rentoutumista opetellaan yhdessä, ja kullekin etsitään yksilöllisiä tyyntymiskeinoja.

Rikastavaa työskentelyä

Elämä ja ajattelu kapeutuvat, kun elämässä on paljon vaikeuksia. Perheosastolla olevien vanhempien on usein vaikea keskittyä, muistaa tai tehdä päätöksiä. On tavallista, että monet käytännön asiat siivoamisesta laskujen maksuun ja lastenvalvojalla käyntiin ovat jääneet kesken. Asioita on ollut vaikea priorisoida. Rauhoittuminen ja rentoutuminen voi olla lähes mahdotonta ja tunteiden ja käyttäytymisen säätely hankalaa. Asioita on toistettava yhä uudestaan, ja yhdessä vanhemman kanssa on keksittävä sopivia keinoja selviytyä arjesta.

Rentoutumista opetellaan yhdessä, ja kullekin etsitään yksilöllisiä tyyntymiskeinoja. Osastolla on erillinen rentoutushuone, jonne voi pistäytyä hetkeksi hierontatuoliin ja kuuntelemaan musiikkia. Vanhemman omaa jaksamista tukevat myös läheisten tapaamiset ja retket vankilan ulkopuolelle, joskus lastenhoitoapukin.

Vanhemman impulsiivinen, arvaamaton käytös on saattanut vaikeuttaa avun saamista jo pitkään. Työskentelyssä joudutaan usein etsimään sopivia rajoja käyttäytymiselle, joskus hyvin suoraankin: ”Tässä tilanteessa et voi käyttäytyä näin.” Uusia toimintamalleja ja rauhoittumiskeinoja etsitään yhdessä, ja vaikeat tilanteet puretaan, jotta vanhempi oppii huomaamaan, mikä tilanne johtaa kiivastumiseen.

Useimpien elämä on ollut ajautumista tilanteesta toiseen, ja tunne toimijuudesta – siitä että voi itse aktiivisesti toimia ja tehdä elämässään valintoja – on vähäistä. Osastolla asiakkaat otetaan mukaan päätöksiin yhteisökokouksissa, ja he voivat olla mukana vaikkapa harjoittelijoiden ja työntekijöiden valinnoissa tai esittelemässä perheosastoa ulkopuolisille vierailijoille. Moni vanhempi on kertonut voimaantuneensa kerrottuaan elämästään ja saatuaan vierailta rohkaisevaa palautetta. Sillä, että asiakkaan oma elämäntarina tulee kuulluksi ulkopuolisen korvin, on merkitystä.

Vanhempaa on usein autettava ensin, jotta vauva voi saada äänensä kuuluviin.

Yhtenä pienenä tavoitteena voi myös olla jonkin uuden taidon oppiminen, kuten ruoanlaitto, sukkien neulominen, silkkihuivin maalaaminen tai digitaitojen vahvistaminen.

Haasteiden, vanhemmuuden ja vauvan vaikutus toisiinsa

On tärkeää ymmärtää, että haasteet, vanhemmuus ja vauva vaikuttavat kaikki toisiinsa. Vaikka perheosastolla vauva on aina keskiössä, ei vanhemman kanssa työskentelyä voi unohtaa. Vanhempaa on usein autettava ensin, jotta vauva voi saada äänensä kuuluviin.

Perheosastojakson aikana vanhempi tapaa myös vankilan ja vankiterveydenhuollon työntekijöitä. Hän voi työstää rikokseen, päihteisiin tai terveyteen liittyviä asioitaan yksilö- tai ryhmätapaamisissa. Vanajan vankilassa on kehitetty naisille suunnattua lähestymistapaa ja kuntoutusta. Vankilan kuntoutusohjelmia on muokattu naisille sopiviksi, ja niissä otetaan huomioon, että nainen on usein sekä rikoksentekijä että rikoksen uhri.

Jokaiselle vankilaan tulevalle laaditaan rangaistusajan suunnitelma tavoitteineen. Myös perheosastolla oleva vanhempi toteuttaa sitä. Sen lisäksi perheosastolla laaditaan oma asiakastyön suunnitelma, jonka tavoitteet liittyvät vanhemmuuteen. Sen keskeisenä tavoitteena on vastuullinen vanhemmuus, jota lähdetään pilkkomaan pienemmiksi osatavoitteiksi. Perheosastolla jokaisella perheellä on omatyöntekijät, joiden kanssa vanhempi voi työstää asioitaan. Perheosastolla pidetään myös ryhmiä, jotka esimerkiksi vakauttavat vanhemmuutta tai vahvistavat taitoja.

Monilla vanhemmista on perheosastolla mukana olevan vauvan lisäksi muitakin lapsia, joko kotona tai sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Isompien lasten tilanteen pohtiminen on osa asiakastyön suunnitelmaa.

Osa vanhemmista sanoo tulleensa perheosastolle, koska muuta vaihtoehtoa ei ole ollut. He eivät koe tarvitsevansa apua vauvan kanssa tai muutenkaan. Kokemukset auttavista tahoista ovat usein hyvin kielteisiä. Luottamus työntekijöihin rakentuu ajan kanssa, pakottamatta. Yhteiset kävelyt ja ruokailut, retket, käsitöiden tekeminen ja muu toiminnallisuus lisäävät luottamusta pikkuhiljaa.

Työskentelyssä edetään pienin askelin ja arkisin tavoittein

Vanhemman on helpompi ymmärtää työskentelyn tavoitteita, kun ne ovat konkreettisia ja liittyvät vauvaperheen arkeen. Vanhemmille voidaan esimerkiksi kertoa, että säännölliset neuvolakäynnit ovat tärkeitä vauvan vuoksi ja että rauhoittumisen opettelu on tärkeää, koska äidin tai isän kireys välittyy helposti vauvaan. Tarpeettomalta vaikuttava tunteista puhuminen voi muuttua mielekkääksi, kun vanhempi oppii sen avulla ymmärtämään tunteita vauvan näkökulmasta. Tavoitteiden sijaan voikin joskus olla ymmärrettävämpää puhua esimerkiksi muutoksesta, joka tarvitaan, jotta koko perhe voi hyvin.

On hyvä puhua vanhemman arvaamattoman käytöksen haitallisuudesta vauvalle, mutta myös siitä, että arvaamaton käytös, esimerkiksi yhtäkkinen kiivastuminen neuvolassa tai päiväkodissa, voi vaikuttaa myös perheen elämään. Voi olla, että impulsiivisesti käyttäytyvä vanhempi saa osakseen huonoa kohtelua tai ei tule palveluissa ymmärretyksi. Rakentavan vuorovaikutuksen harjoittelu on sen vuoksi tärkeää. Vanhemman on hyvä oppia tunnistamaan itsessään stressin aiheuttamia oireita, jotta hän kykenee helpottamaan oloaan ajoissa. Keinoja yllättävien tilanteiden tai tunteiden hallintaan on tärkeä löytää.

Pienten ja arkisten tavoitteiden toteutumista on helppoa seurata. Pienet tavoitteet myös toteutuvat helpommin, ja hyvän palautteen saaminen rohkaisee vanhempaa.

Vauvanelämää vankilan perheosastolla

Samaan aikaan kun vanhempi suorittaa vankeusrangaistustaan, vauva elää perheosastolla vauvan elämäänsä – kasvaa ja kehittyy, oppii ja oivaltaa asioita. Osastolla on eri-ikäisiä vauvoja ja aikuisia, jotka vauva oppii tuntemaan.

Vastasyntyneelle tärkein ympäristö, syli, on lähellä. Vauvan kasvaessa ympäristö laajenee perheosastollakin: omasta huoneesta yhteiseen olohuoneeseen, kauppaan, pihalle, kenties vauvauintiinkin. Vanajan avovankilasta taaperoikäinen voi käydä vanhempansa kanssa perhekerhossa, leikkipuistossa ja uimarannalla. Hämeenlinnan vankilan perheosasto on suljettu osasto, ja sieltä vanhempi ei voi poistua. Työntekijä voi käydä sieltäkin lapsen kanssa vankilan ulkopuolella, kuten kaupassa tai leikkipuistossa.

Vaikka perheosasto on erillään vankilan muista tiloista, siellä näkyy silti vankilan elementtejä, jotka vauva oppii tunnistamaan. Vartijat kiertävät illalla ja yöllä myös perheosastolla, ja heillä on päällään virkapuku. Vanhempi käy ilmoittautumassa vankilan päärakennuksessa tiettyinä aikoina. Vankilan ympärillä ei Vanajalla ole aitoja, mutta sieltä ei silti voi poistua milloin vain. Tarkka taapero huomaa tällaiset asiat. Tutkimuksia siitä, miten vankilaympäristössä kasvaminen lapseen vaikuttaa, ei juuri ole.

Toisen vanhemman, isovanhempien tai isompien sisarusten tapaamiset ovat vauvallekin tärkeitä. Vanajan vankilassa pidempiä, yön yli kestäviä perhetapaamisia on noin kolmen viikon välein ja kahden tunnin tapaamiset ovat mahdollisia useammin. Jos läheisten ei ole mahdollista tulla tapaamisiin, videopuhelut auttavat ainakin aikuisia näkemään vauvan. Taaperoikäinen voi käydä sukulaisten luona lomailemassa, jos vanhempi pitää sitä lapselle tärkeänä.

Vuorovaikutusta tukevaa, yhteistä iloa tuottavaa toimintaa perheosastolla ovat esimerkiksi vauvahieronta, hoivaa ja leiki -tuokiot ja värikylvyt. Vauvaa ja vanhempaa valokuvataan ja videoidaan paljon, sillä asiakkailla ei saa itsellään olla kameraa tai älypuhelinta hallussaan. Valokuvia myös tulostetaan vanhemman seinälle tai läheisille lähetettäväksi. Näin rakennetaan vauvan elämäntarinaa yhdessä vanhemman kanssa.

Ydinasiat vankilan perheosastosta

Vankilan perheosasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä, vuonna 2010 perustettu lastensuojeluyksikkö kahden eri vankilan alueella. Perheosaston toiminnasta vastaa Kanta-Hämeen perhetyö ry, joka on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestö. Sen toimintaa valvovat THL ja Rikosseuraamuslaitos. Perheosaston toiminnasta on säädetty laissa (lastensuojelulaki ja vankeuslaki).

Ennen vankilaan tuloa jokaiselta vankilaan joutuvalta kysytään mahdollisista lapsista ja siitä, miten lasten huolto järjestyy vanhemman vankilassaolon aikana. Raskaana olevalle tai alle kaksivuotiaan lapsen vanhemmalle kerrotaan vankilan perheosastosta Vanajan avovankilassa tai jos kyse on tutkintavankeudesta, Hämeenlinnan vankilan perheosastosta. Lastensuojelu päättää lapsen sijoittamisesta perheosastolle, ja aikuisen osalta päätöksen tekee Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskus.

Vankilan perheosastolla työskentelee sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammattilaisista koostuva työryhmä, jonka erityisosaamista on rikosseuraamusasiakkaan kohtaaminen ja haasteellisen odotus-, vauva- ja taaperoajan tuntemus. Henkilökunta on paikalla vuoden jokaisena päivänä.