Yritystä Stadiin -lehti 2/2022

Yritystä Stadiin

ALANSA TIENRAIVAAJA

Siva Parlaria voi hyvin kutsua kasvisruokakulttuurin edelläkävijäksi. Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä -palkinnon voittaja edistää osaltaan suomalaisia ruokailutottumuksia vastuullisempaan suuntaan.

5 PÄÄKIRJOITUS

Tiina Oksala: Monituottajuus kehittää markkinoita.

7 TAPAHTUMAT & KOULUTUKSET

Loppuvuodesta juhlitaan ja suunnataan katse tulevaisuuteen.

8 TÄSSÄ & NYT

Uutisia, hyötytietoa ja ilmiöitä Helsingistä.

15 TÖISSÄ

Sini Virtanen tavoittelee kovaa kasvua kauneusalalla.

16 YRITTÄJÄ

Siva Parlar on kasvisruokakulttuurin tienraivaaja.

22 HELSINKI

Keskustojen elinvoimaisuutta kehitetään yhteistyöllä.

26 HELSINKI

Mitä keskusta-alueen yrittäjille kuuluu?

29 KOLUMNI

Marja-Leena Rinkineva: Helsingin kau punki haluaa vaalia ja kehittää ydinkes kustan elinvoimaa.

31 KOLUMNI

Mari Laaksonen: Turbulenssia tupaan.

32 ARKI

Yrittäjästä isäksi.

36 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki haluaa olla maailman kestävin ja älykkäin matkailukohde.

38 PAIKALLISESTI

Paikallisyhdistykset palkitsivat alueensa yrittäjiä.

39 YRITTÄJÄN ASIALLA

Tutustu paikallisyhdistyksiimme ja verkostoihimme.

41 YRITTÄJÄINFO

Tietopaketti yrittäjän arjen helpottamiseksi.

Helsingin Yrittäjien toimistolta

”Jäsenenä et jää yksin pohdintojesi kanssa, sillä lä hes sata asiantuntijaamme ovat apunasi puhelinsoiton päässä numerossa 09 229 222. Voit kysyä esimerkik si työlainsäädännöstä, verotuksesta, reklamaatiosta, harhaanjohtavasta markkinoinnista, tietosuojasta tai muusta yritystoimintaasi liittyvästä. Tarjoamme myös verkoston yhteistyöhön ja yhdessäoloon muiden yrit täjien kanssa. Osallistu koulutuksiimme ja tapahtumiim me: yrittajat.fi/tapahtumat-ja-koulutukset. Ole yhtey dessä matalalla kynnyksellä – me olemme täällä sinua varten.

Helsingin Yrittäjien jäsenlehti, jaetaan jäsenyrityksille ja sidosryhmille.

JULKAISIJA

Urho Kekkosen katu 2 c 00100 Helsinki p. 050 575 2353

helsinginyrittajat.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Tiina Oksala toimitusjohtaja tiina.oksala@yrittajat.fi

TOIMITUS

Jaana Tihtonen viestintäpäällikkö jaana.tihtonen@yrittajat.fi

Lotta Teivaala hanke- ja viestintäsuunnittelija lotta.teivaala@yrittajat.fi

Anette Loiske toimistosihteeri anette.loiske@yrittajat.fi

MAINOSVARAUKSET: tiedotus.helsinki@yrittajat.fi

TAITTO

Merja Minkkinen Punamusta Oy punamusta.fi

PAINO

Copy-Set Oy, Helsinki

ISSN 2342-8767 (Painettu) ISSN 2323-9611 (Verkkojulkaisu)

KANSI

Jaana Tihtonen

Anette Loiske toimistosihteeri

Susanna Ypyä jäsenvastaava, hankeasiantuntija

Kun tie yrittäjäksi käy yritysoston kautta.

Uudistettua Finnveran yrittäjälainaa voi käyttää omistajanvaihdoksissa kauppahinnan maksamiseen. Ja kun yrityksesi alkaa kasvaa, yrittäjälainaa voi käyttää myös toimivan yrityksen oman pääoman vahvistamiseen.

Tästä se sitten lähtee.

Monituottajuus kehittää markkinoita

Ensi vuoden alussa sosiaali- ja tervey denhuollon sekä pelastustoimen jär jestäminen siirtyy uusien hyvinvoin tialueiden vastuulle, ja Helsingissä aloittaa toimintansa sotepe-palvelut kokoava uusi toimiala. Mittavalla uudistuksella tavoitel laan palveluiden saatavuuden, laadun ja te hokkuuden parantamista sekä kustannus ten kasvun hillitsemistä väestön ikääntyessä tulevina vuosina.

Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutta miseen niin hyvinvointialueilla kuin Helsin gissä tarvitaan monituottajuutta ja verkos tomaista toimintatapaa, jossa yritykset ote taan nykyistä laajemmin mukaan palvelui den tuottamiseen. Monituottajuudessa jul kisen sektorin järjestämisvastuulla olevia palveluita tuottavat sekä julkiset toimijat et tä yritykset ja järjestöt. Hyödyntämällä laa jalti yksityisten yritysten palveluja varmiste taan, että käytössä on paras osaaminen ja teknologia. Kilpailu lisää verorahojen käy tön tehokkuutta, parantaa palveluiden saa tavuutta ja laatua sekä edistää markkinoi den kehittymistä ja uusia innovaatioita.

Julkista palvelutuotantoa tuleekin avata yksityisille yrityksille nykyistä laajemmin.

Olennaista on myös huolehtia julkisen ja yksityisen liiketoiminnan kilpailuneutrali teetista ja siitä, että julkisiin hankintoihin voivat ottaa osaa kaiken kokoiset yritykset. Pk-yritysten ammattitaito ja resurssit saa daan kattavammin käyttöön jakamalla jul kisia hankintoja pienempiin osiin ja käyttä mällä palveluseteleitä.

Palveluseteleitä pitäisi hyödyntää Hel singissä nykyistä useammissa sote-palve luissa. Setelien arvo tulee mitoittaa oikein ja sitä on myös säännöllisesti tarkistetta va kustannusten nousua vastaavasti. Tämä on tärkeää erityisesti nykytilanteessa, jos sa kustannukset kasvavat poikkeuksellisen voimakkaasti. Palvelusetelien käytöllä on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia. Ne lisäävät yrittäjyyttä alueella ja monipuolis tavat palveluvalikoimaa, mikä parantaa asi akkaiden mahdollisuuksia valita parhaiten tarpeisiinsa soveltuvat palvelut.

TIINA OKSALA PÄÄTOIMITTAJA

Toimitusjohtaja, Helsingin Yrittäjät ry Twitter: @tiina_oksala

juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä ja yrittäjyyttä Helsingin Yrittäjien perinteiseen Itsenäisyysjuhlaan. Ohjelmassa on upeaa musiikkia, tanssia, illallinen sekä Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinnon julkistus. Illan aikana uusitussa Crowne Plaza Helsinki – Hesperiassa kuullaan viulisti Lotte Marieta ja loppuillasta juhlakansaa tanssittaa Soulmost-bändi.

Oivalla uutta, kehitä taitoja ja tuuleta ajatuksia muiden yrittäjien seurassa. Tarjoamme tapahtumia ja koulutuksia yrittäjyyden kaikkiin vaiheisiin – ja suurin osa niistä sisältyy jäsenmaksusi hintaan. Helsingin alueelliset tapahtumat löydät osoitteesta helsinginyrittajat.fi ja valtakunnalliset koulutukset osoitteesta yrittajat.fi/tapahtumat.

TULEVAISUUDEN YRITTÄJYYS

Nyt sukelletaan tulevaisuuteen! Tule mukaan nuorten yrittäjien omaan tapah tumaan, jossa pääpuhujana on yrittäjä ja keksijä Perttu Pölönen. Ohjelmassa on myös ohjattua verkostoitumista. Tapahtuma on maksuton.

ITSENÄISYYSJUHLA

Helsingin Yrittäjien järjestövuosi huipentuu perinteiseen Itsenäisyysjuh laan. Lämpimästi tervetuloa juhlistamaan yrittäjyyttä ja Suomen itsenäisyyttä. Luvassa on illallinen, esityksiä ja musiikkia. Juhlapaikkana toimii upea Crowne Plaza.

YRITYSTÄ STADIIN

Kevään paras yrittäjyystapahtuma tulee taas! Varaa päivä jo nyt kalenteristasi ja tule kuuntelemaan inspiroivia puheen vuoroja ja tapaamaan uusia kontakteja. Maksuton tapahtuma järjestetään Bio Rexissä Helsingin ytimessä.

4.11. FACEBOOK- JA INSTAGRAM-MAINONNAN JATKOKURSSI

Verkkokoulutuksessa käsitellään Facebookin ja Instagramin mainosmuo toja sekä käydään läpi edistyneempiä mainonnan työkaluja ja mainonnan optimointia sekä kohdennusta.

18.11. PK-YRITYKSEN ARVON MÄÄRITYS

Tiedätkö oman yrityksesi arvon? Tämä verkkokoulutus sopii yrittäjille, jotka haluavat tietää miten yrityksen arvo muodostuu sekä asiantuntijoille, jotka auttavat yrittäjiä esim. yrityskaupoissa.

23.11. HAASTAVAT TILANTEET HALTUUN

Valmennuksessa opit kuinka kohdata haastavat tilanteet ja kuinka muuttaa ongelmat tavoitteiksi. Teorian lisäksi verkkovalmennus sisältää keskustelua, pienryhmätöitä ja erilaisia harjoituksia.

24.–25.11. KUNTOUTUSYRITTÄJÄN

LIIKETOIMINTA ’23

Suomen Yrittäjät järjestää yhteistyössä Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n kanssa tapahtuman, jossa kuullaan palveluiden tuotteistamisesta ja hinnoittelusta. Tule hakemaan uutta innostusta myyntiin!

9.12. KUN KAUPPA EI KANNATA – YRITTÄJÄN

TURVA VAIKEINA AIKOINA

Tässä koulutuksessa opit muun muassa yrittäjän sosiaaliturvasta ja työttömyys turvasta. Koulutus on avoin ja maksuton kaikille kohderyhmään kuuluville.

15.12. JOULUPUUROT

Tule juhlistamaan lähestyvää joulua ja nauttimaan aamukahvia ja joulupuuroa yhdessä yrittäjäkollegojen kanssa. Helsingin Yrittäjien perinteinen joulupuu rotapahtuma järjestetään Fennian talossa Pasilassa. Tilaisuus on maksuton.

Helsingin kehittyvä keskusta

Tältä on näyttänyt Fredrikinkadulla 1960-luvun lopulla kuvaaja Unto Laitilan ikuistamana. Helsingin keskusta on kehittynyt vuosien varrella vauhdilla, mutta edelleen Fredalta löytyy kuvan tapaan asukkaita ja turisteja palvelevia paikallisia kivijalkakauppoja. Yhdessä niistä vierailemme tämän lehden sivulla 26. Sivulta 22 voit lukea laajemmin keskustakehittämisen historiasta ja tulevaisuuden näkymis tä. Jos vanhat Helsinki-kuvat kiinnostavat, suosittelemme tutustumaan Helsingin kaupunginmuseon kattavaan kuva-arkistoon verkossa. Tutustu arkistoon: helsinkikuvia.fi

Mistä yrityksen kauppahinta muodostuu?

Uudenmaan omistajanvaihdoshanke järjestää keski viikkona 23.11. klo 8.00–9.30 maksuttoman webinaarin, jonka aiheita ovat yrityksen arvonmääritys ja yrityskaupan sopimukset. Tule kuulemaan mistä tekijöistä kauppahinta muodostuu, mistä löydät apua kauppahinnan muodosta miseen ja mitä riskejä yrityskaupan sopimuksiin sisältyy. Asiantuntijoina webinaarissa toimivat yritysvälittäjä Asko Viren Suomen Yrityskaupoista sekä osakas Henrik Sandholm Eversheds Asianajotoimistosta.

Ilmoittaudu mukaan: helsinginyrittajat.fi

KUVA JULIUS KONTTINEN

Uudet jäsenedut: MobilePay ja EpassiBIKE

MOBILEPAY

on Suomen suosituin mobiilimaksuratkaisu, jonka avulla tavoitat laajasti asiakkaita ja hoidat kätevästi niin kivijalan kuin verkkokaupankin maksuliikenteen. Suomen Yrittäjien jäsenenä saat MobilePaylta uutena asiakkaana aloitus maksun 50 prosentin alennuksella (edun arvo 49,50 €). Lisäksi vuoden 2023 loppuun saakka saat kuukausimak susta 25 prosentin alennuksen.

Etukoodin saat kirjautumalla Yrittäjien jäsenpalveluun (yrittajat.fi/jasenedut/mobilepay). MobilePayn yritysasi akkaaksi rekisteröityminen tapahtuu MobilePay-portaalin kautta: mobilepay.fi/rekisteroidy. Kirjoita etukoodi rekis teröitymisen yhteydessä Kampanjakoodi-kenttään ja saat edut käyttöösi.

EPASSIBIKE

-työsuhdepyöräedun tarjoaminen on työnantajalta konkreettinen ja tuntuva tuki työntekijöiden hyvinvointiin. Työsuhdepyörä on veroton luontoisetu 1 200 euroon asti vuodessa. EpassiBIKE-palvelulla työnantaja hankkii polkupyörän työntekijän käyttöön leasingsopimuksella. Edun piiriin kuuluvat kaikenlaiset pyörät perinteisistä malleista sähköpyöriin.

Tutustu uuteen jäsenetuun: epassi.fi/fi/pyoraetu-suomen-yrittajat

1,3

miljoonaa yöpymistä rekisteröitiin kesän 2022 aikana Helsingissä. Pääkaupungin matkailu on useilla mittareilla mitattuna palaamassa koronapandemiaa edeltävälle vuoden 2019 tasolle.

Helsingin Yrittäjien jäsenenä saat tuntuvia alennuksia normaalihintaisista elintarvikkeista valituista K-kaupoista Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ja mikä hienointa, jäsenetu koskee yrittäjää perheineen.

Jäsenenä säästöä kertyy myös tietyistä K-Rauta- ja Intersport-liikkeistä sekä Neste K-huoltamoilta. Mukana olevien kauppojen listaa täydennetään jatkuvasti. Uusim mat tulokkaat listalla ovat Neste-asemat Sörnäisissä ja Hermannissa.

Jäsenedun saa näyttämällä kassalla voimassa olevaa jäsenkorttia. Etuja tarjoaviin K-liikkeisiin voi tutustua osoit teessa helsinginyrittajat.fi

Lähde: Helsingin kaupunki Hyödynnä rahanarvoinen etu K-kaupoissa – mukana nyt myös Neste-asemat Sörnäisissä ja Hermannissa

KUVA

Tulevaisuuden yrittäjyys

“Apua, YEL-maksut kasvaa!”

“Ootteko lukeneet tän uusimman ilmastoraportin?”

“Ei hitsi, tää asiakas ei voikaan maksaa laskujaan.”

Linnunmaitoinen heinäkuun päivä muuttuu lämpene västä ilmastosta muistuttavaksi mössöksi ja mieli tekee synkän käänteen kohti sotaa, inflaatiota ja sukupuuttoaal toa.

Vaikka yrittäjät ovat tunnetusti resilienttejä tyyppejä, kuminauhakaan ei veny loputtomasti. Olen huomannutkin kanssayrittäjissä varsin syvälle jumahtanutta väsymystä, joka johtuu kaikesta mitä on ollut ja kaikesta mitä ennus tetaan tulevan.

Tulevaisuuden ajattelu vaatii ihan omanlaistaan ener giaa, varsinkin allekirjoittaneen pääkopalta. Jos statistiik kaan luottaa, työvuosia on luvassa vielä melkoisesti, joten uhkakuvista huolimatta koetan etsiä pitkälle kantavia mahdollisuuksia optimistin linssejä hyödyntäen.

Ai ilmastonmuutos tulee? Okei, minkähänlaiset tuot teet ja palvelut olisivat sekä ympäristöystävällisiä että kannattavaa liiketoimintaa vielä kahdenkymmenen vuo den päästä?

Jaa, eli mielenterveysongelmat ovat nyt jo Suomessa yli 10 miljardin kokoinen ongelma. Mitähän tälle voisi yrit täjänä tehdä?

Otan pitkän siemauksen kahvia ja koetan kääntää aja tukseni vain tähän hetkeen. Tulevaisuuden ymmärtäminen on tärkeää, mutta eläminen tapahtuu tässä ja nyt.

Mietityttääkö tulevaisuus? Tule Helsingin Yrittäjien nuorten verkosto HYNY:n Tulevaisuuden yrittäjyys -tapahtumaan 23.11.2022. Maksuttoman tapahtuman pääpuhujana toimii keksijä, yrittäjä Perttu Pölönen Ilmoittaudu mukaan: helsinginyrittajat.fi.

Aino Papinniemi puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjien nuoret yrittäjät yrittäjä, Aatelma Oy

Juhlista yrittäjäuraasi

Vuosia ja vuosikymmeniä kestänyt yrittäjäura on saavutus, josta voi olla ylpeä ja kiitollinen. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä.

Lisätietoja: yrittajat.fi/palkitseminen

365 päivässä pörssiin -valmennus alkaa

Suomen Yrittäjät järjestää jälleen 365 päivässä pörssiin -valmennuksen, jonka tavoitteena on antaa pk-yrityksille valmiuksia pörssiin listautumiseen. Valmennus alkaa 13.12.2022, ja haku siihen on käynnissä 18. marraskuuta saakka.

Ohjelman järjestää Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjä verkosto yhteistyössä Nasdaq Helsingin kanssa. Val mennuksen tavoitteena on luoda valmiuksia pk-yritysten listautumiseen Nasdaq First North Growth Market -kasvu markkinalle.

Ohjelma sopii parhaiten yrityksille, joilla on useamman vuoden toimintahistoria, kilpailukykyinen liiketoimintamal li, liikevaihtoa mieluusti enemmän kuin kolme miljoonaa euroa ja Suomen Yrittäjien jäsenyys.

Tutustu valmennukseen: bit.ly/porssiin365

#Yrittäjä, seuraathan meitä jo somessa?

Pistä seurantaan sosiaalisen median kanavamme, pysyt ajan tasalla yrittäjyyden uusimmista uutisista ja saat rahanarvoisia vinkkejä liiketoimintaan.

Facebookissa

Sivu: facebook.com/helsinginyrittajat Ryhmä: facebook.com/groups/ helsinginyrittajat

Twitterissä

@HELyrittajat

Instagramissa @helsinginyrittajat

48 %

yrittäjistä kertoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut kielteisesti heidän liiketoimintaansa. Vastaus selvisi syksyn Pk-yritysbarometrikyselystä, johon vastasi 533 helsinkiläistä yrittäjää.

Lähde: Pk-yritysbarometri, Suomen Yrittäjät

Yksinyrittäjien jaksaminen koetuksella

Helsinkiläisistä yksinyrittäjistä runsas puolet on kokenut yrittäjäuransa varrella haasteita jaksamisessaan, selviää kolmen vuoden välein toteutettavasta Yksinyrittäjäkyselystä. Kyselyn mukaan helsinkiläisistä yksinyrittäjistä 17 prosenttia työskentelee keskimäärin yli 50 tuntia viikossa ja 38 prosenttia työskentelee yli 40 tuntia viikossa.

Sairastuminen on yksinyrittäjille yksi suurimmista riskeistä, sillä sijaista on usein vaikeaa saada. Vastaajista 21 prosent tia kertoi, että heillä oli tiedossa henkilö, joka voi sijaistaa yritystoiminnassa erilaisten poissaolojen aikana. Muilla sellaista ei ollut. Sairaana olikin työskennellyt viimeisen vuoden aikana peräti 66 prosenttia vastaajista.

HYÖDYNNÄ TUKI YRITTÄJYYTEEN JA HYVINVOINTIIN

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu: Hyödynnä yrittäjäjärjestön puhelinneuvontapalvelua matalalla kynnyksellä. Tavoitat Yrittäjien asiantuntijat arkisin klo 8.00–18.00 numerosta 09 229 222. Saat apua ja tietoa muun muassa veroista, harhaanjohtavasta markkinoinnista, tietosuojasta tai muusta yritystoimintaasi liittyvästä.

Lue lisää: yrittajat.fi/neuvonta

Valmiiksi kilpailutettu työterveyshuolto: Muista pitää huolta terveydestäsi. Helsingin Yrittäjät on yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa kilpailuttanut työterveyshuollon jäseniään varten ja valinnut kaksi sopimuskumppania, Terveystalon ja Täsmä Työterveyden. Yksinyrittäjä voi valita näistä itselleen sopivan tahon ja solmia yrittäjän työterveyshuoltosopimuksen.

Lue lisää: helsinginyrittajat.fi

Mieli ry:n Kriisipuhelin: Älä jää yksin elämän haastavissa hetkissä. Mieli ry:n maksuton kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Palveluun voi soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Kriisipuhelin auttaa elämän haastavissa hetkissä ja tarjoaa tukea huolien, järkytyksen, yksinäisyyden ja surun keskellä. Tutustu palveluun: mieli.fi

Yrittäjäjärjestön jäsenenä pysyt ajan tasalla! Suomen Yrittäjien verkkosivujen alle on nimittäin koottu omat kattavat tietopaketit ajankohtaisimmista teemoista.

1. KAIKKI YEL-VAKUUTUKSESTA YRITTÄJÄLLE -SIVUSTO

Teemasivun alle on koottu kysymyksiä ja vastauksia YEL-vakuutuksesta sekä tietoa tulevista maksuttomista koulutuksista. yrittajat.fi/yel

2. KAIKKI ENERGIASTA YRITTÄJÄLLE -SIVUSTO

Tutustu infopakettiin sähkön säästämisestä ja lue kootusti tuoreimmat energiatilanteeseen liittyvät uutiset. yrittajat.fi/energia

3. KAIKKI UKRAINASTA

YRITTÄJÄLLE -SIVUSTO

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös yrityksiin Suomessa. Ukraina-aiheiselta teemasivulta löydät koulutustallenteita ja päivittyvää tietoa: yrittajat.fi/ukraina

Kohtelemme joka ainoaa asiakasta kuin ainoaa asiakasta.

Ajattele, jos pankilla ei olisi muita asiakkaita kuin sinä. Koko pankin menestyminen riippuisi siitä, että sinulle tarjottaisiin aina nimenomaan sinulle parhaita vaihtoehtoja.

Sinuun, tai tarkemmin sanoen mahdollisuuksiisi ja toiveisiisi tutustuttaisiin huolella. Näiden tietojen perusteella osattaisiin kertoa, mitkä rahoitusmuodot, säästöt, sijoitukset ja tavat käyttää varojasi ovat juuri sinulle juuri nykyisessä elämäntilanteessasi viisaimpia.

Meillä näin tapahtuu.

Kun sanomme meillä, tarkoitamme myös asiakkaitamme. He omistavat meidät.

Meillä – kun olet asiakkaamme siis myös sinulla – on uusi pankki, joka on jo syntyessään suuri, joten sillä on vakaa pohja ja paljon asiakkaita. Mutta joka ainoa heistä on meille kuin ainoa. Se on lupaus. Sillä…

Kun sinulla menee hyvin, meillä menee hyvin.

KUVA JULIUS KONTTINEN

YEL, energia ja Ukraina – tutustu kattaviin tietopankkeihin

Yrittäjä. Jos onni ei ole samalla puolella, minä olen.

Oli sitten tyky- tai arkipäivä, tunnemme yrityselämän riskit ja mahdollisuudet. Siksi tiedämme, mitä vakuutuksia tarvitset.

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Samalla puolella.

Jussi Mäkelä Johtava asiantuntija, LähiTapiola Pääkaupunkiseutu

Kunnianhimoista kasvua kauneusalalla

TEKSTI LOTTA TEIVAALA KUVA JAANA TIHTONEN

Sini Virtasen mukaan kauneusalalla menestyminen on vaatinut rohkeutta ja muuntautumiskykyä.

Blue Lagoon Beauty Oy:n voisi sanoa kasvaneen teini-ikään: helsinkiläinen kauneusalan yritys täytti syksyllä 16 vuotta.

Kauneudenhoitoalalla yrittäjyys on taval lista, mutta Blue Lagoonin kaltainen hoitola ketju on Suomessa poikkeuksellinen.

Blue Lagoonin tarina sai alkunsa vuonna 2006. Kosmetologiksi opiskellut 19-vuotias Sini Virtanen halusi työllistää itse itsensä ja perusti kynsihoitolan Kamppiin. Nyt Blue La goon Beauty on Suomen suurin kauneushoi tolaketju, joka työllistää 146 kauneusalan am mattilaista. Yrityksellä on kahdeksan liiketilaa, joista viisi Helsingissä, kaksi Espoossa ja yksi Turussa. Vuonna 2021 Blue Lagoon käynnisti franchising-toiminnan ja avasi ensimmäisen franchising-liikkeensä Töölöön. Toinen liike avattiin viime keväänä Espooseen.

Virtasen kasvuresepti Blue Lagoonille on ollut henkilökunnan koulutus, palvelutarjon nan jatkuva kehitys ja rohkeus, joka on saanut hänet toteuttamaan visioitaan.

– Blue Lagoonin kasvutavoitteiden lähtö kohtana on ollut tekijöiden sitouttaminen. Haluan tarjota palveluntarjoajille uramah dollisuuksia. Blue Lagoonissa he voivat ede tä esimerkiksi myymäläpäälliköiksi, palvelu vastaaviksi tai vaikka partnereiksi.

Virtasen mukaan kauneusalalla menes tyminen vaatii jatkuvaa muutoskyvykkyyt tä. Uusista trendeistä ja tekniikoista on olta va perillä. Asiakkaat tietävät tarkkaan, mikä kauneudenhoidossa on ajankohtaista, sillä uudet trendit leviävät sosiaalisessa medias sa ”nanosekunneissa”. Siksi yrityksen palve lutarjontaa kehitetään jatkuvasti ja palvelui den laadusta pidetään huolta työntekijöitä kouluttamalla.

Virtanen uskoo myös, että yksi yrityksen kasvua vauhdittaneista tekijöistä on ollut kauneus- ja hyvinvointikulttuurin muuttu minen.

– Kauneus ja kauneudenhoito on arki päiväistynyt. Kuluttajat haluavat panostaa omaan hyvinvointiinsa ja kauneuspalvelui den kysyntä kasvaa jatkuvasti.

KUKA Sini Virtanen, 35, yrittäjä, perustajaosakas ja toimitusjohtaja, 4-vuotiaan lapsen äiti

YRITYS Blue Lagoon Beauty Oy, perustettu 2006

HARRASTUKSET Voimaharjoittelu

Siva Parlar on tyytyväinen, että nykyään yrittäjyydestä puhutaan jo kouluissa ja että se on monelle nuorelle todellinen uravaihtoehto. Hän iloitsee, jos voi itse toimia esikuvana nuorille yrittäjäksi pyrkiville.

KASVISRUOKAKULTTUURIN TIENRAIVAAJA

Vuonna 2017 kruununhakalaisen pitserian keittiössä kehitettiin jotain ihan uutta: vegaaninen kebab, joka sai nimekseen Vöner. Vegaanisen ruuan suosio kasvoi valtavalla tahdilla ja tuolloin 25-vuotias yrittäjä Siva Parlar vastasi kysyntään juuri oikeaan aikaan. Nyt Siva tiimeineen on ”vöneröinyt” ravintoloita ja ruokakauppoja Hangosta Utsjoelle asti.

TEKSTI JA KUVAT JAANA TIHTONEN

Siva Parlarin vanhem mat sanoivat pojal leen jo nuorena, et tei yrittäjäksi kan nata ryhtyä. Hanki oikea ammatti, he kannustivat. Syykin oli selvä: Sivan van hemmat tekivät pitkää päivää ravinto layrittäjinä eli perheessä ymmärrettiin yrittäjyyden nousut ja laskut.

Vanhempien lopettaessa pitserian toimintaa, Siva päätti antaa yrittäjyy delle mahdollisuuden. 18-vuotiaana yrittäjänalkuna hän lunasti ravintolan vanhemmiltaan ja päätti, että nyt on ai ka luoda jotain uutta. Aluksi hän päivit ti ruokalistaa, mietti tapoja tehdä pit saa uudella tavalla, kehitteli erilaisia

täytteitä ja pohti annosten esillepanoa.

Muutamassa vuodessa kunnianhi mo kasvoi. Siva myi Kruununhaassa si jainneen pitserian tavoitteenaan tehdä enemmän ja parempaa ruokaa. Hän pi ti lounasravintolaa vuoden ajan, mutta huomasi nopeasti, että sen pyörittämi nen tarkoitti todella aikaisia aamuja ja pitkiä päiviä.

Mietittyään muutaman kuukauden Sivan tie vei takaisin Kruununhakaan,

perheen entisen pitserian omistajaksi. Aluksi tavoitteena oli nostaa vuoden ai kana tipahtanut myynti ylös. Pitsataiki nan päivittäminen ja markkinointi so siaalisessa mediassa toivatkin nopeasti toivottua piristystä.

VEGEJUUSTOSTA SE KAIKKI LÄHTI LIIKKEELLE

Vuosien 2016 ja 2017 aikana Siva pää tyi nykyiselle polulleen. Hyvä kaveri tuli käymään ravintolassa ja pyysi te kemään tuomastaan vegaanijuustosta vaimolleen pitsan. Pitsa tehtiin ja jäljel le jääneestä juustosta paistettiin henki lökunnalle oma testipitsa. Vegaaniruo ka oli tuolloin nosteessa ja kaveri pisti pitsasta päivityksen Facebookin Sipsi kaljavegaanit-ryhmään.

Somen voima ja vegaaniruuan ystä vien intohimo yllättivät Sivan: päivitys poiki hetkessä satoja tykkäyksiä ja seu raavana päivänä pitserian ovella oli jo noa. Vegaanipitsaa kaipaaville joudut tiin myymään ei-oota ja heitä kannus tettiin seuraamaan yrityksen tuotekehi tystä ja uutisointia somessa.

Asiat etenivät sen jälkeen nopeasti. Puheluita tukkuun, sopivan vegejuus ton etsintää, muiden kasvistäytteiden testausta. Pian Siva kirjoitti someen päivityksen, että ”nyt niitä vegaanipitso ja saa”. Ravintolan koko vuodelle asete tut tavoitteet täyttyivät kolmessa kuu kaudessa.

YRITYS Kasviproteiinituotteita valmistava Vöner Oyj, perustettu vuonna 2017

KUKA Siva Parlar, 30, Vöner Oyj:n perustaja ja luova johtaja, Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä 2022 -palkinnon voittaja

HARRASTUKSET Palstaviljely MOTTO ”Etsi ongelmia ja ratkaise ne.”

Kasvisruokabuumin heräillessä Siva tutustui ihmisiin, jotka olivat pitkään olleet vegaaneja. Hän jutteli, etsi tietoa ja mietti mitä muuta hän voisi tehdä uudella tavalla. Ravintolan kastikkeet vaihdettiin vegaanisiksi ja erilaisten ko keilujen jälkeen keittiössä syntyi kasvis proteiinista valmistettu kebab, Vöner.

Tuotteen julkaisuviikonloppuna pai kalle tuli ihmisiä ympäri Suomea. Sen jälkeen loppu onkin historiaa. Pitserias ta Siva luopui vuonna 2019, jonka jäl keen Vöner on kasvanut yhdestä tuot

” Kysyimme somessa ihmisiltä, mikä kaupunki seuraavaksi vöneröidään.”

teesta tarkoittamaan kokonaista ”vege taloa”. Vöner Oyj:n Siva perusti yhdes sä Maxim Laxbergin kanssa. Yrityksen tuoteperhe sisältää tällä hetkellä muun muassa erilaisia vegaanisia suikaleita, lastuja, kastikkeita ja piirakkaa. Lisää tuotteita kehitetään koko ajan.

Kasvua lähdettiin hakemaan ravin tola ja kaupunki kerrallaan, välillä kir jaimellisesti ovelta ovelle kiertäen. So siaalisen median avulla tuotteen ympä rille syntyi toivottua innostusta.

– Kysyimme somessa ihmisiltä, mi kä kaupunki seuraavaksi vöneröidään, ja kerroimme mistä kaikkialta Vöneriä jo saa, Siva kertoo.

Ravintoloista seuraava luonteva hyppy oli kauppojen hyllyille ja koti keittiöihin. Nyt tuotteita myydään joka puolella Suomea ja yritys on ottanut as keleita myös ulkomaisille markkinoille.

VASTUULLISUUTTA

JA LAATUA

Siva tiimeineen on panostanut vuo sien mittaan tuotekehitykseen tavoit teenaan tuottaa laajasti erilaisia kas vipohjaisia, proteiinipitoisia tuotteita. Yritys haluaa tehdä tutuista lihatuot teista maistuvia ja kestäviä kasvisvaih toehtoja. Ekologisuus on yksi yrityk sen kulmakivistä ja tiimi on kiinnostu nut mittamaan tuotteiden hiilijalanjäl keä. Valmistustoiminta on keskitetty nykyään Suomeen ja yritykselle on myön netty Suomen avainlippusertifikaatti.

Siva kertoo, että Vönerin alkuvuosi na riitti, että tuote on vegaaninen. Kiin nostusta uusia vegaanisia tuotteita koh taan oli niin paljon, että kaikkea mais teltiin. Vaikka maku ei ollut ihan koh dillaan, muutosta haluttiin kannattaa. Kaverin vuonna 2016 ravintolaan tuo ma vegaaninen juustokaan ei ollut Si van mukaan kovin hyvää.

Vegaanisia tuotteita on tullut mark kinoille nopeasti ja paljon. Nyt tuotteil ta vaaditaan laatua. Kuluttajat valitse vat ”jyvät akanoista” ja samalla tavalla kuin lihatuotteita, kasvisruokatuotteita vertaillaan ja laitetaan paremmuusjär jestykseen.

Vöner työllistää nykyään kuusi ih mistä ja koko henkilöstö osallistuu tuotekehitykseen. Jokainen saa ideoida ja osaltaan vaikuttaa siihen, mitä Vö

Siva Parlarin yrittäjätaival alkoi perheen ravintolassa Kruununhaassa. Saman ravintolan keittiössä hän kehitteli vegaanisen kebabin eli Vönerin.

ALENNUS

NESTE K -ASEMAT: ESPOO MATINKYLÄ, HERMANNI, KEIMOLA ITÄ

HUIPPUEDUT VAIN JÄSENILLE!

Yrittäjävetoiset K-Supermarket-, K-Market-, Neste K-, Intersport- ja K-Rauta-kauppiaat tarjoavat yrittäjäjärjestön jäsenille tuotteitaan etuhintaan! Etuja saat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla alla mainituilta kauppiailta. Kassalla tulee ajoissa näyttää Suomen Yrittäjien voimassa oleva 2022 jäsenkortti, alennusta ei myönnetä jälkikäteen. Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Etu ei koske K-Plussa-tarjouksia, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka-, alkoholi-, nikotiini-, pantti-, Postin ja Veikkauksen tuotteita, tuotemaisia palveluita eikä polttonesteitä. Tarkista kauppiaaltasi, voiko edun yhdistää muihin alennuksiin. K-Rauta -edut koskevat vain varastotuotteita.

VANTAA: K-MARKET DIXI, K MARKET ILOLA, K MARKET KARTANONKOSKI, K-SUPERMARKET MARTSARI, K MARKET TIKKURI, K MARKET YLÄSTÖ, INTERSPORT JUMBO, NESTE K KEIMOLA ITÄ, K-RAUTA VANTAANPORTTI ESPOO: K-MARKET KALAJÄRVI, K-MARKET KIVENLAHDENKATU, K-MARKET KIVENLAHTI, K-SUPERMARKET KULINAARI, K-MARKET LATOKASKI, K-MARKET MATINKYLÄ, K-MARKET NÖYKKIÖ, K-MARKET OTANIEMI, K-MARKET PERKKAA, K-SUPERMARKET MALMINMÄKI, NESTE K ESPOO MATINKYLÄ HELSINKI: K-MARKET LATOKARTANO, K-MARKET REIMARLA, K-SUPERMARKET VIIKKI, NESTE K HERMANNI, NESTE K SÖRNÄINEN

ner voisi tulevaisuudessa olla. Kehitys työ on se, mikä Sivaa motivoi eniten. Ja se, että kauppojen hyllyillä näkee omia tuotteita – siitä tulee aina kiva fiilis.

TASAPAINON ETSINTÄÄ

Yrittäjyysvuosiin on mahtunut onnis tumisien lisäksi haasteita. Alussa Siva omien sanojensa mukaan eli ja hengit ti työtä.

– Ajattelin, että jos en tee nyt, niin joku muu tekee, ja sitten harmittaa.

Hän on halunnut puhua avoimesti siitä, miten startup-tyylinen toiminta ja hektinen yrittäjäarki laittoivat jak

samisen jossain vaiheessa koetuksella.

– Monessa olen epäonnistunut mat kan varrella, mutta se ei ole koskaan lannistanut tai saanut ajattelemaan, että en tee. Aina löytyy ratkaisu.

Vastapainoa työlle on löytynyt yl lättäen kasvien parista. Siva innostui muutama vuosi takaperin palstavilje lystä ja harrastus on vienyt mukanaan. Mullan kaivaminen tuntuu terapeutti selta ja palstalla voi vaikka grillailla ka vereiden kanssa.

Nuoruuden pitseriavuodet tarjosi vat Sivalle tärkeitä oppeja yrittäjyydes tä ja hänestä itsestään. Ravintolayrittä

jänä toimiessaan hän tunnisti olevansa kädet saveen -tyyppi, joka nauttii, kun saa tehdä. Paperihommat ja matikka, ne olivat välillä hankalia. Päivien veny minen yllätti ja sai kyseenalaistamaan, että miksi hän ei mennyt ”normaalitöi hin”, kuten kaverit.

Siva muistelee ensimmäisiä yrittä jyysvuosiaan kuitenkin lämmöllä. Välil lä hän jopa kaipaa nuoruuden rohkeut ta ja spontaaniutta, koska niiden avulla hän uskalsi ponnistaa pitseriasta kohti unelmiaan.

– Haaveeni on, että Vöner elää pi dempään kuin minä.

Vöner Oyj:n perustaja Siva Parlar palkittiin toukokuussa Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä -palkinnolla. Parlarin ja hänen yhtiökumppaninsa Maxim Laxbergin perustama Vöner Oyj on ensimmäinen kasviskebabia valmistava yritys ja yksi suomalaisen kasvisruokakulttuurin edelläkävijöistä.

KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELINVOIMAISUUTTA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖLLÄ

Kaupunkien keskustat viestivät koko kaupungin elinvoimasta. Elävä keskusta on viihtyisän ja vetovoimaisen kaupungin sydän, joka toimii kaupungin käyntikorttina. Keskustojen kehittämistä onkin tehty jo pitkään eri puolilla Suomea kaupunkien ja yritysten yhteistyönä

TEKSTI TIINA OKSALA KUVAT ADOBE STOCK, ESKO KESKI-OJA, TIINA OKSALA JA NIINA STOLT

Keskustakehittämisen valtakun nallisena kattojärjestönä toimii Elävät Kaupunkikeskustat ry, jonka tehtävänä on Suomen kaupunkija kuntakeskusten kehittäminen elin voimaisiksi, eläviksi, viihtyisiksi ja kil pailukykyisiksi.

Keskustojen puolestapuhuja Pokko Lemminkäinen on seurannut Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen pit käaikaisena toiminnanjohtajana kau punkikeskustojen kehitystä suurissa ja pienissä kaupungeissa.

– Suomalaiset kaupunkikeskustat ovat kehittyneet 2000-luvulta tähän päivään keskimäärin huikeasti, mutta myös paikkakuntakohtaisesti aaltoil len – etenkin viime aikoina koronan pu

raistessa. Onneksi keskustojen tilanne on nyt alkanut helpottua. Tärkeintä on, että keskustojen kehittämiseen oikeasti panostetaan. Vuoden kaupunkikeskus ta -palkinnon 2021 voittaneen Turun keskustassa on käynnissä yli 200 mil joonan euron investoinnit. Kaupungin keskusta jokivarren ravintoloineen ja syksyllä valmistuvine kauppatoreineen on kansainvälisestikin vaikuttava kes kustauudistus.

Lemminkäisen mukaan kaupungis tuminen vain jatkuu, jopa kiihtyy vuo sittain, vaikka suomalaisilla olisi kak koskoti maalla.

– Intensiiviset ja elinvoimaiset kes kustat, joissa on riittävä asumistiheys, ovat tie jokaisen kaupungin menes

tykseen. Työn luonne on muuttumas sa hybridityöksi, mutta elinvoimainen keskusta kahviloineen ja lounasravin toloineen on edelleen haluttava työ ympäristö. Päähaaste on, miten vää jäämättömän kaupungistumisen kaik ki hyödyt saadaan kanavoitua parhaal la mahdollisella tavalla kaupunkeihin. Jokainen suomalainen kaupunki miet tii parhaillaan, miten investoinnit ka navoituvat omaan kaupunkiin ja oman kaupungin sisällä.

Lemminkäinen näkee tarpeelliseksi jäntevöittää kaupunkien rakennet ta ohjaamalla asukas- ja asiakasvirtaa kohti keskustoja.

– Haasteita tuovat etenkin suojellut kaupunkirakenteet, joissa korostuu se,

miten lisä-, täydennys- ja korotusraken tamista saadaan toteutettua. Tavoittee na on mahdollisimman monien kaup pojen, ravintoloiden ja muiden palve luyritysten sijoittuminen keskustaan tai mahdollisimman lähelle keskustaa. Myös keskustojen asumistiheyttä on tarpeellista kasvattaa.

Elävät kaupunkikeskustat -yhdistys on luonut kaupunkikeskustojen seu rantaan elinvoimamittariston, joka to teutettiin viimeksi huhtikuussa 2022.

– Keskustojen elävyysmittarit ovat olleet laskussa, mutta ravintolat näyttä vät pitäneen hyvin pintansa. Joissakin kaupungeissa niiden määrä on jopa li sääntynyt. Ajatuksenamme onkin, että ensi keväänä noin viidellä tunnusluvul la arvioidaan 40 suomalaisen kaupun kikeskustan elinvoimaa ja tehdään jon kinlainen ”cityranking” innostamaan kaikkia keskustakehittäjiä. Ilman nu meroita ei voi kehittyä.

Tyhjien liiketilojen määrä on viime vuosina kasvanut monissa kaupungeis sa – myös Helsingin keskustassa.

– Tyhjä liiketila on tuplavahinko kaikkialla, Helsingissäkin. Tyhjän liike tilan lämmittäminen ja ylläpitäminen on energian tuhlausta talvella ja eten kin nykyolosuhteissa. Ehkä viimeisen kahden vuoden poikkeusaika on vai kuttanut asiaan, mutta tyhjä liiketila pitäisi aina saada vaikka asumis- tai pop up -käyttöön. Innovatiivisesti ihan miksi vain, jotta tilat eivät jäisi tyhjäksi pidemmäksi aikaa. Helsingissä tyhjien liiketilojen osuus on kuitenkin maltilli nen, vaikka onkin lisääntynyt viidessä vuodessa.

Yhdistyksen päätehtävänä on akti voida kaupunkikeskustojen elinvoiman kehittämistä eri puolilla Suomea eri toi mijoiden yhteistyönä.

– Keskustojen kehittäminen raken tuu yhteistyölle, jossa ovat mukana niin

Pokko Lemminkäinen, arkkitehti SAFA, on toiminut Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtajana vuodesta 2006 alkaen. Hän on toiminut myös yrittäjänä AD Arkkitehdit Oy:ssä vuodesta 1995 alkaen erilaisissa kehittämishankkeissa.

Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala (kuvassa toinen vasemmalta) ja Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen toiminnanjohtajat vuosien varrelta: Pokko Lemminkäinen (vasemmalla), Ralf Juslin (toinen oikealla) ja Marjukka Kulmanen (oikealla) yhdistyksen 20-vuotisjuhlakonferenssissa Helsingissä vuonna 2017.

valtakunnallisesti kuin paikallisestikin kaupungit, kiinteistönomistajat, kau pan, ravintoloiden ja muiden palvelui den yrittäjät sekä muut keskustatoimi jat. Yhdistyksen tavoitteena on perus tamisesta alkaen ollut elinkeinoelä män ja julkisen hallinnon juureva, aito yhteistyö.

Yhdistys on alusta lähtien ollut myös ”tietotaitotori”: osallistaminen, vuoro vaikutus ja parhaista käytänteistä op piminen ovat olleet aina sen toiminnan ytimessä. Yhdistyksen verkkosivuilta (kaupunkikeskustat.fi) aukeaa sen yh teistyökyvyn nykykuva. Sieltä löytyy myös laajalti näkökulmia keskustake hittämiseen jokaiselle keskustojen ke hittämisestä kiinnostuneelle ympäri Suomea, Lemminkäinen kertoo.

Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistys järjestää keskustojen kehittämiseen liittyviä asiantuntija- ja tutkimussemi naareja sekä opintomatkoja eurooppa laisiin kaupunkeihin.

Pokko Lemminkäisen suosikkeja Suomessa ovat kaikki yhdistyksen kes kustapalkinnoilla vuodesta 1999 läh tien palkitsemat keskustat. Helsinki voitti Vuoden kaupunkikeskusta -pal kinnon vuonna 2017, ja Senaatintorin yhteisterassi palkittiin keskustaTEKO -voittajana 2020.

Lemminkäiseen on tehnyt vaikutuk sen myös Tallinnan keskustan kehittä minen.

– Tallinnan Rotermannin keskusta uudistus on eurooppalaista huippua, ehkä maailmankin huippua. Historial lisen keskustan päälle pläjäytetään uusi kaupunki shoppeineen, ravintoloineen, ruokakauppoineen, toimistoyrityksi neen, asuntoineen, kapeine kujineen, tapahtuma-aukioineen, elokuvakes kuksineen, autopysäköinteineen – na pakymppi! Kannattaa käydä tutustu massa, Lemminkäinen suosittelee.

Yhdistyksen seuraavalla opintomat kalla suunnataan Rotterdamiin.

– Odotusarvoni satamakaupungis ta on huippukorkea. Sopivasti karheut ta ja pikkuisen boheemisuutta. Persoo nalliset ihmiset tuovat Rotterdamissa elävyyden, yritykset elinvoiman. Lop putulos on sykkivä city, joka kiinnostaa kaikkia. Missä ihmiset viihtyvät, siellä on tulevaisuutta.

Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala, sinulla on pitkä kokemus keskustojen kehittämisyhteistyöstä. Mistä valtakunnallinen toiminta alkoi?

– Kaupunkikeskustojen ulkopuolelle alkoi 1990-luvulla rakentua kaupan suuryksiköitä ja huoli asioinnin siirtymisestä pois kaupunkikeskustoista kasvoi. Ympäristöministeriön Parempi kaupunkikeskusta -projektissa etsittiin keinoja keskustojen elinvoiman kehittämiseksi. Keskustojen vetovoiman lisääminen kiinnosti niin kaupunkeja kuin elinkeinoelämää.

Toimin tuolloin erikoiskaupan valtakunnallisen järjestön Erikoiskaupan Lii ton toimitusjohtajana. Yhdyskuntasuunnittelun työryhmässämme ideoitiin perustaa kaupunkikeskustojen kehittämiselle yhteistyöfoorumi, jolle saa tiin mallia Ruotsista. Kutsuimme koolle 12.6.1997 Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen perustamiskokouksen ja valtakunnallinen yhteistyö keskusto jen kehittämiseksi käynnistyi Laadin itse yhdistyksen perustamisasiakirjat ja toimin yhdistyksen hallituksessa sekä pitkään myös valmisteluvaliokunnan puheenjohtajana.

Helsingillä on Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen hallituksessa moni puolinen edustus: Helsingin Yrittäjät on ollut yhdistyksen jäsen ja yrittäjäjär jestön edustaja vuodesta 2019 alkaen. Myös Helsingin kaupunki ja Helsinki City Markkinointi ry ovat aktiivisesti mukana hallitustoiminnassa.

Miten yhteistyö keskustan kehittämiseksi näkyy Helsingissä?

– Helsingin keskustan vetovoiman kasvattaminen on ollut tapetilla jo useam man vuoden, ja korona-aikana tarve on entisestään kasvanut. Helsingin Yrittäjät toi vuosi sitten keväällä tiedotteissaan esille huolen Helsingin keskustan elinvoiman vähenemisestä. Olimme yhteydessä kaupunkiin työryhmän kokoamiseksi suunnittelemaan yhteistyönä keskustan elvyttä mistä. Kaupunki päätti panostaa keskustan kehittämiseen ja nimesi viime syksynä valtuustokauden mittaisen HELY-työryhmän, jossa ovat edustettuina kaupungin eri toimintojen edustajat sekä keskeiset elinkeinoelämän järjestöt, kiinteistönomistajat ja Helsingin Satama. Yhteistyöryhmän tavoitteena on etsiä sekä nopeita toimenpiteitä että pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteitä kaupungin keskustan elävöittämiseksi.

Lue lisää Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen historiasta: bit.ly/EKK_historiikki

Yhteistyötä keskustojen kehittämiseksi valtakunnallisesti ja paikallisesti

MITÄ KESKUSTA-ALUEEN YRITTÄJILLE KUULUU?

Korona-aika on pistänyt Helsingin keskustan yritykset koville. Vierailimme kauppakeskuksen kivijalan uudessa kahvilassa, perinteikkään ostoskadun kenkäkaupassa, kauppahallin nappikaupassa sekä liikkuvaa palvelutyötä tekevän yrittäjän luona kysymässä mitä heille kuuluu.

SIJAINTI VILKKAALLA SEUDULLA ON UUDELLE KAHVILALLE TÄRKEÄÄ

Kauppakeskus Forumin katutasoon, Simonkadun ja Manner heimintien kulmaan, aukesi loppuvuodesta 2021 soma japa nilainen kahvila Momochi. Yrityksen perustivat ystävykset Kelly Guon, 33, ja Lulu Wang, 26.

– Sijainti on uudelle kahvilalle todella tärkeä. Kun meil le tarjottiin liiketilaa Forumissa, tulimme päiväksi liiketilan eteen ja laskimme kuinka paljon ihmisiä tästä päivän aikana kulkee ohi. Forumissa on liiketiloja, jotka ovat syrjässä, mutta tässä katutasossa ohikulkuliikennettä on paljon, Kelly kertoo.

Momochilla on riittänyt hyvin asiakkaita ja liiketoiminta on kasvanut tasaisesti. Erityisesti mennyt kesä oli myynnin kannalta menestys. Kellyn ja Lulun mukaan japanilainen ruo kakulttuuri on kiinnostanut helsinkiläisiä. Uuteen viehkeästi sisutettuun kahvilaan on suhtauduttu uteliaasti.

Momochissa leivotaan ja myydään tuoreita japanilaisia mochi-donitseja ja mochi-jäätelöä. Mochi on perinteinen ja panilainen riisileivonnainen, josta valmistetaan erilaisia jäl kiruokia.

– Momochin kaikki leivonnaiset valmistetaan paikan pääl lä ja laadukkaista raaka-aineista. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi olemme panostaneet kahvilan sisustukseen ja ulko asuun, yrittäjät kertovat.

Kellyn ja Lulun tulevaisuuden suunnitelmissa on kasvat taa liiketoimintaansa ja avata lisää Momochi-kahviloita Hel sinkiin.

KAUNIITA ITALIALAISIA KENKIÄ LEGENDAARISELLA OSTOSKADULLA

Red Shoe on vakiintunut kenkäliike Fredrikinkadulla. Nimes tään huolimatta se on muutakin kuin punaisia kenkiä. Liike on myynyt kauniita italialaisia laatukenkiä ja -laukkuja nai sille vuodesta 1984.

TEKSTI ANETTE LOISKE, LOTTA TEIVAALA JA JAANA TIHTONEN KUVAT JAANA TIHTONEN

Japanilainen ruokakulttuuri kiinnostaa helsinkiläisiä, kertovat Momochin Kelly ja Lulu.

Kauppias Satu Lassila, 52, on toisen polven yrittäjä. Red Shoen perusti hänen äitinsä Paula. Idea syntyi rakkaudes ta kenkiin ja nimi tulee Paulan lempiväristä. Satu työskente li liikkeessä jo nuorena. Mutkien kautta hän kasvoi kenkien pariin päätyen yrittäjäksi. Omistajana hän on toiminut nyt yli 15 vuotta.

Sijainti Fredrikinkadulla on erittäin hyvä. Sinne tullaan yleensä nimenomaan ostamaan ja tietysti inspiroitumaan. Aivan ydinkeskustaan pieni liike ei sopisi vuokratason nous tessa liian korkeaksi.

– Tällainen liike pitää olla keskustassa ja Freda on hyvä, perinteikäs kauppakatu, Satu toteaa.

Keskusta-alueen kivijalkayrittäjänä tapaa paljon ihmisiä ja se on Satun mielestä työssä parasta. Kanta-asiakkaita on paljon ja asiakkuus siirtyy usein äidiltä tyttärelle. Asiakkaat jakavat hänen kanssaan ilot ja surut. Kenkiin liittyy monia muistoja.

Ihmisten ostokäyttäytyminen on muuttunut ja ennustetta vuus on vaikeaa. Koronasulkujen aikana Red Shoe avasi verk kokaupan ja Satu kehitteli etäapupalvelun, jonka ideana on

auttaa asiakasta videopuhelun avulla. Pieni yritys mahdollis taa erilaiset kokeilut ja niiden kautta oppii uutta. Laajentu missuunnitelmia ei ole.

– Tykkään myydä kauniissa liikkeessäni kauniita kenkiä ihanille ihmisille.

SUJUVA PYSÄKÖINTI MAHDOLLISTAA LIIKKUVAN PALVELUTYÖN

Yrittäjä Mari Laaksonen tietää, ettei siivous- ja puhdistus alalta lopu työt kesken. Korona-aikana puhtauden merkitys korostui entisestään.

Mari aloitti siivousalalla 24 vuotta sitten, aluksi yksin osa-aikaisesti toiminimiyrittäjänä.

– Kun asiakkaita oli tarpeeksi ja kassavirta vakiintui, jätin palkkatyön ja työllistin itseni kokonaan yrittäjänä. Asiakas kunnan kasvaessa palkkasin ensimmäisen työntekijän.

Sen jälkeen Laaksosen CleanMarin Oy on kasvanut omal la painollaan. Ensimmäinen toimitila Katajanokalla vaihtui vuonna 2009 useampaan toimipisteeseen Eirassa.

Satu Lassila on toisen polven kenkäkauppias.

Sijainti kantakaupungissa on mahdollistanut kasvun, kos ka alueella on paljon potentiaalisia asiakkaita ja siirtymäajat autolla siivouskohteesta toiseen ovat lyhyet. Marin yritys pal veleekin pitkälti paikallisia keskusta-alueen yrityksiä ja ko titalouksia, jotka muodostavat reilut 70 prosenttia asiakas kunnasta.

Marin mukaan pysäköintipaikkojen saatavuus on suuri haaste liikkuvaa palvelutyötä harjoittaville yrityksille. Clean Marinin autoissa on yrityspysäköintitunnukset, mutta tun nus ei automaattisesti takaa pysäköintipaikkaa, ainoastaan luvan pysäköidä.

– Huolestuneena seuraan kaupungin kaavoitusta, jossa pysäköintipaikat vähenevät kadunvarsista muun muassa kiinteiden pyörätelineiden tieltä.

Esimerkiksi hoiva-, ateriakuljetus- ja siivousalojen yrityk sille voisi Marin mielestä pohtia niin sanottuja korvamerkit tyjä pysäköintipaikkoja kadunvarsille.

Kaupungin tulisi aina huomioida yritysvaikutukset niin maankäytön, liikenteen kuin kaavoituksen suunnittelussa. Mari on vienyt tätä tärkeää viestiä eteenpäin erityisesti roo lissaan Helsingin Yrittäjien puheenjohtajana.

YHTEISÖ ON KAUPPAHALLIYRITTÄJYYDEN VAHVUUS

Raija Lehtisestä tuli yrittäjä siksi, että hän tarvitsi työpaikan. Idea juuri nappikaupan avaamisesta syntyi yli 40 vuotta sit ten hevosleirillä Raijan ystävystyttyä nappikauppiaan tyttä ren kanssa. Hän pääsi muutamaksi päiväksi Raumalle uuden tuttavaperheen kauppaan oppiin, eikä kestänyt kauan, kun hän löysi oman toimitilan Helsingistä Hakaniemen kauppa hallista. Yritys sai nimekseen Punainen Lanka.

Raija muistaa ensimmäiset päivät yrittäjänä. Naistentar

vikepuotien yhteyteen avattu liike oli vielä hieman kesken ja tekemistä oli paljon. Töissä oli mukavaa ja sukulaiset toivat kukkia. Muutama ensimmäinen vuosi meni Raijan mukaan ”flow-tilassa”.

Punainen Lanka on menestynyt vuosien varrella hyvin, mutta korona karkotti asiakkaat puoleksitoista vuodeksi.

– Kulut ovat täällä kauppahallissa isot, eli vilkasta kävijä virtaa tarvitaan. Vieläkin asiakasmäärä laahaa perässä ver rattuna koronaa edeltävään aikaan.

Kauppahalliyrittäjyydessä on Raijan mukaan paljon vah vuuksia. Hyvä sijainti on yksi näistä. Kauppahalliin tullaan viihtymään, eli tiloissa liikkuu paljon potentiaalisia asiakkai ta. Hallissa on myös yhteisöllisyyden tuntua. 40 vuodessa Rai jan yritykselle on kertynyt paljon vakioasiakkaita, joista mo nesta on tullut hänelle kavereita. Ostosten yhteydessä vaihde taan kuulumisia lapsista ja lapsenlapsista. Kauppiaalle uskal letaan kertoa vaikeitakin asioita. Punainen Lanka on Raijalle vähän kuin toinen olohuone.

– Verkkokauppa auttaa monia yrittäjiä, mutta omassa toi minnassani se ei ole niin olennainen. Tuotteeni ovat hypis teltäviä ja työn sosiaalinen puoli on asiakkailleni ja minulle tärkeä.

Osa ihmisistä haluaa edelleen ostaa livenä ja monet tule vat Raijan liikkeeseen erityisesti rautaisen asiantuntemuk sen perässä.

Pysäköintipaikkojen saatavuus vaikuttaa olennaisesti Mari Laaksosen liikkuvaa palvelutyötä tekevän yrityksen arkeen.

Raija Lehtisen yritys täytti tänä syksynä 40 vuotta.

Helsingin kaupunki haluaa vaalia ja kehittää ydinkeskustan elinvoimaa

Helsingin keskusta on Suomen suurin työpaikkojen, palveluiden ja kulttuu rin keskittymä, jolla on ainutlaatuinen rooli koko maan taloudessa. Se on matkailun keskus ja yhä vahvemmin viihtymisen ja olei lun paikka, joka tarjoaa palveluita niin asuk kaille kuin turisteillekin.

Tulevaisuudessakin haluamme ydinkes kustan, joka sykkii elämää ja tarjoaa palve luita shoppailusta kulttuuriin, joten toimen piteitä keskustan elinvoiman vahvistamisek si tarvitaan. Koronasta johtuen ydinkeskus tan yritysten liikevaihto on matalampi ja eri kulkumuotojen liikennemäärät ovat edelleen pienemmät kuin vuonna 2019. Jatkossa tulee siis panostaa ydinkeskustan viihtyisyyden pa rantamiseen, sillä viihtyisäksi koettu ja tarjon naltaan monipuolinen asiointi- ja kävely-ym päristö lisäävät alueen vetovoimaa.

Ydinkeskusta kilpailee muiden kaupallisten keskusten kanssa ja kaupan murros on vaikut tanut vahvasti myös ydinkeskustan palvelui hin. Jatkossa tulemme todennäköisesti näke mään yhä vahvemmin erikoistuvaa ja juuri keskustaan hakeutuvaa palvelutarjontaa – sel laista, mitä ei löydy mistään muualta. Elämyk

sellisyys ja erilaisia toimintoja yhdistävät pal velut tulevat korostumaan, ja näille on löydet tävä mahdollisuuksia ja sijaintipaikkoja myös ydinkeskustasta. Nyt tarvitaan kaikilta toimi joilta uudenlaista ajattelua – mitkä ovat syyt tulla keskustaan tulevaisuudessa.

Ydinkeskustan kehittämiseksi on jo vuoden ajan toiminut Helsingin kaupungin ja elinkei noelämän yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on löytää nopeita keinoja ydinkeskustan elin voiman vahvistamiseksi ja varmistaa sen ke hitys myös pitkällä aikajänteellä. Vuoden ai kana on lähdetty edistämään erityisesti tapah tumallisuutta ja ydinkeskustan markkinointia.

Pääkaupunkimme keskusta on voimavara, johon Helsingin tulee investoida määrätietoi sesti. Tulossa olevat isot hankkeet, kuten Ete läsataman alueen kehittäminen tulevat lisää mään koko alueen vetovoimaa. Ydinkeskustan kehittämistä tulee tehdä vahvasti yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Näin varmistamme sen elinvoiman myös tulevaisuudessa.

Helsingin kaupunki

MARJA-LEENA RINKINEVA elinkeinojohtaja

Yrittäjä, hyödynnä vuoden 2022 jäsenetusi!

Yrityksen sairauskuluvakuutus, alennus päiväkorvauksen maksusta -700 € Fennia

Alennus henkilö- ja pakettiautojen laajaan kaskoon -400 € Fennia Etu Yritysturva-vakuutukseen (1–9 henkilön yrityksille) -400 € Fennia

Elisa Puheratkaisu Vakion käyttäjälle 010-yritysnumero kahdeksi vuodeksi -240 €/v Elisa

Elisa Viihde Premiumista 50 % alennus -149.90 €/v Elisa Kauppalehti (12 kk) -116 € Alma Talent

Ilmainen nettinumerohaku jäsenille -499 €/v Suomen Asiakastieto Pienyritysten palvelupaketeista kaksi (2) ensimmäistä kuukautta ilmaiseksi -214 € Suomen Asiakastieto

Jäsenetusi ajoneuvojen huoltoleasingpaketeista -510 € Arval

Alennusta asemakohtaisista hinnoista (sis.alv). Nesteen palveluasemilla.

-2,5 snt/l Neste

-500 € Fundu Esimerkkialennus verkkokurssista -244 € Suomen Yrittäjät

Fundun kautta välitettävän lainan perustamismaksusta 50 % alennus Alennus 250-750 €

Lataa ja varmista etusi: yrittajat.fi/mobiilikortti

Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä. Suomen Yrittäjät pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin.

+ Suomen Yrittäjien oikeudellista puhelinneuvontaa esimerkiksi 1–2 kertaa, arvo 200 €.

+ Yrittäjä jäsenlehti maksutta 4 kertaa vuodessa, arvo noin 60 €.

+ Jurinet, maksuton 20 minuutin alkuneuvot telu. 15 %:n alennus kaikista asianajotoimialan lakipalveluista, enintään 1 000 € / toimeksianto. Lisäksi uutena etuna suora puhelin-ja sähköpostineuvonta.

+ Nets Medium-maksuratkaisun alkaen 38 €/kk + 0,45 % per maksutapahtuma (nor maalisti +0,50 %). Maksuratkaisu sisältää mm. 4 tunnin vaihtolaitepalvelun sekä monikäyttä jä-toiminnon alennettuun hintaan 3 € / kk (normaalisti 10 €/kk).

+ Mandatum, 1 % starttibonus digitaaliseen varainhoitoon. Kaupankäynti Trader -kaupan käyntipalvelussa aina vähintään Plus-hintaluokassa (välityspalkkio 0,04 %, minimi 6 €). Sijoitusasiantuntipalveluiden palkkio 0,4 % (normaalisti 0,5 %).

+ Eazybreakin edut käyttöön jopa 60 %:n alennuksella: 5 € / kk + 1,20 € / kk / työntekijä + alv (sis. lounas-, työmatka-, liikunta-, kulttuuri-, hieronta- ja hammashoitoedun.)

+ VENIEnergia, esim. 1 000 MWh vuodessa kuluttava asiakas säästää 400 €/a sähkönhan

kinnan palvelumaksussa. Jos energialaskujen tarkistuksessa korjataan virheitä 3 000 € edestä, jäsen säästää palkkiossa 450 €.

+ Wihurin Metro-pikatukuissa saat 5 %:n alennuksen nor maalihintaisista tuotteista. Alennus ei koske alkoholi eikä tupakkatuot teita.

+ Kaikista Suomen Scandic, Hilton, Crowne Plaza, Indigo ja Holiday Inn hotelleista 16 %:n alennus päivän huonehinnasta ja 10 %:n alen nus yli 8 he ngen kokopäivä-, puolipäivä- sekä iltapaketeista.

+ Holiday Club -kylpylähotellien ja lomaasuntojen päivän majoitushinnasta 15 %:n alennuksen.

+ GreenStar Hotelsissa majoitut 1–3 hengen huoneessa kiinteään 69 € / vrk jäsenetuhintaan. Pysäköinti veloituksetta majoituksen yhteydessä.

+ Suomen Clarion-hotelleista 19 %:n alen nuksen huonehinnoista. Edun arvo vaihtelee 20–40 €:n välillä riippuen yöstä. Kokouspaketeista alennus 8 € / hlö.

+ Tallinkin ja Silja Linen laivoilla 15–30 %:n alennuksen risteily- ja reittimatkoista reitistä ja ajankohdasta riippuen.

Katso kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut Tarkista oman aluejärjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/aluejarjestot

+ koishintaan, jopa 20 %:n alennus päivän hinnas ta. Lisäksi on mahdollista käyttää kausittain voimassa olevia arvokuponkitarjouksia, etusi jopa 50 % päivän hinnasta

+ Sanoman Hyvä terveys -lehti (1 nro) tai Pai kallismedian Digi 1 kk maksutta (määräaikainen) seuraavista digilehdistä: Janakkalan Sanomat, Jämsän Seutu, KMV-lehti, Kankaanpään Seutu, Merikarvia-lehti, Nokian Uutiset, Rannikkoseutu, Suur-Keuruu, Sydän-Satakunta, Tyrvään Sanomat, Valkeakosken Sanomat. Etu voimassa 30.6.2022 asti.

+ Suomen Yrittäjien jäsen saa Hookle Premiumin ensimmäiset neljä (4) kuukautta ilmaiseksi vuositilauksen yhteydessä. Edun arvo on noin 40 €.

+ Yrityspörssi.fi:stä 30 €:n alennus uusista myynti-, osakashaku- ja ostoilmoituksista.

Alennukset euroina keskimäärin

Katso kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/ jasenedut

Turbulenssia tupaan

Kaksi pitkää vuotta olemme seilanneet kriisistä toiseen. Turbulenssia ja tuntu via heilahduksia on ilmassa. Näitä heilah duksia meille on tarjonnut ensin korona ja sitten Ukrainan sota ja energiakriisi. Emme ehtineet toipua koronan jälkimainingeista, kun seuraava tuntuva kriisi hönki jo niskaamme.

Suomen Yrittäjien Yrittäjägallup kertoo, että energiakriisi on suurin este yritysten kasvulle. Gallupin mukaan 59 prosenttia yrityksistä on il moittanut, että energian hinta vaikuttaa kieltei sesti halukkuuteen investoida.

Energiakriisi tulee vaikuttamaan kaikkien kansalaisten arkeen tavalla tai toisella. Yritysten arjessa kriisi näkyy kohonneina kustannuksina ja osallistumisena energiansäästötalkoisiin.

Sähkösopimuksia on kilpailutettu, aurinkopa neeleita ja ilmalämpöpumppuja asennettu. Yri tykset ovat siirtäneet tuotantoaan yövuoroihin edullisemman energian perässä ja EU:ssa on nos tettu esiin viiden prosentin vähennystavoitteet energiankulutuksessa pakollisiksi jäsenmaille. Vedämme jälleen kerran vyötä kireämmälle ja toivomme kädet ristissä lauhaa talvea.

Energian kustannusten kasvu alkoi edellise nä syksynä, ja kriisiin olennaisesti vaikuttaa Uk rainan sota, joka katkaisi viimeisempänä kame lin selän.

Uusiin mittakaavoihin kohonneet energian kustannukset ovat hinta, jonka eurooppalaiset maksavat solidaarisuudestaan Venäjän aloitta masta hyökkäyssodasta itsenäistä ja vapaata Uk rainaa sekä Eurooppaa kohtaan.

Pitää muistaa, että ukrainalaiset maksavat Venäjän brutaalista hyökkäyksestä hengellään. Siinä missä me muut eurooppalaiset laskemme euroja, ukrainalaiset laskevat menetettyjä lähei siä.

Vaikeista kriiseistä syntyy usein myös jotain hyvää. EU:n jäsenvaltiot kokosivat nopeasti ri vinsä suoriksi ja vastasivat Venäjän sotatoimiin asettaen pakotteita ja tukien Ukrainaa kaikin mahdollisin tavoin.

Yllätyksenä ei tule, että EU-jäsenyyden kanna tus jäsenmaissa on kasvanut merkittävästi krii sin seurauksena. Yhdessä olemme vahvempia kuin erillään toisistamme. Yhteistyön voimaan luotamme myös hakemalla puolustusliitto Na toon – turvataksemme rauhan.

Kriisi synnyttää monia muitakin tunteita: su rua ihmishenkien menetyksestä, iloa yhteisölli sestä avusta sekä voimakasta suuttumusta ja tur hautumista.

Kriisien keskellä on hyvä muistaa, että tämä kin kriisi selätetään – tällä kertaa vyötä kiristä mällä.

Hyvä yrittäjäkollega, muista ettet ole yksin. Yrittäjäjärjestö pysyy vierelläsi kriisien keskellä. Me tarjoamme vertaistukea ja apua selviytymi seen.

MARI LAAKSONEN PUHEENJOHTAJA

Helsingin Yrittäjät

Twitter: @laaksonen_mari

Profitcountin toimistolla toimitusjohtajan vanhempainvapaaseen valmistauduttiin ennakkoon. Seppäseltä se vaati ennen kaikkea delegointitaitoa ja riittävästi henkilökuntaa. ”Henkilökunta ottaa mielellään vastuuta, jos sitä annetaan.”

YRITTÄJÄSTÄ ISÄKSI

Profitcount-tilitoimiston toimitusjohtaja Markus Seppänen vähensi lapsen myötä operatiivista työntekoa. Enää 40-tuntiset työviikot eivät tunnu tavoittelemisen arvoisilta.

TEKSTI JA KUVAT JENNA LEHTONEN

Syksyinen aamu on vasta valkenemassa Helsingin kantakau pungissa, kun yrit täjä Markus Seppä nen työntää lasten rattaita kohti päivä kotia. Kyydissä istuu kaksi ja puolivuotias Amanda-tytär, jo ka tunnistaa tutun vaahteranlehdillä täyttyneen puiston jo kaukaa. Samaan päiväkotiin hänet on tuotu ensimmäis tä kertaa alle vuoden ikäisenä.

– Amanda aloitti päiväkodissa he ti, kun se oli mahdollista. Moni kum meksuu sitä, mutta ratkaisu osoittau tui meidän kohdallamme hyväksi. Päi väkotimme on ihan timanttinen.

Profitcount-tilitoimistoa luotsaaval le Seppäselle ja hänen yrityskauppojen parissa työskentelevälle vaimolleen oli alusta saakka selvää, että vanhempain vapaat jaetaan perheessä mahdollisim man tasaisesti, jotta Amandan suhde molempiin vanhempiinsa saa vankan pohjan. Käytännössä se tarkoitti sitä, että Seppäsen puoliso jäi kotiin kuu kautta ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen he molemmat viettivät suun nilleen puoli vuotta intensiivistä vau va-arkea.

– Kotiin jääminen ei ollut vaimon päätös, vaan meidän yhteinen. Halusin

rakentaa lapseeni tunneyhteyden ja ol la vaimoni uran tukena. Kaikkien äitien ei tarvitse olla kotona pitkään, Seppä nen sanoo.

Aluksi häntä huolestutti, miten asi akkaat ottavat vastaan uutisen perheen lisäyksestä. Pelko osoittautui kuitenkin täysin turhaksi. Kannustusta ja kehuja tuli eniten juuri sellaisilta tahoilta, joilta sitä ei olisi osannut heti odottaa.

– Moni asiakas sanoi, että tulen hyö tymään tästä, kun lapsemme on tei ni-ikäinen. Jotkut onnittelivat hyvästä päätöksestä ja kertoivat, etteivät osan neet aikoinaan itse toimia samoin. Ei hän isyysvapaa ollut kovin tavallista vielä esimerkiksi 1970-luvulla.

Psykologiaa vanhempainvapaan aikana verkossa opiskellut yrittäjä miettii monen asian kohdalla mieluum min ihmisiä kuin euromääriä. Siksi hän tiedostaa myös sen, miten kauaskantoi sia vaikutuksia sillä on, että isä merkit see kasvavalle lapselle muutakin kuin etäistä hahmoa ja loittonevaa selkää.

KERRAN VIIKOSSA TOIMISTOLLE

Nykyään yli kymmenkunta ihmis tä työllistävän tilitoimiston toimitus johtaja kertoo, että yrityksen ainoana omistajana hän ei voinut jättäytyä töis tä täysin pois edes vanhempainvapaan

aikana. Toimivaksi ratkaisuksi osoit tautui se, että Seppänen vieraili toimis tolla kerran viikossa, jolloin hänen äi tinsä tuli hoitamaan Amandaa perheen kotiin Lauttasaareen.

– En voinut irrottautua omasta yri tyksestäni 100-prosenttisesti. Mietin tarkkaan ne asiat, jotka voin hoitaa isyysvapaalla. Tämä toimi hyvin, kos ka pystyin ilmoittamaan Kelalle päivät, jolloin tein töitä.

Seppänen kertoo, että rattaissa is tuva Amanda on tuonut mukanaan en nen kaikkea iloa ja sellaista rakkautta, josta hänellä ei aikaisemmin ollut tie toakaan. Lapsen myötä tehokkaaseen työelämään on tullut vääjäämättä tie tynlaista vastapainoa.

– Yrittäjyys ei ole mikään sprintti matka. Olen luopunut siitä ajatuksesta, että minun pitäisi olla koko ajan teho kas. On sallittua tehdä alemmalla tem molla asioita.

Yli 40-tuntiset työviikot eivät enää houkuttele samalla tavoin kuin joskus ennen. Tuloksenteon sijaan vaakaku pissa painavat nyt toisenlaiset asiat, kuten esimerkiksi oma jaksaminen. Siksi Seppänen ei halua ylläpitää työ ympäristöä, jossa tavoitellaan ainoas taan jatkuvaa liikevaihdon kasvua. Mie luummin hän ylläpitää työympäristöä, jossa on hyvä olla.

– Joku voi olla kanssani eri mieltä. Haluan kuitenkin kannustaa muitakin yrittäjiä tähän ja olen valmis väittele mään asiasta, Seppänen virnistää.

Ihminen – edes yrittäjä – ei ole ro botti, ja myös luovuudelle on järjestet tävä aikaa. Hyvät ideat harvoin synty vät pakottamalla. Seppäsen kohdalla ne syntyvät usein harrastusten paris sa, kuten saunan lauteilla tai mentorin kanssa keskustellessa. Suomen Saun aseuraan, Pörssiklubiin, Suomen pais tinkääntäjiin ja Helsingin Yrittäjien hallitukseen kuuluva yrittäjä korostaa vapaa-ajan merkitystä myös parisuh teessa.

Etenkin pienten lasten vanhempien kannattaa varata kahdenkeskistä aikaa ja tehdä töitä sujuvan arjen ja aviolii ton eteen. Seppänen vinkkaa, että hä nen perheessään siivooja ja lastenhoi taja ovat auttaneet yhtä paljon kuin järjestelmällinen kalenterinhallinta. Se tarkoittaa jokasunnuntaista hetkeä, jolloin seuraavan viikon ohjelma lapsen nukuttamisesta arkiruokailuun valmis tellaan ennakkoon.

– Meidän perheemme kohdalla suunnitelmallisuus vähentää epävar muutta ja lisää onnellisuutta.

Aivan, kuten rattaissa istuva Aman da.

Perhevapaauudistus pähkinänkuoressa

Perhevapaauudistus tuli voimaan elokuun alusta 2022. Mitkä asiat muuttuivat uudistuksen myötä?

Lue tämän lehden Yrittäjäinfoosuudesta (sivu 40) Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin summaus uudistuksesta yrittäjän näkökulmasta.

Seppänen on perhevapaauudistuksen puolestapuhuja. ”Se lisää tasa-arvoa ainakin teoriassa.”

”On sallittua tehdä alemmalla temmolla asioita”

Yhdessä enemmän

Helsinki haluaa olla maailman kestävin ja älykkäin matkailukohde. Tavoitteita tukevat uusi Helsingin matkailun ja tapahtumien toimintaohjelma sekä matkailuyritysten kestävyyttä edistävä hanke. Toimintaohjelmassa linjataan erityisesti kaupungin toimijoiden eri rooleja kasvun ja uudistumien mahdollistajana ja välittäjänä. Kestävää nostetta matkailuyrityksiin -hanke haluaa puolestaan vahvistaa yritysten tiedolla johtamisen osaamista, kestävyyttä ja huomioida eri kohderyhmien tarpeita matkailussa.

matkailun ja tapahtumien kestävyyttä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa

–Tavoitteemme on, että toi mialan yritykset voisivat avullamme kasvaa ja uu distua ja siten lisätä kaupungin veto voimaa, tiivistää Helsingin matkailu päällikkö Nina Vesterinen.

Helsingin matkailun ja tapahtu mien toimintaohjelma toteuttaa kol mea strategista päätavoitetta. Ne ovat:

1. HELSINKI ON ELÄVÄ

JA KANSAINVÄLISESTI

VETOVOIMAINEN MATKAILUJA TAPAHTUMAKAUPUNKI

Matkailijat kiinnittävät enenevässä määrin huomiota matkailun kestävyy teen. Helsinki haluaakin profiloitua vastuullisena matkailukohteena, sillä kestävyys on tulevaisuuden matkailun elinehto. Kestävää nostetta matkailuyri tyksiin: Etelä-Suomi-hanke tukee tavoi tetta tarjoamalla tukea ympäristöser tifikaatin suorittamiseen. Sertifikaatin avulla yritykset pääsevät toteuttamaan kestävää kehitystä käytännössä.

– Hankkeen keskeisimmät tavoit teet ovat tiedolla johtamisen kehittä minen, kestävien matkailutuotteiden ja -palveluiden tuotteistaminen ja nii den kansainvälinen markkinoinnin pi lotointi. Syksyllä järjestetään useampi kehitystyöpaja matkailuyrityksille, joi ta kiinnostaa palveluiden kestävä tuot teistaminen. Työpajoissa on vielä tilaa kiinnostuneille, kertoo hankkeen pro jektipäällikkö Jonna Pitkänen.

2. HELSINKI ON KANSAINVÄLISESTI KESTÄVYYDEN

EDELLÄKÄVIJÄ JA

RATKAISIJA MATKAILU- JA TAPAHTUMA-ALOILLA

Helsingin tavoitteena on olla maailman kestävin matkailukohde. Tämä tarkoit

taa, että myös yritysten toiminnan on oltava kestävää. Kaupunki tar joaa matkailu- ja tapahtuma-alan toimijoille työkaluja tavoitteeseen pääsemiseen.

Matkailupäällikkö Vesterisen mukaan tutkimukset osoittavat, että yritykset, jotka toimivat kestäväm min ovat myös kilpailukykyisempiä, sillä kestävyys brändinä lisää liike vaihtoa ja tuo tunnettuutta. Veste risen mukaan tuottavuus ja kestä vyys eivät olekaan ristiriidassa kes kenään, kuten joskus ajatellaan. Ta loudellinen kestävyys on osa kestä vää kokonaisuutta yhdessä sosiaali sen, kulttuurisen ja ympäristön kes tävyyden kanssa. Lisäksi kestävät yritykset kiinnostavat työnhakijoita, joten kestävyys on valtti työntekijöi den houkuttelun kannalta.

Helsingin kaupunki tarjoaa konkreettisia työkaluja, jotka autta vat kestävyyden edistämisessä: kan sallisesti käytössä olevan hiilijalan jälkilaskurin luomisessa Helsingin kaupungilla on ollut tärkeä rooli. Lisäksi kaupunki tarjoaa sparraus sessioita Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -polulla ja tukee yri tyksiä ympäristösertifikaatin han kinnassa.

3. HELSINKI ON ÄLYKÄS VIERAILUKOHDE JA TOIMIVA TAPAHTUMAKAUPUNKI

Helsinki haluaa painottaa tiedol la johtamista. Tämä tarkoittaa asi akkaiden parempaa ymmärrystä ja siten kohdistetumpia tuotteita sekä tehokkaampaa markkinointia. Hel sinki haluaa olla myös rakentamas sa matkailuyritysten tiedolla johta misen toimintamallia, jotta matkai

luyritykset voisivat hyödyntää dataa te hokkaammin oman liiketoiminnan kehit tämisessä. Marras-joulukuussa järjeste tään useita työpajoja, johon kaupunki kut suu matkailutoimijoita laajasti mukaan.

Matkailutoimijat hyödyntävät erilaisia datalähteitä jo runsaasti, mutta vailla yh tenäisiä käytänteitä. Tätä ollaan ratkaise massa juuri käynnistymässä olevalla oh jelmistoratkaisutyöllä, missä tavoitteena on muun muassa kerätä matkailuun liitty vää dataa yhteen ja visualisoida se.

Kestävämmän matkailun edistäminen syntyy lopulta kaupungin ja yrittäjien vä lisen yhteistyön tuloksena. Vesterinen kiteyttääkin yhteistyön ja sen tavoitteet kahteen sanaan: ”Yhdessä enemmän”.

Lisätietoa

Kestävää nostetta matkailuyrityksiin -hanke: kestavaanostetta.fi

Helsingin matkailun ja tapahtu mien toimintaohjelman löydät kaupungin verkkosivuilta. Kirjoita hel.fi-verkkosivujen hakuun matkailun ja tapahtumien toimintaohjelma.

Kansanperinteiden kunnioitus ja ympäristön huomioiminen nousivat keskiöön paikallisissa yrityspalkinnoissa

Helsingin Yrittäjien kuusi paikallisyhdistystä palkitsee vuosittain alueidensa ansioituneita yrittäjiä. Syksyn alussa palkintoja jaettiin muun muassa käsityöyrittäjälle ja ekologisiin kuljetuksiin erikoituneelle kuljetuspalvelulle.

LOTTA TEIVAALA

AINO PAPINNIEMI

ETELÄ-HELSINGIN YRITTÄJÄT

Keski-Helsingin Yrittäjät palkitsi syyskuussa alueensa vuoden yk sinyrittäjäksi Minna Marita Sö derqvistin. Minnan yritys Ryijypalvelu RP Oy on Suomen ainoa vain ryijyihin ja ryijytarvikepaketteihin keskittyvä eri koisliike. Söderqvistin yrityksellä on yli 70 vuoden historia. Vuoden 2014 kevääl lä yhtiössä tapahtui sukupolvenvaihdos, kun vuosikymmeniä palvellut ryijyasian tuntija Marita Leivo jäi eläkkeelle ja yri tys siirtyi hänen tyttärelleen Minnalle.

Keski-Helsingin Yrittäjät palkitsi vuoden yrityksenä A to B Finland Oy:n. Ekologisiin kuljetuksiin erikoistuneen yrityksen kaikki ajoneuvot kulkevat täysin uusiutuvilla polttoaineilla eli kotimaisella jätteistä valmistetulla bio kaasulla ja tuulivoimalla. A to B Finland Oy on Suomen ensimmäinen hiilineut raali kuljetusliike, jonka tavoitteena on tarjota asiakkailleen kokonaisuudes saan päästötön kuljetuspalvelu. Palkin non vastaanotti toimitusjohtaja ja halli tuksen jäsen Tero Kakko.

Etelä-Helsingin Yrittäjät valitsi To koi eCommerce Oy:n alueensa vuoden yritykseksi. Tokoi eCommercen verkko kaupat tarjoavat korjaus- ja huoltopal veluja mobiililaitteille sekä myyvät niil le suojatuotteita. Yrityksen tavoitteena on pidentää älylaitteiden käyttöikää ja näin vähentää laitteiden ympäristöra sitetta. Tokoi eCommerce Oy on toi minut menestyksekkäästi kilpailulla alalla ja onnistunut laajentamaan toi mintaansa myös Ruotsin markkinoille. Yrityksen kautta suomalaiset ja ruotsa laiset ovat suojanneet ja huoltaneet yli 800 000 puhelinta, tablettia ja älykel loa. Huippuunsa viilatut toimitukset ja asiakaspalveluprosessit näkyvät yri

tyksen korkeana asiakastyytyväisyyte nä. Palkinnon vastaanotti yrityksen toi mitusjohtaja Vladimir Tokoi yhdessä puolisonsa Pinja Tokoin kanssa.

Helsingin Yrittäjien kuusi paikallisyhdistystä tuntevat omien kaupunginosiensa yrittäjyyden kuin omat taskunsa. Yhdistykset verkottavat alueidensa yrittäjiä paikallisesti, järjestävät tapahtumia ja koulutuksia sekä vaikuttavat yrittäjyyden teemoihin osana aluejärjestö Helsingin Yrittäjiä.

Löydä paikallisyhdistyksesi: yrittajat.fi/helsinkipaikallisesti

Tutustu oman paikallisyhdistyksesi toimintaan

Minna Marita Söderqvist palkittiin Vuoden keskihelsinkiläisenä yksinyrittäjänä. Palkinnon luovutti yhdistyksen puheenjohtaja Petri Holopainen.

Tero Kakon yritys A to B Finland Oy on vuoden 2022 keskihelsinkiläinen yritys.

Vuoden etelähelsinkiläinen yritys -palkinnon voittaja Vladimir Tokoi yhdessä puolisonsa Pinja Tokoin kanssa.

Yrittäjien paikallisyhdistykset ja verkostot Helsingissä

Yrittäjäjärjestö tuntee Helsingin jokaisen kolkan, kiitos siitä kuuden paikallisen yhdistyksemme. Lisäksi tarjoamme oman yhteisön nuorille yrittäjille, kansainvälisille toimijoille sekä yrittäjyydestä jo luopuneille. Muistathan: olemme aina tukenasi. Älä siis epäröi ottaa yhteyttä. Alta löydät paikallisyhdistystemme ja verkostojemme puheenjohtajat.

Paikallisyhdistykset

Helsingin Yrittäjät – Lounais-Helsinki ry

Esko Valkeala, pj. p. 050 586 2288

lounais_helsingin@yrittajat.fi

Tutustu paikallisyhdistysten yhteisiin kanaviin:

yrittajat.fi/helsinkipaikallisesti facebook.com/HelsinginYrittajatpaikallisesti

Helsingin Yrittäjät – Länsi-Helsinki ry

Jukka Tiihonen, pj. p. 040 821 8705 lansi_helsingin@yrittajat.fi

Verkostot

Nuorten yrittäjien verkosto HYNY Aino Papinniemi, pj. p. 050 408 2519 hyny@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Etelä-Helsinki ry Outi Haapamäki, pj. p. 050 553 3555 etela_helsingin@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Itä-Helsinki ry Pekka Pirkkala, pj. p. 0400 608 346 ita_helsingin@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Keski-Helsinki ry

Petri Holopainen, pj. p. 044 304 8724

keski_helsingin@yrittajat.fi

Kansainvälinen verkosto HEI Network Ulla Leppäkoski-Juvonen, pj. p. 040 556 1260 hei.helsinki@yrittajat.fi

Helsingin Yrittäjät – Pohjois-Helsinki ry Marjut Herranen, pj. p. 050 410 0410

pohjois_helsingin@yrittajat.fi

Senioriverkosto

Jan-Eric Danielsson, pj. p. 0400 501 654

jan-eric.danielsson@dnla.fi

Osaatko suunnistaa siellä, missä asiakkaasi liikkuvat? TESTAA !

1. MIKÄ ON OSTOPOLKU?

a) Reitti, jota asiakas kulkee valintamyymälässä.

b) Karttaan merkitty tie kivijalkakauppaan.

c) Asiakkaan verkossa taittama matka kohti ostopäätöstä.

2. SOITTAAKO SEO KELLOJA?

a) Kyllä, siellä voi tankata auton.

b) Auttaa asiakasta löytämään yrityksen verkosta. c) Toimitusjohtajan lyhenne englanniksi.

3. ONKO ROI TUTTU?

a) Digimarkkinointiin sijoitetun pääoman tuotto. b) Mainosbudjetin ja myyntitulosten suhde. c) Susikoirahan se!

Oikeat vastaukset 1 c), 2 a ja b), 3 a)

Menikö metsään? Ei hätää, nyt voit ottaa bisnestäsi kasvattavat digitaidot haltuun UUDESSA YRITTÄJÄT-AKATEMIASSA. Sen kaikki maksuttomat, käytännönläheiset verkkokurssit on räätälöity yrittäjän tarpeisiin. Skannaa QR-koodi tai lue lisää yrittajat.fi/akatemia

Yrittäjätakatemia

YRITTÄJÄINFO

42 PERHEVAPAAUUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA

Lue asiantuntijan koonti elokuussa voi maan tulleesta uudistuksesta.

43 UUSI SÄÄDÖS VAIKUTTAA TAVAROIDEN HINNANALENNUKSIIN

Tutustu vuodenvaihteen muutokseen ja ilmoita alennukset oikein.

44 HANKINTA-ASIAMIES VASTAA

Näin otat osaa Helsingin kaupungin pienhankintoihin.

46 JÄNNITTÄÄKÖ YRITYSKAUPPA?

Asiantuntijoiden täsmävinkit onnistunee seen yrityskauppaan.

48 TILINPÄÄTÖSTIETOJEN ILMOITTAMINEN

Ilmoita tilinpäätöstiedot kaupparekiste riin oikein.

49 DIGITAALINEN HENKILÖLLISYYSTODISTUS TULEE

Tutustu tulevaan uudistukseen yrityksen näkökulmasta.

50 TYÖNANTAJUUS: MIKÄ ON VAROITUS?

Lakimies vastaa työlainsäädännön kysy myksiin.

Lisää tietoa verkon puolella

Seuraa Suomen Yrittäjien uutisia osoitteessa yrittajat.fi ja Helsingin Yrittäjien alueellisia uutisia osoitteessa helsinginyrittajat.fi

Mistä haluaisit lukea lisää? Laita meille vinkkejä ja toiveita: tiedotus.helsinki@yrittajat.fi

Perhevapaauudistus pähkinänkuoressa

Perhevapaauudistus tuli voimaan elokuun alusta 2022. Uudistus lisää joustavuutta ja mahdollistaa sen, että yrittäjävanhemmat voivat aiempaa paremmin pitää perhevapaita. Lue Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin summaus uudistuksesta yrittäjän näkökulmasta.

TEKSTI HARRI HELLSTÉN JA JAANA TIHTONEN KUVA MARKUS SOMMERS

MITKÄ ASIAT MUUTTUIVAT PERHEVAPAAUUDISTUKSEN MYÖTÄ?

Kansaneläkelaitoksen maksamien van hempainrahapäivien määrä piteni mer kittävästi. Synnyttävälle vanhemmalle maksettavan 40 arkipäivän raskaus rahan lisäksi lasta kohden maksetaan 320 vanhempainpäivärahapäivää (yh teensä hieman alle 13 kuukautta) jotka vanhempi tai vanhemmat voivat käyt tää haluaminaan jaksoina lapsen kah den vuoden ikään saakka.

Kun vanhempia on kaksi, saa kum pikin vanhempi päivärahapäivistä oman 160 kiintiön. Tästä 0–63 päivära hapäivää on mahdollista luovuttaa toi selle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhem man puolisolle.

MITEN UUDISTUS HELPOTTAA YRITTÄJÄN ARKEA?

Yrittäjävanhemmalla on käytössään kaikki päivärahajärjestelmän uudet

joustot: joustava aloitus 30–14 arki päivää ennen laskettua aikaa ja van hempainpäivärahapäivien jaksottami nen. Lapsen hoitoon voi keskittyä juu ri oman perheen tilanteeseen sopivis sa jaksoissa, vaikkapa osaviikkoises ti vastuuta toisen vanhemman kans sa jakaen. Tämä mahdollistaa myös yritystoiminnan joustavamman jatka misen uuden elämän ihmettelyn rin nalla.

MITÄ MONET YRITTÄJÄT EIVÄT EHKÄ TIEDÄ PERHEVAPAAUUDISTUKSESTA?

Yrittäjän on hyvä muistaa, että perhe vapaita koskeva sääntely työsopimus laissa koskee vain työntekijöitä ja aset taa heidän osaltaan rajoituksia van hempainpäivärahoja koskevien jous tojen käytölle. Yrittäjää edellä mainitut rajoitukset eivät koske. Toki työntekijän osaltakin joustot voidaan ottaa täysi määräisesti käyttöön työpaikalla pai kallisesti sopien.

MUUTTUIKO JOKIN ASIA MERKITTÄVÄSTI TYÖNANTAJAYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA?

Työnantajan näkökulmasta uudistus ei ole parannus, joskaan ei merkittä vä heikennyskään. Kun työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta pätkiä vapai ta haluamallaan tavalla, näkyy uudis tus työnantajalle erityisesti pidempien poissaolojen muodossa. Toki uudistus mahdollistaa myös sen, että työnteki jän kanssa sopien paluu työhön tapah tuu jo aikaisemmassa vaiheessa ja vaik kapa osa-aikaisesti.

Lisätietoa

” Yrittäjävanhemmalla on käytössään kaikki päivärahajärjestelmän uudet joustot.”

Uusi säädös velvoittaa jatkossa ilmoittamaan tavaroiden hinnanalennukset tarkemmin

Vuodenvaihteessa tulee voimaan muutos, joka koskee kuluttajille suunnattuja hinnanalennusilmoituksia. Muutoksen myötä tavaroiden hinnanalennukset on ilmoitettava nykyistä tarkemmin. Markkinoitaessa tavaraa alennettuun hintaan on jatkossa ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu alennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.

TEKSTI SUOMEN YRITTÄJIEN TOIMITUS

KUVA JOHANNA ERJONSALO

Uusi säännös ei koske palveluja, vaan ainoastaan tavaroita. Aiemman hinnan ilmoitusvelvollisuuden osalta merkitys tä ei ole sillä ilmoitetaanko alennus eu romääräisenä, prosentuaalisesti, sanal lisesti tai numeraalisesti.

– Aikaisemman alemman hinnan il moitusvelvollisuus koskee siis tilanteita, jossa tavaraa markkinoidaan alennuk sella tai alennettuun hintaan. Jos myy jä ilmoittaa alennuksesta, on samalla myös ilmoitettava alin aikaisemmin pe ritty myyntihinta, asiantuntija  Karolii na Katila Suomen Yrittäjistä sanoo.

Muutoksien taustalla on EU-direk tiivin täytäntöönpano. Koska muutos perustuu EU-direktiiviin, myös monis sa monikansallisissa verkkokaupoissa on jo toteutettu vaaditut muutokset alennushinnoilla myytävien tuottei den osalta.

Aiemman hinnan ilmoitusvelvolli suutta ei sovelleta nopeasti pilaantu viin elintarvikkeisiin, josta esimerkki nä päivittäistavarakaupoissa käytetty niin sanottu punalappumenettely. Toi nen poikkeus koskee yhtäjaksoises ti enintään 60 päivää kestävää mark

kinointikampanjaa, jossa hinnanalennus kasvaa asteittain. Tällaisissa kampanjoissa alimpana hintana voi daan ilmoittaa alin hinta, jolla tava raa on markkinoitu ensimmäistä hin nanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.

Yrittäjien kannattaa tutustua hin nanalennusmuutokseen ja vuoden vaihteen jälkeen huomioida vaaditut muutokset alennuksissa. Tietoa ja oh jeita uuteen säännökseen saa kulutta ja-asiamiehen päivitetystä linjauksesta osoitteesta kkv.fi.

” Uusi säännös ei koske palveluja, vaan ainoastaan tavaroita.”

Hankinta-asiamies vastaa:

Kynnysarvon alittavien eli pien hankintojen ilmoituskanavat ja Helsingin kaupungin toiminta tavat muuttuvat. Pienhankintoihin on aiemmin voinut osallistua seuraamalla Pienhankintapalvelun tarjouspyyntöjä ja rakentamalla suhteita eri toimialoi hin saadakseen rajoitettuja, ”tunnetuil le” toimittajille lähetettyjä sähköposti tarjouspyyntöjä.

Rehellisesti sanottuna en ole tyytyväinen näihin sähköpostilla rajoitetulle joukolle lähetettyihin tarjouspyyntöihin. Toiminta ei tue laa dukkaiden hankintojen tekemistä ei kä anna tasapuolisia mahdollisuuksia yrityksille tarjota tuotteitaan ja palve lujaan. Joidenkin tutkimusten mukaan julkisista hankinnoista määrällisesti

eniten tehdään pienhankintoja ja ne kiinnostavat pienyrittäjiä eniten.

Pienhankintapalvelu lopetettiin 27.9.2022 ja pienhankintojen tarjous pyynnöt julkaistaan nyt Tarjouspalve lussa (tarjouspalvelu.fi/helsinki). Pal velussa on maksullinen hankintavahti, mistä saat ilmoituksen uusista tarjous pyynnöistä. Myös Hilmassa ilmoitetaan pienhankintoja ja sen hakuvahti on il mainen.

Helsinki haluaa kehittää pienhan kintojaan hankintastrategian 2020 mu kaisesti avoimemmiksi tukeakseen ter vettä kilpailua ja mahdollistaakseen eri kokoisten yritysten osallistumisen kil pailutuksiin. Kaupunki haluaa kantaa vastuunsa alueen yritysten kehittymis mahdollisuuksista.

Hankintojen kehittämiskeskusteluis sa Helsingin kaupunki on linjannut, et tä pienhankinnat ilmoitetaan jatkos sa niin, että ne löytyvät Hilmasta. Siten enää ei lähetetä sähköpostitarjouspyyn töjä vain tunnetulle, rajoitetulle yritys joukolle. Tämä on yrittäjille ja avoimelle kilpailulle erityisen hieno asia.

Kaikissa hankinnoissa ja varsinkin pienhankinnoissa ostajien olisi hyvä kiinnittää huomio siihen, että kelpoi

”MINULLA ON UUSI YRITYS, EIKÄ MINULLA OLE EDELLISVUOSIEN LIIKEVAIHTOTIETOJA TAI REFERENSSEJÄ. MITEN VOIN OSALLISTUA HANKINTOIHIN –EDES PIENHANKINTOIHIN?”

”Olen kiinnostunut osallistumaan Helsingin kaupungin pienhankintoihin, miten minun tulee menetellä?”

TEKSTI PENTTI KOMSSI KUVAT JAANA TIHTONEN JA ADOBE STOCK

PENTTI KOMSSI HANKINTA-ASIAMIES

suusehdot on suhteutettu hankintojen kokoon. Ostaja ja myyjä ottavat hankin noissa aina riskin muuttuvista olosuh teista sopimusaikana. Muutokset voi vat olla ennakoimattoman suuriakin kuten viimeaikaisten raaka-ainekus tannusten ja energiakustannusten kas vu. Yrityksen kyky täyttää sopimusvel voitteet ovat muuttujia, jotka huoletta vat sekä ostajia että myyjiä. Edistynyt ostaja osaa arvioida hyväksyttävät ris kit ja asettaa sellaiset kelpoisuusehdot, millä varmistetaan toimituskyky ja on nistunut hankinta muutenkin kuin lii kevaihto- ja referenssivaatimuksilla.

Yrittäjän kannattaa pitää yhteyttä tuotteita ja palveluita käyttäviin yksi köihin ja esitellä yrityksen ratkaisua hankinnan taustalla olevaan tarpee seen. Tämä edistää mahdollisuuksia pärjätä ja ylipäätään osallistua kilpai lutukseen. Kilpailuttaja osaa tällöin muotoilla tarjouspyynnön ja kelpoi suusvaatimusten sisällön oikealla ta valla. Kuitenkin hankintalain hengen mukaisesti.

Helsingin kaupungin toimialat ovat uuden hankintastrategian mukaisesti kiinnittäneet erityisesti huomiota eri kokoisten yritysten osallistumismah dollisuuksien lisäämiseen kilpailutuk sissa. Pienhankintoihin osallistuneiden aloittelevien yritysten mahdollisuuksia pyritään tukemaan hankintalain mää rittämissä reunaehdoissa kehittää uu sia ja innovatiivisia palveluita. Pien hankintoihin osallistuminen voi tarjo ta hienon polun yrityksen kasvuun.

sekä info- ja keskustelutilaisuuksiin, joista saa tietoa tulevasta kilpailutuk sesta. Samalla yritys pääsee kertomaan oman näkemyksensä kilpailutuksen ta voitteisiin pääsystä, jotta ne huomioi taisiin tarjouspyynnössä.

Myös muu keskustelu tuotteita ja palveluita käyttävien yksiköiden kans sa ennen kilpailutusta on suositeltavaa. Helsingin kaupunki ja muut hankinta yksiköt toivottavat yhteydenotot ja kai kenlaisen keskustelun yritysten kanssa tervetulleeksi.

HERÄSIKÖ SINULLE KYSYMYKSIÄ AIHEESTA? OTA YHTEYTTÄ:

Yrittäjän kannattaa tutustua tarjous pyyntöön ajoissa ja kysyä tarvittaessa kilpailuttajalta sen sisällöstä Kysymyk set ja vastaukset -osiossa.

On tärkeää osallistua ennen kilpai lutusta järjestettäviin tietokyselyihin

Pentti Komssi hankinta-asiamies pääkaupunkiseutu pentti.komssi@yrittajat.fi p. 044 343 2045

”OLEN OLLUT PUITESOPIMUSTOIMITTAJA AIEMMIN, MUTTA UUDESSA TARJOUSPYYNNÖSSÄ ON SELLAISIA VAATIMUKSIA, ETTÄ EN NIITÄ VOI TÄYTTÄÄ TÄSSÄ AJASSA.”

JÄNNITTÄÄKÖ YRITYSKAUPPA?

Yrityskauppa on yrittäjälle yleensä kerran elämässä tapahtuva asia. Oman yrityksen myyntiin tai yrityksen ostoon liittyy paljon erilaisia, vaikealtakin tuntuvia seikkoja. Mitä kaikkea yrityskaupassa pitää huomioida? Ja kenen kanssa aiheesta voi sparrata ja puhua? Nappaa Uudenmaan omistajanvaihdoshankkeen asiantuntijoiden täsmävinkit yrityskauppaan valmistautumiseen.

Yrityksesi myyntikunto paranee, kun teet nämä:

1. Dokumentoi ja päivitä yrityksesi sopimukset ja toimintaprosessit.

2. Pidä asiakastiedot kunnossa.

3. Huolehdi, että taseessa ei ole liiketoimintaan kuulumattomia eriä.

4. Dokumentoi strategia ja liiketoimintasuunnitelma ja pidä ne ajan tasalla.

Yrityksen myyntiin liittyy paljon erilaisia, myös henkilökohtaisia kysymyksiä. Onnistuuko myyn ti kuten toivon? Mitä jos joku saa tietää myyntiaikeistani? Löydänkö tarpeeksi

hyvän ostajan, joka sopii arvomaail maani? Miten yrityksen henkilöstö suh tautuu asiaan?

Yrityksen ostamisessa ajatukset liit tyvät monesti tulevaisuuteen. Miten

5. Pohdi miten yrityksesi liiketoimin ta pyörii, jos ulkoistat itsesi.

otan uuden yrityksen haltuun oikealla tavalla? Miten saan liiketoiminnan jat kumaan ja kasvamaan? Miten sulautu minen nykyiseen toimintaani onnistuu ja niin edelleen.

YRITYSKAUPAT OVAT ARKIPÄIVÄÄ

Vaikka yrityskauppa saattaa olla yk sittäiselle yrittäjälle ainutlaatuinen tapahtuma, tehdään niitä Suomessa tuhansia vuosittain. Pienempien yri tysten yrityskauppojen tarkkaa mää rää Suomessa ei tilastoida, mutta tut kimusten mukaan niitä tapahtuu noin 4000 kappaletta vuodessa. Ja todel la paljon suurempi luku on se, kuinka moni yrittäjä kertoo suunnittelevansa omistajanvaihdosta.

Kyselytutkimuksissa joka kolmas pk-yrittäjä kertoo, että on aikeissa teh dä omistajanvaihdoksen seuraavan vii den vuoden aikana. Yksinyrittäjäkyse lyn mukaan kolmannes yksinyrittäjis tä haluaa myydä yrityksensä jo seuraa van kolmen vuoden aikana. Tässä pu hutaan kymmenistä tuhansista yrityk sistä lähivuosien aikana.

Vaikka yrittäjälle asia on iso, ei yri tyskaupassa ole sinänsä mitään mys tiikkaa. Myytävän tuotteen eli yrityk sen pitää olla kunnossa, hinnan koh dallaan ja markkinointia pitää tehdä, jotta potentiaaliset ostajat löytävät sen. Sitten käydään myyntineuvotte lut ja tehdään sopimukset. Siinä kaik ki. Mutta koska kovin harva yrittäjä on yrityskaupan ammattilainen, on suosi teltavaa käyttää ammattilaisia apuna yrityskaupan eri vaiheisiin. Vaiheet, joihin oma osaaminen riittää, voi tie tysti tehdä itsekin.

KAUPPAHINNAN MÄÄRITTELY JA YRITYKSEN MARKKINOINTI

Kauppahinnan tai yrityksen arvon määrittelyyn on useita eri menetelmiä. Erityisesti tässä kokeneen ammattilai sen käyttäminen on suositeltavaa, sillä täydellisen oikeaa vastausta ei ole, vaan arvo määräytyy lopulta markkinoilla.

Erilaiset alustat kuten Yrityspörssi, Yritysovi ja Firmakauppa auttavat os tajia ja myyjiä kohtaamaan. Yhteyden ottoja tapahtuu useita päivittäin. Eri yritysvälittäjät kertovat, että heidän

Heikki Kauppila Green Fortune Plantwall Oy:stä osallistui Uudenmaan omistajanvaihdoshankkeen valmennusohjelmaan, jossa joukko yrittäjiä teki ohjatusti omistajanvaihdossuunnitelman.

malla kohdallani omistajanvaihdos alkaa olla ajankohtainen kahden, kolmen vuoden kuluttua. Siihen valmistautuminen jää helposti yrittäjän arjen kiireiden jalkoihin. Yrittäjänä tulee mietittyä paljonkin oman tuotteen myy mistä, mutta vähemmän tilannetta, jossa koko kaupan kohteena on koko yritys. Törmäsin Suomen Yrittäjien järjestämään ohjelmaan ja totesin, että se tarjoaa juuri sellaista sparrausta, jota olen kaivannut. Tavoitteenani on parantaa yritykse ni myytävyyttä. Haluan laittaa sen sellaiseen kuntoon, että tuleva uusi omistaja voi ostaa yrityksen, jonka liiketoiminta, talous ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat sellaisessa kunnossa, että kaupalle saa tarvittaessa vaikka rahoituksen. Niin, että uuden yrittäjän on helppoa ponnistaa eteenpäin.

Tässä omistajanvaihdosohjelma on toiminut hyvin. On hyvä, kun ulkopuolinen taho kertoo, mihin myyjän tulee keskittyä yrityskaupan valmistelussa.”

listoillansa on kymmeniä tuhansia os tajia, jotka etsivät ostokohteita.

MYYNTINEUVOTTELUT JA SOPIMUKSET

Ammattilaisen käyttö myyntineuvot teluissa ja sopimusten tekemisessä nopeuttaa prosessia ja tuo turvaa niin myyjälle kuin ostajalle. Jälkikäteen hin nasta tai kaupan ehdoista on yleensä erittäin kallista ja hankalaa riidellä.

Mistä sitten löytää ammattilaisen, jonka kanssa omistajanvaihdosta voi alkaa suunnitella ja toteuttaa? Saat apua esimerkiksi tämän jutun vinkkien kirjoittajilta, Uudenmaan omistajan vaihdoshankkeen Anneli Komilta ja Arto Kämpiltä, jotka ovat hankkeessa

koonneet verkoston yrityskaupan am mattilaisista ja voivat vinkata eri tilan teisiin sopivimman tahon puoleen.

OTA YHTEYTTÄ

Arto Kämppi projektipäällikkö arto.kamppi@yrittajat.fi

Anneli Komi omistajanvaihdosasiantuntija anneli.komi@yrittajat.fi

Tutustu hankkeen tarjontaan: omistajanvaihdokset.yrittajat.fi

Heikki Kauppila valmistautuu omistajanvaihdokseen asiantuntijoiden avulla

“O

Yritys voi ilmoittaa tilinpäätöksensä kaupparekisteriin sähköisesti YTJ-palvelussa. Sähköpostitse tehtäviä ilmoituksia otetaan vastaan enää vuoden loppuun asti.

Kaupparekisteri ei ota tilinpäätöksiä vastaan sähköpostitse enää tämän vuo den jälkeen. YTJ-palvelussa tilinpää töksen voi ilmoittaa sähköisesti kirjau tumalla suomalaisella henkilötunnuk sella ja lisäksi joko henkilökohtaisilla

ilmoittaminen

onnistu

verkkopankkitunnuksilla, mobiilivar menteella tai sirullisella henkilökortil la (HST-kortti).

Tilinpäätösilmoituksen voi YTJ-pal velussa allekirjoittaa osakeyhtiön tai osuuskunnan hallituksen jäsen, pu heenjohtaja tai toimitusjohtaja, avoi men yhtiön yhtiömies, kommandiitti yhtiön vastuunalainen yhtiömies tai yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toi minimiyrittäjä.

Patentti- ja rekisterihallitus muistut taa, että asunto-osakeyhtiön ja keski näisen kiinteistöosakeyhtiöiden ei tar vitse ilmoittaa tilinpäätöstä kauppare kisteriin. Yksityisen elinkeinonharjoit tajan ei yleensä tarvitse ilmoittaa tilin päätöstään kaupparekisteriin.

Yrityksen kirjanpitäjä voi tehdä ti linpäätösilmoituksen ilman valtuutus ta valmiiksi ja pyytää tämän jälkeen al

lekirjoittajaa käymään YTJ-palvelussa allekirjoittamassa ilmoituksen.

VALTUUTUS EI ONNISTU SUOMI.FI -PALVELUSSA

Yritys voi valtuuttaa ulkopuolisen hen kilön tekemään ja allekirjoittamaan il moituksia yrityksen puolesta YTJ-pal velussa. Valtuutus annetaan YTJ-palve lussa. Suomi.fi-valtuuspalvelussa ei sen sijaan voi antaa valtuutusta.

Valtuutuksen voi antaa vain henki lölle. Tämän jälkeen kyseinen valtuu tettu henkilö voi allekirjoittaa yrityk sen kaikki kaupparekisteri-ilmoitukset. Yritys ei siis voi valtuuttaa esimerkiksi kirjanpitäjää allekirjoittamaan ainoas taan tilinpäätösilmoituksia kauppare kisteriin. Valtuuttajalla täytyy olla oi keus allekirjoittaa yrityksen kauppare kisteri-ilmoituksia.

TEKSTI SUOMEN YRITTÄJIEN TOIMITUS KUVA JULIUS KONTTINEN

Digitaalinen ”henkkari” tulee – Näin se näkyy yrityksissä

Jos lainsäädäntöprosessi ja tekninen käyttöönotto sujuu mutkitta, Suomessa on vuoden päästä käytössä digitaalinen, älypuhelinsovelluksen kautta toimiva henkilöllisyystodistus.

TEKSTI PAULI REINIKAINEN KUVA ADOBE STOCK

Hallituksen on tarkoitus antaa digitaa lista henkilöllisyystodistusta koskeva lakiesitys eduskunnalle syyskaudella 2022. Jos laki hyväksytään, digitaalinen henkilöllisyyssovellus saataisiin käyt töön ensi vuoden aikana. Silloin kan salaisille voitaisiin alkaa myöntää digi taalisia henkilöllisyystodistuksia.

”Digihenkkaria” voisi käyttää ylei sesti asioinnissa, kun henkilöllisyys on tarpeen tarkastaa. Sitä voi hyödyntää myös sähköisenä tunnistautumisväli

neenä, jos palveluntarjoaja tarjoaa sii hen mahdollisuuden.

– On oletettavaa, että digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttö verk koasiointipalveluissa vahvaan tunnis tautumiseen on alkuvaiheessa vähäis tä asiakkaiden yhä hyödyntäessä tut tuja ja laajasti käytettyjä tunnistusväli neitä, erityisesti pankkitunnuksia, Suo men Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä sanoo.

KÄYTÖSSÄ ESIMERKIKSI POSTIPAKETIN NOUDOSSA

Digitaalista henkilöllisyystodistus ta käytetään mobiilisovelluksen avul la. Sen voisivat ottaa käyttöön henki löt, joilla on voimassa oleva suomalai nen passi tai henkilökortti. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen myöntää Po liisi ja se on passiin ja henkilökorttiin rinnastettava tunnistusasiakirja.

Digi- ja väestötietoviraston mukaan digihenkkaria voi käyttää sekä sähköi sessä että käyntiasioinnissa. Jatkossa on siis mahdollista osoittaa henkilöllisyys esimerkiksi postipakettia noudettaessa

mobiilisovelluksen avulla. Käyttäjä saa henkilötiedot viranomaisen vahvista mana omaan käyttöönsä ja voi itse päät tää, missä ja milloin niitä käyttää. Rat kaisu on viraston mukaan sekä yksityi sen että julkisen sektorin käytettävissä.

YRITYKSELLÄ

EI VELVOITETTA DIGIHENKKARIN TARKISTAMISEEN

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen toteutuessa yrityksille tarjotaan digi taalista tarkastussovellusta, jolla esi merkiksi baarit voisivat tarkistaa äly puhelinta käyttäen asiakkaan henki löllisyyden. Yritys voisi myös halutes saan integroida esimerkiksi kassajär jestelmäänsä lukijarajapintaratkaisun henkilöllisyyden tarkistamiseen osto tapahtuman yhteydessä.

– Lain mukaan yritykselle ei tule vel voitetta digihenkkarin tarkistamiseen, eli ravintola voisi edelleen pyytää asia kasta näyttämään passia tai fyysistä hen kilökorttia. Toki hyvän asiakaspalvelijan kannattaa ottaa huomioon myös uuden sovelluksen käyttäjät, Mikkilä kertoo.

Uudistus on ensimmäinen etappi laa jemman digitaalisen identiteetin käyt töönotossa, jolle puitteita rakennetaan EU-tasolla. Tarkoituksena on antaa as teittain ihmisille ja yrityksille parem mat välineet omien tietojensa hallitse miseen, erityisesti verkkoasioinnissa.

Digitaalinen henkilökortti ja sen tar kistussovellus olisivat maksuttomia. Jatkossa digihenkkari myönnettäisiin automaattisesti henkilökorttia ja pas sia haettaessa. Se toisi myös vaihtoeh don nykyisille pankkitunnistuksille.

– On hyvä, että digitaalisen identi teetin tunnistus- ja hallintamahdolli suudet kehittyvät. Olisi tärkeää, että uusi toimintamalli madaltaisi yritysten kustannuksia ottaa palveluissaan käyt töön vahvan tunnistamisen ja varmen nettujen henkilötietojen hyödyntämi sen palveluita, Mikkilä sanoo.

Mikä on varoitus ja kuinka monta niitä on annettava?

– Lakimies vastaa

Työlainsäädännössä puhutaan varoituksesta vain yhdessä pykälässä. Varoituksen antaminen pohdituttaa työnantajia ja kysymyksiä tulee Suomen Yrittäjien laki-neuvontaan viikoittain. Neuvontalakimies Iivari Järvinen avaa varoituksen käyttöä ja vaikutuksia.

TEKSTI ELINA HAKOLA KUVA MARKUS SOMMERS

Yrittäjien neuvontalakimies Iivari Järvi sen mukaan näkökulmia varoitukseen on monia, mutta hän jakaa esiin nous seet teemat kahteen pääryhmään.

–Ensimmäinen on työntekijän käyt täytyminen toisia työkavereita koh taan, kuten häirintää, vihjailua tai muuta käyttäytymisen ylilyöntejä. Sel västi vaikeampi neuvottavien ryhmä on alisuoriutujat ja työtehon puute, koska on vaikea asettaa rajaa ja määritellä varoitukseen johtava toiminta, Järvi nen sanoo.

Kynnys antaa varoitus voi olla ma tala, mutta se ei tarkoita juuri mitään ennen kuin aletaan puhua irtisanomi sesta.

Työsopimuslaki sisältää ainoastaan yhden pykälän, jossa varoitus maini taan. Pykälän mukaan työntekijää ei

saa irtisanoa, ellei hänelle ole ensin va roituksella annettu mahdollisuutta kor jata toimintaansa.

– Pykälän lopussa tosin annetaan mahdollisuus, poikkeuksellisissa tilan teissa, irtisanoa työntekijä henkilöpe rusteella ilman varoitusta, mikäli hä nen rikkeensä on luonteeltaan sellai nen, ettei työnantajalta voida kohtuu della edellyttää varoittamista ennen irtisanomista. Tällaisesta poikkeusti lanteesta esimerkkinä voisi jossakin ti lanteessa olla se, että työntekijä on esi merkiksi työskennellyt kilpailevassa fir massa ilman lupaa.

MIKÄ VAROITUS OIKEASTAAN ON?

Varoitus on työnantajan virallinen vies ti työntekijälle. Sen tarkoitus on tehdä

työntekijälle selväksi, ettei hänen toi mintaansa olla tyytyväisiä, vaan työn antaja kertoo varoituksen avulla, mi kä työntekijän toiminnassa on mennyt pieleen ja miten työntekijän halutaan jatkossa toimivan ja käyttäytyvän. On myös syytä kirjata varoitukseen, että mikäli laiminlyönnit tai rikkomukset jatkuvat, työsuhde voidaan päättää.

Varoitus kytkeytyy siis nimenomaan henkilöperusteiseen irtisanomiseen. Kun irtisanotaan taloudellisin ja tuo tannollisin perustein, ei varoituksia an neta. Muut työsuhteen päättämistavat, kuten purku ja koeaikapurku, eivät vaa di varoituksen antamista, mutta näis säkin tilanteissa varoituksia voidaan toki antaa.

Varoituksen syinä voivat olla erilai set rikkomukset tai laiminlyönnit, ku

ten esimerkiksi myöhästely, luvaton poissaolo, asiaton käyttäytyminen, työ paikan ohjeistuksen laiminlyönti tai il meisen huolimaton työn suorittami nen.

– Lievemmissä ongelmissa tilantee seen voi olla hyvä puuttua ensin huo mauttamalla, mutta tilanteen ollessa vakavampi voi varoitus olla aiheelli nen. Huomautus on työnantajan oma, vapaamuotoinen puuttumiskeino, ei kä sitä mainita työsopimuslaissa, Iivari Järvinen kertoo.

Huomautuksia laki ei tunne, mutta niillä saattaa olla oikeudenkäynnissä merkitystä, jos pyritään todistamaan, että työntekijän toiminta on jatkunut pidempään kuin varoituksia on annet tu.

– Se pidentää aikajanaa, johon työn antaja voi vedota, Järvinen toteaa.

Huomautukset voivat olla myös peh meämpi työkalu työpaikan dynamiikan kannalta. Varoituksilla on työntekijäl le usein iso psykologinen vaikutus ja ne aiheuttavat vahvoja tunnereaktioita.

– Kokenut työnantaja kertoi, että harva työntekijä ei ole jäänyt sairaus lomalle varoituksen saatuaan.

MONTAKO VAROITUSTA ON TARPEEKSI?

Varoitusten määrään ei ole yksiselit teistä vastausta. Toisinaan yksikin riit tää, joskus varoituksia on syytä antaa useita. Ratkaisevampaa on työnteki jän rikkeen laatu kuin niiden määrä. Toisin sanoen mitä vakavampi rike on kyseessä, sitä vähemmän varoituksia tarvitaan. Pienempien virheiden, ku ten vaikkapa lievien huolimattomuus virheiden kohdalla varoituksia voi olla syytä antaa kohtuullisen monta ennen irtisanomiseen ryhtymistä, kun puoles taan suurten virheiden, kuten taloudel listen vahinkojen aiheuttamisen, osalta saattaa hyvinkin riittää yksikin varoitus ennen irtisanomista.

– Varoitusten määrää on hankala antaa. Jos työntekijä on joka aamu vii si minuuttia myöhässä, mutta se ei si nänsä vaikeuta toimintaa, työntekijä rikkoo vain yhteisiä pelisääntöjä. Jos taas kahvilan työntekijä ei ole avaa massa kahvilaa ajoissa, asiakkaat voi vat mennä muualle, vaikutus on ras

kaampi, vaikka rike on sama.

Kolme varoitusta on hyvä lähtökoh ta. Se ei tule laista, mutta on tavan omainen ja yleinen, mutta vähempikin voi riittää.

ONKO VAROITUKSILLA VAIKUTUSTA?

Työnantaja voi jakaa varoituksia, mut ta niiden hyöty on pieni, jos työntekijä ei korjaa käytöstään. Hyviäkin esimerk kejä löytyy.

– Eräs työnantaja kertoi tapaukses ta, jossa työntekijän käytöksessä oli ol lut ylilyöntejä, mutta kerran tämä oli kilahtanut kunnolla. Irtisanomisperus teetkin olisivat olleet olemassa, mutta muuten työntekijä oli hyvä. Hän sai kirjallisen varoituksen, minkä jälkeen työntekijä muuttui täysin eri ihmisek si. Ehkä hän ymmärsi käytöksensä vai kutukset ja vakavuuden työyhteisössä, Järvinen kertoo.

VAROITUKSEN ANTAMISEN YDINKOHTIA

Varoitus on syytä antaa kirjallisesti ja sitä annettaessa työntekijä voi kertoa näkemyksensä varoituksesta. Työnte kijän ei ole pakko allekirjoittaa varoi tusta, mutta työnantajan on syytä aina varmistua siitä, että varoitus on todis tettavasti annettu. Varoituksen antami sen jälkeen työntekijälle on annettava usein kohtuullinen aika, yleensä vähin tään 2-3 viikkoa, korjata toimintaansa. Jos työntekijä tämän jälkeen yhä jatkaa ei-toivottavaa tekemistään, tulee har kittavaksi joko uuden varoituksen an taminen tai irtisanominen.

Työnantajan on noudatettava tasa puolisuutta myös varoitusten antami sessa. Tämä tarkoittaa käytännössä, et tä jos kaksi työntekijää tekee samanlai set virheet, ei työnantaja lähtökohtai sesti voi toimia niin, että vain toinen saa varoituksen. Erilainen kohtelu saat taa kuitenkin olla mahdollista, jos toi nen työntekijöistä tekee virheen ensim mäistä kertaa, mutta toinen on tehnyt samantyyppisiä virheitä jo aiemminkin ja saanut niistä suullisia huomautuksia.

Tällöin on perusteltua, että ”ensikerta lainen” selviää huomautuksella, mutta useamman virheen jo aiemmin tehnyt saa varoituksen.

– Tasapuolisuus on välillä ongelmal lista. Se on työntekijän ja -antajan väli nen asia, mutta työnantajan kannattaa lähteä siitä, että työntekijät keskustele vat keskenään. Kaikissa tilanteissa kan nustan johdonmukaisuuteen, Järvinen toteaa.

KAUANKO VAROITUS ON VOIMASSA?

Nyrkkisääntönä oikeuskäytännössä oli pitkään se, että varoitus vanhentuu noin vuodessa siitä hetkestä, kun se an nettiin.

– Viime vuosina on kuitenkin annet tu tuomioita, joissa työnantaja on voi nut pätevästi vedota jopa 2–3 vuoden takaisiin varoituksiin. Suosittelen kui tenkin varovaisuuteen vuotta vanhem pien varoitusten kanssa.

Apua yrittäjyyden kysymyksiin

Yrittäjäjärjestön jäsenenä et jää yksin pohdintojesi kanssa, sillä lähes sata asiantuntijaamme ovat apunasi vain puhelinsoiton päässä. Neuvontapalvelu on avoinna arkisin klo 8.00–18.00 numerossa 09 229 222. Kerrothan jäsennu merosi soittaessasi neuvontapal veluun.

Me autamme ammattitaidol la. Kysy esimerkiksi työlainsää dännöstä, verotuksesta, rekla maatioista, harhaanjohtavasta markkinoinnista, tietosuojasta tai muusta yritystoimintaasi liittyväs tä. Ota yhteyttä matalalla kynnyk sellä!

”Lievemmissä ongelmissa tilanteeseen voi olla hyvä puuttua ensin huomauttamalla.”