3 minute read
PIRKANMAALLA PURETAAN JA PÄÄLLYSTETÄÄN ELY-Keskus
from MEILTÄ TEILLE 2020
by Hm-Media
Rajasalmen silta päällystettiin Nokian puolelta Pitkäniemestä Pirkkalaan, Naistenmatkantielle. Tie sai uusien säädösten mukaiset valkoiset sulkuviivat merkiksi ohituskiellosta.
PIRKANMAALLA PURETAAN JA PÄÄLLYSTETÄÄN
Advertisement
Huonokuntoisia soratiepinnoitettuja teitä muutetaan sorateiksi myös Pirkanmaan alueella. Jos tieosuuden käyttöaste on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa tai alle, alkutuotantoa eikä teollisuutta ole ja koulukin on lakkautettu, on järkevää purkaa vanha pinnoite. Vanha, vähän bitumia sisältävä pinta kuoritaan pois, sekoitetaan kulutuskestävään soraan ja levitetään tielle. Tällä toimenpiteellä tien kunnossapito tulee helpommaksi ja edullisemmaksi. Kyllä Pirkanmaalla paljon päällystetäänkin ja tietysti paikataan.
Kävimme haastattelemassa ELY-keskuksen projektipäällikköä Tomi Keisalaa ja Asfalttikallion Ville Kuisminia ja kyselimme yhteistyön sujuvuudesta.
Tienpidon korjausvelka on kasvanut jo vuosia. Kuluvan vuoden aikana sitä saadaan kurottua hiukan kiinni, kiitos Pirkanmaalle suunnatun lähes 30% viime vuodesta kasvaneen määrärahan sekä bitumin edullisen hintatason. Kunnossapitotoimia on jouduttu asettamaan tärkeysjärjestykseen, jolloin vähäliikenteiset tiet ovat jääneet auttamatta huonolle hoidolle. – Kyllä niitä hoidettu on ja paikkailtu huonokuntoista päällystettä vuodesta toiseen, Tomi Keisala korjaa. – Päällysteen purkaminen on kuitenkin osoittautunut välttämättömäksi toimenpiteeksi, jotta kykenemme säilyttämään ja jopa parantamaan kyseisten teiden liikenneturvallisuutta. Soratie on helpommin kunnossapidettävä ja huomattavasti turvallisempi kuin reikäinen, urainen ja vuosia paikkailtu asfaltti, mies jatkaa. – Meillä on ollut tieosuuksia, joissa on enemmän paikkoja kuin ehjää päällystettä. Olemme saaneet tienkäyttäjiltä pääsääntöisesti myönteistä palautetta soratiemuutosten johdosta, sillä soratiellä on huomattavasti parempi ajettavuus kuin pahasti vaurioituneella päällystetyllä tiellä, Keisala sanoo.
TARKKAA SEURANTAA
Kevät on päällystevauriotarkastajille kiireisintä aikaa. – Ajamme keväisin paljon lasermittareilla varustetuilla autoilla vauriokartoitusta ja kartoitusryhmät raportoivat tarkoin alueellisen tieverkon kunnon. Korjattavat tieosuudet valikoituvat tarkoin määritellyn ylläpitoasteikon perusteella, ja asteikossa on huomioitu liikennemäärä sekä vaikutus elinkeinoelämälle ja matkailulle. – Myös asiakaspalaute tienkäyttäjiltä on meille todella tärkeää, kolme vuotta ELY:n palveluksessa työskennellyt Keisala sanoo. – Toki siinä käy välillä niin, että kansalaisten oman, ympärillä olevan elinpiirin tiestö nähdään huonompana kuin naapuruston, hän hymyilee. – Mutta niin tai näin, kaikki palaute käydään läpi ja jokaiseen toimenpidepyyntöön vastataan. Me välitämme tiedot urakoitsijalle ja he käyvät todentamassa
Tomi Keisala ja Asfalttikallion Ville Kuismin vanhalla kolmostiellä Pirkkalassa, Rajasalmen sillalla. Taustalla miesten toimia tarkkailee ulkopuolinen konsultti Anne Valkonen Via Blanca Oy:stä.
tilanteen ja tekemässä tarvittavat toimenpiteet.
Valtaosa isommista hankkeista tulee puhtaasti dataan perustuen. Edellisten kymmenen vuoden niukka talous ja auttamatta liian vähäiset määrärahat ovat johtaneet siihen, että korjattavia kohteita on paljon. Nyt kun määrärahaa on enemmän ja bitumi edullista, saadaan Pirkanmaalla pääväylät kohtalaiseen kuntoon. Myös tiestön perusrakennetta on kyetty korjaamaan, mutta se ei näy vielä tienkäyttäjille.
Keisalan vastuualueella on noin 3500 km päällystettyä tiestöä. – Ylempi tieverkko on saatu suhteellisen hyvään kuntoon, mutta valta- ja kantateiden ulkopuolella tilanne on heikompi, mies huokaa. – Osa niistä on rakennettu aikoinaan heppoisin rakentein ja joissain kohdissa asfaltin läpi puskee jopa savea. Osa pikkuteistä, lähinnä viisinumeroisista on jo vaarallisen heikossa kunnossa. Pikkuteiden heikko kunto on siinäkin mielessä vaarallista, että varsinkin moottoripyöräilijät ajelevat niillä mielellään ja niin kuin tiedämme, huonokuntoinen tie ja moottoripyörä, eivät ole turvallinen yhdistelmä, Keisala kertoo varsin harmistuneena.
IDEARIKAS KUMPPANI
– Lähtökohta on aina se, että asfalttiurakoitsijan täytyy olla luottamuksen arvoinen, Keisala täräyttää alkuun. – Vaikka he ovat raportointivelvollisia kaikista tekemisistään ja työsuoritteita valvovat sekä me ELY:llä, että ulkopuolinen konsultti, on heidän oma toimintansa oltava luotettavaa. Urakoitsija ei saa mennä siitä mistä aita on matalin, vaikka kuinka tekisi mieli. Asfalttikallion toiminnassa ei ole koskaan ollut mitään viitteitä siitä, mies toteaa. – Tilaaja määrittelee jokaiselle työlle tarkat menetelmät, massalaadut ja paikkaustavat. Olemme kuitenkin menossa siihen suuntaan, että urakoitsijalle annetaan enemmän vastuuta, ja sehän pohjautuu Asfalttikallion kohdalla kolmen vuoden aikana syntyneeseen luottamukseen.
Työmenetelmiä kehitetään jatkuvasti yhdessä ja kuuntelemme tarkalla korvalla mitä muut tekevät. – Asfalttikal-
liolla ollaan innovatiivisia ja halutaan kehittyä, Keisala kehuu. – Heidän oma asfalttimassatuotantonsa on korkea- tasoista, ja he uskaltavat ehdottaa ennakkosuunnitelmasta poikkeaviakin laatuja. Vaikka hankintalaki säätelee hyvältä kuulostavien ideoiden toteutus- ta, jäävät ne ainakin ”korvan taakse” muhimaan, mies naurahtaa. – Asfalttikallion päällysteprojekteista olemme saaneet jopa positiivista pa- lautetta, etenkin liikenteenohjauksesta työmaa-alueilla. Liikenteenohjaus on turvallisuuden takia ehkä kaikkein mer- kityksellisin ja huomionarvoisin toimen- pide. – Kesäkuussa 2020 poliisi mittasi erääl- lä asfaltointityömaalla autoilijoiden nopeuksia, Keisala kertoo. – Se ei ollut kaunista katseltavaa. Alueella oli 50 km/h nopeusrajoitus ja parhaaksi no- peudeksi mitattiin 115 km/h. Raskaan liikenteen autoja meni useita alueen halki ”kaasu pohjassa”, eli nopeudet olivat 85-87 km/h, mies ihmettelee. – Se on valitettavasti tietyömailla nor- maalia elämää, hyvin vaarallista sellais- ta, Tomi Keisala päättää.
Projektipäällikkö Tomi Keisala.