4 minute read

HYRIA-KOULUTUKSEN KAUTTA ASFALTTI-TYÖNTEKIJÄKSI Marco Kupari ja Joel Wartiainen

Tapasimme kaksi vuosi sitten koulutuksen käynyttä nuorta miestä, jotka molemmat työllistyivät haluamalleen alalle.

Advertisement

HYRIA-KOULUTUKSEN KAUTTA ASFALTTITYÖNTEKIJÄKSI

Asfalttikallio Oy järjesti yhdessä Hyria-koulutuksen ja TE-palveluiden kanssa rekrytoivan asfalttityöntekijän koulutuksen keväällä 2019. Koulutus oli erittäin onnistunut ja sen avulla alalle saatiin työllistettyä tuoreita tekijöitä. Hyvien kokemusten perusteella koulutusta päätettiin jatkaa ja järjestäjien remmiin astui mukaan vielä Uudenmaan ELY-Keskus. Uusi kurssi alkoi kesällä 2020, ja siltä odotetaan vähintään yhtä hyviä tuloksia työllisyyden suhteen kuin ensimmäiseltä koulutukselta.

MARCO KUPARI

– Olen 24-vuotias, koulutukseltani kokki ja työskennellyt ravintola-alalla koko työurani, mies heittää aluksi.

Nauravainen, kohtelias ja miellyttävä nuorimies on helppo nähdä ravintolamaailmassa, mutta mikä hänet ajoi asfalttialalle, kolan ja lapion varteen? – Kaverini on Asfalttikallion palveluksessa, ja hänen tarinansa työyhteisöstä sekä työnkuvasta saivat minut kiinnostumaan alasta, Kupari sanoo. – Minä itseasiassa hain Asfalttikalliolle töihin jo aiemminkin, mutta kokin paperit eivät olleet kovaa valuuttaa työhaastattelussa, hän nauraa. – Kuultuani, että Hyria ja Asfalttikallio järjestävät avoimen rekrykoulutuksen alalle, laitoin paperit saman tien vetämään. Haastattelu meni hyvin ja pääsin kurssille, eli hiukan kuin keittiön kautta haluamalleni alalle. Kupari kehuu kurssin työssäoppimisjaksoa vuolaasti. – Se oli todella antoisa jakso. Vaikka teimme pitkää päivää, jaksoin hyvin ja opin tykkäämään työstä päivä päivältä enemmän.

Kupari tunnustaa, että ensimmäinen oikea työpäivä jännitti, mutta levitysryhmä otti noviisin hienosti vastaan. – He opastivat ja opettivat minua kärsivällisesti, eikä minusta koskaan tuntunut, että pyörisin toisten jaloissa. Sain työskennellä koko kauden (n. 6kk) samassa ryhmässä ja ainakin itsestäni tuntuu, että sulauduin porukkaan hyvin. Meillä on rento, mutta reipas meininki ja huumori, välillä karskikin, lentää aika lailla. – Minua auttoi se, että kaverini on alalla töissä ja kertoi paljon työhön liittyvistä asioista, Marco Kupari sanoo. – Mikään ei tullut suurena yllätyksenä.

Kupari kertoo mielellään työnkuvastaan ja halustaan oppia asfaltoinnista joka päivä enemmän. Hän on luonut itselleen askeleet, joita hän haluaa seurata. – Haluan oppia yhden työvaiheen kerrallaan kunnolla ja hypätä sitten aina seuraavaan. Nautin jokaisesta hetkestä, eikä mielessäni ole missään vaiheessa ollut kaipuuta muualle. – Tein viime talvena kokin hommia sen verran, kuin lain mukaan sain tienata. Kun helmi-maaliskuun vaihteessa puhelimeni soi ja kysyivät Asfalttikalliolta, haluanko tulla jatkamaan siitä mihin syksyllä jäimme, oli vastaukseni selvä.

KURSSI

– Jos asfalttiala kiinnostaa vähänkin, kannattaa kurssille hakeutua, Kupari sanoo. – Siellä oppii paljon ja näkee sen jaksaako alalla. Kurssi on mielestäni reilu myös Asfalttikalliolle, koska hekin näkevät sen aikana onko oppilaasta alalle vai ei. Kenenkään ei tarvitse ostaa ”sikaa säkissä”, Kupari miettii.

JOEL WARTIAINEN

28–vuotias Joel Wartiainen on kuljetusalan ammattilainen, jonka mielessä oli pitkään häivähdellyt ajatus asfalttialasta. Hän on istunut lähes kaikenlaisten kuljetusajoneuvojen ratin takana ja tehnyt mielekästä työtä, mutta reipasotteisen miehen mieli on kaivannut jotain fyysisempää. Jotain, jossa saa tarttua itsenäisesti toimeen ja ratkaista pulmia. Oppia uutta ja saada vaihtelevampaa tekemistä. Jotain, jossa saa tehdä käsillään ja näyttää mihin kykenee.

Työ asfalttiasemalla on ollut hänen omasta mielestään kaikkea tätä. – Nähtyäni ilmoituksen kurssista, laitoin paperit sisään. Saatuani hyväksytyn päätöksen, irtisanouduin vakityöstäni, vaikka en ollut ollenkaan varma työllistynkö asfalttialalle. Hyppäsin tuntemattomaan, mutta jo nyt kaduttaa, että en tehnyt sitä aiemmin, Wartiainen hymyilee.

TYÖHÖN

Wartiainen työskenteli rekrykurssin työssäoppimisjakson asfaltin levitysryhmässä ja ensimmäisestä työkaudestaankin lähes puolet. Joel koki kuitenkin, että asfalttiaseman monipuolinen työkenttä erilaisten koneiden parissa ja niiden mukanaan tuomat haasteet sopisivat hänelle paremmin. – Ilmoitin esimiehelleni itse, että haluaisin työskennellä asfaltin valmistuksessa ja oppia valmistusprosessin salat. Olen aina ollut melko kätevä käsistäni ja osannut tarttua omaaloitteisesti eri tehtäviin, joten koin, että minulla olisi enemmän annettavaa asfalttiasemalla, Wartiainen sanoo.

Joel Wartiainen hymyilee, sillä taustalla näkyvän kuorma-auton lavalle putoaa tuoretta asfalttimassaa ja asemalla kaikki on reilassa.

Joel Wartiainen auraa pihan puhtaaksi, jotta massaa noutavien autojen on helppoa ja turvallista noutaa massaa Ylöjärven asfalttiasemalta.

Nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt alan jolla viihdyn ja jossa haluan kehittyä päivä päivältä paremmaksi.

Ylöjärven asemalla työskentelevä mies on tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen. – Olen saanut jo harjoitella mylläystä, eli asfalttimassan valmistamista, mutta päätehtäväni on seurata, että kaikki toimii ja massa liikkuu asemalta levitysryhmien tarpeisiin. – Työni on hyvin itsenäistä ja täällä saa todella toteuttaa itseään, hän iloitsee. – Asemalla työskentelevillä tulee olla oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Jokaisen tekemättä jätetyn työn löytää varmasti edestään, Wartiainen huomauttaa. – Kaikkein miellyttävintä on se, että täällä ei oppiminen lopu koskaan. Se on itsestä kiinni, kuinka paljon haluaa oppia ja kuinka pitkälle urallaan edetä, mies myhäilee. – Nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt alan, jolla viihdyn, ja jossa haluan kehittyä päivä päivältä paremmaksi.

KURSSI

– Jos tunnet itsesi työtä pelkäämättömäksi, etkä ole löytänyt alaa, jolla viihdyt, niin suosittelen asfalttialan rekrykurssia. Se on intensiivinen ja tehokas, mutta toisaalta kohtuullisen pienin ponnistuksin suoritettava ajanjakso, jolta voit päätyä elämänmittaiselle työuralle, Wartiainen tuumailee. – Alalla on hyvä työllisyystilanne ja urakehitys on pitkälti itsestä kiinni, hän jatkaa. – Korvaus menetetystä vapaa-ajasta on hyvä, mutta toki sen eteen pitää tehdä töitä, mies toteaa, eivätkä ne työajat täällä asemallakaan ihan ”kahdeksasta neljään” ihmisille sovi, hän hymyilee.

Asfalttiaseman työaikoja määrittelee massan tarve eri levityskohteissa, eli jos massaa tarvitaan yöllä moottoritien päällystykseen, me valmistamme sitä yöllä, ei se sen kummempaa ole, Joel Wartiainen päättää.

This article is from: