MINIMOIMME LUONNON RASITTUVUUDEN Konepäällikkö Arho Pylkkänen

Uusilla, toimivilla ja ympäristöystävällisillä koneilla on ilo ajaa, kertoo Lasse Honkonen ratin takaa.

MINIMOIMME LUONNON RASITTUVUUDEN

Kuvan pikkujyrä on niin uusi, että sitä ei ehditty maalata talon väreihin, joten se teipattiin niihin nopeasti ennen Tampereelle lähtöä.

– Olemme toimialana ilmastoamme rasittava, teemme sitten työmme kuinka tahansa, aloittaa Asfalttikallion konepäällikkö Arho Pylkkänen. – Mutta oikein suunniteltuna ja toteutettuna, kykenemme vähentämään luonnon kuormitusta hyvinkin paljon. Se vaatii meiltä investointeja ja se vaatii sen, että jokainen toimintaketjumme osanen ymmärtää vastuumme. Uusi, viimeisimmät päästönormit täyttävä konearsenaali on suuri askel kohti mahdollisimman vähäpäästöistä työvaiheketjua, mutta päästöttömäksi emme voi muuttua, mies huokaa.

Pylkkäsellä on selvästi asia mielessään jatkuvasti. Hän tutkii mahdollisuuksia, laskeskelee ja miettii. Arho on hyvin teoreettinen kaveri, joka suorastaan janoaa ymmärtämystä koneiden ja laitteiden toiminnasta, sekä niiden taloudellisesta käytöstä. Hän haastaa niiden käyttäjiä, huoltajia ja jopa konetoimittajia, jotta kalusto olisi päivä päivältä ympäristöystävällisempää ja sitä käytettäisiin fiksuimmalla mahdollisella tavalla. Eniten hän kuitenkin haastaa itseään.

Pylkkäsellä on missio. Hankinnoista vastaavana henkilönä hän haluaisi vielä joskus nähdä päästöttömän asfaltinvalmistus- ja levitysketjun, vaikka tiedostaa, että ehkä hänen työuransa aikana se ei tule toteutumaan. – Aina pitää olla haaveita, Arho hymyilee.

VALTAVA

dipäästöistä on pieni, mutta merkityksellinen. Yrityksillä, kaupungeilla ja valtiolla on Suomessa kunnianhimoisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi. Asfalttialalla niiden vähentäminen on ajankohtaista, koska Väylävirasto ja ELY-keskus huomioivat ympäristöpäästöt hankinnoissaan.

Merkittävin osa asfaltointiprosessin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu asfalttiaseman polttoaineen kulutuksesta. Valmiin massan, sekä henkilöstön ja työkoneiden kuljetukset päällystyskohteeseen, ja itse levitystyö tulevat vasta seuraavana. – Niin kauan, kun maailma kulkee pyörillä, tarvitaan tienpintaa, ja tienpinnan valmistamiseen tarvitaan energiaa, Arho toteaa. – Aina kun tarvitaan energiaa, syntyy päästöjä, mies summaa.

POLTTOAINE

Asfalttialalla kuluu erilaisia polttoaineita paljon. Kaikki siirrot ja kulkemiset vaativat niitä, sillä sähkökäyttöisiä vaihtoehtoja ei toistaiseksi ole. Asfalttimassan valmistuksessa asfalttiasemilla, ollaan kuitenkin vaihtamassa perinteistä raskasta polttoöljyä nestekaasuun. – Maakaasu olisi vieläkin edullisempaa ja ympäristöystävällisempää, Arho sanoo, mutta kun niitä maakaasuputkia ei valitettavasti voida vetää jokaiselle asfalttiasemalle, hän sanoo. – Nestekaasu on hyvä vaihtoehto polttoöljylle ja meillä Asfalttikalliolla ollaan suunnitelmissa jo todella pitkällä, jotta jo ihan lähitulevaisuudessa asemamme toimisivat pääsääntöi-

Konepäällikkö Arho Pylkkänen käy säännöllisesti työmailla ja asfalttiasemilla kyselemässä henkilöstön mielipiteitä koneiden toimivuudesta. Asfalttikallion kalusto on tuoretta kautta linjan ja se täyttää viimeisimmät päästöluokitukset.

sesti nestekaasun voimin. Olemme suurimpana kotimaisena alan yrityksenä jopa velvoitettuja toimimaan esimerkkinä ja pioneerina tälläkin saralla, mies tuumailee.

Levitystyömaalla käytettävä kalusto on ottanut viime vuosina merkittäviä askelia ympäristöystävällisyyden saralla. Niihin ovat tulleet jäädäkseen monet pakokaasupäästöjä rajoittavat tekniset oivallukset. Koneet vaativat käyttäjiltään ja huoltohenkilöstöltä pieniä ”saastejärjestelmiä” ylläpitäviä toimia, mutta niihin on opittu kohtuullisen helposti ja nuo toimet ovat jo iskostuneet koneiden käyttäjien arkirutiineiksi. – Se, että koneet toimivat luotettavasti, on ympäristön kannalta tärkeintä, Arho sanoo. – Jos käy niin, että levitystyömaalla tulee konerikko, on se koko ketjulle valtava takaisku. Pahimmassa tapauksessa alkaa koneiden siirtoralli, työmaa keskeytyy ja voidaan joutua ajamaan alas jopa massan tuotanto. Se on karmea tilanne, Arho huokaa, ja siksi on hyvin tärkeää, että käytämme tuoretta toimivaa kalustoa sekä vastuullisia konetoimittajia. – Se, että jokainen työkohde kyetään viemään ongelmitta läpi, on aina ympäristöteko.

KALUSTO

Uusi kalusto on paitsi ympäristöteko, myös taloudellisesti järkevin ylläpitää. – Se menee karkeasti niin, että alle kolme vuotta vanhat koneet toimivat moitteettomasti, 3-6-vuotiaissa koneissa alkaa ilmetä ongelmia ja yli kuusi vuotta vanhat ovat jo hyvinkin ongelmallisia, Pylkkänen kategoroi. – Meillä ei yli kuusi vuotta vanhaa kalustoa juuri ole, joitain niin sanottuja varakoneita lukuunottamatta.

Koneiden maahantuojien toimissa on eroja. Toisilla jälkimarkkinointi toimii hienosti ja vastuullisesti, joillain ei ihan niin hienosti. – Uuden koneen takuu on normaalisti kaksi vuotta, jonka ajan maahantuojat pitävät niiden toiminnasta huolta. Laaja valtakunnallinen huoltoverkosto ja lyhyt vasteaika huolloissa ja korjauksissa ovat meille tärkeimmät kriteerit konehankinnoissamme, Pylkkänen kiteyttää. Meillä ei yli kuusi vuotta vanhaa kalustoa juuri ole, joitain niin sanottuja varakoneita lukuunottamatta.

– Toki olemme luoneet itsellemmekin laajan sopimushuoltajaringin, ja meillä on oma huolto-organisaatio hätätapauksia varten. Työskentelemme usein yöaikaan ja silloin avun tulee olla lähellä ja mahdollisimman nopeasti.

Uudet koneet tulevat aina lopulta kokonaisedullisemmaksi kuin vanhemmat yksilöt. – Rumasti sanottuna koneet ovat meille vain euroja, jotka meidän on saatava tuottamaan luotettavasti ja ympäristöystävällisesti, Arho Pylkkänen muistuttaa.