a i s i t u u Tiede
Suvi Finne
Vanhempien kokemuksia huuli- ja kielijänneleikkauksen vaikutuksesta imetykseen Laura Merivirta on tutkinut terveydenhoitajan YAMKopnnäytetyössään vanhempien kokemuksia jänneleikkauksen vaikutuksista imetykseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n alaisen kielijännetyöryhmän kanssa. Opinnäytetyön taustatietona kerrotaan, että tutkimusten mukaan kireää huulijännettä ilmenee peräti 70 prosentilla ja kireää kielijännettä 4–11 prosentilla vastasyntyneistä. Kireät jänteet voivat haitata imuotetta ja aiheuttaa kipua äidille ja vähentää maidoneritystä ja siten lopulta heikentää imetysluottamusta ja aiheuttaa vauvan vieroittumisen rinnalta. Erityisesti liian kireän kielijänteen on useissa tutkimuksissa todettu aiheuttavan ongelmia imetykseen. Koska imetyksestä on hyötyä niin äidille, lapselle kuin yhteiskunnallekin, tulisi imetystä haittaavat tekijät tunnistaa. Kireän kielijänteen leikkauksen on todettu olevan turvallinen. Asiantuntijoiden kesken on toistaiseksi hivenen erilaisia koulukuntia jälkitoimenpiteiden (hieronta, venytykset) ohjeiden suhteen.
Tutkimus suoritettiin sähköisellä lomakekyselyllä perheille, joiden vauvalle oli tehty huuli- ja/tai kielijänteen leikkaustoimenpide 0–12 kk iässä. Perheet kerättiin Facebookin vertaistukiryhmän (Vauvan kireä kielijänne/tukiryhmä) kautta. Tutkimukseen vastattiin nimettömänä. Vastauksia saatiin 185 kpl reilun kahden viikon tutkimusjakson aikana. Kaikilla kyselyyn vastanneilla perheillä oli imetykseen liittyviä ongelmia (imuote ja imetyskipu). Monilla perheillä oli huolta vauvan syömisestä, painonnoususta
ja tyytymättömyydestä. Vauvalla jänteiden kireydestä saattaa seurata vatsa- ja ilmavaivoja, runsasta pulauttelua ja nukkumisvaikeuksia. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kireiden jänteiden aiheuttamia imetysongelmia ei vielä kovin hyvin tunnisteta Suomessa. Terveydenhoitohenkilöstöä tulisi kouluttaa, jotta kireät jänteet tunnistettaisiin paremmin ja perheet saisivat apua helpommin. Koulutusta voitaisiin antaa esimerkiksi erityisten tunnistetyökalujen avulla. Kaikkia kireitä jänteitä ei tarvitse operoida, mutta tilanteissa, joissa jänteen kireys aiheuttaa haittaa, tulisi jänne vapauttaa. Paras apu saatiin, kun ongelmiin tartuttiin imetysohjauksen keinoin ja aloitettiin suun alueen hieronta. Jos ongelmat eivät helpottuneet, ohjattiin perhe osaavan lääkärin luo toimenpiteeseen ja sen jälkeen jatkettiin imetysohjauksen ja suun alueen kuntoutuksella. Olennaista on tarjota leikkauksen jälkeen myös imetysohjausta ja suun alueen hierontaa, sillä monilla vauvoilla uuden imuotteen löytyminen ei tapahtunut automaattisesti. Parasta olisi, jos perheellä olisi mahdollisuus saada leikkauksen yhteydessä moniammatillisen tiimin palveluita (leikkaava lääkäri, imetysohjaaja, fysioterapeutti tai osteopaatti) ja imotteen paranemista seurattaisiin. Suuri osa vanhemmista koki jänneleikkauksen helpottavan imetystä. Lähes kaikki perheet saivat leikkaustoimenpiteestä avun ongelmiin. Täysimetys suoraan rinnasta lisääntyi huomattavasti.
Laura Merivirta: Vanhempien kokemuksia huuli- ja / tai kielijänneleikkauksen vaikutuksesta imetykseen (opinnäytetyö, kevät 2019, Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveydenhoitaja YAMK, Kliininen asiantuntijuus sosiaali-ja terveysalalla) on luettavissa osoitteessa http:// urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913340
Imetysuutisia 1/2020 28
