miseen melko vähän. Rintamaito ei myöskään korvaa kasvavan lapsen monipuolisia aterioita vaan se voi olla yhtenä osana ravitsemusta. Imetyskertoja päivässä saattaa olla myös vain muutamia, joten haasteet syömisessä liittyvät usein muihin tekijöihin. – Usein äidillä voi olla ristiriitainen olo, koska ei voi varmasti perustella, etteikö asia olisi näin, Meronen harmittelee. Painetta imetyksen lopettamiseen voi tulla myös esimerkiksi hammashoitolasta, etenkin, jos lapsella hampaat reikiintyvät helposti. Kuitenkin huolellisella hampaiden hoitamisella on imetystä suurempi merkitys suun terveydelle. Valitettavasti joskus tuodaan esille, että imetys olisi hyvä lopettaa lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen. Moni äiti kuulee vieläkin neuvoja, joiden mukaan imetetyn lapsen olisi vaikeampi jäädä päivähoitoon tai nukahtaa siellä päiväunille. Usein tällaiset lausahdukset kertovat imetystiedon puutteesta. Imetyksen jatkumiselle varhaiskasvatuksen alettua ei ole mitään estettä. Oikeammin, imetyksen jatkuminen kotihoidosta varhaiskasvatukseen siirryttäessä voi tuoda lapselle turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, mikä tukee ja auttaa siirtymävaiheessa. Isompien lasten kohdalla imetys ei välttämättä näy varhaiskasvatuksessa mitenkään. Imetyskerratkin voivat monesti ajoittua aamuun ja iltaan. – Lapset osaavat yhdistää imetyksen omaan äitiin, eivätkä vaadi hoitajalta rintaa, perhepäivähoitajana toiminut Meronen kuvailee. Neuvolan tulisi myös pyrkiä suojelemaan ja tukemaan imetystä ja nykyisin valmistuvat terveydenhoitajat saavat opintojen osana imetysohjaajakoulutuksen. Imetysasiat kuitenkin helposti sivuutetaan, etenkin isompien lasten kohdalla. Asiaa ei välttämättä oteta edes puheeksi. – Usein terveydenhoitajasta riippuu, miten rennosti asiasta voi jutella. Terveydenhoitajan imetysmyönteisyys on tärkeää, Meronen pohtii. Imetyksen tuki pyrkii tekemään näkyväksi kaikenlaista imetystä, myös isompien lasten imetystä. Ensisijaisesti imetyksen lopettaminen ja jatkaminen ovat äidin ja lapsen päätettävissä.
Haastattelussa Piritta Hagman
"Taaperoimetys HAASTATTELU MIINA KORPI KUVAT ELINA MANNINEN
Kerro työstäsi äitien ja naisten fysioterapeuttina. Millaisten asioiden kanssa työskentelet? Teen työtä pääasiassa raskaana olevien ja synnytyksestä palautuvien äitien kanssa, mutta koko ajan enemmän myös nuorten tyttöjen ja urheilijoiden parissa. Lantionpohjan oireet, kuukautiskivut, keskivartalon kivut ja toisaalta coren voiman lisääminen, synnytykseen valmistautuminen ja siitä palautuminen ovat tyypillisiä aiheita, joita asiakkaideni kanssa työstetään. Raskausajan huolet ovat kuitenkin erityisen lähellä sydäntäni. Oikeilla tekniikoilla voi helpottaa monia raskausajan oireita, kuten liitos- ja selkäkipuja, iskiasoireita, närästystä, virtsankarkailua, päänsärkyä ja migreeniä.
Imetysuutisia 1/2021 14
