TUTKITUSTI IMETYKSESTÄ
Imetys ja suun terveys Lapsen suuhun puhkeaa kaksikymmentä maitohammasta ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Imetys on turvallinen tapa ruokailla, kunhan muistaa huolehtia lapsen hampaiden pesusta aamuin illoin. Imetyksestä on myös hyötyä lapsen purennalle ja leukojen oikeanlaiselle kasvulle. TEKSTI SATU SUOMINEN JA HELENA STEDT
Maitohammasvaihe kestää lapsella noin puolivuotiaasta kuusivuotiaaksi. Kaikkien kahdenkymmenen maitohampaan pitäisi olla puhjennut, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Ensimmäisinä puhkeavat alaleuan etuhampaat ja seuraavaksi yläleukaan niiden vastaparit. Näitä seuraavat poskihampaat ja kulmahampaat. Pienen hampaattoman lapsen suussa ei elä vielä kariesbakteeria. Tartunnan voi saada vasta ensimmäisen maitohampaan puhkeamisen jälkeen. Jo vauvaikäisen pieniä hampaita tulisi hoitaa huolellisesti pesemällä ne aamuin illoin, sillä pysyvät hampaat saavat perustan maitohampaista. Puhkeavien hampaiden kiille on
vielä keskeneräistä, ja siksi ne ovat erityisen alttiita kariekselle. Maitohampaissa reikiintyminen etenee huomattavasti nopeammin kuin pysyvissä hampaissa.
Miten maitohampaita hoidetaan?
Suun terveyden kannalta on tärkeää hoitaa pienenkin lapsen suuta oikealla tavalla. Hyvän suuhygienian vuoksi hampaiden pesuun totutellaan kahdesti päivässä heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua ja käyttämällä päivittäin fluorihammastahnaa. Alle kolmevuotiaan hampaiden harjauksessa käytetään pieni sipaisu fluorihammastahnaa kerran päiväsImetysuutisia 1/2021 20
sä, jossa fluoria on 1000–1100 ppm (parts per million). Toisella pesukerralla hampaat pestään pelkällä vedellä.
Imetys vähentää purentavirheitä
Lapsen ensimmäinen vuosi on tärkeä purennan kehityksen kannalta. Imetys muokkaa leukojen ja purennan kehitystä oikeanlaiseksi. Tehokkaasti rintaa imevä vauva voimistaa imiessä suun alueen lihaksiaan. Suomessa tehty tutkimus on osoittanut, että lapsilla, joita on imetetty ensimmäiset elinkuukaudet tai pidempään, on vähemmän purentavirheitä maitohampaissa kuin niillä lapsilla, joi-
