IMETYSMATKA: ENSI-IMETYS
The Golden hour
– lapsentahtinen ensi-imetys TEKSTI ANNIINA PÖYRI
Ensi-imetys toteutuu Suomessa hyvin, mutta lapsentahtinen ensi-imetys on vielä monelle tuntematon käsite. Lapsentahtinen ensi-imetys on vaistonvarainen tapahtuma, joka etenee lapsen valmiuksien mukaan ja vauvan määräämässä tahdissa. Mikäli lapsi on terve, normaalipainoinen ja synnytys on säännöllinen alatiesynnytys, ei lapsentahtiseen ensi-imetykseen ole esteitä. Myös osassa sektiosynnytyksistä vauvalle ja äidille voidaan tarjota mahdollisuus vauvan tahtiin etenevään ensi-imetykseen.
Ensi-imetys
Imetys.fi-sivuilla ensi-imetystä kuvataan näin: Vauva pääsee heti synnyttyään äidin rinnan päälle lepäämään. Syntymäitku laantuu nopeasti tuttua sydämen sykettä kuunnellessa, ihokontaktissa. Ensin liikkeet ovat hyvin hentoja: vauva availee suutaan, koskettelee äitiä käsillään ja katselee ihmetellen äidin kasvoja ja rintaa. Liikkeet muuttuvat määrätietoisemmiksi ja vauva ryö-
mii kohti nänniä. Rinnalle päästyään vauva verryttelee ennen ruokailua maiskuttellen suutaan ja nuollen rinnanpäätä. Silloin rinnanpää muovautuu imetykseen sopivaksi ja imetyshormonien määrä äidin elimistössä kohoaa huippulukemiin. Rinnan lipomista voi kestää jopa puoli tuntia, ennen kuin vauva todella oikeasti imee. Vauvan tahti tuntuu joskus vanhemmista turhauttavan hitaalta, vauva itse on kuitenkin kaikkea muuta kuin turhautunut: hän viihtyy puuhassaan erinomaisesti. Ensi-imetyksen aikana aktiivinen ja lepovaihe vuorottelevat, lapsi nukahtaa kuitenkin viimeistään kahden tunnin kuluttua syntymästä. Nukahtaminen tapahtuu, vaikkei ensi-imetys onnistuisikaan. Tärkeimmät lapsentahtisen ensi-imetyksen onnistumista edistävät asiat ovat lapsen ja äidin hyvä vointi, henkilökunnalta saatu tuki sekä ympäristön kiireettömyys. Mikäli vauvan tai synnyttäjän vointi eivät salli ensi-imetyksen toteutumista heti, voi sen järjestää myöhemmin
jäljittelemällä ensi-imetystilannetta ja mahdollistamalla vauvalle oman tahtinen ryömintä rinnalle. Tämä voi olla vanhemmalle ja vauvalle tärkeä kokemus.
Lapsentahtisen ensi-imetyksen moninaiset hyödyt ● Mahdollistaa äidin ja lapsen välisen seesteisen ensikontaktin, jonka avulla äidin on helpompi tulkita lapsen nälkäviestejä. ● Edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta ja imetyksen onnistumista sekä parantaa äidin imetysluottamusta. ● Lapsen hakeutuessa itse rinnalle on imuote yleensä optimaalinen. ● Lisää äidin oksitosiinin tuotantoa. Oksitosiini vahvistaa äidin ja lapsen välistä kiintymystä sekä luottamusta toisiinsa. ● Lisää äidin tyytyväisyyttä ja onnistumisen tunnetta niin synnytyksen, imetyksen onnistumisen kuin lapsen suhteen. ● Tukee kehon palautumista synnytyksestä ja vähentää imetyksen apuvälineiden tarvetta. ● Ehkäisee lapsen liiallista painon laskua syntymän jälkeen sekä vähentää lapsen kivuntuntemusta ja itkuisuutta.
SHUTTERSTOCK
● Ihokontaktissa lapsen hengitys ja verenpaine tasaantuvat nopeammin, ruumiinlämpö pysyy tasaisena ja verensokeritaso pysyy ihanteellisena.
Imetysuutisia 1/2021 6
