Tutkitusti imetyksestä: Vauvan uni

Ihmisvauva syntyy maailmaan keskeneräisenä ja tarvitsee elämänsä aluksi katkeamatonta hoivaa, turvaa ja huolenpitoa. Pieni vauva ei kykene nukkumaan pitkiä yhtenäisiä unia ja vuorokausirytmin kehittyminen vie usein kuukausia.

TEKSTI JOANNA STIGMAN

Kun tarkastelemme vauvan unta, tulisi meidän huomioida lajimme biologiset odotukset. Ihminen syntyy neurologisesti varsin kehittymättömänä ja vauvan aivot ovatkin kooltaan vain 25 % aikuisen aivoista. Aivojen kehitys vaatii paljon energiaa ja vauvan tarvitsee syödä usein, sillä moniin muihin nisäkkäisiin nähden ihmisen äidinmaito on vähärasvaisempaa. Siinä missä esimerkiksi koirat ja kissat jatkavat kehitystään syntymän jälkeen pesän suojissa, jossa emo käy niitä muutaman kerran päivässä ruokkimassa, ihmisvauvat odottavat muiden kädellisten tapaan kulkevansa kaikkialle emonsa mukana.

Vastasyntyneiden lämmönsäätelykyky on vielä hyvin kehittymätön ja haasteita voi olla myös hengityksen säätelyssä. Vauva ei kehitä vuorokausirytmiä moneen kuukauteen eikä kykene nukkumaan pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. Vauva tarvitseekin hoitajansa fyysistä läheisyyttä avuksi biologiseen säätelyyn sekä tuomaan turvaa. Nykykulttuurimme odotuksien voidaan katsoa olevan ristiriidassa lajitaustamme kanssa, jonka mukaan jälkeläisillämme on synnynnäinen oletus olla jatkuvassa kontaktissa hoitajaansa, joka ruokkii ja huolehtii heistä.

Historian painolasti

Vauva ja vanhempi ovat siis biologisesti ohjelmoitu ylläpitämään fyysistä läheisyyttä ja perhepeti on aiemmin ollut länsimaissakin yleinen käytäntö. 1920-luvulla kuitenkin tiede valtasi vauvan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena oli luoda itsenäisiä ja pärjääviä lapsia. Valitettavasti tuolloin behaviorismia kannattavat psykologit ja lääkärit eivät kuitenkaan jakaneet näyttöön perustuvia ohjeita. Esimerkiksi John B. Watsonin mukaan yksikään lapsi ei voisi saada liian vähän kiintymystä osakseen ja liiallisen kiintymyksen osoituksen hän katsoi estävän lapsen itsenäistymiskehitystä.

Vaikka tutkittu tieto läheisyyden ja kosketuksen tärkeydestä vauvojen kehitykselle on lisääntynyt, näkyvät nämä 1900-luvun ajatukset edelleen monessa asiassa. Länsimaisen kehityksen ulkopuolella vauvat ja äidit ovat usein kontaktissa ympäri vuorokauden ja eri kulttuurit ovat kehittäneet erilaisia tapoja kantaa vauvaa mukana samalla, kun suorittavat päivittäisiä askareitaan. Sen sijaan länsimaissa olemme pyrkineet teknologia-avusteisesti rohkaisemaan vauvoja nukkumaan yksin ja vauvan läheisyyden kaipuu nähdään ongelmallisena sisältäen usein edelleen pelkoa siitä, että liika läheisyys estäisi itsenäistymistä. Tämä näkyy yleisessä keskustelussa esimerkiksi huolena siitä, ettei lapsi nukutettuna oppisi koskaan nukahtamaan itsenäisesti tai perhepedissä nukkuvaa vauvaa ei koskaan saisi siirrettyä omaan sänkyyn.

Vauvan unikehitys

Vauvan unikehitys ei ole laisinkaan suoraviivaista, vaan muistuttaa enemmän vuoristorataa. Lapsi kehittyy vauhdilla ensimmäisten vuosien aikana ja kehitysharppaukset vaikuttavat usein uneen. Katkonaiset unet luonnollisesti verottavat vanhemman jaksamista, mutta vauvojen yöheräily herättää usein myös huolta vanhemmissa. Yöheräilyt ovat kuitenkin hyvin tyypillisiä etenkin ensimmäisten kahden elinvuoden aikana ja pienellä vauvalla tiheän heräilyn katsotaan olevan myös yksi SIDSiltä eli kätkytkuolemalta suojaava tekijä.

Vauvat tarvitsevat paljon unta, mutta yksilöllisesti unen tarve vaihtelee paljon. Ikäperusteiset taulukot liittyen vuorokausittaiseen unen määrään ja hereilläoloaikoihin eivät ole ohjeita, vaan keskiarvoja. Etenkin alle 3 kuukauden ikäisille vauvoille rauhoittuminen unille voi olla haastavaa ja suurin osa vauvoista ylipäätään tarvitsee vanhemman apua nukahtamiseen.

Perhepeti yöimetysten helpottajana

Äidinmaito sulaa vatsassa noin 90 minuutissa ja vauvalla on usein vähintään 2–3 tunnin jälkeen uudelleen nälkä. Tutkimusten mukaan imetys on yhteydessä katkonaisempaan uneen, mutta imetetyt ja imettäjät saavat kuitenkin yhtä paljon tai jopa enemmän unta, kuin korviketta käyttävät. Miten tämä on mahdollista? Imetyksen jälkeen vauva tyypillisesti nukahtaa nopeammin ja vanhempi sekä vauva saattavat usein myös nukkua imetyksen aikana. Unien rikkonaisuuden takia imettävä vanhempi voi kuitenkin kokea unen huonolaatuisena.

Perhepeti onkin tyypillinen selviytymisstrategia yöunien helpottamiseksi imettävillä vanhemmilla ja sen on todettu myös edistävän imetyksen kestoa. Imettävät vanhemmat hakeutuvat vaistomaisesti niin kutsuttuun C-asentoon: vauva on selällään, vanhemman polvet ovat vauvan jalkojen alapuolella ja alempi käsi ojentautuneena vauvan pään yläpuolella. Asento helpottaa imetystä, estää vauvaa vaeltamasta sängystä sekä mahdollistaa vauvan elintoimintojen tarkkailun yöllä.

Perhepedin ja SIDSin välillä ei ole todettu selkeää yhteyttä ja nykytiedon valossa olennaista katsotaan olevan turvallisen perhepedin kriteerien täyttyminen. Pienen vauvan tulisi nukkua vain imettävän vanhemman vieressä, mutta noin neljän kuukauden iästä terveen vauvan katsotaan voivan nukkua kenen tahansa tupakoimattoman ja päihteettömän aikuisen kanssa turvallisessa perhepedissä.

Safe Sleep Seven

1. Vanhempi ei tupakoi.

2. Vanhempi ei käytä päihteitä, väsymystä lisääviä lääkkeitä tai ole muuten tilassa, jossa havahtumis- ja reaktiokyky on alentunut.

3. Vanhempi imettää.

4. Vauva on terve ja täysiaikainen.

5. Vauva nukkuu selällään.

6. Vauva on tarpeeksi kevyesti puettu.

7. Perhepeti on ympäristönä turvallinen.

Lähteet

Ball, H. 2021. Breastfeeding and Infant Sleep. Webinaari Imetyksen tuki ry:lle 7.6.2021.

Paavonen, J., Heikkilä-Saarenpää, O., Morales-Munoz, I., Virta, M., Häkälä, N., Pölkki, P., Kylliäinen, A., Karlsson, H., Paunio, T., Karlsson, L. 2020. Normal sleep development in infants: findings from two large birth cohorts. Sleep Medicine. Vol.69, 145-154.

McKenna, J. 2020. 1. painos. Safe Infant Sleep. Expert Answers to Your Cosleeping Questions. Washington, DC, USA: Platypus Media.

Wiessinger, D., West, D., Smith, L., Pitman, T. La Leche League International. 2014. 1. painos. Sweet Sleep: nighttime and naptime strategies for the breastfeeding family. New York, USA: Ballantine Books.