2 minute read
Imetysviikko 2021
Turvataan imetys yhdessä
TEKSTI NIINA MÄKINEN
Imetysviikko 2021 rakentaa imetykseen vaikuttavista tekijöistä kokonaisuutta, jossa koko yhteiskunta on mukana tukemassa imetystä. Imetysmyönteisen yhteiskunnan lähtökohtana on imetyksen näkeminen kansanterveydellisesti merkittävänä aiheena, jonka toteutuminen ei ole ainoastaan perheiden vastuulla. Uudistuksia ja investointeja tarvitaan aina poliittisista päätöksistä imetysohjauksen käytäntöön. Riittävän pitkät ja joustavat vanhempainvapaat sekä imetysmyönteinen työelämä ovat osa kokonaisuutta. Lisäksi tarvitaan WHO:n kansainvälisen äidinmaidonkorvikkeiden markkinointikoodin eli ns. korvikekoodin sisällyttäminen koko laajuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Imetysmyönteinen yhteiskunta tehdään yhteistyöllä. Keskeisiä toimijoita ovat kansallisen tason päättäjät ja viranomaiset, terveydenhuolto, työelämä sekä yhteisöt ja yksilöt.
Kansallinen taso
Valtaosa äideistä toivoo imettävänsä ja aloittaa imetyksen, mutta valitettavan moni ei saavuta imetystavoitteitaan. Imetys- ja vauvamyönteisyyden tiellä on isoja esteitä, joiden juurisyinä ovat poliittisen halun ja rahoituksen puute. Mihin kansallisella tasolla tulisi panostaa?
● Näyttöön perustuvien imetyksen edistämisohjelmien juurruttaminen terveydenhuoltoon
● Pysyvä rahoitus imetyksen edistämiseen ja työn koordinointiin kansallisella tasolla
● Imetystä suojeleva lainsäädäntö
● Imetykseen liittyviä asenteita ja tietoa kohentavat terveyden edistämisen kampanjat
● Imetyksen edistämisen vastuun jakaminen yhteiskunnan eri sektoreille tuomalla esiin imetyksen sosiaalista, terveydellistä ja taloudellista merkitystä laaja-alaisesti
● Imetyksen toteutumiseen vaikuttavien sosioekonomisten riskitekijöiden tunnistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen
● Imetyksen vertaistuen tukeminen ja turvaaminen
Terveydenhuolto
Terveydenhuollon suurimpana haasteena on imetysohjaukseen panostettujen resurssien riittämättämyys. Tällä hetkellä nähtävissä on myös imetysohjauksen osaamisen ja käytäntöjen kirjavuutta, joka asettaa perheitä eriarvoiseen asemaan alueellisesti ja sosiaalisesti. Millaisilla toimilla imetystä edistettäisiin terveydenhuollossa?
● Jatkuvaa lisäkoulutusta kaikille odottavien ja vauvaperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille imetysohjausosaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tiedon lisääntyminen on yhteydessä myös positiivisempiin asenteisiin ja vauvamyönteisyyteen sitoutumiseen
● Koulutusta korvikekoodista sosiaali- ja terveydenhuoltoon
● Tarpeeksi henkilökunta- ja aikaresursseja laadukkaan imetysohjauksen toteuttamiseen
● Imetysohjauksen hoitopolkujen kehittäminen ja yhtenäistäminen
● Imetyksen vertaistuen tukeminen ja turvaaminen
Työelämä
Vaikka Suomen kohtalaisen pitkät vanhempainvapaat turvaavat imetyksen käynnistymistä, on imetys ajankohtaista monissa perheissä vielä imettävän vanhemman palatessa työhön tai opintoihin. Työelämässä ei tällä hetkellä tunnisteta imetyksen hyötyjä työnantajalle ja työntekijälle, joihin lukeutuu esimerkiksi imetyksen vähentämä infektiosairastavuus. Työelämän kehittämiseen imetysmyönteiseksi tarvittaisiin tekoja:
● Mahdollisuus ja tila imettää tai lypsää maitoa työajalla, sekä jääkaappi lypsetyn maidon säilyttämiseen
● Työaikajoustot pikkulapsiperheiden vanhemmille
● Imetyksen arvostaminen, tukeminen ja tiedon jakaminen imetyksen hyödyistä
Yhteisön ja yksilöiden taso
Tuoreiden vanhempien toiveisiin ja tietoihin imetyksestä vaikuttavat vahvasti lähipiirin ja ympäröivän yhteiskunnan valinnat ja asenteet. Myös media luo mielikuvia ja odotuksia. Lastenruokateollisuus on hyvin perillä vaikuttamisen keinoista ja hyödyntää koko ajan enemmän ruohonjuuritason markkinointia, kuten sosiaalisen median vaikuttajia. Imetysmyönteisyyden vahvistaminen yhteisöjen tasolla vaatii monipuolisia toimia:
● Korvikekoodin lainvoimaisuuden ja monitoroinnin vahvistaminen
● Suuren yleisön tietoisuuden lisääminen korvikemarkkinoinnin muodoista ja haitallisuudesta
● Median informoiminen imetyksestä sekä imetyksen edistämisen merkityksestä ja tehokkaista keinoista
● Kaikenlaisen imetyksen näkyvyyden lisääminen imetysturvallisia tiloja ja asenteita vahvistamalla sekä imetysaiheisilla kampanjoilla
● Imetyksen vertaistuen tukeminen ja turvaaminen
Ajankohtaista imetysviikolla 2021: Korvikekoodi 40 vuotta
Koko maailmaa ravistelevalla COVID-19-pandemialla on ollut imetykseen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten takia vanhemmilla on ollut aikaa olla kotona ja keskittyä vauvaan ja imetykseen. Kolikon kääntöpuolena on, että poikkeusaikana perheiden mahdollisuudet saada imetysohjausta ovat heikentyneet terveydenhuollon kuormittumisen ja rajoitusten takia. Koronapandemian myötävaikutuksella digitaalisten medioiden ja verkkokaupan suosio on entisestään lisääntynyt. Erilaisia kanavia hyödyntäen myös äidinmaidonkorviketeollisuus levittää markkinointiaan yhä laajemmalle. Tänä vuonna WHO:n korvikekoodi täyttää 40 vuotta. Vaikka monessa maassa on koodin olemassaoloaikana tapahtunut hienoa edistystä, koodi on monissa osissa maailmaa – myös meillä Suomessa – yhä heikosti tuettu ja valvottu.
