Rakas, kätevä taaperoimetys

Taaperoimetys on Suomessakin yleistynyt nopeasti ja alkaa olla varsin tavallista. Suosiostaan huolimatta yli vuoden ikään jatkuva imetys on toistaiseksi hyvin vähän tutkittu aihe.

TEKSTI NIINA MÄKINEN

Muutamat tutkijat ovat olleet kiinnostuneita muun muassa taaperoimetykseen saadusta tuesta ja vauvaikäistä vanhemman lapsen imetykseen liittyvästä stigmasta. Yksikään tehty tutkimus ei ole kuitenkaan tarjonnut vastausta perustavanlaatuiseen kysymykseen: Miksi äidit jatkavat imetystä vauvavuoden jälkeen? Oli aika ottaa siitä selvää.

Systemoidulla kirjallisuuskatsauksella selvitettiin, millaiset motivaatiotekijät ovat yhteydessä imetyksen jatkamiseen yli vuoden ikään. Taaperoa tai isompaa lasta imettäneiden äitien kokemuksia tarkastelleita tutkimuksia löytyi 2000-luvulta yksitoista, joista ainoastaan yksi tutki selkeästi imetyksen jatkamiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Muissa tutkimuksissa motivaatiotekijöitä nousi äitien kertomuksissa esille varsinaisen tutkimusaiheen ohella.

Muutos suunnitelmaan

Imetyksen jatkamisen taustalla oli usein hyvin vahva sisäinen motivaatio, jota äidit eivät aina edes pystyneet pukemaan sanoiksi. Imetyksen jatkaminen vain tuntui oikealta. Monet vastaajat huomasivat jatkaneensa imetystä pidemmälle kuin olivat etukäteen ajatelleet. Itse asiassa ainoastaan aiemmin taaperoikäistä imettäneiden joukossa oli pitkää imetystä suunnitelleita äitejä.

Oli tavallista, että äidit olivat itsekin suhtautuneet taaperoimetykseen aiemmin kielteisesti tai kummeksuen. Oma imetyskokemus muutti ajatuksia ja karisti ennakkoluulot. Imetyksen sujuminen ja haasteiden voittaminen myös lisäsivät itseluottamusta, jonka ansiosta äidit rohkaistuivat jatkamaan imetystä ympäristön mielipiteistä ja kommenteista piittaamatta.

Jos äitien ajatukset taaperoimetyksestä muuttuivat, niin myös imetys oli taaperoiässä hyvin erilaista kuin imetyksen alkuvaiheessa. Yli vuoden ikäisen lapsen imetys oli vaivatonta ja äidin säädeltävissä, minkä vuoksi se ei sitonut kuten vauvan imetys. Näiden muutosten ansiosta äidit kokivat saavansa imetyksestä parhaat puolet ilman, että imetys olisi ollut vaativaa ja epäkäytännöllistä.

Apuna arjessa

Monessa perheessä yli vuoden ikään jatkuva imetys oli ennen kaikkea käytännöllinen ratkaisu, joka helpotti arkea monin tavoin. Imetys oli vanhemmuuden työkalu, jota vanhemmat käyttivät lapsen säätelyyn. Rinnalle pääseminen rauhoitti, lohdutti ja antoi lapselle turvallisuuden tunnetta. Myös äiti sai kaivattuja lepohetkiä touhua täynnä oleviin päiviin. Imetys helpotti nukutustilanteita ja öitä, ja moni koki sen parantavan myös omia yöunia.

Imetyksellä koettiin olevan hyötyjä myös äidin ja lapsen vuorovaikutukseen. Imetyksen tarjoama läheisyys oli sekä fyysistä että psyykkistä läheisyyttä lapsen kanssa ja se koettiin tärkeäksi kiintymyssuhteelle. Esimerkiksi työ- ja hoitopäivän jälkeen imetys oli äidin ja lapsen ihana, yhteinen hetki. Äidit ajattelivat, että imetys vahvisti pienen lapsen turvallisuuden tunnetta ja tuki itsenäistymisessä.

Taaperoimetykseen liittyi paljon emotionaalista mielihyvää, ylpeyttä ja voimaantumisen tunnetta. Vaikka useimmat eivät olleet toivoneet tai edes ajatelleet imetyksen jatkamista pitkään, taaperoimetys koettiin hienoksi saavutukseksi. Pitkäkestoinen imetys saattoi olla myös korjaava kokemus, jos synnytys tai aiempi imetys ei ollut sujunut toiveiden mukaisesti.

Tutkitusti hyödyllistä

Äidit olivat hyvin perillä pitkäkestoisen imetyksen hyödyistä ja WHO:n imetyssuosituksesta. Imetyksen ravitsemukselliset ja terveyshyödyt lapselle olivatkin tärkeimmät motivaatiotekijät imetyksen jatkamisen taustalla. Tutkimuksissa eivät yllättäen tulleet esiin terveyshyödyt äidille itselleen, vaikka esimerkiksi rintasyöpäriski laskee nimenomaan pitkäkestoisen imetyksen myötä.

Terveyshyödyistä lapselle pidettiin tärkeänä etenkin infektiosuojaa. Vastaajat uskoivat, että imetyksen ansiosta lapset sairastivat vähemmän ja lievemmin. Lapsiperheen arjessa merkitystä oli myös sillä, miten imetys helpotti sairastelevan pikkulapsen hoitamista. Rinnalla olo lohdutti kipeää lasta ja rintamaito kelpasi, vaikka pieni potilas kieltäytyisi kaikista muista ruoista ja nesteistä.

Luonnollista ja luontoystävällistä

Vastaajilla oli tietoa myös imetyksen biologiasta, kuten ihmislapsen luonnollisesta vieroittautumisiästä. Lapsentahtisuuden kunnioittaminen tuntui tärkeältä, vaikka aidosti lapsen omasta aloitteesta tapahtuva vieroittautuminen ei ollutkaan kaikkien tavoitteena. Äidit tiesivät, että imetys oli rakas asia heidän lapselleen, ja he mukautuivat jatkamaan sitä lapsen vuoksi. Osalle pitkäkestoinen imetys oli osa laajempaa kiintymysvanhemmuusfilosofiaa. Osa taas oli päätynyt jatkamaan imetystä varmistaakseen huonosti mukista tai pullosta juovan lapsen riittävän maidon- ja nesteensaannin.

Äitien vastauksissa nousivat esiin myös imetyksen ekologiset ja taloudelliset hyödyt. Osalla vastaajista imetys oli osa perheen luonnonmukaista, ympäristöystävällisyyteen pyrkivää elämäntapaa. Imetyksen ajateltiin säästävän myös perheen ruokakuluissa.

Vertaistuen voima

Imetyksen jatkumiselle yli vuoden ikään oli tärkeää, että äidit saivat tukea toisiltaan. Vauvaa vanhemman lapsen imetykseen negatiivisesti suhtautuvassa yhteiskunnassa samoin ajattelevat vanhemmat tapasivat toisiaan esimerkiksi sosiaalisen median ryhmissä. Imetyksen vertaistukijärjestöjen sivustot, tapaamiset ja someryhmät tekivät taaperoimetystä näkyväksi, normalisoivat sitä ja tarjosivat roolimalleja ja tietoa. Vertaistuen lisäksi myös puolisolta tai muilta läheisiltä saatu tuki koettiin merkitykselliseksi imetyksen jatkuessa.

****

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät motivoivat äitejä jatkamaan lapsen imetystä yli vuoden ikään. Tutkimusartikkeleiden haku tehtiin viidestä kansainvälisestä ja yhdestä suomalaisesta tieteellisestä tietokannasta. Haku tuotti 341 osumaa, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 11 tutkimusartikkelia vuosilta 2008–2020. Yhteensä tutkimuksissa oli mukana 51 900 vastaajaa. Tutkimuksista kuusi oli tehty Iso-Britanniassa, kolme Yhdysvalloissa, lisäksi mukana oli yksittäiset tutkimukset Australiasta ja Suomesta. Aineiston analyysi tehtiin deduktiivisesti käyttämällä taustateoriana Ryanin ja Decin (2017) itseohjautuvuusteoriaa. Tutkimusraportin saa pyydettäessä tekijältä: niina.makinen@imetys.fi