Lapsiperheissä koettuun haitalliseen stressiin halutaan puuttua varhain

Ensi- ja turvakotien liitto ry käynnisti vuonna 2020 yhdessä paikallisyhdistysten kanssa Stressistä säätelyyn -hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää lapsiperheiden kokemaa haitallista stressiä.

TEKSTI JENNI VILJALINNA JA VEERA INTIHAR KUVA TINA LINDROOS

Stressi on haitallista silloin, kun se on luonteeltaan voimakasta tai pitkäkestoista, tai molempia. Tämänkaltainen vanhemman kokema stressi voi lisätä perheiden eriarvoistumista ja vaikuttaa kielteisesti lapsen kehitykseen ja terveyteen. Ensi- ja turvakotien liiton Stressistä säätelyyn -hankkeen aikana on kehitetty ja kehitetään edelleen työkaluja odotus– ja vauva-ajan työhön perheiden kokeman stressin tunnistamiseksi ja säätelemiseksi sekä pyritään lisäämään raskaana olevien ja vauvaperheiden voimavaroja niin, että perheiden luottamus omiin kykyihin selviytyä vahvistuu.

– Stressi sinällään on normaali mielen ja kehon reaktio tilanteessa, johon liittyy muutos, uhka tai joka vaatii ponnisteluja. Odotus– ja vauva-aikaan kuuluu jossain määrin stressiä ja sillä on myös myönteistä vaikutusta sikiön kehitykseen. Haitallinen stressi voi kuitenkin vaikeuttaa vanhemmuuteen siirtymistä sekä vauvan ja vanhemman vuorovaikutusta. Stressiä lapsiperheille aiheuttavat mm. yksinäisyys ja verkostojen puute, koronapandemian vaikutukset, raskauteen, synnytykseen ja tulevaan vanhemmuuteen liittyvät huolet sekä perheen talouteen liittyvät haasteet, joiden aiheuttama stressi voi jatkua pitkäänkin, kertoo Stressistä säätelyyn -hankkeen projektipäällikkö Jonna Lehikoinen.

Muun muassa suomalainen, Turun yliopistossa toimiva tutkimusryhmä FinnBrain tekee tutkimusta varhaisen stressin ja lapsen itsesäätelytaitojen kehittymisen parissa. Tutkimuksessa selvitetään esimerkiksi sitä, miten vanhemman ja lapsen välinen suhde vaikuttaa lapsen itsesäätelytaitojen kehittymiseen. FinnBrain on yksi Stressistä säätelyyn -hankkeen yhteistyökumppaneista.

– Tutkimuksissa on todettu, että raskauden aikana koetulla, voimakkaalla tai toistuvalla stressillä voi olla niin kutsuttua ohjelmointivaikutusta vauvan kehitykseen sikiöaikana: se voi lisätä esim. lapsen tunnereagoivuutta ja stressiherkkyyttä. Stressin vaikutus vauvan ja vanhemman hyvinvointiin tunnistetaan koko ajan paremmin, mutta tarvitaan lisää keinoja tukea jo varhaisessa vaiheessa niitä vanhempia joilla on lievää, mutta pitkäkestoista stressi-, masennus– tai ahdistusoireilua, Lehikoinen jatkaa.

Raskauden aikana koetulla, voimakkaalla tai toistuvalla stressillä voi olla niin kutsuttua ohjelmointivaikutusta vauvan kehitykseen sikiöaikana.

Hankkeen aikana on rakennettu Vauvapysäkki-kokonaisuus, joka sisältää videoita ja podcasteja perheiden avuksi rauhoittumiskeinojen löytämiseen. Videoilla kuvataan monille perheille tuttuja stressiä aiheuttavia tilanteita, kuten ovesta ulos pääsemisen vaikeus vauvan kanssa tai ruokailuhetki, jolloin vauva ei suostu syömään. Videoilla esitetyissä tilanteissa vanhempi löytää lopulta keinon rauhoittumiseen ja pääsee sen avulla turvallisesti ulos tukalasta tilanteesta. Videoiden lopulla muistutetaan armollisesti siitä, miten säätelykeinot kehittyvät harjoittelemalla.

Podcasteissa paneudutaan yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa pohtimaan tarkemmin videoilla esiintyvien tilanteiden taustoja ja sitä, mitä stressi oikeastaan on ja miten se syntyy. Keväällä 2021 järjestettiin myös kaikille avoin Vauvapysäkki-webinaari.

– Videot, podcastit ja muu materiaali on tarkoitettu kaikille vauvaa odottaville ja vauvaperheille, jotka ovat kiinnostuneet stressiin, sen säätelyyn ja vauva-arjen hyvinvointiin liittyvistä teemoista. N e sopivat myös läheisille, vauvaperheitä kohtaaville ammattilaisille ja opiskelijoille. Keväällä 2021 järjestetyssä Vauvapysäkki-webinaarissa olikin noin 1/3 vauvan odottajia, 1/3 vauvan vanhempia ja 1/3 ammattilaisia, Lehikoinen kertoo.

Vauvapysäkki-kokonaisuuteen kuuluvat myös raskaana oleville suunnatut, kasvotusten kokoontuvat ryhmät, jotka käynnistyvät syksyllä 2021 Rovaniemellä, Kokkolassa ja Oulussa. Vauvapysäkki-ryhmissä harjoitellaan stressin tunnistamista ja sen säätelyä käytännön tasolla kehollisten ja mindfulness-pohjaisten harjoitusten avulla. Ryhmään voi osallistua, jos kokee kaipaavansa tukea raskausaikaan, oli syynä sitten mikä tahansa stressiä tai huolta aiheuttava asia. Jos oma osallistuminen mietityttää, yhteyttä voi ottaa ryhmän ohjaajiin, jolloin oma tilanne käydään läpi yksilöllisesti.

– Koska stressi on sekä kehon että mielen reagointia, lähtökohtana on ollut kehittää työtapoja, jotka tukevat keho-mieliyhteyden vahvistumista ja siten stressin tunnistamista ja säätelyä jo raskausaikana. Lisäksi halusimme kiinnittää huomiota vauvaperheiden taloudelliseen tilanteeseen yhtenä arjen kuormitustekijänä. Vauvapysäkki-ryhmissä käsitellään mm. näitä teemoja ja tavoitteena on, että ryhmiin osallistuneet saavat keinoja tunnistaa ja säädellä stressiä arjessa, saavat keinoja muuttuvaan arkeen vauvan synnyttyä sekä luottamusta omaan vanhemmuuteen. Vauvapysäkki-ryhmät ovat ennaltaehkäisevää toimintaa, eli oma kokemus lisätuen tarpeesta riittää. Akuutissa kriisissä tai vakavien masennus– ja ahdistusoireiden kohdalla ryhmä ei ole riittävä tuki, Lehikoinen jatkaa.

Kevään ryhmistä saatu kokemus on ollut lupaava. Ryhmiin osallistuneet kertoivat mm. tunnistavansa paremmin stressireaktioita omassa kehossaan ja pystyvänsä säätelemään niitä paremmin. Ryhmän aikana käytiin läpi ja harjoiteltiin mindfulness -asenteita, kuten myötätuntoisuutta ja ystävällisyyttä, ja se teki näkyväksi kriittistäkin tapaa puhua itselle hankalissa tilanteissa. Lisääntynyt lempeys itseä ja muita kohtaan oli huomattu kotonakin, Lehikoinen iloitsee.

Vauvapysäkki-ryhmät ovat ennaltaehkäisevää toimintaa, eli oma kokemus lisätuen tarpeesta riittää.

Stressistä säätelyyn -hankkeella on useita yhteistyökumppaneita eri puolella Suomea. Tietoa hankkeen sisällöstä levittävät lukuisat Ensi- ja turvakotien liiton paikalliset jäsenyhdistykset mm. perhekeskuksiin, neuvoloihin ja vauvaryhmiin. Yhteistyötä tehdään myös valtakunnallisesti mm. Imetyksen tuki ry:n, Marttojen, Takuusäätiön ja Folkhälsanin kanssa. Hanke päättyy vuonna 2022.

– Vauvapysäkki-sarja täydentyy vielä tämän vuoden aikana uusin jaksoin. Ensi vuonna on tarkoitus tuottaa sivustollemme materiaalia vanhempien voimavarojen itsearviointiin ja vauvaperheen talouteen liittyen. Lisäksi järjestämme toistamiseen Vauvapysäkki-webinaarin ja muutamia lyhyempiä tilaisuuksia. Tarkoituksena on, että hankkeen päätyttyä Vauvapysäkki-ryhmät voisivat jatkaa toimintaansa osana mukana olevien yhdistysten vauvatyön palveluja. Ryhmästä tuttuja työtapoja on jo nyt otettu käyttöön muissa palveluissa, kuten Ensi– ja turvakotien liiton päiväryhmissä, jotka pitävät sisällään kuntouttavaa vauvaperhetyötä.

Lue lisää

Vauvapysäkki-videot ja podcastit sekä tietoa Vauvapysäkki-ryhmistä: ensijaturvakotienliitto.fi/ vauvaperhe

TOIMITUS VINKKAA

Jos kiinnostuit jatkamaan teeman parissa, on monia hyviä lähteitä joiden avulla voit syventää tietouttasi aiheesta! Alla muutamat tärpit.

Psykopodiaa-podcast

67. jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa moninaisista perhesuhteista ja perheiden hyvinvoinnista keskustelemassa ovat Terveystalon pääkaupunkiseudun johtava psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen ja psykologian tohtori, psykoterapeutti Saara Salo. Keskustelussa käydään läpi myös stressin ilmenemistä.

@elspsykologiaa / Instagram

Tutkijat Eeva-Leena ja Saara ovat molemmat taustaltaan psykologeja. Tilillä he jakavat tutkittua tietoa mm. varhaisesta stressistä, eli raskausaikana ja varhaisvuosina koetusta pitkäkestoisesta tai voimakkaasta stressistä.

Stressaava, rauhoittava imetys

Pienen lapsen perustoimintoihin, eli ruokailuun ja nukkumiseen liittyvät stressin aiheet ovat tuttuja monessa lapsiperheessä. Näin on ollut myös Anni Gonzalvezin perheessä, johon kuuluu 7-viikkoinen vauva.

– Olen kokenut stressiä siitä, että saahan vauvani tarpeeksi unta ja mahdollistanko tarpeeksi hyvän uniympäristön. Myös oman maidon riittämisestä olen kokenut paineita, kertoo Gonzalvez.

Gonzalvez on imetysmatkallaan kokenut tyypillisiä haasteita. Huono imuote aiheutti alussa hankaluuksia ja huolta on ollut myös kireästä kielijänteestä. Stressiä on aiheuttanut lisäksi epätietoisuus siitä, mikä on vauvalle tavallista käytöstä ja mikä ei. Jos imetys koetaan perheessä erittäin tärkeäksi eikä se suju, voi siihen liittyvä stressi olla hyvinkin voimakasta ja vaikuttaa merkittävästi perheen toimintakykyyn. Vähintäänkin se on monesti syvälle omaan vanhemmuuteen menevää.

– Imetys on omalla kohdallani erilainen stressin aiheuttaja muihin stressin aiheisiin verrattuna, että siinä helposti syyttää ja etsii vikoja itsestä, Gonzalvez havainnoi.

Toisia vanhempia rauhoittaa se, että etsii mahdollisimman paljon tietoa, toisille tiedon etsiminen vain lisää huolta. Valmista opaskirjaa ei ole - jokainen vanhempi ja perhe joutuu kokeilemaan ja löytämään itselleen ne keinot, mitkä juuri heillä toimivat stressin lievittäjinä.

– Olemme pyrkineet mieheni kanssa puhumaan stressiä aiheuttavista asioista sekä ottamaan selvää asioista niin itse kuin ammattilaisten apua pyytämällä. Saimme apua imetyksen haasteisiin siskoltani, joka on imetystukiäiti, Gonzalvez kertoo.

Imetys voi olla pienten lasten perheessä keskeinen stressin aiheuttaja, mutta sen sujuessa myös stressiä lievittävä tekijä. Ruokailuhetket antavat vanhemmalle hyvän syyn istua alas ja nauttia yhteisestä hetkestä vauvan kanssa. Gonzalvezkin on hankaluuksista huolimatta saanut kokea myös imetyksen positiivisia vaikutuksia.

– Imetyksellä on ollut myös stressiä vähentävä vaikutus itselleni etenkin uusissa ja vieraissa tilanteissa. Imetyksen vuoksi olen voinut näissä tilanteissa vetäytyä omaan rauhaan lapseni kanssa ja tuntea sen ihanan, tutun yhteyden välillämme.