Saariselkä Nyt! Ruska 2015

ä k e l s i r a a S nyt!

Ota mukaasi!

Syys/ruska 2015

Keilahalli Sellaista se on syksyllä Tunturissa: valmistui Välillä pitää levähtääkin...

Ski Saariselkä vaihtoi omistajaa Uusia yrittäjiä, uusia kasvoja.

Tuuloma loi hyvinvointia Timperi eläkkeelle Muista Huipun MUNKIT! Illalliskonsertit 20.11. ja 21.11

Liput 40€. Varaa paikkasi ajoissa: info@kaunispaanhuippu.fi. p. 016 668 803

HUIPUN TULIAISTUPA GIFTS • SOUVENIRS

Laadukkaita, korkeatasoisia, perinteisiä ja uusia Lapin matkamuistoja, tuliaisia ja lahjatavaroita.

VESA JUNTTILAN taidetta myynnissä.

ARCTIC GOLD & SILVER

• Ainutlaatuiset Lemmenjoen kultahippukorut • Lapin hopeakorut • kultapuroja, revontulia, keväthankia, tähtiä koruina...

Loistavat naköalat terassilta!

Tule Kaunispäätunturin huipulle nauttimaan viihtyisään kahvilaravintolaan ja ihailemaan tunturimaisemaa!

NÄKÖALARAVINTOLASSA

ruokaa jokaiseen makuun: 14 lajin salaattipöytä, lohikeittoa, paistettua lohta, päivän leike, poronkäristystä... Oletko maistanut... maankuulut munkit, kaarnikkakakut ja muut makeat herkut.

AVOINNA: PÄIVITTÄIN 10-17 Suljettu 28.9.-5.11.

6.11. alkaen .....10-16

Puh. 016 668 803 info@kaunispaanhuippu.fi www.kaunispaanhuippu.fi

2

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015

Saariselän Pyhän Paavalin Kappeli Ohjelma esillä kirkon ilmoitustaululla.

TAPAHTUMIA SAARISELÄLLÄ JA POHJOIS-LAPISSA • 1.9.2015 klo 19 Näyttämön taikaa -konsertti. Marina Zharkevich esiintyy Laanilan Savottakahvilassa.

• 1.-4.9.2015 Tanssit/ Dreams Santa´s Hotel Tunturissa • 3.9. 2015 Koomikko Sami Hedberg esiintyy, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa • 4.9.2015 klo 19 Yhteislauluilta Savottakahvilassa Laanilassa • 4.ja 5.-7.9 ja 9.9.2015 Tanssit / Risto Nyqvist Team ja Jade´s Band • 5.-6.9.2015 klo 12-18 Avoimet ateljeet Inarissa (taiteilijoiden kotona). Taiteilijoina inarilaiset Inka Kangasniemi ja Ami Awellan. Hae valtakunnallisen näyttelyn Inarin näyttelyjen sijaintipaikat www.konstrundan.fi • 5.9.2015 Valtakunnallinen Yrittäjän päivä. Teemana nuoret vs. yrittäjät!

• 5.9.2015 Tanssit/Virve Rosti Santa´s Hotel Tunturissa • 6.9.2015 Silja Line -seurakisat Ivalon urheilukentällä. Järj. Inarin Yritys • 6.9.2015 klo 10 Perinteiset Ruska Remakat, pihamarkkinat, Souvarilaulujen karaokekisa ja kullanhuuhdontaa Savottakahvilassa Laanilassa • 6.9.2015 klo 19 Se Vain Elämää -musiikkiteatteriesitys Savottakahvilassa Laanilassa • 8.9.2015 klo 19 Se Vain Elämää -musiikkiteatteriesitys Savottakahvilassa Laanilassa • 9.9.2015 klo 19 Yhteislaulutilaisuus Savottakahvilassa Laanilassa • 9.9. 2015 Ruskatanssit, Lasse Hoikka ja Souvarit, Hotelli Kakslauttanen • 10.9.2015 klo 19 Remu and his All Stars-juhlakiertue, Sajos • 10.9.2015 Tanssit / Charles Plogman & Rosette ja Jade´s Band Santa´s Hotel Tunturissa • 11.9.2015 klo 19 Se Vain Elämää -musiikkiteatteriesitys Savottakahvilassa Laanilassa • 12.9.2015 klo 10-16 (ilmoittautuminen alkaa klo 9) Ruska-Bugg -tanssikurssi Santa´s Hotel Tunturissa. Järj. Tanssiseura Heinäkengät ry • 12.-14.9.2015 Tanssit / Kunnon Miehet ja Christa Huikko Band Santa´s Hotel Tunturissa • 13.9.2015 klo 10-15 Ruska-Bugg -tanssikurssi Santa´s Hotel Tunturissa.

Järj. Tanssiseura Heinäkengät ry • 13.9.2015 klo 19 Lapin luonto luo outoa taikaa -musiikkikonsertti Savottakahvilassa Laanilassa • 14.9.2015 klo 19 Se Vain Elämään -musiikkiteatteriesitys Savottakahvilassa Laanilassa • 15.9.2015 Tanssit / Lasse Hoikka ja Souvarit ja Crista Huikko Band Santa´s Hotel Tunturissa • 16.9.2015 klo 19 Lapin luonto luo outoa taikaa -musiikkikonsertti Savottakahvilassa Laanilassa • 16.9.2015 Tanssit / Matti ja Teppo & Horizone sekä Crista Huikko Band Santa´s Hotel Tunturissa • 17.9.2015 Tanssit / Tomi Markkola & Fernet sekä Antti Vanninen & Jamset Santa´s Hotel Tunturissa • 18.9.2015 klo 19 Yhteislauluilta Savottakahvilassa Laanilassa • 18.9.2015 Tanssit / Tropicana sekä Antti Vanninen & Jamset Santa´s Hotel Tunturissa • 19.9.2015 klo 15-19 Ruskajolkka Saariselällä. Järj. Lapland Hotel Riekonlinna • 19.9.2015 Tanssit / Eini sekä Antti Vanninen & jamset Santa´s Hotel Tunturissa • 20.-21.9.2015 Tanssit / Antti Vanninen & Jamset Santa´s Hotel Tunturissa • 21.9.2015 Ruskatanssit Ravintola-Pub Teerenpesässä Saariselällä.

Lasse Hoikka ja Souvarit soittaa.

• 22.-26.9.2015 Tanssit / Muscot Santa´s Hotel Tunturissa Katso myös: • Elokuvateatteri Aslakin esitykset • Inarin seurakunnan tapahtumat • Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen tapahtumat • Saamelaismuseo-Luontokeskus Siidan näyttelyt ja tapahtumat Näyttelyt: • Kulttuuritila Kuulas, Ivalo • Jäämerta kohti näyttely Siula-talossa Saariselällä • Petteri Laitin juhlanäyttely, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarin kirkonkyä • Saamelaismuseo-Luontokeskus Siida, Inarin kirkonkylä • Avoimet ateljeet Inarissa 5.-6.9.2015. Lue lisää www.konstrundan.fi

ä k l e s i r Saa nyt!

ISSN 1796-7368 17. vuosikerta, verkkoversio osoitteessa www.saariselka.net Kustantaja: InariNet Vastaava päätoimittaja/tuottaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo 040 5745 310, pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi Toimittajat ja vakituiset avustajat: Ritva Savela, Helena Sahavirta, Vesa Luhta, Reima Mustonen. Kansikuva: Pertti Turunen Painopaikka: Botnia Print, Kokkola

Vesa Junttilan taidenäyttely Santa’s Hotel Tunturin Lupukkapää -kabinetissa noin klo 21-01 tai sopimuksen mukaan.

0400 693 257

NIMITYKSIÄ

Pirkko Valkamo johtamaan Inari-Saariselkä Vuokrahuoneistoja Inari-Saariselkä Vuokrahuoneistot oy on valinnut Pirkko Valkamon yrityksen toiminnasta vastaavaksi johtajaksi 1.8.2015 alkaen.Pirkko Valkamo toimii myös Inarin Kehitys Oy:n ja Ivalon Kauppakeskus Oy:n kehitysjohtajana.

Viimeiset vuodet hän on toiminut konsulttina mm.erilaisissa liiketoimintojen kehitysprojekteissa ja kiinteistökehityksessä.

Hän on ennestään tuttu monille matkailun parissa toimiville.Pirkko Valkamo aloitti hotellinjohtajana Kumossa ja Savonsolmussa Pieksämäellä.

Hän oli alusta asti mukana Rovaniemen Sokos hotelli Vaakunan hotelliprojektin suunnittelussa, rakennuttamisessa ja toiminnan käynnistämisessä vuosina 1990-1994. Hotellin käynnistäminen onnistui erittäin hyvin.

Jo ensimmäisenä toimintavuotena hotelli teki hyvän tuloksen, saavutti markkinajohtajuuden Rovaniemellä ja menestyi Sokos hotellien eri tyytyväisyysmittauksissa erinomaisesti.

Rovaniemen vuosien jälkeen hän on johtanut Suomen merkittävimpiä hotelleja muutos- ja uudistusvaiheissa mm.Sokos hotelli Vaakuna Helsinki, Sokos hotelli Pasila. Sokos hotelli Vantaa ja Sokos hotelli Presidentti Helsinki. Pirkko Valkamo on toiminut myös Tallinkin suurimman risteilyaluksen intendenttinä ja general managerina.

3

Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net ultima gift

ultima jewelry

riekonlinna

tunturi-gielaS

reindeer villapaita, 100% merinovillaa

graceful wind kaulakoru, 925 Hopea

Design: Kaislakerttu

Design: Chao-Hsien Kuo

koruja, kihla- ja vihkisormuksia, myös uniikkisormusten suunnittelu ja valmistus, sveitsiläisiä kelloja ja sepän puukkoja kahdeksalta eri pajalta

upeita kotimaisia nahkalaukkuja, hienoja turkislakkeja ja kauluksia, kaislakertun neuleita, taidelasia, koruja ja suomalaisia käsitöitä

ultima jewelry gift Lapland ultima Hotel Riekonlinna

finest finnish design

ultima jewelry

AVOINNA - OPEN 10-19 Santa'S Hotel tunturi-gielaS Tervetuloa!

Saariselkä • +358 400 165 448 • www.ultimajewelry.fi

avoinna päivittäin:

lapland Hotel riekonlinna 10.00 - 13.00 Saariseläntie 13 +358 40 728 8448 www.ultimajewelry.fi Saariselkä • +358 40 728 8448 • www.ultimajewelry.fi

14.00 - 19.00

Osuuskauppasi tarkoitus on... ...tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajilleen!

Laskitpa miten tahansa,

OMA TONTTI on unelma joka kantilta.

11/2014

RINNEALUEELTA Saariselkä Oy GRAAFINEN OHJEISTO

Tonttiesittely to 10.9. klo 12-18 Saariselän torilla.

LOGO Paikalla Laatumaa ja Inarin kunta

72

Logoa käytetään pääasiassa nelivärisenä. Tummalla pohjalla voidaan käyttää joko kelta-valkoista tai negaversiota.

Printtimateriaaleissa käytetään eps-logoa nelivärisenä, uutta loma- ja yritystonttia Myytävät tontit myös osoitteessa: sähköisissä materiaaleissa jpg- (valkoinen tausta logon Saariselän Rinnealueella, ympärillä) tai png-muotoa (läpinäkyvä tausta) RGB-väreissä. etuovi.com Suoja-alue määräytyy kirjainten laskettelurinteiden ja korkeuden mukaan. latujen vieressä.

neliväri

TILAA ESITE! tontit@saariselka.fi

Ivalon S-marketista saat kaiken tarvittavan vaikkapa ruskaretkelle!

Palvelemme ma–su klo 8–21.

OSALLISTU #ARINA365

tummalla pohjalla

Myynti: Inarin kunta/Saariselkä Oy Puh. 040 157 7066 tontit@saariselka.fi

www.inari.fi

@ OK_ARINA OSUUSKAUPPAARINA

Petsamontie 2, Ivalo. Puh. 044 788 4923

Osuuskauppasi.

@ ARINA_365

4

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015 Pasi Ruotsalainen

Uusi, hieno laji Tunturin ohjelmapalveluihin

Antti Hietasen ja Jouni Kanervan isännöimä urakka valmistui ruskasesonkiin ja sai heti innokkaan vastaanoton.

Saariselkä Bowling- yrityksen logossa näkyvät Nattaset ja keilapallo vauhtiratoineen.

Logon on suunnitellut AnnaRiina Hietanen.

Keilat kolisevat nyt Saariselälläkin Keilahalli Saariselkä Bowling avaa Saariselällä ovensa syyskuun alkupuolella.

- Tarkoitus on tietenkin saada mahdollisimman monta keilaa nurin, Saariselän Keilahalli Oy:n toimitusjohtaja Antti Hietanen naurahtaa. Todellisuudessa keilaaminen on kuitenkin huomattavasti monipuolisempaa. Se voi olla urheilua, jossa keiloja kaadetaan kovalla tahdilla ja keskittyneesti. Tai sitten se voi olla rentoa ajanvietettä

yksin tai porukassa - tarjolla on jopa hohtokeilausta.

- Me järjestämme syntymäpäiväpaketteja, joissa voivat olla mukana niin lapset kuin aikuisetkin. Yrityksille voimme tarjota työkykyä ylläpitäviä toimintoja, joissa voidaan purkaa paineita vaikka kokouksen jälkeen, Hietanen selvittää.

Keilahalli tuokin Saariselälle myös matkailua tukevia sisätoimintoja, joita tarvitaan muun muassa kovien pakkasten ja

räntäkelien aikaiseksi viihdykkeeksi.

Keilahallin 700 neliöön mahtuu kahdeksan rataa sekä virvokkeita ja pikkupurtavaa tarjoava kahvila-ravintola. Hallin molemmille sivuille tulee seinän pituiset ja kolme metriä korkeat, Lapin mytologiaa kuvaavat taulut.

Keilahallin talopaketti tilattiin Pohjanmaalta ja tarvittavat koneistot on toimittanut kotimainen yritys. Kaikki muut ra-

Marja Männistöstä elinkeinojohtaja

Janne Seurujärvi virkavapaalle Elinkeinot & kehitys Nordican kehittämiskoordinaattori YTM Marja Männistö aloittaa 1.9.2015 vs. elinkeinojohtajana Janne Seurujärven jäädessä virkavapaalle.

Männistö toimii samalla Kiinteistökehitys InLike Oy:n vs. toimitusjohtajana. Marja Männistölle tuleva työnkuva on ennalta tuttu hänen toimiessa jo aiemmin elinkeinojohtajan sijaisena. Seurujärven tarkoituksena on viedä eteenpäin keskeneräisiä opintojaan Lapin yliopistossa. Molemmat ovat uusista haasteista innoissaan.

- Inarin kunnassa on valtava potentiaali elinkeino- ja yritystoiminnassa. Haluam-

me elinkeinotoimessa olla aktiivisia elinkeino- ja yritystoiminnan edistämisessä ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomisessa, toteaa Männistö.

Janne Seurujärveä puolestaan odottavat johtamisopinnot 15 vuoden työrupeaman jälkeen. Ihan tässä jännittää, osaako sitä vielä pitkän tauon jälkeen opiskella, naurahtaa Seurujärvi.

Marjan tavoittaa tutuilla yhteystiedoilla marja.mannisto@inari.fi tai 0400-231 765.

kennustyöt on tilattu Inarin ja Sodankylän alueelta.

- Työ on ollut hyvää ja laadukasta. Olen ollut erittäin tyytyväinen kaikkiin paikallisiin urakoitsijoihin, Hietanen kiittää.

Hietanen muistelee kuulleensä keilahalli-haaveista Saariselällä ensimmäisen kerran jo parikymmentä vuotta sitten.

Viitisen vuotta sitten ajatusta viriteltiin, mutta silloin se siirtyi. Puolitoista vuotta sitten

noin miljoona euroa maksanut halli päätettiin viimein rakentaa.

Saariselän Keilahalli Oy:n omistaja on Talviravintolat Oy, jonka hallinnassa ovat myös keilahallin vieressä sijaitsevat Ravintola Petronella ja Pirkon Pirtti. HS

5

Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net

Reppukaupalla mahtavia tarjouksia!

Retkiruuat – osta 3 maksa 2!

Paljon eri makuvaihtoehtoja Realilta, Blå Bandilta ja ADF:ltä.

0 49,9 (79,-)

OSTA 3, MAKSA 2! Tarjoamme edullisimman.

Warmpeace Lombard Lady Jacket Mukava, joustava fleecehuppari naisille.

Eri värejä. 49,90 (79,-)

-50%

Osta 3 maksa 2!

5(799,,-)

99,(149,-)

4,9 0 (9,90)

Sasta Ivalo Shirt Mukava ja tyylikäs kauluspaita miehille.

199,(299,-)

59,- (79,-)

Ticket to the Moon Moon Hammock Kaikki Ticket to the Moon -riippumatot ja varusteet -50 % (42,90–69,90)

Fjällräven Greenland Trousers Retkeilyhousut miehille kestävää G-1000-materiaalia. Myös harmaa.

Coghlans-karhunkello Kilisevä kello pitää karhut ja muut petoeläimet loitolla. 4,90 (9,90)

Hanwag Trapper Top GTX Tukevat, korkeavartiset vaelluskengät Gore-Tex -kalvolla. 199,- (299,-)

99,- (149,-)

Honkapolku 3, Saariselkä | Avoinna arkisin 10–18, la 10–15 | www.partioaitta.fi | Tarjoukset voimassa 26.9.2015 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää.

Tule ja hurmaannu PETRONELLASTA!

Ravintola Petronella on kokonaisuutena yhtä herkullinen kuin esikuvansa, koko Lapin hurmannut seikkailijatar.

Tule kokemaan ainutlaatuiset maut ja tunnelma, joihin voi vain rakastua.

Menut, palvelut ja Petronellan koko tarina osoitteessa: w w w. r av i n t o l a p e t r o n e l l a . f i Olemme avoinna joka päivä 10.-25.9. klo 18-23 Tervetuloa!

UUTTA

Saariselällä!

SAARISELÄN KEILAHALLI AVAA OVENSA syyskuun alussa!

Tervetuloa viihtymään!

Tiloissa myö s

AULABAAR

I

tettä

Ajanvie

KOKO E! ELL PERHE illut

Joko olet koke

AUSTA?

HOHTOKEIL

Tarkemmat tiedot aukioloista saat nettisivuiltamme ja facebookista!

w w w. s a a r i s e l k a b o w l i n g . f i

Honkapolku 5

info@saariselkabowling.fi

LOA TERVETU iin! tt Pirkon Pir

Ruokalista hurmaa Lapin herkuilla ja iloinen henkilökunta naurullaan :) Olemme avoinna syyskuussa

JOKA PÄIVÄ KLO 14-23

Katso lokakuun aukioloajat nettisivuiltamme.

6

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015

Neuvostoliiton voimalaitostyömaat työllistivät tuhansia suomalaisia jokeen rakennettiin myös Niskakosken pato.

Imatran Voima Oy:n rakentama Rajakosken voimalaitos valmistui vuonna 1956 ja Kaitakosken voimala vuonna 1959.

IVO:n seuraava voimalaurakka oli Nuorttijärvestä Jäämereen virtaavaan Tuulomajokeen noussut Ylä-Tuuloman vesivoimalaitos, jota rakennettiin vuodet 1961-65. Se oli siihen asti suurin suomalaisten rakentama vesivoimala.

Hyvä palkka houkutteli voimalatyömaille

Paatsjoki virtaa vuolaana Jäniskosken vesivoimalaitoksen alakanavassa.

Suomalainen Imatran Voima Oy rakensi sotien jälkeen Neuvostoliitolle neljä vesivoimalaitosta. Inarijärvestä Jäämereen laskevaan Paatsjokeen nousivat vuosina 1946-59 Jänis-, Raja- ja Kaitakosken vesivoimalat. Vuosina 1960-65 suomalaiset rakensivat vielä Tuuloman vesistöön Ylä-Tuuloman vesivoimalaitoksen.

Tuuloman työmaata varten ra-

kennettiin myös maantie Rajajoosepista Ylä-Tuulomaan.

Työmaat työllistivät tuhansia suomalaisia, sekä inarilaisia että eteläsuomalaisia, joista osa jäi asumaan pohjoiseen. Peräti 18 vuotta kestäneillä voimalaitostyömailla lasketaan olleen kaikkiaan 20 000 suomalaista.

Suomalaiset rakensivat Jäniskoskeen voimalaitoksen

jo ennen sotia, sillä Kolosjoen, nykyisen Nikkelin, nikkelisulatto tarvitsi sähköä.

Voimalaitos tuhoutui sodassa ja rauhan jälkeen 1947 Suomi myi Jäniskosken alueen Neuvostoliitolle korvauksena ns. saksalaissaatavista. Kauppaan sisältyi myös Jäniskosken voimalaitoksen jälleenrakentaminen. Se valmistui 1951.

Voimalaitoksen vuoksi Paats-

Ylä-Tuuloman vesivoimalaitoksen rakentamisesta kertova Sähköä ilmassa -näyttely kiinnosti ivalolaisia Viljo Mäkitaroa, Niilo Alataloa ja Alpi Koposta. Mäkitaro ajoi vuosina 1962-65 postiautolinjaa Ivalosta Ylä-Tuulomalle, Alatalo ja Koponen puolestaan ovat olleet rakentamassa entisen Neuvostoliiton pohjoisia vesivoimalaitoksia. Koponen viihtyi kahdeksan kuukautta Paatsjoen Rajakosken työmaalla ja pari kuukautta Jäniskoskella, kun taas Alatalo ehti kiertää kaikki Neuvostoliiton suomalaiset voimalaitostyömaat Jäniskoskelta Ylä-Tuulomaan.

- Aloitin 12-vuotiaana Jäniskosken yläpuolisella Niskakosken patotyömaalla kesällä 1941, Alatalo

kertoo. Alatalon vanhemmat olivat työmaalla töissä ja poika pantiin poraamaan betoniin reikiä kaapelikiinnikkeitä varten - tienesteihin piti päästä, kun omat rahat olivat pudonneet koskeen.

- Ne olivat isoja työmaita ja hommaa oli monenlaista, Alatalo muistelee. Hän ehti olla kymmenkunta vuotta voimalaitoksia rakentamassa, muun muassa lautapoikana ja raudoittajan apumiehenä, loppuvuosina myös konepuolella.

- Palkat olivat niillä Imatran Voima Oy:n työmailla paljon paremmat kuin Suomessa, Alatalo ja Koponen kertovat. Jo peruspalkka oli hyvä, mutta sen päälle maksettiin vielä päivärahaakin, joten koko tilipussin sai viedä kotiin perheelle.

Koponen muutti vanhempiensa mukana Ivaloon 1942 Jyväskylästä, kun hänen isänsä tuli Ivaloon suutariksi. Sodankylästä syntyisin oleva Alatalo taas muistaa hyvin sotien jälkeisen ajan, kun Neuvostoliiton sotilaat tuhosivat Jäniskoskella saksalaisilta jääneitä ammusvarastoja. Siviilit menivät piiloon, kun ammuksia räjäyteltiin.

- Kun sitten kerran menin takaisin petipaikalleni, oli iso pomminsirpale repinyt tyynyn palasiksi, hän kiittelee hyvää onneaan.

Helena Sahavirta

Ivalossa juhlittiin: Sähkönsiirto alkoi ja Ylä-Tuuloma valmistui 50 vuotta sitten - Paatsjoen ja Ylä-Tuuloman voimalaitokset olivat tärkeitä Inarin kehitykselle.

Ne aloittivat rajat ylittävän yhteistyön, kaupankäynnin ja turismin, totesi Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi toivottaessaan voimalaitoksen rakentajat, venäläiset vieraat ja muun juhlaväen sähkön tuontisiirron ja Ylä-Tuuloman voimalaitoksen 50-vuotisjuhliin 15.8.

Hän totesi myös, että voimalaitosten peruskorjaus ja sähkönsiirron tuontikapasiteetin nostaminen kiinnostavat lähivuosina niin venäläistä kuin suomalaistakin osapuolta.

Inergia Oy:n toimitusjohtaja Timo Jokinen kertasi juhlapuheessaan sähkönsiirron historiaa. Ensimmäinen sähköntoimitussopimus kattoi vuodet 1965-74, sitä varten raken-

nettiin 35 kV:n johto rajalta Nellimiin ja Ivaloon. Toinen siirtosopimus kattoi vuodet 1974-84 ja sen myötä rakennettiin 110 kV.n johto Nellimistä Ivaloon.

- Yhteistyö suomalaisen ja venäläisen osapuolen välillä on ollut erinomaisen hyvää ja se on hyvä pohja jatkaa tästä eteenpäin, Jokinen korosti.

Inari liitettiin Suomen kantaverkkoon 2001 ja samalla alkoi myös itäsähkön tuonti pohjoismaisille markkinoille.

- Paatsjoen ja Ylä-Tuuloman voimalaitokset ovat tärkeä asia Murmanskin alueen elinkeinoelämälle ja tieyhteys Rajajoosepin kautta tärkeä sekä Pohjois-Suomelle että Luoteis-Venäjälle, totesi voimalaitoksia hallinnoivan TGC-1:n markkinoinnin ja myynnin varapääjohtaja

Gennadi Semenov omassa puheessaan.

- Voimalat ovat turvallisimpia ja kauneimpia Kuolassa, hän kiitti työn laatua.

Semenov muistutti myös sii- Viljo Mäkitaro (vas.), Niilo Alatalo (edessä) ja Alpi Koponen tutkivat tä, että suomalaiset rakensi- Sähköä ilmassa - näyttelyssä Paatsjoen ja Ylä-Tuuloman voimalaitosvat maantien Rajajoosepista työmailta otettuja valokuvia.

Ylä-Tuulomalle vain kuudessa kuukaudessa. Umpimetsään ja soille syntyi 168 km maantietä ja 51 siltaa ja 30 siltarumpua. Tien lisäksi vedettiin puhelinlinja, joka Oulussa asuvat Leena oli silloin pisin koko Eurooja Alpo Seppänen passa. osallistuivat voimalaiJuhlintaan liittyy myös tosjuhliin Ivalossa. He Sähköä ilmassa -näyttetyöskentelivät Yläly Ivalon näyttelytila KuuTuuloman voimalailaassa. Se on avoinna 13.9 tostyömaalla 1962-65. asti ke 16-19 ja la-su 12-16.

Työmaa on nuorelle Näyttelyssä on mm. valokuparille seikkailu, jonka via työmailta ja sähkölaitokaikana he avioituivat sen vanhaa laitteistoa. ja saivat tyttären. PyTeksti ja kuva Helena Sahavirta

syvä seuraus oli myös ”lapinhulluus”.

7

Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net

Runsaasti edullisia poistotarjouksia!

LAPIN HERKKUJEN ESITTELY JA MAISTAJAISET pe 4.9. klo 14-18 to 10.9. klo 14-18 la 12.9. klo 14-18 to 17.9. klo 14-18 la 19.9. klo 14-18 to 24.9. klo 14-18 la 26.9. klo 14-18

APARTMENTS KUUKKELIHUONEISTOJEN LAPIN LAKKOJA RASIOISSA KUUKKELIN

•PIZZAT •HAMPURILAISET RAVINTOLA

LOUNAS klo 11-13................9,90 PÄIVÄLLINEN klo 13-20........12,90 KUUKKELIN PORONKÄRISTYS..14,90 Sis. salaattipöytä, leivät, maito, piimä, vesi, jälkiruokana kahvi tai tee.

esittelyt ruska-aikana erillisen viikkoesitteen mukaan.

Esitteitä Kuukkelista ja Postista

KOTILEIPOMO

Tarjoamme kaikille majoittuville myös mahd aamupalaan

KUUKKELI MAJATALOSSA TAI LOMAHUONEISTOISSA

KAIKKI HUONEET JA HUONEISTOT SAARISELÄN YDINKESKUSTASSA APARTMENTS KUUKKELI 1-6 HENGELLE 10 korkeatasoista lomahuoneistoa

Plussa myös majoituksesta

Suositut viihtyisät lomahuoneistot 6 kpl, hyvä yleinen sauna joka päivä. Kaikilla huoneistoilla oma saunavuoro

APARTMENTS KUUKKELI TOKKA 1-4 HENGELLE Lisäksi naisten ja miesten vuorot

APARTMENTS KUUKKELI TOKKA HIRVAS

LAPPIHENKINEN KELOTALOHUONEISTO 1-6 HENGELLE

KELOMAJATALO KUUKKELIN TEERENPESÄ LAPPIHENKISIÄ KELOHUONEITA 1-2 HENGELLE

Hyvä sauna joka päivä

10 kpl Kylpylän naapurissa, keskeisin sijainti. Kaikilla huoneilla oma saunavuoro. Lisäksi naisten ja miesten vuorot.

LEIPOO JOKA PÄIVÄ AAMUSTA ILTAAN

UUNITUOREITA

OMAN LEIPOMON TUOTTEITA •PERUNA- JA SAVUPORORIESKAT •ISOT PORONLIHA- JA LIHAPIIRAKAT •MUNKIT; RINKELI-, JÄTTI-, LAKKA- JA VADELMA

Tarjoamme kaikille majoittuville myös mahdollisuuden aamupalaan ravintola Kuukkelissa joka päivä klo 8-10.30 enakkoon varattaessa.

RECEPTION

JOKA PÄIVÄ

9-21

INARI-SAARISELKÄ LOMAHUONEISTOT KAUPPAKESKUS KUUKKELI / POSTI Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. varaukset

044 3636 972

8

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015

O´Porossa Lappi maustaa irkkupubia 40 pullo-oluen valikoimalla, jossa edustettuina ovat varsinkin kotimaiset ja ulkomaiset pienpanimot. Guinnessin ja Kilkennyn merkkioluiden lisänä on juomia eri puolilta Eurooppaa: Tšekistä, Belgiasta, Ranskasta, Tanskasta...

Pubin ruokatarjonta on kansainvälistä ja sisältää monipuolista pikkusyötävää.

- Talvella tarjoamme erityisesti ulkomaalaisten kaipaamia pikkulounaita, Iisalo lupaa. Tulossa ovat myös erikoiskahvit.

O´Poron hanaoluita on mittava valikoima, Ilona Iisalo kertoo.

Lappi antaa oman vivahteensa elokuussa Saariselän keskustassa avautuneelle irkkupubille.

- Me halusimme tehdä irkkupubista sekoituksen Lappia ja Irlantia, O´Poron emäntä Ilona Iisalo kertoo. Ilona ja hänen hiljattain edesmennyt elämänkumppaninsa Jarkko Sipiläinen siirsivät tiloissa ennen sijainneen Top Safaris -ohjelmapalvelutoimistonsa

Ivalolaisen Shamaan Designin sidontavärjättyjä ja käsinpainettuja t-paitoja on nyt myynnissä Minna Rossin avaamassa liikkeessä Siulan alakerrassa. Yrittäjä tuo myös maahan nahka- ja huopahattuja sekä australialaisia öljykangastakkeja.

Shamaan Design Lappi Shop -myymälässä on lisäksi laaja valikoima Lappi Tuotteen matkamuistoja sekä kotimaisia Heimo Korun pronssikoruja, joista löytyy myös lappiaiheita.

- Pitkä öljykangastakki on Australian karjapaimenten suosima malli, mutta sitä käyttävät myös kalastajat, ratsastajat, metsästäjät ja moottoripyöräilijät, Rossi esittelee.

Jo pitkään silkkipainotöitä tehneen Rossin työpaja on Ivalon lähellä Akujärven vanhalla koululla, jonka entiseen isoon ruokasaliin mahtuvat niin raskas silkkipainokone kuin tuotevarastotkin.

- Suosituin paita on sidontavärjätty poropaita, jonka valmistaminen on pitkä prosessi, Rossi kertoo. Ensin paita sidotaan batiikkivärjäystä varten ja värjätään.

Kuivunut paita silitetään ja vasta sitten siihen painetaan haluttu kuvio.

Saariselän Kylpylän tiloihin ja remontoivat Kelotähden katutasoon irkkupubin.

- Jarkko rakensi ja minä maalasin, Iisalo paljastaa.

Varmuuden vuoksi he tekivät myös opintomatkan Dublinin pubimaailmaan, josta löytyi vinkkejä niin käytännön asioihin kuin yleisilmeeseenkin. Keloa ja tuppilautaa tiloista on turha hakea, mutta lopputulos on viihtyisä ja olohuonemai-

Shamaan Designin paidoissa on useita lappi- ja luontoaiheisia kuvioita, joista iättömin lienee vanhasta Keminmaan rummusta peräisin oleva kuvio. Joitakin aiheita Rossi on ideoinut myös ikivanhoista kalliopiirroksista.

Rossi on painanut t-paitoja silkkipainotekniikalla jo 9 vuotta. Välillä perhe asui pari vuotta Iittalassa, mutta palasi takaisin Ivaloon kolme vuotta sitten. Samat kolme vuotta Rossi on kiertänyt messuilla, tapahtumissa ja näyttelyissä myymässä tuotteitaan.

- Vaikka myymälä pitääkin nyt paikoillaan, aion edelleen kiertää varsinkin kesätapahtumissa, Rossi lupaa.

- Lähden myymälän pitoon avoimin mielin. Ruska-aika antaa jo osviittaa talvesta, yrittäjä kertoo. Myymälä on avoinna ma-pe klo 1017, mutta tarpeen mukaan aukioloaikoja laajennetaan jo ruskankin aikana myös viikonloppuihin asiakkaiden tarpeiden mukaan. HS Keminmaan rumpukuvio on pysynyt Shamaan Designin mallistossa alusta lähtien, Minna Rossi kertoo.

nen pub pöytäryhmineen ja nojatuoleineen. Sisätiloissa on 120 asiakaspaikkaa ja terassilla vielä 40 tuolia.

Pubin myötä toteutui myös Iisalon pitkäaikainen haave saada ”poro-ooppeli” eli Ockelbo-moottorikelkka sisälle kapakkaan.

Nyt kelkkavanhus toimittaa pöydänjalan virkaa keskellä pubia.

O´Poro voi ylpeillä peräti 11 hanaoluella ja noin

- Erilaisia pihaleikkejä kyläläisille ja turisteille, grillausta ulkona, irkkumusaa, trubaduureja ja duoja, Iisalo hahmottelee O´Poron ohjelmatarjontaa.

Iisalo ja Sipiläinen asettuivat Saariselälle parikymmentä vuotta sitten. Edelleen jatkavan Top Safaris - ohjelmapalveluyrityksen he perustivat vuonna 1997 ja ehtivät hoitaa myös Hotelli Laanihovia viisi vuotta. Kelotähden huoneistoja he ovat välittäneet vuodesta 2012.

Teksti ja kuvat Helena Sahavirta

Ockelbo pääsi O´Poroon pöydänjalaksi, mikä toteutti Ilona Iisalon haaveen vuosien takaa.

Shamaan Design avautui Siulan alakerrassa

Pasi Ruotsalainen

SAARISELÄN INFORMAATIO- JA KAUPPAKESKUS Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net

SIULA

i

Lounasravintola

Niesta

saariselän siulassa

Ruskan aikaan BUFFET-LOUNAS 9,90 KEITTOLOUNAS SALAATILLA 7,90 B-oikeudet Avoinna joka päivä 11-18, tervetuloa!

Kirsin Lahja MATKAMUISTOT, TEKSTIILIT

Saariselän Siulassa

Rukka Windstopper-

TAKIT

Naisille C- ja D-mallit, miehille S-XXXL, useita värejä. (norm. 279€)

199,SAARISELKÄHUPPARIT aikuisten

59,lasten 49,-

GABRIEL’s SHOP PUUKOT, KUKSAT, KAIVERRUKSET

POISTOJA!

-20% -50

%

SYYSUUTTA TULEE PÄIVITTÄIN! AVOINNA

Laila Horsma +358 (0)400 837 128 www.skiwear.fi

SYYSKUUSSA JOKA PÄIVÄ 9.30-19 LOKAKUUSSA MA-LA 10-18, SU SULJ.

NYT ELÄMYSTEATTERIIN VAPAA PÄÄSY. ASTU SISÄÄN JA NAUTI ESITYKSISTÄ!

9

10

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015

Saariselän lähireitille komea kaarisilta ja taukotupa Kiilopäällä uusi taukopaikka ja lasten kiipeilyseinä UK-kansallispuiston uusi lähireitti on käytettävissä jo ruskan aikana, vaikka reitillä onkin vielä jonkin verran rakennustöitä. Reitti kulkee mäntymetsässä 1,7 kilometrin matkan. Se on helppokulkuinen, mutta korkeuserot ovat suuria. Reitti pinnoitetaan syksyn aikana.

Reitille on rakennettu näyttävä, Luttojoen ylittävä kaarisilta. Sen jänneväli on 16 metriä ja leveys 3 metriä, niskat on tehty liimapuupalkeista ja kansi sinkityistä metalliritilöistä.

Viime kesänä valmistuneen sillan rakensivat paikalliset kirvesmiehet.

- Loppuvuoden aikana lähireitin palvelut täydentyvät taukotuvalla.

Se rakennetaan 500 metrin päähän kaarisillasta paikkaan, johon matkailukeskuksen valot eivät näy, puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi kertoo.

Taukotupaan tulee kaikille avoin

Uusi lähireitti kiertää lähellä Saariselän keskustaa, mäntyä kasvavassa rinteessä. Reitti pinnoitetaan syksyn aikana. päivätupa ja lukittu varaustupa. Molemmissa on peruslämpö ja valaistus. Varaustupa tulee palvelemaan erityisesti ohjelmapalveluyritysten ryhmiä, mutta sitä voivat varata muutkin. Taukotuvan pihapiiriin rakennetaan myös tulistelupaikka.

Kiilopään lähiluontopolun varrelle on valmistunut uusi taukopaikka, jossa on huomioitu erityisesti lapsiperheet: lapsia varten on rakennettu mm. kiipeilyseinä.

Kansallispuistossa on riittänyt vaeltajia pitkin kesää, joten puiston huoltoporukat ovat olleet kiireisiä tyhjentäessään kuivakäymälöitä ja täydentäessään taukopaikkojen polttopuuvarastoja.

- Talkootyöt ovat pitkä perinne UK-puistossa, itse asiassa puiston erikoisuuskin, Seurujärvi kertoo.

Elokuussa talkooväki kävi kunnos-

Saariselän Tunturihotellissa tanssitaan Ruskabugg Pohjois-Ruotsista Piitimestä kotoisin oleva tanssinopettaja Kalle Palo on oikea Bugg-guru, joka ohjaa sekä Ruotsissa että Suomessa. Lisäksi hän opettaa Dubbelbuggia, Lindy hopia, West Coast Swingiä ja Boogie Woogiea.

Kallella on oma tanssikoulu Dansfirman, www.dansfirman.se.

tamassa Vongoivan kammin, joka sijaitsee puiston Sodankylän puoleisessa osassa. Samoin talkoilla on siirretty vanha hirsitupa Kopsuslammen lähelle Luirojoen varteen Tammikämpälle, jonka vanha autiotupa on jo lahoamassa ja huonokuntoisena käyttökiellossa.

Viime kevättalven aikana avattiin kunnostettuna Kiilopään koillispuolella sijaitseva Luulammen päiväja opastustupa. Tuvassa on näyttely tunturiluonnon eläin- ja kasvilajeista. Sesonkien aikana tuvassa toimii latukahvila.

Metsähallituksen työpajalla valmistetaan parhaillaan uusia reittiviittojas, sillä UK-kansallispuiston reittiviitoitukset uusitaan kokonaan ensi vuonna.

Teksti ja kuva Helena Sahavirta

Lähireitti 1,7 km Saariselän lähireitille pääsee latujen lähtöpisteestä keskeltä kylää tai hissitien varrelta Iiskonlompolosta. Keskustasta lähtevä reitti kulkee ensin Laanilan suuntaan ja laskee siitä Luttojoen varteen, menee siltaa pitkin kansallispuiston puolelle ja kulkee vastapäätä Saariselän keskustaa vaihtelevassa mäntykangasmaastossa. Reitin pituus on 1,7 km.

Tilakoristelu - Luontoa sisustukseen Suunnittelemme kukista ja monenlaisista aidoista Lapin luonnonmateriaaleista näyttäviä tilakoristeita koteihin, mökeille ja majoille sekä erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Teemme viimeistelyn puolestanne ammattitaidolla ja vuosien kokemuksella.

ESIM. KRANSSEJA, TUTUSTU KAIJANKUKKA.FI TAI FACEBOOKISSA KAIJAN KUKKA

Kalle tulee vetämään Bugg –kurssin, joka on alkeisjatko- /jatkotasoa eli osallistujan tulee osata Buggin perusaskel ja peruskuviot. Kurssilla keskitytään vientiin ja seuraamiseen, vasteeseen, tekniikkaan muutenkin ja musiikin tulkintaan.

Kahden päivän kaikille avoin Bugg -kurssi maksaa 60 euroa, mikäli ilmoittaudut ja maksat 6.9. mennessä.

Sen jälkeen hinta nousee ja on 70 euroa. Maksut tilille Tanssiseura Heinäkengät ry FI24 5641 4220 0324 41. Ilmoittautua voi sähköpostitse ritva.marin@pp.inet.fi tai ukeskitalo@gmail.com. Majoitustiedustelut esim. Saariselän Tunturihotellista. Ajankohta, la -su 12. - 13.9.2015 on vilkkainta ruskasesonkia, joten varaa majoituksesi ajoissa.

Lisätietoja löydät www.heinakengat.palvelee.fi.

Ivalontie 9 99800 Ivalo p. 016 661100 Palvelemme arkisin 9-18, la 9-14, su 10-13

11

Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net

MARKET IVALO

Palvelemme joka päivä

Ivalontie 17 016 675 5700 saila.kiviniemi@ k-market.com www.k-market.com

8-21

•Ruoat ja juomat ja retkelle •Lämmintä ruokaakotiin, grillistämökille mukaasi.

•Pysyvästi edulliset -tuotteet •Paistopisteestä leipää, makeaa ja suolaista.

•Myymälägrilli •Paistopisteestä •Poronlihaa ja paikallisia tuotteita. lämmintä leipää ja pullaa joka päivä •Monipuolinen hedelmäja vihannes•Tuoreet hedelmät ja vihannekset valikoima •Retkieväät joka lähtöön.

•Plussaa kaikista ostoista Jätti-screeneistä Jätti-screenistä näet näetjoka joka huippuedulliset päivä edulliset päivä tarjouksemme. tarjouksemme

kaikki samasta osoitteesta uudistuneesta verkkokaupastamme löydät kaikki majoitukset, lennot sekä aktiviteetit.

Saariselän viikko-ohjelma Inarijärven risteily / päivittäin • 22 €/aikuinen • klo 13 • kesto 2-3 tuntia Jokiseikkailu suihkuturbiiniveneellä Ivalojoella / päivittän • 150 €/hlö • klo 10 • kesto 4 tuntia Jokiveneretki Ravadasputouksille / maanantai, keskiviikko, lauantai • 65 €/hlö • 10.30 • kesto 3½-4 tuntia

LOMASI alkaa osoitteesta www.saariselka.com

Omaa kokemusta Lapista.

Honkapolku 6, FI-99830 +358 16 554 0500 keskusvaraamo@saariselka.com

Maastopyöräillen Saariselän kierros / maanantai, keskiviikko • 50 €/hlö, 125 €/perhe (3-5 hlöä) • klo 12 • kesto 1½-2 tuntia Maastopyöräillen Saariselän päiväretki / tiistai, torstai • 75 €/hlö, 200 €/perhe (3-5 hlöä) • klo 12 • kesto 4 tuntia Siida - Saamelaismuseo ja Ylälapin Luontokeskus / päivittäin • 10 €/aikuinen, 5 €/lapsi

Juutuanjoen koskenlasku kumiveneellä / päivittäin • 130 €/hlö • klo 10 • kesto 5 tuntia

Vauhtimaasto ratsastusretki kokeneille ratsastajille / maanantai, keskiviikko • 96 €/aikuinen • klo 11 • kesto 2½ tuntia

Kalaonnen koetus heittokalastusretki / päivittäin • 65 €/hlö • klo 10 • kesto 3 tuntia

Luontoretki ratsain / tiistai, torstai • 96 € /hlö • klo 11 • kesto 2½ tuntia

Kultaretki Laaniojalle 3 ½ tuntia / päivittäin • 48 €/hlö • klo 10

Vierailu Huskyfarmille / tiistai, torstai • 30 €/aikuinen • klo 10 • kesto 1-1½ tuntia

Kultaretki Laaniojalle 4-7 Varaukset retkeä tuntia / päivittäin edeltävänä päivänä • 88 €/hlö klo 16 mennessä.

• klo 10 Ohjelmien tarkemmat tiedot ja muut mielenkiintoiset päiväohjelmat löydät Saariselkä Booking -nettisivulta

saariselka.com

Saariselän keskusvaraamo, Honkapolku 2, p. 016-554 0500 keskusvaraamo@saariselka.com, online: saariselka.com

12

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015

Golden Geopark of Lapland olisi Suomen toinen ja maailman pohjoisin Golden Geopark of Lapland -hanke jätti viime marraskuussa hakemuksensa kansainväliselle Geopark-verkostolle.

Keväällä ja kesällä hakemus arvioitiin ja kaksi verkoston edustajaa tutustui neljän päivän ajan alueeseen. Hakemuksen kohtalo ratkeaa 5. syyskuuta, kun Euroopan Geopark -verkosto kokoontuu konferenssiin Suomen tähän mennessä ainoassa Geoparkissa Rokualla.

Golden Geopark of Lapland liittäisi mm. Ivalojoen ja Lemmenjoen kulta-alueet, Inarin ja Vuotson kylät, Tankavaaran ja Laanilan kulta-alueet sekä Nattasen tunturit kansainväliseen Geopark -verkostoon.

- Verkoston edustajien palaute oli hyvää, mutta puutteitakin oli. Olisi melko harvinaista päästä verkostoon ensiyrittämällä, Geopark-koordinaattori Venla Karkola Inarin kunnan Elinkeinot & kehitys Nordicasta kertoo.

- Jos Geopark -verkoston päätös on myönteinen, niin jatkamme työtä muun muassa valmistamalla alueen geologiaa esitteleviä opasteita, suunnittelemalla uusia reit-

tejä ja kohteita, järjestämällä geologista opaskoulutusta ja yhteistyötä yritysten kanssa ja markkinoimalla hanketta, Karkola kertoo. Alueella on jo Metsähallituksen merkitsemiä polkuja ja mm. Kultamuseon kunnostamia kultahistoriallisia kohteita.

Jos päätös on kielteinen, päättävät rahoittajat jatkosta.

- Itse uskon, että työtä jatketaan näkyvyyden saamiseksi ja jäsenyyttä haetaan uudestaan ensi vuonna, Karkola arvioi. Todennäköisesti verkostolta saataisiin avuksi mentori.

Karkolan työ jatkuu vuoden loppuun, itse hän on halukas jatkamaan hankkeessa senkin jälkeen.

- Työtä kannattaa jatkaa mm. verkostoitumalla muiden Arktisen alueen Geoparkien kanssa, hän suunnittelee. Pohjoismaissa on Rokuan lisäksi kolme muuta Geopark-kohdetta: Gea Norvegica ja Magma Geopark Norjassa sekä Katla Geopark Islannissa.

Lapissa Geoparkin perustamisesta hyötyisi erityisesti kesämatkailu: se houkuttelisi luontomatkailijoita sekä kulta-

historiasta ja geologiasta kiinnostuneita ihmisiä.

- Alueen geologia ja kultahistoria ovat ainutlaatuisia ja erämaassa on todellisia helmiä, joita ei ole vielä hyödynnetty matkailussa.

Esimerkiksi Ivalojoki kestäisi nykyistä enemmän opastettua luontomatkailua, Karkola kertoo. Lisäksi Geoparkeilla on yhteisöllinen ulottuvuus, niitä voivat hyödyntää mm. koulut ja kyläyhteisöt. Työllistävä vaikutus tulisi Lapissa välillisesti matkailun kautta. Geopark ei muuta aluetta koskevaa lainsäädäntöä eikä sen nykyistä suojeluastetta, se ei vaikuttaisi myöskään jokamiehenoikeuksiin.

YK:n Kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on Global Geopark -verkoston suojelija, mutta tulevaisuudessa Geoparkit ovat saamassa samanlaisen aseman kuin Unescon Maailmanperintökohteet. Se nostaisi niiden merkitystä entisestään.

Helena Sahavirta

Ivalojoen jylhiin maisemiin, vuolaisiin koskiin ja kultahistoriaan pääsee jo nyt tutustumaan kumilauttaretkillä.

Kultalan Kruunun Stationi kertoo Ivalojoen värikkäästä kultahistoriasta.

Hankekoordinaattori Venla Karkolan työhuone on yhtä geoparkkia. (Saariselkä Nyt raportoi hankkeen kohtalosta saariselka.net -sivustolla heti Rokuan kokouksen päätöksen jälkeen viides syyskuuta.)

Geoparkit esittelevät luontoa ja geologiaa - Global Geopark -verkostoon kuuluu kansainvälisesti ainutlaatuisia geologisia kohteita.

- 111 kohdetta 26:ssa maassa, kohteista 65 Euroopassa.

- Geopark-verkostolla on oma julkaisu ja www-sivut.

- Suomen ensimmäinen ja ainoa kohde on Rokua Geopark, joka koostuu harju- ja dyynialueesta, Oulujokilaaksosta sekä Oulujärvestä. Sen teema on jääkausi.

- Rokua on tällä hetkellä maailman pohjoisin Geopark.

- Geopark -kohteen vaatimuksia ovat kansainvälisesti arvokas geologinen perintö, kulttuurin ja elävän luonnon arvot sekä aktiivinen toiminta paikallisyhteisön hyväksi.

- Golden Geopark of Laplandin erityispiirteitä olisivat kultahistoria, kansainvälisesti ainutlaatuinen geologia ja pohjoinen luonto. Se olisi maailman pohjoisin Geopark.

- Inarin ja Sodankylän kuntien ja Metsähallituksen yhteinen hanke käynnistyi vuonna 2011 EU:n tuella.

- Toukokuun alusta lähtien se on Inarin kunnan perustoimintoja, jolla on oma 103 000 euron vuosibudjetti, jonka rahoittavat Inarin ja Sodankylän kunnat ja Metsähallitus.

Hanketta hallinnoi Inarin Elinkeinot & kehitys Nordica.

- Rahoittajatahojen lisäksi yhteistyössä ovat mukana Kultamuseo, Siida, Inari-Saariselkä Matkailu Oy, Lapin Kullankaivajain Liitto ry, Geologian Tutkimuskeskus ja yrittäjäjärjestöt.

13

Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net

Inari-Saariselkä Vuokrahuoneistot Oy Saariseläntie 1 99830 Saariselkä

Välitämme vuokraukseen LOMAHUONEISTOJA JA MÖKKEJÄ SAARISELÄLLÄ Pirkko Valkamo p. 044-3636 006, 0500 503 500 pirkko.valkamo@saariselka.fi

Ota yhteyttä!

Nettivuokraamo 24h Osoitteemme Netissä

kuukkeli.lappi.fi Reception ja vuokraukset Saariselän Postin yhteydessä

p. 044-3636 972 kuukkeli@saariselka.fi

RuskaBugg

Saariselällä Santa’s Tunturi Hotellissa 12.-13.9.2015. Alkeisjatko-/jatkotaso, opettajana Kalle Palo Ilmoittaudu/maksa 6.9. mennessä, maksu 60€, jälki-ilmoittautuminen 70€ Ilmoittautuminen: ritva.marin@pp.inet.fi ukeskitalo@gmail.com Lisätietoja: www.heinakengat.palvelee.fi Järjestää: Tanssiseura Heinäkengät ry

Palveluksessanne TILAUSLIIKENNE TAMMELA Ivalo Airport

MEILTÄ KALUSTEET, SISUSTUSTAVARAT JA TEKSTIILIT KOTIIN, MÖKILLE JA KONTTORIIN

IVALON KALUSTE Huonekalut & sisustustarvikkeet - Household furnishing AVOINNA/OPEN MA-PE/MON-FRI 10–18 LA/SAT 10–14

040 • Lentokenttäkuljetukset • Ajot Venäjälle ja Pohjoismaihin

5909 540

HALLITIE 2, FIN-IVALO P./TEL. +358 (0)16 677 707 FAX +358 (0)16 677 124 info@ivalonkaluste.com ivalo.sotka@sotka. www.sotka.

Lemmenjoki kutsuu

nauttimaan luonnon rauhasta

JOKIVENERETKI RAVADAS-PUTOUKSILLE (3h)

VENERETKIÄ MYÖS TILAUKSESTA

VENEAIKATAULU LEMMENJOELLA 2015 17.8.-17.9. ILTAVUOROT

Lähtö Ahkuntuvan rannasta. Nuoli-veneet kuljettavat sinut Lemmenjoen kansallispuiston upeisiin joki- ja tunturimaisemiin. Perillä tutustutaan valkoisena vaahtoavaan Ravadas -putoukseen, jonka jälkeen nautimme keittolounaan nokipannukahvien kera avotulilla, isäntiemme kanssa. Hinta 35,- €/hlö, minimihinta 150,Lemmenjoentie 1030 puh. 040 7554 306 Hyvä päiväretki myös www.ahkuntupa.fi ryhmille, kysy tarjous!

Hyvää ruskalomaa kaikille Tunturin vieraille!

14

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015

Henry Kesti sai haaveidensa työn S-Marketin johdossa S-Market Ivalo on omassa lajissaan erikoisuus: sillä on Osuuskauppa Arinan Pohjois-Suomen myymälöistä laajimmat valikoimat päivittäistavaran, pukeutumisen, retkeilyn, kalastuksen ja pienraudan osastoilla. Lisäksi lähin vastaava S-Pankki löytyy Kemistä.

Heinäkuussa S-Market Ivalo sai uuden myymäläpäällikön, kun Henry Kesti siirtyi paikalle päivittäistavaraosaston päällikön tehtävästä.

- Olin haaveillut tästä työstä ja tehnyt töitä sen eteen. Nyt on kunnia jatkaa työtä Oili Kostamovaaran jälkeen, hän kiittää eläkevuosille siirtynyttä edeltäjäänsä.

Henry Kesti on itse pitkän linjan ”arinalainen”, työskennellyt jo 23 vuotta eri tehtävissä Osuuskauppa Arinan palveluksessa.

- Aloitin kesätöissä Ivalossa autonkuljettajan lomittajana vuonna 1992, hän kertoo. Silloin mm. rakennus- ja elintarvik-

keita kuljetettiin asiakkaille eri puolille kuntaa.

Sen jälkeen hän työskenteli useamman vuoden Ivalon rautaosaston myyjänä, kunnes pääsi Arinan esimieskoulutukseen.

Kestin ensimmäinen esimiespaikka oli Keminmaan Salessa vuonna 2003. Vuodet 2005-2007 hän työskenteli S-Marketin myymäläpäällikkönä Sodankylässä. Ivaloon hän tuli heti sen jälkeen päivittäistavaraosaston päälliköksi.

Ivalon myymälän asiakaskunta koostuu paikallisen väen lisäksi matkailijoista ja naapureista: norjalaisista ja venäläisistä. Monipuolisen asiakaskunnan lisäksi kausivaihtelut ovat jyrkkiä.

- Työ on haasteellista. Vuosi 2013 oli venäläisten ostosmatkojen vilkkain aika, ja silloin hyllyissä saattoi olla viikonlopun jäljiltä tyhjän näköistä, Kesti myöntää.

Ruplan hinta ja muut kauppaa rajoittavat teki-

jät ovat nyt heikentäneet myyntiä idän suuntaan.

- Venäläiset asiakkaat ovat vähentyneet huomattavasti, myynnissä se ei kuitenkaan ole näkynyt, hän kertoo ja paljastaa, että S-Marketin laajentamista selvitellään parhaillaan.

S-Market Ivalon valikoimassa on 15 000 tuotetta, joiden hallinnassa auttavat tuoteryhmävastaavien kokemus ja ammattitaito sekä osittain automaattinen tilausjärjestelmä, joka ottaa huomioon myös kausivaihtelut.

- Siinä on monta osatekijää ja kokonaisuuden hallitseminen ilman nykyaikaista tietotekniikkaa olisi mahdotonta, Kesti kertoo. Tavarakuormat tulevat Ivalon S-Marketiin kuudesti viikossa pääosin Etelä-Suomesta saakka, yleensä aamulla kello 6-10.

Ivalon S-Market on avoinna joka päivä kello 8-21. Kesti ei näe laajoissa aukioloajoissa ongel-

Henry Kesti aloitti heinäkuussa S-Market Ivalon myymäläpäällikkönä. Laura Wiik on parin viikon ajan tuuraajana, opiskelujensa lomassa. dään kerran viikossa uimia, palaute asiakkailta tehtäviin. mahallilla uimassa. Itse ja henkilökunnalta on Henry Kesti syntyharrastan moottoripyöräimyönteistä.

Marketyin nyt Ruotsissa Göteborgin lyä ja liikuntaa, mm. hiihpalkkalistoilla on noin seudulla, jonne vanhemtoa, hän kertoo ja kehuu 45 henkilöä, vakituisia mat muuttivat jo 1960-luInaria hienoksi paikaksi ja viikonloppuapulaisia. vulla. Kaikki lapsuuden asua.

Lisäksi töissä on viikonkesät hän vietti kuiten- Täällä on järvet ja loppuisin ja iltaisin koukin äitinsä kotipaikassa tunturit, täältä ei kaipaa lulaisia.

Inarin Väylässä. Vuonna 1980, kun Henry 10-vuomuualle - Sunnuntain aukiolo tias, perhe palasi Suopienentää jopa hävikmeen ja Väylään. Ivalossa kiä, kun päivittäistavara asuvan Henry Kestin perkiertää joka päivä, Kesti heeseen kuuluvat vaimo huomauttaa. Koska sunTeksti ja kuva sekä 10- ja 3 -vuotiaat ponuntaisin ei tule kuormia, Helena Sahavirta jat. jää henkilökunnalle myös - Poikien kanssa käysilloin aikaa muihinkin

Matkailijoille tiedoksi:

Ivalon linja-autosema muutti päätien varteen Pasi Ruotsalainen

Linja-autoasema ja Matkahuolto muuttivat Petsamontieltä Ivalontien varteen. Outi ja Marko Rapakko ovat tyytyväisiä uusiin tiloihinsa.

Ivalon linja-autoasema, Matkahuolto ja Lounaskahvila Kuuputti ovat muuttaneet Petsamontieltä kylän päätien varteen, uusi osoite on Ivalontie 22.

Suurimmat syyt muuttoon olivat pääsy lähemmäs asiakkaita valtatien varteen ja tilavammat keittiötilat.

Ivalosta kotoisin olevat Outi ja Marko Rapakko ovat toimineet Matkahuollon asiamiehinä ja kahvilanpitäjinä Ivalossa jo viisi vuotta. Kahvila Kuuputin yhteydessä toimii myös pitopalvelu, joka tulee apuun oli sitten kyse ristiäisistä tai hautajaisista. Outi Rapakko on koulutukseltaan kokki ja innostunut fantasiakakuista, erityisen suosituiksi ovat tulleet lastenjuhliin tilatut synttärikakut.

Lounas-Kahvila Kuuputti on avoinna arkisin klo 7.30-17.00. Kahvilassa tarjoillaan lisäksi keittolounas arkisin klo 10-14.

- Bussimatkustajista moni syö keittolounaan matkallaan pohjoiseen tai etelään, onhan tässä puolen tunnin tauko, Outi Rapakko kertoo.

Rakennuksen toisessa päässä toimiva Matkahuolto on avoinna silloin kun kahvilakin.

- Viikonloppuisin paketit voi hakea Siwan noutopisteestä, Marko Rapakko kertoo.

Muutto on poikinut monenlaista palautetta, mutta pariskunnan mukaan asiakkaat ovat jo paikan löytäneet ja uudessa paikassa päivät ovat entistä vilkkaampia. Linja-autoseman pihallekin on tulossa lisää tilaa, kunhan vanha polttoaineen jakelupiste poistetaan paikalta. HS

Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net

15 Pasi Ruotsalainen

Kehitysjohtaja Pirkko Valkamo:

Työtä yrityksen ja alueen puolesta Kaikille Saariselällä kävijöille tuttu Kuukkelin isäntä Antero Ylävaara on viime vuosina hankkinut eri yhtiöittensä lukuun valtion virastotalot Ivalon ja Sodankylän ydinkeskustasta sekä Saariselältä useamman yritysmajan majoituskäyttöön . Ivalon tontti on jo muutettu kauppakeskus-tontiksi ja Sodankylässä on kaavamuutos käynnissä. Olemme etsineet jo tovin kiinteistöjen kehittämiseen henkilöä, jolla on kokemusta ja nyt onnistuimme saamaan siihen oikean henkilön.

Inarin ja Sodankylän yhtiöitten kehitysjohtajaksi on nimitetty Pirkko Valkamo, jonka pääasiallinen tehtävä on jo olemassa olevien kiinteistöjen mahdollisen uusiokäytön arviointi, niiden markkinointi ja uusien, lähinnä majoitukseen tarkoitettujen kiinteistöjen etsiminen.

- Toimistotiloista ei nyt ole puutetta, joten keskitymme lähinnä majoitukseen. Pyrkimys on hankkia suuria yksiköitä, joissa on vähintään kymmenen huoneistoa.

Toisaalta kiinnostavat myös pienemmät kiinteistöt, jotka ovat tarpeeksi korkeatasoisia, kertoo tuore kehitysjohtaja.

Kuka, ken?

Uudeksi saariselkäläiseksi itseään kutsuva Pirkko Valkamo on syntynyt Rovaniemellä, kävi koulunsa Oulussa, opiskeli Helsingissä restonomiksi, ja täydensi koulutuksensa Vaasan kauppakorkeassa ekonomin tutkinnolla.

Hotellinjohtajana Valkamo on tehnyt mittavan uran.

- Olin S-ryhmän palveluksessa yhteensä parikymmentä vuotta ja toimin sinä aikana yhteensä seitsemän eri

Rakkauden perässähän minä tänne tulin, mutta töihinkin jouduin, hymyilee Pirkko Valkamo, joka rakastaa pohjoista, talvea ja pehmeää pimeyttä. hotellin johdossa.

Valkamo kertoo, ettei hän missään vaiheessa tehnyt pitkää ja rauhallista työrupeamaa; hänen tehtäväkseen tulivat lähinnä hotellien remontoinnit, niiden uudistaminen: - Välillä minusta tuntui, että olin enemmän tekemisissä insinöörien ja arkkitehtien kuin varsinaisen ravintolaväen kanssa.

Lappiin hän muutti 1990-luvun alussa ollessaan tiiviisti mukana syntymäkotikuntansa Rovaniemen Vaakunan rakentamisessa ja käynnistämisessä. Vaakunan alkuvaiheita Valkamo seurasi montun kaivamisesta alkaen ja työskenteli sen johtajana, kunnes sen toiminta vakiintui parin vuoden päästä.

Hän on työskennellyt myös Suomen suurimmissa S-

Pirkko on koiraihminen viimeisen päälle. Muotovaliot Elvis ja Suri alkavat myös pikkuhiljaa kotiutua Tunturiin.

ryhmän hotelleissa kuten Helsingin Vaakuna, Hotelli Vantaa ja Hotelli Presidentti.

Viime ajat Pirkko Valkamo on toiminut yrittäjänä, konsulttina.

- Kaikesta tästä on hyötyä uudessa tehtävässäni, hän toteaa.

Hän on monipuolisen uransa aikan toiminut myös kouluttajana, ja tarkoitus on, että hän antaa Ylävaaran henkilökunnalle palvelukoulutusta.

Mitä, miksi?

Lappi on uudelle saariselkäläiselle vanhastaan tuttua aluetta. Aikoinaan hän viihtyi Saariselällä paljonk Hän kaipaa Saariselän maisemiin enemmän nuorempaa väkeä: - Yksi mahdollinen ryhmä ovat ihmiset, jotka ovat aikoinaan käyneet täällä vanhempiensa kanssa, ja joiden lapset ovat nyt siinä iässä, että voisivat tulla mukana. – koko ajan pitää kehitellä uutta ideaa, joka tuo mukana uutta väkeä, painottaa Pirkko Valkamo.

Vaikka Saariselkää pidetään aika rauhallisena hiihtokeskuksena, iltaelämää ja vireää toimintaa pitää olla: - Ihmiset lähtevät liikkeelle ehkä pari kertaa vuodessa. Silloin pitää päästä irrottelemaan välillä.

Toisaalta Valkamo harmittelee tanssikulttuurin vähenemistä. Hän löytää siihen syyn muun muassa internetistä: - Ennen ravintolan tanssi-ilta oli luonteva tapa tutustua ihmisiin. Suomessa se on aina ollut turvallista. Nyt tuttavat haetaan internetistä.

Saariselän tulevaisuuteen hän uskoo: - Saariselässä on se mahtavaa, että tämä näyttää jo Lapilta. Täällä on Lapin luontoa ja eksotiikkaa. Uskon lujasti siihen, että luonto, vaeltaminen ja koskenlasku ovat esimerkiksi asioita, joiden suosio kasvaa kesämatkailijoiden parissa.

Pirkko Valkamo kertoo kysyneensä Antero Ylävaaralta, miksi tämä viitsii vielä kehitellä uusia toimintoja, ajaa läpi uusia asioita: - Antero vastasi, että haluaa tehdä sen alueen kehittämisen puolesta. Niin minäkin teen. Teen työni työnantajan ja alueen puolesta, vakuuttaa Pirkko Valkamo.

16

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015 Helena Sahavirta

Ski Saariselkä nostaa imagoaan rinnekeskuksena ”Lumetus alkaa heti kun kelit sen sallivat. Kausi avataan 20-22.11.

Rinteet päivittäin auki 27.11. lähtien vähintään vappuun saakka”.

- Sukset jalassa me on synnytty, vakuuttavat Ski Saariselkä Oy:n uudet omistajat, joilla on yhteensä 160 vuoden kokemus laskettelurinteistä. He ovat heinäkuussa Inarin kunnan kanssa solmitun kaupan jälkeen Jarmo Katajamaa, Juha Tahvanainen, Petri Tahvanainen, Jukka Anttila ja Juha Tahvonen.

Uusilla omistajilla on vahva tuntuma laskettelurinteisiin: osalla kilpailutaustaa nuorten sarjoissa ja osalla hiihdonopettajan ja jopa alppivalmentajan pätevyys. Aktiivisten lasketteluvuosien saldona on myös monipuolinen tuntemus koti- ja ulkomaiden laskettelukeskuksista ja niiden talvi- ja kesätarjonnasta.

Inarissa syntyneet Katajamaa ja Tahvanaisen veljekset Juha ja Petri ovat toimineet nuoruusvuosinaan Saariselän rinteillä hiihdonopettajina. Pohjoisesta ovat myös Anttila ja Tahvonen, syntyjään Rovaniemeltä.

- Tämä mahdollisuus innosti heti, tästä oli haaveiltu jo useita kymmeniä vuosia, Juha Tahvanainen paljastaa. Ja kun tarpeeksi monta halukasta löytyi, ryhdyttiin toimeen.

- Saariselällä on tekninen perusta on kunnossa. Sen sijainti ja luonto ovat hyviä, asiakaskuntaa on valmiina. Toimintoja voidaan

kehittää, mahdollisuuksia on muuhunkin kuin lasketteluun. Kesäaktiviteeteiksi sopivat pyöräily, vaellus, tunturisuunnistus ja kaikki liikuntamatkailu. Keskus on kansallispuiston reunassa, se antaa lisää vetovoimaa kesämatkailuun, toimitusjohtajana aloittanut Katajamaa luettelee ja korostaa maastopyöräilyn merkitystä - varsinkin jos pyöräily tulee jatkossa mahdolliseksi kansallispuiston reiteillä.

Rinteet auki vappuun - Teemme julkisen lupauksen, että laskettelukausi jatkuu vappuun asti, Katajamaa sanoo ja muut miehet nyökyttelevät. He haluavat hyödyntää Saariselän sijaintia maan pohjoisimana laskettelukeskuksena, jossa lumiolosuhteet ovat huippuluokkaa.

Uuden kauden avajaisia vietetään Saariselällä 20.-22.11 - samana viikonloppuna ovat myös Kaamosjazz ja FIS:n hiihtokisat. Rinteet ovat 27.11 lähtien avoinna päivittäin ja vähintään vappuun asti.

Tavoitteena on saada Saariselälle aluksi entistä ehompi pulkkamäki ja siitä siirtymärinne tuolihissille.

Silloin pulkalla pääsisi laskemaan tuolihissille, joka veisi takaisin pulkkarinteen päälle.

Nuoria etsitään hiihdonopettajiksi ”Haluamme kouluttaa paikallisia nuoria Saariselälle hiihdonopettajiksi ja rinnetyöntekijöiksi. Nuoret voivat olla hiihtokeskuksessa liikunnallisia moniosaajia”.

Juha Tahvonen (vas.), Juha Tahvanainen, Jukka Anttila, Jarmo Katajamaa ja Petri Tahvanainen haluavat kehittää Saariselkää rinnekeskuksena.

- Rinnealueelle rakennetusta uudesta sillasta tulee hieno näköalapaikka, sillä sillalta tuntureille avautuva maisema on mahtava, miehet kehuvat.

Uutta laskettelurinnettä ei tule vielä ensi vuonna, mutta tavoitteena on rakentaa uusi rinne ja hissi Kappelin tienoille.

- Visiomme on, että hissi olisi myös kesällä käytössä oleva tuolihissi, Juha Tahvanainen kertoo.

- Rinteisiin kehitetään suorituspaikkoja ja lähitulevaisuudessa uudistetaan lumilautailuparkkia ja tehdään vapaalaskettelualue, Katajamaa paljastaa. Rinteet riittävät valtaosalle

ihmisistä: korkeuseroja, jyrkkyyttä ja laajuutta on riittävästi ja uusia suorituspaikkoja pystytään rakentamaan.

Saariselän asiakasprofiili poikkeaa muista rinnekeskuksista, ja tälle asiakaskunnalle pyritään löytämään kiinnostavia tuotteita.

Uudet omistajat haluavat nostaa Saariselän imagoa rinnekeskuksena, ei pelkkänä maastohiihtopaikkana. Siinä tarvitaan yhteistyötä myös alueen majoittajien ja matkanjärjestäjien kanssa.

Teksti ja kuva Helena Sahavirta

Ski Saariselkä Oy - Toimitusjohtaja Jarmo Katajamaa. Työskennellyt pitkään eräsuunnittelijana Metsähallituksen Luontopalveluissa Ivalossa.

- Yhtiön hallitus: Juha Tahvanainen, isännöitsijätoimistoyrittäjä Rovaniemellä.

Petri Tahvanainen, tilintarkastusalan yrittäjä Helsingissä.

Juha Tahvonen, mainostoimistoyrittäjä Rovaniemellä.

Jukka Anttila, tilintarkastusalan yrittäjä Rovaniemellä.

17

Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net

N O L A V I N SYKSYY

!

A T S A I SPORT

Fjällräven Keb Jacket Lähtöalueella on aina tungosta. Maastopyöräilyurheilun suosio on nousussa.

Maastopyöräilykilpailut viidettä kertaa Tunturissa Tällä kertaa kilpailu järjestettiin kolmipäiväisenä etappikilpailuna 28.-30.8.

Kilpailujen johtaja Reima Idström kertoo, että maastopyöräilyn etappikilpailut ovat Keski-Euroopassa erittäin suosittuja kilpailu- ja kuntoilutapahtumia. Niinpä aikaisempien vuosina saavutetun suosion rohkaisemina järjestäjät päättivät pitää Suomen ensimmäisen maastopyöräilyn etappikilpailun Saariselän erinomaisissa maisemissa. Saariselkä on tosi Lappia ja etäisyydet ovat verrattain pitkät.

Nyt kilpailuun osallistuville oli tarjontaa koko viikonlopun ajaksi. Järjestäjät eivät odotuksissaan pettyneet.

Kilpailuun lähti mukaan joka päivä yli sata kilpailijaa Suomesta, Norjasta ja Venäjältä. Etappien pituudet vaihtelivat neljästäkymmenestä kahdeksaankymmeneen kilometriin.

Reitit kiertelivät pääosaltaan Saariselän länsipuolisissa maisemissa tukeutuen suurelta osiin valmiisiin reitti- ja metsäautoverkostoihin. Reiteille Saariselän maisemat länsipuolella tarjoavat Idströnin mukaan hyvät ja vaihtelevat mahdollisuudet, mutta hän odottaa innokkaasti jo ensi vuonna ehkä mahdollisuutta vetää osa reiteistä Urho Kekkosen kansallispuistoon. Tähän on pieniä mahdollisuuksia, jos kansallispuiston uudistuksen alainen käyttösääntö muuttuu.

Saariselästä on viime vuosien aikana kehittynyt merkittävä maastopyöräilykeskus ei vähiten hyvien maastojen ja palveluiden takia. Reima Idström on yhdessä vaimonsa Tiinan kanssa ollut tässä työssä merkittävässä osassa yhteistössä mm Saariselän keskusvaraamon kanssa. Tätä aiotaan myös jatkaa. Ensi kaudeksi on jo kaavailtu useampiakin uusia tapahtumia ja palveluitakin aiotaan kehittää.

Omia välineitäkään ei tarvitse välttämättä tuoda mukanaan, sillä esimerkiksi Keskusvaraamolta voi vuokrata myös ihan huippuvälineitä.

Altan lähistöltä Norjasta tullut Daniel Boberg Leirbakken oli Saariselän ensimmäisen etappinkilpailun miesten valiosarjan voittajana, kun kolmen päivän yhteisajat laskettiin. Hän kertoi rankan kilpailuviikonlopun jälkeen kaiken menneen hyvin. Ei edes lauantain lähes arktinen vesisade haitannut vuonomaan pyöräilijän menoa. Kisa oli hänen toinen etappikilpailunsa. Jos aikataulut ensi vuonna sopivat hän tulee puolustamaan voittoaan. Hänestä reitit olivat hyviä ja tapahtuma oli muutenkin hyvin järjestetty.

Naisten valiosarjan nopein oli moninkertainen Suomen mestari Sini Alusniemi.

Teksti ja kuvat: Reima Mustonen

Fjällräven Vidda Pro housut

237,-

8990 (159,-)

5990

120.-

(79,90)

Rukka Cawan AWStakki miehille Rukka Jarod AWShousut miehille

Hyvä valikoima hirviliivejä, -pipoja ja lippalakkeja.

Salomon XAPro 3D GTX Goretexkenkä naisille ja miehille

119,(129,-)

New Balance 890 GTX -juoksukenkä Goretex-kalvolla miehille ja naisille

129,(159,-)

Metsästäjille!

Mauser M12 308 tarjous

1.730,-

-5 patr. lipas -synt. tukki-piippu 56 -paino 3,1kg -Apel kiikarin jalusta

Mauser M12 9,3 tarjous

1.550,-

-5 patr lipas -synt. tukki -piippu 56 -paino 3.1 kg -Apel kiikarin jalusta

Asekaappi 4 aseelle 129,- (149) Ivalo Ivalontie puh. (016) 661 122

Laanilan Kievari

790€

Kotiruokalounas ma-la 11-16 alk.

A la Carte

syyskuussa ma-la 16-22

Sunnuntaibrunssi

6, 13, 20 ja 27.9. klo 12-17.30

Viikoilla 37, 38 ja 39:

Olutpruuvi tiistaisin klo 18.30 Viskipruuvi keskiviikkoisin klo 18.30 Viinipruuvi torstaisin klo 18.30

Kisan voittaja norjalainen Daniel Boberg Leirbakken vetää letkaa.

Kaksi tilaussaunaa (30 / 8 henk.) Lisäksi palju, uimapaikka purossa.

Avoinna: 31.8. - 2.10 ma-la 11-22 ja su 12-17.30.

3.10 lähtien päivittäin 11-16 lounaan merkeissä. Tervetuloa!

Tiedustelut ja varaukset: puh. 0400 239 868 info@laanilankievari.fi Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä www.laanilankievari.fi

Pohjoiseen Saariselkä keskusta

2 km

Laanilan Kievari

Laanila Etelään

18 Ruska-aika on Saariselällä ollut jo vuosikymmeniä myös Souvareitten aikaa. Nän myös tänä vuonna siitä huolimatta, että muutoksiakin on tullut. Kolmisenkymmentä vuotta Souvareissa ihastuttanut Jorma Hietala on jäänyt – Lasse Hoikan määritelmän mukaan – terveenä ja henkisesti hyvinvoivana eläkkeelle, ja tilalle on saatu mieluisa paluumuuttaja.

Pauli Ruuskanen oli nimittäin mukana kokoonpanossa kolmisen vuotta 1980-luvun alkupuolella, ja on nyt palannut pitkähköltä lomaltaan takaisin remmiin.

Lasse Hoikka on tyytyväinen: - Me ollaan Paulin kanssa tunnettu koko ikämme, ja hän tuntee minun musiikilliset ajatukseni ehkä paremmin kuin kukaan muu. Pauli on myös ollut tavalla tai toisella mukana kaikissa Souvareitten levyissä, hänhän on myös mahtava äänittäjä.

Saariselällä uuteen kokoonpanoon on päässyt tutustumaan jo elokuun lopulla, jolloin Souvarit ennakoi ruskaa uudeksi kiintopisteeksi muodostuneessa Teerenpesässä.

-Teerenpesään palataan vielä syyskuun 21. päivänä. Sitä ennen olemme Tunturihotellissa kuun puolessa välissä.

Mahtavat määrät keikkailleelle Souvarit-porukallekin uusi paikka on Arctic Resort Kakslauttasen Joulupukin koti ja juhlatalo, jossa räväytetään 9.9. käyntiin varsinainen syyssesonki. Sinne ja takaisin on järjestetty Ivalosta Saariselän kautta linja-autokuljetus,

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015

perillä on mahdollisuus päästä opastetulle kiertoajelulle, ja ennen varsinaisia Souvarittansseja nautitaan herkullinen kolmen ruokalajin päivällinen.

Levyä pukkaa Souvarit-kansaa on maa pullollaan, ja kansa vaatii uusia äänitteitä. Niitä on kohtuudella saatu, ne ovat myyneet kultaa, niitä on soitettu ja niiden lauluja osataan ulkoa hämmästyttävät määrät.

On tehty juhla-, ja joululevyjä, on laulettu uitosta, rakkaudesta, kaihosta ja Lapista.

Lapista lauletaan yleisön pyynnöstä nytkin: - Tässä Lappi-levyssä on noin puolet aivan uutta materiaalia, puolet sellaista, joka on ollut mukana joillain vanhoista äänitteistä. Lisäksi on tulossa jossain vaiheessa sellainen Vikingarna-tyylinen levy.

Kaikkiaan meillä on valmiina tällä hetkellä kolmisenkymmentä kappaletta, kertoo Lasse Hoikka.

- Muuten me esiinnytään aika normaalisti, semmoiset 120 kertaa vuodessa. Lentomatkat mukaan lukien matkaa taittuu noin 100 000 kiometriä. Suurin osa keikoista on Oulun alapuolella. Heinäkuussa esiintymisiä taisi olla 24.

- Viime vuosina olemme osanneet jo ottaa aikaa itselle ja perheellekin. Pidämme kunnon lomat välillä, ja sitten taas jaksaa, hymyilee Lasse Hoikka.

Hän on juuri tullut perinteiseltä kalastusreissulta Norjasta, josta on jo lähes

Terve vaan ja onnea!

Souvareiden taika kestää

Uusiutunut kokoonpano – taattu Souvarit-saundi. neljänkymmenen vuoden ajan käynyt narraamassa rautua ja taimenta Rautukoplansa kanssa.

Kuusikymppinen Lasse Lasse Hoikka on vuosikymmenet kestänyt uskollisen yleisönsä kanssa tyynet ja myrskyt.

Jossain vaiheessa, vähän kuin huomaamatta on ikääkin kertynyt.

Niinpä Lasse täyttää syyskuussa miehekkäät kuusikymmentä vuotta ilman sen suurempia seremonioita.

- Suukosken lavalla soitetaan 18.9. synttärien kunniaksi. Mukana ovat Souvareitten lisäksi

mataa. Illan televisioelokuvaan on vielä loppumattoman pitkä aika.

Potilaan mieltä kaihertaa kiukun sekainen harmistus. Siellä jossain, täysin tavoittamattomissa, on vietetty jo kymmenisen päivää Inariviikkoja, jokakesäistä kulttuuritapahtumaa. Siellä jossain on katsottu teatteria, nautittu liikunnan riemusta, kuunneltu paikallisia tarinoita, pidetty markkinoita, iloittu kyläjuhlissa, kuunneltu huippubändejä, ajettu vesikrossia moottorikelkalla Ivalojoella.

Potilas huokaa syvään yrittäessään paneutua tuttuun dekkariin; siellä jossain hänkin mieluummin olisi...

Lukeminen häiriintyy yllättäen. Suljetun oven takaa kuuluu outoja ääniä, aivan kuin musiikkia.

Se on musiikkia, elävää musiikkia!

Potilas hälyttää paikalle aina avuliaan hoitajan ja kysyy, mitä talossa tapahtuu.

Ritva Savela Pasi Ruotsalainen

Saha soi sairaalassa On heinäkuun viimeinen viikonloppu. Ivalon terveyskeskuksen eristyshuoneessa valitsee rauhallinen, vähän alakuloinenkin tunnelma. Potilas katselee vuoteeltaan ulos ikkunasta, josta näkyvät harmahtavat pilvet, pienen pieni aavistus sinistä taivasta niiden lomasta ja korkealle kurottuvat tummahkot puiden latvat.

Päivä on kulunut niin kuin se vain eristyshuoneessa kuluu: aamun askareet on hoidettu, verenpaineet ja kuume mitattu. Aamupala tuotu ja viety, huone kunnostettu, lounas tuotu ja viety.

Lääkket tuotu ja syöty.

Ystävällinen henkilökunta on rutiinitoimintojaan hoidellessaan kysynyt kuulumiset, rohkaissut paranemaan, ja jatkanut töitään jossain muualla.

Potilas keskittyy kirjoihinsa – onneksi sekä terveyskeskuksesta että työkaverilta on löytynyt luettavaa niin, ettei mieliala vallan maanraossa

myös Jarkko Honkanen ja Taiga, ja sinne ovat tietysti tervetulleita kaikki halukkaat, sanoo Lasse.

Mitään lahjoja hän ei halua: - Riittää, kun saa soittaa ystäville, jotka sillä tavalla ovat mukana juhlassa.

Rainer Siirtola, Hannu Huumonen ja Erkki Kiviniemi toivat Ivalon Pelimannien lähettiläinä hyvää mieltä terveyskeskukseen.

Ovat kuulemma Ivalon Pelimannit kiertueella. Ilahduttavat soitollaan niin terveyskeskuksen potilaita ja henkilökuntaa kuin esimerkiksi toisaalla vanhusten palvelutalojen asukkaitakin.

Ja eristyshuoneen Potilasta.

Lääkäri kun antaa luvan: käydä saa, katsoa, kuunnella, soittaa – koskea ei.

Niin on se päivä, ja pari seuraavaakin iloisesti pelastettu jatkuvasti nurkan takana vaanivalta

masennukselta. Huumosen Hannu soittaa ja laulaa, Kiviniemen Erkin hanuri säestää ja Siirtolan Rainerin saha tuo oman, jäljittelemättömän lisänsä musiikkitarjontaan.

Ivalon Pelimannien iskuryhmä saa Potilaan herkistymään melkein kyyneliin; tuntuu niin, niin hyvältä. Kuin olisi taas mukana jossain, mikä tapahtuu. Niin kuin onkin.

Pelimannit lähtevät. Potilas

katseee hymyillen vuoteeltaan ulos ikkunasta, josta näkyy sinistä taivasta ja aiempaa kirkkaamman vihreitä puunlatvoja. Niihin osuu nyt aivan selvästi muutama iloisen kesäinen auringonsädekin...

Kiitos pojat!

Ritva Savela

Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net

Lappilaisten evakkomatkat päättyivät 70 vuotta sitten Kutturalaiset eivät totelleet käskyä lähteä Pohjanmaalle evakkoon, vaan he lähtivät erämaan läpi Ruotsiin Pasi Ruotsalainen

Juhani Magga kotonaan Inarin Törmäsen kylässä. Sota-ajan evakkoreissut syöpyivät lähtemättömästi tuolloin viisivuotiaan pikkupojan muistiin.

Juhani Magga Inarin Kutturan kylästä Ivalojoen varresta lähti viisivuotiaana muiden kyläläisten mukana poikkeavalle evakkomatakalle kohti Ruotsia halki erämaiden syyskuun alussa 1944. Kylä oli määrä evakuoida Pohjanmaalle, mutta kyläläiset päättivät lähteä Ruotsiin, koska kuulivat, että sen naapurikylä Lisma, Hammastunturin erämään länsipuolella, oli käsketty evakuoitua Ruotsiin. ”Meille tuli kolme suomalaista sotilasta avustamaan lähtöä, mutta he eivät vastaustaneet kylän päätöstä lähteä Ruotsiin. Meidän olisi ollut helppo kulkea lehminemme Saariselän eteläpuolelle maantien varteen kolmenkymmenen kilometrin päähän ja matkustaa eteenpäin autoilla. Ruotsi oli kyläläisistä houkuttelevampi, vaikka meidän oli tehtävä lähes viikon kestävä alkumatka jokea ja metsiä myöten Enontekiön Peltovuomaan. Kylässä oli silloin vain muutamia miehiä, yksi heistä oli isäni, sillä hänet oli vapautettu sodasta ikänsä perusteella.

Venematka Ivalojokea ylös oli hankala koskien ja matalan veden vuoksi. Juoksin siskoni kanssa paljon pitkin rantoja ja vain suvantopaikoissa pääsimme veneeseen. Välillä sain istua härkäporon selässä. Lehmiä talutettiin rantamaita pitkin.

Kyläläiset osasivat tehdä matkaa kohtaamatta mitään yllättävää. Varsinkin miehet tunsivat kaukaisetkin alueet melkein kuin pihansa. Lismalaiset tulivat mukaan puolivälissä ja jatkoimme matkaa yhdessä. Veneet piti jäättä latvavesien rantamaille, mutta muutamia poroja oli kiireestä huolimatta saatu haettua metsistä molemmissa kylissä helpottamaan matkantekoa. Porot kantoivat tava-

Uutuuskirja kertoo Lapin sodan jyräämien ihmisten kohtaloista Lapin sodassa hävitetty Lappi valmistautui elämään uutta normaalia elämää 70 vuotta sitten. Viimeisimmät asukkaat olivat palanneet tai palaamassa evakkomatkoiltaan Pohjanmaalta ja Ruotsista.

Käsitteet ”evakkolainen” ja ”evakkoon lähteminen” olivat ihmisille henkisesti merkittäviä, sillä ne tarkoittivat tilapäistä poissoloa. Kukaan ei halunnut lähteä pakolaisena senkin vuoksi, että ihmiset eivät itse paenneet uhkaa tai sotaa, vaan heidän käskettin lähteä. Viranomaiset päättivät tyhjentää Lapin, Koillismaan ja osan Kainuuta, koska Neuvostoliiton asettamat ehdot aseleposopimuksessa toivat uhkatilanteen alueille, joissa oli runsaasti saksalaisia joukkoja. Ketään ei

kuitenkaan velvoitettu lähtemään ja joka puolelle evakuointialuetta jäi ihmisiä piilopaikkoihinsa.

Inari, Utsjoki ja Petsamo olivat evakuoinnissa erikoisalueita, sillä pohjoisessa Lapissa huomattava osa ihmisistä asui pitkien matkojen ja vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Utsjoen kunnan alueelle ei ollut edes tietä, lukuunottamatta sen lounaista kulmaa Karigasniemeä ja Rovisuvantoa. Suuri osa Inarin ihmisistä oli vesi- tai polkuyhteyksien varassa.

Kuitenkin kaikki nämä alueet piti evakuoida ensimmäisen kiireellisyysluokituksen mukaisesti.

19 n Sota-ajasta o , a monta tarina i yks tässä niistä

roita tai vetivät pienimpiä lapsia”, Juhani Magga kertoo.

Erikoista oli, että miehet molemmista kylistä olivat vain saattamassa naisia ja lapsia. He eivät lähteneet evakkoon, vaan palasivat valvomaan kyliään sen jälkeen, kun olivat saaneet naiset ja lapset Ruotsin puolellle.

Maggan mukaan Kutturasta lähdettiin Neuvostoliiton uhan vuoksi. Kaikkialla pelättiin Neuvostoliiton tulevan sotimaan saksalaisia joukkoja vastaan ja yrittävän vallata Lapin. ”Kauheinta oli, kun ihmiset eivät olleet varmoja pääsystä takaisin. Sitten kesällä 1945 oli mukava lähteä kotiin.

Kylän miehet olivat vastassa rajalla. Molemmat kylät, Kuttura ja Lisma olivat säästyneet tuholta”, Juhani Magga muistelee.

Hän on kertonut evakkotarinansa myös syksyn uutuuskirjaan ”Jätetyt kodit, tuhtotut sillat,” jonka tekijöinä ovat Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari ja kustantajana Otava. Ennakkoesittelyn mukaan kirja kertoo Lapin sodan jyräämien ihmisten kohtaloista: ”Evakot, kotinsa menettäneet ja saksalaissotilaiden kanssa tekemisissä olleet naiset joutuivat kantamaan sodan seuraukset. Kirja asettaa käsitykset Lapin sodasta uuteen valoon. Sota oli irtiotto Saksasta, mutta historiankirjoituksessa sodan väistämättömyyttä on liioiteltu. Mitä löytyy Neuvostoliiton Suomeen kohdistamien miehitysuhkausten taustalta? Olivatko laajat ja traumaattiset evakuointitoimet turhia?”

20

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015

Reijo Timperi eläkkeelle:

Kuntatalous on asiantuntijoiden taitolaji Pasi Ruotsalainen

Inarin kunta on noussut maamme 318 kunnan joukossa taloussijalle 22 vuonna 2014.

Siihen pääseminen on vaatinut pitkään jatkunutta, sitkeää ja määrätietoista työtä, hallinnon järkiperäistämistä, talousrakenteeiden uudistamista ja tiivistä yhteistyötä eri hallinnonalojen, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kesken.

Seitsemäntoista vuotta sitten kaikki oli toisin.

Silloinen kunnanjohtaja sairastui vakavasti, hänen tehtäviään oli hoitamassa useampi henkilö, minkäänlaista johdonmukaisuutta ei löytynyt. Luottamushenkilöt olivat tuuliajolla, päätöksiä ei kyetty tekemään, ja kunnan talous romahti miinukselle.

Pitkähkön sekasorron ajan jälkeen kunnanjohtajaksi valittiin Reijo Timperi, jolla oli aiempaa kokemusta kriisikunnan johtamisesta.

Timperi hermostutti kuntalaiset kertomalla avoimesti tilanteesta, vaatimalla kovaa talouskuria ja rakenteiden uusimista. Hän patisti luottamushenkilöitä ottamaan todellista vastuuta päätöksistään ja työntekijöitä sitoutumaan työhönsä.

- Vuonna 1998 oli mittava lautakuntarakenne ja johtokuntia, joille ei kuitenkaan ollut delegoitu päätösvaltaa. Selkeää toimialakohtaista virkamiesvastuuta ei ollut, ei myöskään toimivaa johtoryhmää eikä kunnollista yhteistoimintajärjestelmää yt-toimintaan. Hajanaisen hallinnon vuoksi palvelujen ohjaaminen ja tuottaminen oli sekavaa, kertailee Reijo Timperi silloista tilannetta.

- Kuntatalous oli täysin kuralla. Silloin oli olemassa vain yksi konserniyhtiö eli Inergia, joka ei tuottanut omistajalle, kunnalle, markkaakaan. Ei ollut lainkaan elinkeino-organisaatiota eikä -henkilöstöä, kunnalla ei ollut Saariselällä mitään maanomistukseen liittyvää roolia, maata ei ollut ”kynsien allakaan”. Kaikkinensa kunta omisti kaavoittamisen kannalta tärkeää maata 1.500 hehtaaria.

- Myös kansainväliset suhteet olivat jääneet retuperälle entisen kunnanjohtajan sairastumisen myötä.

Tuloksellista yhteistyötä Timperin vetämänä ja vastuunsa tuntevien virkamiesten ja luottamushenkilöiden voimakkaalla tuella alettiin sitkeä uudistustyö, johon myös koko henkilöstö otettiin

Reijo Timperi johti Inarin kuntaa menestyksekkäästi seitsemänmtoista vuotta. mukaan alusta alkaen.

Valtuusto on määritellyt selkeästi toimialat ja osastopäälliköiden tehtävät ja vastuut.

- Kunnalla on säännöllisesti ja tarpeen mukaan kokoontuva yhteistyötoimikunta, johon on yhdistetty työsuojeluorganisaatio ja henkilöstöllä on pysyvä edustus johtoryhmässä.

- Vuonna 1998 henkilöstölle oli esitetty säästösopimuksia ja muita heikennyksiä työehtoihin talouden korjaamiseksi, nyt noudatetaan erityisen tarkkaan virka- ja työehtosopimusten kirjainta ja henkeä, ei yritetä tehdä paikallisia erityissopimuksia työehtojen heikentämiseksi.

- Lautakuntarakennetta on yksinkertaistettu. Tällä hetkellä on kolme merkittävää lautakuntaa, ja asioiden käsittelyä on delegoitu.

- On päästy tilanteeseen, jossa nyt eri toimialoilla (hallinto, sivistys, sosiaali- ja terveys sekä tekninen) toimivat selkeästi palvelupohjaiset työyhteisöt. Merkittävin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio palvelujen ja asiakasryhmien mukaan.

Inari joutui muiden kuntien lailla ulkoistamaan terveyspalvelunsa pariksi vuodeksi lääkäripulan vuoksi. Nyt tilanne on normalisoitunut.

Timperi toivoo, ettei kilpailuttamiseen enää jouduttaisi: - Meillä on hyvä, ammattitai-

toinen ja motivoitunut henkilöstö, joka osaa työnsä. Turha kilpailuttaminen ei ole kenenkään edun mukaista.

Talous tasapainoon Alkuaikojen sekavaa taloustilannetta alettiin jäntevöittää yhtiöittämisillä. Siitäkin huolimatta, että vastustus oli rankkaa. Timperi ja kaukonäköiset luottamushenkilöt kuitenkin ymmärsivät, kuinka tärkeä oli saada asiat selkiytettyä ja eri tulosyksiköiden kirjanpito eriytettyä.

- Nyt on toistakymmentä yhtiötä, joiden liikevaihto on lähes 20 miljoonaa euroa, ja Inergia Oy:stä muotoutunut konserni, joka tulouttaa omistajalle yli puolen tuloveroprosentin verran. Lisäksi kunnalla on Tilapalveluja Ruokapalvelu liikelaitokset sekä taseyksiköinä Kalatalouden kehittämisrahasto ja Saariselän kehittämisrahasto.

Elinkeino- ja yrityspolitiikkaan on niin ikään panostettu, samoin kansainvälistymiseen: Elinkeino-organisaatio Nordicassa on neljä henkilötyövuotta ja projektihenkilöstöä.

Lisäksi on Kiinteistökehitys InLike Oy,johon keskitetty palvelu- ja tuotantorakennukset.

- Kansainvälisiin suhteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota niin matkailun kehittämisessä kuin myös palkkaamalla

kv-koordinaattori - Lapissa heitä on kaksi, toinen työskentelee Rovaniemellä.

- Vuosikymmenen aikana Inarin kunta onkin noussut Lapin Yrittäjien mittauksissa kolmen yritysystävällisimmän joukkoon vuotuisissa mittauksissa.

Kaavoitusasioissa on niin ikään edistytty huomattavasti viime vuosina: - Aktiivisen kaavoituspolitiikan edellytys on kunnan maanomistus, jota on lisätty.

Nyt kunta omistaa 2.500 hehtaaria eli maaomaisuus on lisääntynyt 1.000 hehtaarilla.

Saariselällä kunta omistaa maata 16.000 kerrosneliömetriä ja on tehnyt taloudellisesti hyödyttäviä maankäyttösopimuksia vuosikymmenessä kuusi kappaletta (Laatumaa/Metsähallitus).

Näistä merkittävin kattaa rinnealueen.

Tähän on tultu Kunnanjohtaja Reijo Timperi jättää jälkeensä jotensakin hyvin voivan kunnan. Työttömyysaste on verrattain korkea, mutta taloudellisesti Inarilla menee muuten mukavasti.

Timperi on tyytyväinen siitä, että hänellä on ollut onni saada työkavereikseen vahvoja kunnallispolitiikkoja, jotka ovat olleet valmiita ottamaan koviakin vastuita niin tarvittaessa.

Hän kiittää erityisesti Voitto Tervehautaa ja Terho Kinisjärveä, joiden kanssa saatiin paljon hyvää aikaan.

Myös kunnanhallituksilta on parhaimmillaan löytynyt tukea, joka on mahdollistanut uudet innovaatiot ja nostanut Inarin talouden plussan puolelle.

- Yli kymmenen vuotta sitten tuloveroprosentti oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin, nyt se on 0,8 prosenttiyksikköä alhasempi kuin maassa keskimäärin, ja Inarin kunta on noussut vuoteen 2014 mennessä taloussijalle 22 koko maassa.

Kiveen hakattu tilanne ei kuitenkaan ole, varoittelee nyt eläkkeelle jäänyt Timperi: - Tämän hetkinen tilanne voi muuttua nopeasti aivan toiseksi, mikäli tehdään vääriä ratkaisuja. Yhä monimutkaisemmaksi käyvässä julkisen talouden rakenteessa tarvitaan yhä enemmän ammattimaista asioihin perehtymistä ja luottamusta asiantuntijoihin.

- Siinä ei pikkupolitikoinnille tai henkilökohtaiselle pisteiden keruulle ole tilaa, jos asiat halutaan hoitaa kunnolla, painottaa Timperi.

Ritva Savela

Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net

Kaunispää Laskettelurinteet Vaeltajantie Lupukka Uksema

Vaulo

Inarin kunnan ja Saariselkä Oy:n tontit www.inari.fi Metsähallituksen Laatumaan tontit www.laatumaa.fi

Koro

Anteri

Kaarne Uurto

Pulakka

Havutie

Tervas

Suomu

Appis

Vaskis

Vaeltajantie

Kopsus

Vaeltajantie

jantie

RINNEALUEEN TONTIT

Va e

lta

Kulas

Saariselkä Pyhän Paavalin kappeli

Saariselkä

Etelärinteellä ja Laanilan-Kiilopään alueella.

- Suurille rakennusoikeuksille ei juuri nyt ole kysyntää, siksi niitä pilkotaan pienemmiksi, Kaltiokumpu selventää. Taloustilanne on tehnyt tonttikaupan ”hituraiseksi” vähän kaikissa tunturikeskuksissa, mutta kauppa ei ole kuitenkaan täysin seisahduksissa vaan se käy pikkuhiljaa ja painottuu vuokraukseen ja halvempiin, erämaisiin kohteisiin.

Laatumaalla on muutama vapaa tontti Kaunispään Etelärinteellä, joka sijaitsee uuden alueen länsipuolella.

Uusia, pienempiä tontteja on saatu kaavamuutoksella jakamalla isoja tontteja.

Vanhaselässä Laatumaalla on vapaana muutama vakituisen asumisen tontti sekä muutama osavuotiseen asumiseen tarkoitettu tontti. Laanipalossa on loma-asuntotontteja ja Laanilassa kolme tonttia, joista yksi on jo puolitettu kaavaa muuttamalla. Myös Kakslauttasen Kopararovassa pyritään pienentämään vapaiden tonttien rakennusoikeuksia.

Kiilopäälle on tulossa kolme uutta tonttia.

Rinnealueella asketellaan sillalla Inarin kunta on jo myynyt hissiyhtiö Ski Saariselkä Oy:n uusille yrittäjille.

21

- Uusilla yrittäjillä on vahva kehittämisote, Seurujärvi kommentoi kauppaa. Hänen mukaansa rinnekeskuksen siirtäminen lähemmäksi Saariselän keskustaa on lähitulevaisuuden tärkein investointi koko Saariselän kannalta.

Kaupan yhteydessä on tehty aiesopimus siitä, että laajennusinvestointia ja hiihtokeskuksen kehittämistä voidaan katsoa yhdessä kunnan kanssa.

- Kyseeseen voi tulla teollistamissopimus tai muu kuntakonsernin mukanaolo, mutta sitä ei ole tarkemmin sovittu, Seurujärvi kertoo.

Hänen mukaansa Rinnealueen suuri siltatyömaa kertoo jo siitä, että kunta odottaa rinneyhtiön investointia.

Kaava mahdollistaa uuden laskettelurinteen ja kahden siirtymärinteen rakentamisen nykyisestä hiihtokeskuksesta Rinnealueelle. Kaavassa on varauduttu myös useisiin vaihtoehtoisiin hissilinjoihin: pidempään ankkuri- tai tuolihissiin sekä alarinteessä lyhyempään sompahissiin tai ns. mattohissiin, joka kulkisi läpinäkyvässä muoviputkessa noin 100 - 200 metriä loivaa rinnettä ylös.

Teksti ja kuva Helena Sahavirta

Lisätietoa/myynti: Metsähallitus/Laatumaa, Myyntineuvottelija Ulla-Maija Kaltiokumpu. 040 510 3194, ulla-maija.kaltiokumpu@metsa.fi

Kaunispään Rinnealueen tontit valmiina rakentajille

Kaunispään Rinnealueen uusien tonttien kunnallistekniset työt valmistuvat ruskaan mennessä: vesi- ja viemärityöt sekä sähkö- ja laajakaistaliittymät ovat silloin valmiina. Rinnealueella on yhteensä 72 tonttia, joista noin puolet on Metsähallituksen Laatumaan omistuksessa ja loput Inarin kunnalla ja Saariselkä Oy:llä.

- Rinnealueen katutyöt tehdään loppuun ensi kesänä. Tiet saavat painua sorapinnalla talven yli ennen päällystämistä, Inarin kunnan elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi kertoo.

Rinnealueen tonttien myynti on käynnistynyt ensimmäisen kaupan myötä. Vapaana on vielä 71 tonttia, joiden rakennusoikeudet vaihtelevat 300 - 1600 kerrosneliön välillä. Suurin osa tonteista on kaavoitettu kaupalliseen käyttöön.

- Tonteista suurimmalle mahtuisi jopa pieni hotelli tai useita vuokramökkejä, Seurujärvi kuvailee. Kunnan ja Saariselkä Oy:n tonttien hinnat vaihtelevat 66 000 - 350 000 euron välillä.

- Kaunispään huipulle sijoittuva uusi hotellitontti on jo varattu, mutta tontille vedettävän tien vaihtoehtoiset reitit ovat yhä auki, kertoo Laatumaan myyntineuvottelija Ulla-Maija Kaltiokumpu. Laatumaalla on Rinnealueella myös toinen hotellitontti, joka sijaitsee rinteen alaosassa. Noin 10 000 kerrosneliön tontti on yhä vapaana.

Laatumaan tonttien hintahaityari on 69 000 - 320 000 euroa, rakennusoikeudesta riippuen. Myös Laatumaan Rinnealueen tontit ovat vain myynnissä, muilla alueilla tontteja myös vuokrataan. Laatumaalla on vapaita tontteja myös

Rinnealueelle tuleva laskettelurinne ylittää kaavatien leveää siltaa pitkin. Sillalle mahtuvat myös ankkuri- tai sompahissi, tuolihissi rakennettaisiin rinteen viereen.

22

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015 Vesa Luhta

Ruska-aika on liikunnan juhlaa Juha Kauppinen

Pertti Turunen

Jäniskosken riippusilta johtaa Juutuajoen yli.

Niin sanottu EUlenkki Ivalossa Syksyinen Lapin luonto tarjoaa kokijalleen hienoja elämyksiä.

Syyskuun puolivälissä on ruskan loisto kauneimmillaan. Samaan aikaan myös säätilat ovat kuin tehdyt reippaalle luontoliikunnalle. Jo puolen tunnin kävely metsän siimeksessä alentaa tuntuvasti verenpainetta ja auttaa ihmistä rauhoittumaan stressin pyörteiltä.

Saariselän ja Inarin kirkonkylän polut, Ivalon luontopolkua unohtamatta, kutsuvat nauttimaan ruskan väriloistosta ja kevyen liikunnan tarjoamasta virikkeellisestä hyvänolon tunteesta.

Ruska on valmistautumista talveen Ruskan väriloisto syntyy siten, että lehtipuille tärkeä lehtivihreä varastoituu puun runko-osiin. Samalla lehtiin jää enää voimakkaan värisiä ainesosia, kuten keltavärisiä karoteeneja ja ksantofyllejä. Lopulta ensimmäiset yöpakkaset ruskistavat nekin ja syksyn tuulet riipivät lehdet alas.

Ruskan saapumisen ajankohtaa säätelee lisääntyvä pimeys.

Hienosäätöä antavat toki myös säätilat, ennen kaikkea kuivuus ja kesän lämpötilat. Kuivien kesien jälkeen punertavat ainesosat loistavat näkyvämmin.

Parhaimmillaan ruska on Inarissa syyskuun toisella ja kolmannella viikolla.

Lokakuun lopulla lehtipuut seisovat jo paljastuneina ja pakkasen kourissa. Ruskan kirjo lepää maassa ruskahtavina lehtikasoina, kunnes lumi peittää ne. Seuraavana kesänä ne hajoavat lopullisesti maanpinnan karikkeeksi, josta puut imevät uutta voimaa uusiin lehtiinsä.

Väriloiston merkkipaaluja

den palava pensas tai maahisten aarretta valvova virvatuli.

Sellaisen kohdatessaan on kovasieluisemmankin pakko hetkeksi pysähtyä.

halutessaan marssia aina kaukaisten Nattasten välistä Sompiojärvelle saakka. Tällöin tulee varautua kuitenkin myös yöpymiseen.

Kulkumiehen hattua voi nostaa myös tunturiselänteen punaisia mattoja muodostavalle riekonmarjalle. Sen lehdet saavuttavat kirkkaimman punan kaikista Lapin kasveista.

Erinomainen ruskareitti kulkee Saariselältä länteen Kulmakurulle, ja sieltä kohti etelää ja Kutturan maantietä.

Retkeilijän luvattu maa Inarin alueella on nykyään valtava määrä erinomaisia polkuverkostoja.

Pohjoisen ruska on verrattomasti etelän ruskaa komeampaa. Pohjoisen kasvillisuuden antosyaanit leimaavat kasvillisuutta selvemmin punertavaksi.

Mustikan, juolukan ja vaivaskoivun lehdet saattavat loistaa jopa syvän lilan väreissä.

Saariselän liepeiltä lähtee monipuolinen polku Iisakkipäälle.

Sen varrella olevat opastetaulut kertovat alueen geologiasta ja jääkauden muovaamasta maisemasta. Pieniä polkuja vilisee myös Kaunispään rinteellä ja Luttojoen varrella seuraillen talvisia latupohjia aina Kuukkelilammille asti.

Yksinäinen pihlaja tai raita keskellä karua mäntymetsää voi loistaa kuin myyttisten tarinoi-

Laanilan suunnan polut johtavat Kiilopäälle tai kultareitille. Vanhaa Ruijan polkua voi

Vaativammilla reiteillä jalkineisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Monin paikoin joutuu myös kahlaamaan, jolloin kumisaapas on ainoa järkevä vaihtoehto. Saariselän poluista saa lisätietoa infoista.

Polkuja ja reittejä kaikkialla Inarissa Inarin kirkonkylä on sekin satsannut polkuihin. Uusin ja suosituin reitti on toista vuottaan juhliva Jäniskosken polku, joka tekee ympyrän molemmin puolin Juutuanjokea ylittäen sen riippusiltaa myöten mahtavan Jäniskosken pauhuissa. Polkua on moitittukin sen maantiemäisen olemuksen vuoksi, mutta vastaavasti sitä pitkin voi kulkea vaikka lastenvaunujen

kanssa tai pyörätuolilla avustajan kera.

Juutuan retkeilyalueen polkuverkko vie halutessa Otsamolle, Tuulijärvelle ja kauemmaskin.

Pielpajärven kirkko on kaikkina vuodenaikoina yhtä häkellyttävä näky, mutta ruskan kirjomassa koivikossa sen ikiaikainen olemus saa uusia sävyjä.

Ivalon kylän itäreunaa kiertävä Mukkavuopajan-Tavihaaran polku on myös yllättävän moniilmeinen. Opastetaulut kertovat mielenkiintoisia asioita mm. kylän historiasta ja alueen muinaisesta käytöstä.

Nellimin kylänkin kupeesta lähtevät todella antoisat polut Haapakuruun tai vanhalle uittorännille. Luontopolkuja löytyy toki Kaamasta myöten, ja vaellusreittejä aina Sevettijärveltä Näätämöön. Eikä kukaan estä kulkemasta aivan omia polkuja, oman uteliaisuutensa mittakaavassa.

Vesa Luhta

23

Ilmainen näköislehti osoitteessa saariselka.net

Pasi Ruotsalainen

Tie Kolmen valtakunnan rajapyykille etenee Nellimissä Tieyhteys Nellimin kautta Norjaan vauhdittaisi myös mutkaisen Nellimintien kunnostusta.

Yksityistie Kolmen valtakunnan rajapyykille Nellimin Muotkavaaraan valmistuu jo ensi kesänä, jos asiat etenevät Inarin kunnan kaavailujen mukaan.

Tielinja on merkattu maastoon elokuun puolivälissä - vanhalla tekniikalla, koska kaikkialla alueella ei ole kännykkäyhteyttä. Tarkempi tiesuunnitelma valmistuu syyskuussa, minkä jälkeen 6 - 700 000 euron rahoitushakemus tien kokonaiskustannuksista lähtee kunnasta Lapin Leader ry:n kautta Maaseudun kehittämisrahastolle.

Nellim - Pasvik -yksityistien osakkaita tulevat olemaan Inarin kunta, Nellimin yrittäjät ja muut kiinnostuneet 51 %:n osuudella sekä Metsähallitus alle puolella osuudella.

Uusi tie lähtee Paatsjoen sillan takaa vanhalta tieltä, jonka Metsähallitus on luvannut kunnostaa. Uutta tietä tarvitaan noin 10 kilometriä.

- Jos nykyinen aikataulu pitää, niin uusi tie rakennetaan ensi kesänä, Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi lupaa. Kunta on varannut tänä vuonna tien suunnit-

teluun 20 000 euroa ja ensi vuodelle 100 000 euroa.

- Ensivaiheessa matkailutie, tulevaisuudessa läpikulkutie, Timperi luonnehtii tiehanketta. Se voi edesauttaa huomattavasti jo 90-luvulla viriteltyä tiehanketta Nellimin ja Norjan Pasvikin kautta Kirkkoniemeen, sillä läpikulkutiestä jäisi puuttumaan Norjan puolella enää vajaan viiden kilometrin pätkä.

Nellimin kautta Kirkkoniemeen ulottuva ns. Paatsjoen tie on ollut pitkä ja monivaiheinen hanke. Viimeksi se kaatui Norjassa korkeiksi arvioituihin kustannuksiin: Etelä-Varangin kunnanvaltuusto katsoi, ettei kunnalla ole varaa niin hintavaan tiehen. Lisäksi Norjan viranomaiset vaativat tien ympäristövaikutusten arviointia.

Suomessa nykyinen yksityistiehanke on sen verran vaatimaton, että Suomen viranomaiset eivät ole vaatineet sille YVA-menettelyä. Suomen hanke on myös huomattavasti norjalaisten suunnitelmia halvempi. Timperin mielestä Nor-

jassakin riittäisi vaatimattomampi tie ja hän uskoo, että asiasta keskustellaan norjalaisten kanssa vielä uudestaan.

Suomessa tie kulkisi Vätsärin erämaan eteläpuolella, mutta Norjassa tielinjan tuntumassa on Øvre Pasvikin kansallispuisto, joka rajautuu Kolmen valtakunnan rajapyykkiin.

- Norjassa itse kansallispuistoon jouduttaisiin vetämään tietä vain muutama sata metriä, Timperi huomauttaa. Norjassa on Venäjän rajaa vasten 200-metrinen käytävä, johon tie voitaisiin rakentaa.

Vaggatemin kylästä Kirkkoniemeen on jo vanha tie.

Suomessa tiehanketta vastustaa Paatsjoen paliskunta, jonka mielestä tie haittaisi poronhoitoa. Paliskuntain Yhdistyksen mielestä hanke edellyttäisi YVA-menettelyä.

- Muita vastustajia ei ole ollut, viranomaiset ovat olleet hankkeelle myönteisiä. Rajaviranomaisilla on omat ehtonsa, mutta hekään eivät tietä vastusta, Timperi toteaa.

- Kolmen valtakunnan rajapyykki Muotkavaarassa olisi mielenkiintoinen käyntikohde Nellimissä. Nykyään teemme sinne vuoden mittaan yhden tai kaksi retkeä moottorikelkalla, sillä maasto on muuten hyvin vaikeakulkuista, kertoo Erähotelli Nellimin toimitusjohtaja Jouko Lappalainen.

Suomen, Norjan ja Venäjän rajat kohtaavat Muotkavaarassa ja se on myös ainoa paikka, jossa Venäjän rajapyykille pääsee ilman erillistä lupaa.

- Venäjän raja kiinnostaa edelleen eniten keskieurooppalaisia, Lappalainen kertoo.

Rajan pintaan vedetystä tiestä voisi olla pitkällä tähtäimellä sekin hyöty, että tieyhteys joskus saataisiin auki Norjan puolelle ja Nellim pääsisi asemastaan ”pussinperänä”.

- Muotkavaarasta on enää neljä kilometriä Norjan Vaggatemin kylään, Norjassa Paatsjokivartta kulkevan tien päähän. HS

”Hyvää syyslomaa, ihmiset. Levätkää ja rentoutukaa!”

PeeÄrrä-mainoskuva

Vain hyvää sanomista

e lk ä Saarisnyt! saariselka.net

Seuraava lehti ilmestyy lokakuun lopulla.

Ilmoittajia varten olemme kehittäneet kattavia mediapaketteja, jotka tavoittavat asiakkaat kaukana maailmalla ja aivan kotinurkilla: Printtilehti, ilmainen verkkolehti, LED-mainosnäytöt Saariselän torilla ja Ivalossa ja lisäksi useita LCD-mainosnäyttöjä juuri siellä, missä asiakkaat liikkuvat.

Kysy lisää - mikään muu paikallinen mainosväline ei pysty tarjoamaan samanlaista näkyvyyttä. Ota yhteyttä, se kannattaa!

24

Saariselkä Nyt! SYKSY 2015

SAARISELÄN PANIMOLLA 5 1 0 2 .

4 .

1 1 . .4 3Ruskan aikaan:

PANIMO DUO KALLIO & PEHKONEN 3.-9.9

JANNE HIETALA&CO 10.-20.9.

TRUBADUURI MARKKU KETOLA 21.-25.9.

Tule tuttuun tunnelmaan!

SAARISELKÄ INN Saariselän Majatalo

Yli 300 vuodepaikkaa, kyselyt, varaukset: Puh. 044 729 0006, office@saariselkainn.fi

Restaurant

Teeren Saariselän Ruskan

NAISTEN TANSSIT

ti ja to klo 21.

Tahdit takaa:

Oiva Suutari & ZORBAS Vapaa pääsy!

Pub

pesä sydämessä Ravintola avoinna:

klo 14-04, Village-Pub keittiö 14-23 Kahdelta screeniltä: -Valioliigaa, Mestareiden liigaa, Liigaa, Formulaa ym...

• Biljardi • Darts • laaja olutvalikoima

Lasse Hoikka&Souvarit

Ruskan Avajaistansseissa ma 31.8. Liput 15,- ja Ruskan Lopettajaistansseissa ma 21.9. Liput 15,-

Disco & Karaoke joka päivä paitsi tanssiiltoina.

Vapaa pääsy

Tervetuloa viihtymään!

Puh. 016-668 001 fax 016-668 002 teerenpesa.fi Pidätämme oikeuden muutoksiin.