Saariselkä Nyt! Ensilumi 2009

ä e k l s i r a a S nyt!

Ota mukaasi!

Marras-joulukuu 2009

Kieppi uusiutui Tapio Wirkkala Hyvää Nesteellä Kaamosjazz Herkkupöytä Juttua karhusta Souvareilta joululevy

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Saariselän hiihtokausi käynnistyi luonnonlumella

Saariselän Pyhän Paavalin Kappeli Ohjelmat kirkon ilmoitustaululla ja Siulan Infossa

POHJOISEN TAPAHTUMIA

Marraskuu

7.11.-8.11.

7.11.

19.-22.11.

21.-23.11.

21.11.

Saariselän FIS-hiihdot Lapin Keittiömestareiden Herkkupöytä Saariselän Tunturihotellissa Kaamosjazz Saariselällä Camera Borealis - luontovalokuva- ja luontoelokuvatapahtuma Inarissa Saariselän talvikauden avajaiset

Joulukuu 31.12.

Holiday Club Saariselän Uuden Vuoden Gaalaillallinen

Korpikartanon yleellinen hiljaisuus lisää suosiotaan

Matkailuvideokilpailun voitto Rovaniemelle Inarin Menesjärvellä sijaiseva erämaahotelli Korpikartano on varsin nopeasti vakiinnuttanut asemaansa luonnon rauhasta, hiljaisuudesta, ja niin luonnossa liikkumisesta kuin kalastuksestakin nauttivien matkailijoiden parissa.

Korpikartanon rauha on innoittanut myös rovaniemeläisiä matkailun mainosvideoiden tekijöitä Kai Tuomola ja Mauri Lähdesmäki, jotka voittivat alan kilpailun videollaan Luxury of Silence.

Raadin valinta oli yksimielinen.

Se painotti muun muassa videon intensiivistä tunnelmaa ja AV-kerronnan ammattimaista laatua.

Lapin liiton ensimmäistä kertaa järjestämässä mainosvideokilpailussa kilpailun osanottajille arvottiin aihe yhteensä kymmenestä lappilaisesta matkailukohteesta.

Kaikki kilpailutyöt löytyvät YouTube’sta hakusanoilla Arktiset Helmet.

UK-puistoon säiliövessat Urho Kekkosen kansallispuistossa siirrytään puusee-ajasta säiliövessoihin.

Metsähallituksen pyrkimyksenä on poistaa luonnolle vahingollinen käymäläjätteiden valuminen, jotta siitä aiheutuva tunturikasveja uhkaava maaperän rehevöittyminen ja heinittyminen saadaan estettyä.

Vesa Junttilan taidenäyttely Tunturihotellin Lupukkapää -kabinetissa noin klo 21-01 tai sopimuksen mukaan.

0400 693 257

Saariselälle keskiviikkona ja torstaina sataneen 25 cm lumipeitteen johdosta maastohiihtokausi käynnistyi hyvissä ajoin 8.10. Tällä hetkellä on pohjattu luistelulatua välillä Saariselkä – Kiilopää 16 km/ suunta.

Ensilumenladun lumetus on myös käynnissä välillä Saariselkä-Laanila. Lumetuksen etenemistä voi seurata saariselka.fi – portaalin etusivulta.

Maastohiihdon A-maajoukkueen ensilumen leiri pidetään Saariselällä 3.-12.11. ja St1 ryhmä on leirillä 6.-15.11.

Saariselällä 7.11. järjestettävät kansainväliset FIS-kisat toimivat kauden ensimmäisinä tarkkailukisoina.

Rinteet avataan 21.11., jolloin juhlistetaan myös Saariselän talvikauden virallisia avajaisia.

Inarin kunnalle myös saamenkieliset nettisivut Inarin kunnan saamenkieliset wwwsivut (www.inari.fi) on julkistettu lokakuun puolessa välissä.

Sivustot julkaistaan pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kielillä.

Koltansaamen osalta sivustoa täydennetään syksyn aikana käännösten valmistuessa.

Lähtökohta saamenkieliselle sivustolle on tarjota perustieto kunnan palveluista ja toiminnasta kaikilla kunnan kolmella virallisella saamen kielellä.

Tarkoituksena on palvella saamenkielisiä Inarin kuntalaisia. Toivon mukaan sivustosta on iloa muuallakin

asuville saamenkielisille.

Sivusto on jatkoa Inarin kunnan saamenkieliselle www- tiedottamiselle nykyisin julkaistavien kuulutusten ja kunnallisten ilmoitusten lisäksi.

Sivuston saamennuksista vastaavat Saamelaiskäräjien saamen kielitoimiston kääntäjät.

Tällä hetkellä Inarin kunnalla ei ole resursseja suomenkielisten sivujen säännölliseen saamentamiseen.

Inarin kunta toivookin, että sivuilla kävijät antaisivat palautetta saamenkielisten sivujen ajantasaisuudesta.

Valokuvakilpaan ehtii vielä Inarin Luonnonystävät ry:n suuren suosion saaneeseen valokuvakilpaan ehtii vielä ottamaan osaa, mikäli toimii ripeästi. Kuvien on oltava perillä viimeistään tiistaina 10.11. os. Vesa Luhta, PL 115 99801 Ivalo.

Aihe on tänä vuonna ’Mie ja mettä’. Kuvan kohteena ei varsinaisesti tarvitse olla metsä, vaan pikemminkin sen tulee kertoa kuvaajansa luontosuhteesta. Kuvan tulisi lisäksi olla mieluusti Inari-Utsjoen alueelta otettu.

Kuvien tulee olla kooltaan postikorttikokoisia värikuvia, niitä saa lähettää neljä (4) kpl, ne on varustettava nimimerkillä, nimimerkin henkilö- ja yhteystiedot tulee laittaa oheen suljettuun kuoreen. Parhaille kuville jaetaan raha- ja kirjapalkinnot. Kolme parasta kuvaajaa saa lisäksi ilmaisen osallistumisen Camera Borealis-tapahtumaan Inarin Siidassa 21.-22.11., jossa tulokset virallisesti julistetaan. Otoksista tehdään perinteisesti laajempi näyttely Ivalon kirjastoon. Ylituomarina toimii Martti Rikkonen. Kuvat palautetaan lähettäjille kisan jälkeen.

ä k l e s i Saar nyt!

ISSN 1796-7368

12. vuosikerta, verkkoversio osoitteessa saariselka.net Kustantaja: Yrittäjien Joiku Oy Vastaava päätoimittaja, tuottaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo 040 5745 310 pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi Toimittajat ja vakituiset avustajat: Ritva Savela, Vesa Luhta, Pertti Turunen.

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Kannen kuva: ScanStockPhoto

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009 ULTIMA GIFT

ULTIMA JEWELRY

RIEKONLINNA

GIELAS

Birds by Toikka Oiva Toikka 1972

Ultima Thule

Tapio Wirkkala 1968

Design Björn Weckström

Alvar Aalto -kokoelma

LAPINKIHLA + TIMANTTIKIHLA

Vuodesta 1936

Kelta- tai valkokultaa, 8 eri mallia Hinnat 330-1020 €

- upeat lahjaideat ja matkamuistot -

...ja yli kolmesataa muuta sormusta kull kullasta, hopeasta ja platinasta...

Laadukkaita kotimaisia merkkejä Sauso -Nahkahansikkaat, Kaislakerttu -Neuleet, Iittala -Taide- ja käyttölasi, Okay's -Nahkalaukut, Puukkoja -Seitsemältä Sepältä

ULTIMA JEWELRY finest finnish design

ULTIMA GIFT LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Saariselkä • +358 40 728 8448 • www.ultimajewelry.fi

shops open daily: 10.00 - 13.00 14.00 - 19.00

ULTIMA JEWELRY HOTEL GIELAS Saariselkä • +358 40 728 8448 • www.ultimajewelry.fi

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Jazz ottaa kaamoksen vastaan jo 29. kerran!

Nyt mukana hyviä ryhmiä!

Marraskuun 19-22. päivinä kerää perinteinen Kaamosjazz mukavasta musiikista ja kaamoksen hämärästä pitävän kansan Saariselän tuntureille.

Vuonna 1981 ensimmäisen kerran järjestetty tapahtuma on yksi Suomen vanhimmista ja Pori Jazzin jälkeen varmasti tunnetuin jazzfestivaali. Tapahtuman merkittävyyttä lisää se, että ohjelmisto on aina perustunut jazziin, tyyliä ei ole muutettu monen muun tapahtumaan tapaan rockiin tai bailupoppiin.

Kaamosjazz tuo aina lavalle tasokasta kuuntelujazzia sekä kotimaisten että ulkomaisten huippuartistien esittämänä.

Tyylilajit ulottuvat perinteisestä New Orleansista lähtöisin olevasta dixielandistä, swingiin, bepopiin sekä mainstreamiin.

Ryppyotsainen, kokeileva suuntaus on jätetty muille areenoille.

Yksi odotetuimpia esiintyjävieraita saapuu Ruotsista. Carling Family on Göteborgista kotoisin oleva orkesteri, jonka jäseniä ovat; isä, äiti, kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Jokainen heistä on muusikkona huippulahjakas ja musiikillisen taidon lisäksi heidän esiintymiseensä liittyy taidokas lavashow. Jokainen perheenjäsen hallitsee useita instrumentteja ja saavat näin jokaiselle sävelmälle parhaan mahdollisen tunnelman.

Suomeen ovat kotiutuneet jo vuosia sitten maailmanluokan jazzmuusikot, veljekset Marian ja Michael Petrescu Romaniasta ja rumpali Keith Hall

Nicolai. Leonid omaa venäläisten huippumuusikoitten tapaan vahvan klassisen musiikin koulutuksen, ja tämän kuulee hänen huipputeknisissä suorituksissaan. Sekä Stekpanna että Vintskevich vetävät täpötäysiä konserttisaleja esiintyessään ympäri maailmaa.

Vuoden 2009 Kaamosjazz käsittää kaikkiaan 17 konserttia, joissa esiintyy n. 60 muusikkoa 12:ssa eri kokoonpanossa.

Edellä mainittujen orkestereiden lisäksi mukana ovat suomalaiseen parhaimmistoon kuuluvat Pentti Varhama & Miikka Kallio Trio, Artic Swing Band feat. Anthony Johnsson, Erik Siikasaaren Trio. Ulkomaalaisista nimistä mainittakoon tsekkiläinen Jan Stolba Quartet ja brasilialainen duo Terry De Coteau & Italo José.

Muiden muassa suosittu Stekpanna tulee taas Englannista. Heidän muodostamansa trio esiintyy neljässä konsertissa jazzviikon perjantaina ja lauantaina.

Lisäksi heitä kuultaneen virallisten esiintymisten jälkeen syntyvissä jameissa.

Jokaiseen Kaamosjazziin on kuulunut ainakin yksi dixieland-yhtye. Tänä vuonna on vuorossa Alvi´s Dixie Stompers Helsingistä. Orkesteri on yksi harvoista suomalaisista, joiden musiikki perustuu mahdollisimman puhtaasti alku-

peräiseen musiikkiin jazzin syntysijoilta, New Orleansista. ADS:n tyylipuhtaus näkyy myös yhtyeen esiintymisasuissa, värikkäissä paraatiasuissa.

Swingiä tyylipuhtaasti soittava lappilaisjuurinen, ”Suomen levinnein” jazzorkesteri, AAHO on ollut itseoikeutettu vieras lähes Kaamosjazzin ensivuosista alkaen. Osa orkesterin alun perin Lapissa asuneista muusikoista on muuttanut etelään, mutta Lapissa järjestetyt jazztapahtumat vetävät heidät

usein takaisin pohjoiseen.

AAHO on yksi Kaamosjazzin yleisön suosikeista ja on onnistunut saamaan itselleen jopa maanlaajuisen fanijoukon, joka saapuu kaukaakin kuuntelamaan idoliaan.

Brittiläis-skandinaavinen trio Stekpanna on esiintynyt useita kertoja kaamoksessa ja tänä vuonna heidän kokoonpanossaan kuullaan vahvistuksena myös venäläistä kaksikkoa; pianisti Leonid Vintskevich ja hänen poikansa saksofonisti

Tankavaarassa torstaina 19.11 järjestettävät Avajaisjamit käynnistävät Kaamosjazzin 29. kerran ja tapahtuma päättyy sunnuntai-iltana alkaviin Päättäjäisjameihin ravintola Kiepissä.

Perjantaina ja lauantaina jazz soi Tankavaaran lisäksi Saariselän parhaissa ravintoloissa sekä kahdessa gospelkonsertissa Saariselän kappelissa.

Lippuvarauksia vastaanotetaan puhelimitse 016-626158 tai 040-716 3632 sekä sähköpostitse info@tankavaara.fi tai eija.pirinen@tankavaara.fi Ohjelmatietoja päivitetään jatkuvasti Netissä tankavaara. fi/kaamosjazz.

Saariselällä lasketellaan kahdella tunturilla Ski Saariselkä on lumivarma hiihtokeskus, joka on rakennettu kahden tunturin, Kaunispään ja Iisakkipään, rinteille. Rinteet sopivat kaikentasoisille laskijoille.

Hiihtokeskuksessa on tehty turvallisuuteen ja lumetukseen liittyviä parannuksia.

Kaikille laskettelijoille, välineistä riippumatta, löytyy haastetta 1 200 metriä pitkästä streetistä, jossa on paljon eritasoisia boxeja, reilejä ym. Streetiä muotoillaan kauden aikana lumitilanteen ja tarpeen mukaan.

Suksien ja lautojen lisäksi tunturista tullaan alas myös pulkalla: yli kilometrin mittainen pulkkamäki alas kylään on koettava!

Hiihtokoulu opettaa Ski School Saariselkä -hiihtokoulu antaa opetusta aloittelijoista ratalaskun harrastajiin. Laskettelun lisäksi voit opetella lumilautailua, telemarkia, snowkitingia sekä tietenkin maastohiihtoa kuten myös soveltavaa alppihiihtoa, jonka opetusajankohta on

aina sovittava etukäteen.

Hiihdonopettajamme ovat päteviä, innostavia ja kielitaitoisia ammattilaisia.

Opetusta saat aina suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Sopimuksen mukaan opetusta on mahdollista saada myös ranskaksi, espanjaksi, viroksi ja venäjäksi.

Hiihtokoulun alaikäraja on 5 vuotta. Lumilaudalla kuitenkin 7 vuotta.

Välinevuokraus Ski Saariselän vuokraamon valikoimasta, joka pääasiassa koostuu Atomic-tuotteista, löydät itsellesi sopivat välineet. Valikoimaan kuuluvat: lasketteluvälineet, lumilaudat ja kengä, telemarkvälineet, kypärät ja snowscoot.

Välinevuokraamo on avoinna aina rinteiden ollessa auki.

(Lähde: Ski Saariselkä web-sivusto)

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

e lk ä Saarisnyt!

Vain hyvää sanomista

11 vuotta Joka kotiin -jakelu Ivalon alueella viikolla 45

Tour de Barents – hiihdon huipputapahtuma pohjoisessa Huippuhiihdon rahakilpailusarja Tour de Barents jäi toteutumatta viime keväänä venäläisten järjestäjien resurssipulan vuoksi – asian selvittyä kisaa ei aikataulullisista syistä enää ehditty siirtää muualle, joten suurta kiinnostusta herättänyt tapahtuma jouduttiin perumaan.

Ensi keväänä kisataan vain kahdessa maassa; Tour de Barents järjestetään Norjan Vesisaaressa,

Inarissa ja Rovaniemellä.

Kiertue hiihdetään olympialaisten jälkeen 7.11.4.20107.4. Ensimmäiset kilpailupaikat ovat Vadsö, 7.4. ja Inari 8.4., minkä jälkeen Tour de Barents huipentuu Rovaniemen kahteen osakilpailuun 10. ja 11.4.

Sekä naisten että miesten sarjoihin on tulossa maailmancupin parhaimmistoa.

Jokaisessa osakilpailussa kilpaillaan päiväkohtaisista palkintorahoista, sen lisäksi

kiertueen parhaat kilpailevat kokonaiskilpailun rahapalkinnoista. Jännitys säilyy loppuun saakka, sillä viimeinen osakilpailu hiihdetään Gundersen-menetelmällä ja ensimmäisenä maaliin tullut on kokonaiskilpailun voittaja.

Lisäksi ohjelmassa tulee olemaan juniorikilpailusarja alle 20-vuotiaille naisille ja miehille.

Norjan ja Suomen edustajista muodostuvan järjestely-

toimikunnan puheenjohtaja Svein Tore Doermaenen ja pääsihteeri Mauri Haataja ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka Venäjän osakilpailua ei tänä vuonna ole ohjelmassa, voidaan tarjota katsojille ja yhteistyökumppaneille korkeatasoinen kilpailusarja.

- Jatkossa Venäjä ja Ruotsi voivat saada oman osakilpailunsa.

Televisioinnin myötä on tarjolla jännittäviä hetkiä myös kotikatsomoissa.

Tour de Barentsin valmistelutyötä ovat rahoittaneet muun muassa Opetusministeriö, Lapin liitto, Rovaniemen kaupunki, Inarin kunta, Norjan Barents-sihteeristö ja Lapin Urheiluopisto. RS

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Inarin kunnan pääkirjasto vihittiin virallisesti Inarin kunnan peruskorjatun pääkirjaston virallinen vihkiäisjuhla a vietettiin lokakuun puolessa välissä. Kirjaston vihki käyttöön kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, joka totesi totesi Inarin kunnan pääkirjaston olevan nyt entistä ehompi ja tarkoituksenmukaisempi tarjoamaan kuntalaisille monipuolisia kirjasto- ja tietopalveluja.

Ministeri Wallinin mukaan valtion vuoden 2010 budjetissa kirjastotoiminnan kehittämiseen tulee 14 prosentin korotus, mikä mahdollistaa merkittäviä lisäpanostuksia paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen kehittämiseen. Wallinin mukaan kirjastotoimen maksuttomuus on asia, josta tulee pitää kiinni kaikissa olosuhteissa.

Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teu-

vo Katajamaa korosti sitä pitkäjänteistä työtä, jota on vuosikausien ajan tehty, jotta pääkirjaston laajennus- ja saneeraushanke on saatu toteutettua. Valtuuston puheenjohtajan mukaan Inarin kuntalaisista 50% käyttää kirjaston palveluja.

Inarilainen kansanedustaja Janne Seurujärvi korosti tervehdyksessään pääkirjaston uusittujen ja uusien tilojen tuovan Inarin kirjaston tietoyhteiskunnan kehityksen kärkeen. Tilat huomioivat perinteisten kirjaston käyttäjien lisäksi opiskelijoiden tarpeet esimerkiksi nopean laajakaistan ja videoneuvottelumahdollisuuksien kautta.

Seurujärven mukaan ohjelmansa mukaisesti hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen erityisen harvaan

Kulttuuriministeri Wallin kertoi olevansa erityisen iloinen kirjastoon liittyvistä positiivisista tilaisuuksista, ja painotti kirjaston merkitystä vähemmistöryhmille: -Olen kirjastonhoitajan poika ja kuulun kielelliseen vähemmistöön, joten nämä asiat ovat minulle tuttuja ja tärkeitä. Vasemmalla Teuvo Katajamaa ja oikealla Janne Seurujärvi

asuttujen ja saaristokuntien valtionosuusuudist uksesta.

Uudistuksessa huomioidaan pitkien etäisyyksien ja harvan

asutuksen sekä saamelaisuuden lähipalveluiden tuottamiselle aiheuttamat lisäkustannukset.

Uuden lain perusteella Inarin

Mukanperän luontopolku Ivalossa on elämyksiä täynnä Ivalon kylän matkailutarjonta monipuolistuu kertaheitolla, kun kylän kupeelle on rakennettu EU-rahoituksella massiivinen ympärivuotinen patikointi- ja luontopolku palvelemaan sekä liikunnan että luonnonharrastajien toiveita. Polku on elämyksellinen luonto- ja kulttuurikohde vaativammallekin harrastajalle.

valtainen sekametsä. Polun maisemat vaihtelevatkin suuresti, antaen sekä kuulo- että näköaisteille tukuttain kiintopisteitä.

Polun lisäksi on EU-tuella kunnostettu myös alueen umpeenkasvaneita juoluoita. Niitä on sekä ruopattu että veden pintaa korotettu pohjapadoilla vesilintujen paratiiseiksi.

Miten polku löytyy?

Rakenteet palvelevat patikointia

Mukanperän alue sijaitsee kylästä katsoen itään. Polun alkupää löytyy pellon laidasta muutama sata metriä Nellimintien risteyksestä. Toinen pää yltää Vävyniemen kylänosan taakse. Polulle on rakennettu myös yhdyspolut Peuratien sekä Jäähallin takaa Porontien päistä. Osa polusta kulkee katuja ja pyöräteitä pitkin, mutta pääosa sukeltaa komeaan metsärajan kuusikkoon hakeutuen sieltä niittymaisemaan ja Ivalojoen muinaisdeltaan syntyneitten juoluoiden eli paikallisittain vuopajien varsille.

Eri osiin pyritään laittamaan talveen mennessä opasteet ja hotelleista voi kysellä reitin karttoja.

Monipuolinen reitti kulkee lähes pääosin vanhassa ivalolaisessa perinnemaisemassa, jossa kohtaavat vanha ja moderni maatalous sekä lähes luonnontilaan unohtunut kuusi-

Polulle varrelta löytyy myös kolme viihtyisää levähdyspaikkaa sekä 23 taulua esittelemään alueen eläimiä ja kasveja sekä ikivanhaa käyttökulttuuria, unohtamatta erilaisia ympäristöasioita ja geologista historiaa. Polun varteen on ripustettu lisäksi huomiota herättämättömiin paikkoihin 27 lintupönttöä niin pikkulinnuille kuin isommillekin kolopesijöille. Polun kulkijat voivat siten vaikkapa kilpailla keskenään montako pönttöä he katseillaan löytävät.

Polun pohjustus on tukeva ja itse polku leveä ja valaistu, ja se on tarkoitus pitää talvellakin aurattuna nimenomaan patikoijia varten. Polkua ei siis ole tarkoitettu moottorikelkkailun eikä maastohiihdon tarpeisiin.

Polulta löytyy etenkin kesäaikaan

perehtyneemmällekin luontoharrastajalle silmän iloa. Erityisesti lintulajien määrä on huomattava, ja polun varrella voi havaita mm. neljä tikkalajia, kesieurooppalaisten lintumiesten himoamia lajeja, kuten pyyn, taviokuurnan, uivelon ja hyvinä myyrävuosina jopa helmipöllön. Kettujen, metsäjänisten ja jopa hirvien jälkijotoksia näkee lumen aikana, ja vuopajien vesille rakentelevat piisamit keväisin pesiään. Niityt ovat keskikesällä upeassa kukkaloistossa, mielenkiintoisin kasvi on kellosinilatva, joka on Suomen erityisvastuulaji EU: ssa, ja jonka maailmankannastakin suuri osa kukkii Inarin Lapissa.

Alueen käyttökulttuuri on ikivanhaa Mukanperän alue muotoutui jääkauden jälkeen noin 9000 vuotta sitten Ivalojoen muinaisdeltan kohotessa vedenpinnan yläpuolelle.

Luikertelevat juoluat syntyivät sen jälkeen deltan hienoon hiekka-ainekseen, kun joen uoma muutti kulkuaan ajan mittaan. Ihminen ilmestyi alueelle välittömästi metsäkasvillisuuden myötä. Alueelta onkin löytynyt kivikautisia esineitä.

Nykyinen Ivalon kylä alkoi kehittyä noin 150 vuotta sitten. Mukka-

kunta on saamassa lisää rahaa palveluiden tuottamiseen lähes 3,3 miljoonaa euroa.

LENKILLE LUONTOON! vuopaja ja sen jatko-osa Tavihaara muodostivatkin nykyisen Ivalojoen uoman kanssa melkein ympyriäisen saaren, ja aluetta käytettiin sekä hevosten että lampaitten laidunmaana.

Mukkavuopaja oli aikoinaan myös merkittävä kylän miesten kalastuskohde – sieltä pyydettiin etupäässä ahventa ja haukea, mutta myös siikaa sekä talvella madetta.

Harvapa tietää, että Mukkavuopaja on aikoinaan toiminut myös Suomen ja Venäjän väliaikaisena rajana.

Lapin sodan jälkeen venäläisjoukot vahtivat jostain syystä itä-Inaria aina talveen 1946 saakka. Tavoitteena lienee Paatsjoen voimalaitosten saaminen venäläisten haltuun – niin kuin sitten kävikin.

Paikalliset maanomistajat ovat tehneet merkittävän kulttuuriteon luovuttaessaan liikunnan ja luonnon iloista nauttiville luontopolun maapohjan yleiseen käyttöön. Käyttäjien velvollisuus on katsoa, ettei alue ainakaan heidän vuokseen roskaannu eivätkä eliölajit häiriinny.

Lyhytkin liikunta luonnossa rentouttaa alentaa stressiä. Ivalossa paikallista helposti tavoitettavaa luontokohdetta on kaivattu jo kauan.

Vesa Luhta

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Saariselän suurin TEKSTIILIMYYMÄLÄ pohjakerroksessa

KUUKKELIN 30 V. LAHJATARJOUS Kun tekstiiliostosi on vähintään 60e, saat kassalta lahjaksi yhden Souvarilevyn.

Etusi jopa yli 16% (10-15e)

Puh. 016-668 741 fax 016-668 680 email: kuukkeli@saariselka.fi www.plappi.fi/kuukkeli (kotisivumme 1.1.2010 alkaen www.lappi.fi/kuukkeli)

SAARISELÄN PALVELU- JA KAUPPAKESKUS

Kun tekstiiliostosi on vähintään 100e, saat kassalta lahjaksi kaksi Souvarilevyä.

Etusi jopa 20% (20-30e)

Levyjen hinta 15e/kpl Plussakortilla 10e/kpl

Ravintola Kuukkeli

Suosittu, edullinen, hyvä ruokapaikka Ravintola Kuukkeli joka päivä 9-21 Suosittu, edullinen, hyvä ruokapaikka joka päivä 9-21 Goodand and popular restaurant, every Good popular restaurant, every day 9-21day 9-21 Lounas - Lunch klo 11-13 .............................................8,90 Päivällinen - Dinner klo 13-> ..............................................9,90 Lihapullat - Meat balls ............................... 9,90 Savuporokiusaus Smoked reindeer casserole ...................9,90 Broilerin filepihvi Chicken fillet steak ................................. 10,90 Kuukkelin poronkäristys Sauted reindeer of Kuukkeli ................... 14,90 Paistettu Jäämeren lohi Fried salmon from the Arctic Ocean ...... 14,90 Porsaanleike Pork cutlet ............................................... 14,90 Kuukkelin leike -naudan ulkofilepihvi savuporokastikkeessa Beef fillet steak with smoked reindeer meat sauce ................. 15,90

Saariselän latukartta 5,Skiing tracks -map 5,-

Pizzoja ja hampurilaisia Pizzas and Hamburgers

Kaikkea lämmintä ruokaa - myös mukaasi kätevissä mikrobokseissa Warm and ready made meals also take away

• Uutuus!Souvarit-joulu-cd 19,90

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Harri Nurmisen valokuvanäyttely

Lämmöllä tulisieluisista tulisieluisille Pohjoisen ihmisen arjen, elämän ja työn kuvaaja Harri Nurminen omistaa Inarin Siidassa esillä olevan valokuvanäyttelynsä Kueh’tt narood - Kyehti kielâ, suomeksi Kaksi kansaa - Kaksi kieltä, tulisieluisille taistelijoille, koltille ja inarinsaamelaisille, joiden kielen ja kulttuurin tuhoa on povattu vuosikymmenet, mutta jotka ovat jaksaneet taistella olemassa olonsa ja perinteensä säilymisen puolesta sitkeästi ja peräänantamattomasti.

Nurminen on kulkenut Lapissa jo kolmisenkymmentä vuotta, on hämäläisestä syntyperästään huolimatta ottanut omakseen pohjoisen väen ja pohjoinen väki Nurmisen. Tämä heijastuu niin 1980-luvun mustavalkoisista kasvotutkielmista kuin viime vuosien raikkaista värillisistä otoksistakin.

Kuvaaja on päässyt lähelle kuvattaviaan, on löytänyt ihmistensä sisimmän, alkuvuosien varovaisuuden ja arkuuden, ja tämän ajan uudestaan virinneen toivon, taistelutahdon ja ylpeyden omista juurista.

Nurminen on myös teknisesti taitava, hän hallitsee valon ja varjon, löytää kuviinsa monikerroksisuutta, joka kiehtoo ja antaa uutta ulottuvuutta tavallisina pidetyille asioille.

Harri Nurmisen mittava näyttely onkin enemmän kuin kuviensa summa. Se on samalla elävää lähihistoriaa työstä ja taistelusta. Se on vanhojen ihmisten työn uurtamia, väsyneinäkin voimakkaita kasvoja. Se on nuorta iloa ja uuden etsimisen riemua. Se on käsien runoutta ja perinteen elpymisen ylistystä.

Valokuvaajasta on vuosikymmenien mittaan tullut ystävä, joka on ollut mukana ilon ja surun hetkissä, kokenut inarin- ja koltansaamelaisten arkea ja juhlaa. Kaikki tämä on mukana näyttelyssä, jonka poikkeuksellinen lämpö ja läheisyys tekee siitä elämyksen – unohtamatta Lapin luontoa, joka on mukana saumattomana osana näyttelyn ihmisten elämää, ja kuvaajan sielunmaisemaa.

Saamelaismuseon johtaja Tarmo Jomppanen, Tiina Sanila-Aikio, Harri Nurminen ja Satu Aikio; pienten saamelaiskulttuurien tukijoita, vaalijoita ja tulevaisuuden toivoja.

Ritva Savela Näyttelyn satoa: Jo lähes kuolleeksi julistettua inarinsaamen kieltä ja kulttuuria on pystytty elvyttämään kielipesän avulla. Yksi heistä, jotka eivät suostuneet uskomaan kokonaisen kulttuurin häviämiseen on ollut mittaamattoman arvokasta työtä tehnyt Matti Morottaja, joka opettaa kuvassa riekkoansan tekoa Anne Seipiharjulle ja Pekka Moilaselle.

Koltansamelaisuus on iloinen asia – nuoret jaksavat uskoa tulevaisuuteen, ja ottaa oman kulttuurinsa ulkopuoleltakin reippaita vaikutteita Sevettijärven koululla. Meneillään paikallinen Idols-kisa kolttakulttuurin puolesta väsymättä toimineen rehtori Toini Sanilan hilpeässä ohjauksessa.

Lentisturnaus takaisin kotiin Muutaman vuoden Rovaniemellä pelattu lentopalloturnaus, omaa sukua Ruskavolley, palaa nyt vanhoille synnyin- ja kotiseuduille uudistuneena Kaamosvolleyna, kun Saarisellä pelataan turnaus 6.-8. marraskuuta.

Saariselän Areenalla käytävässä kisassa sekä naisille että miehille kolme sarjaa: A-sarja on avoin kaikille, b-sarjaan voivat osallistua kolmosessa ja sitä alemmalla sarjatasolla pelaavat, ja C-sarjaan vuonna 1960 tai ennen sitä syntyneet.

Suositussa mix-sarjassa tulee kentällä olla vähintään kaksi naista/ joukkue.

Lapin Susien lentopalloilijat ja Holiday Club Saariselän myyntipäällikkö Jani Repola (oik.) ovat valmiita turvaukseen.

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

DESIGN CENTER AARIKKA ARTEK FEELMAX GENEVA IITTALA-ARABIA-HACKMAN JOUNI EXCLUSIVE KAIPAUS LAHTINEN LÁSESSOR LUMI ACCESSORIES LUMOAVA MARIMEKKO MHANN MONROE MUUMI NOOLAN NOUNOU PENTIK PIRITA SEIJA RANTTILA RLP SAAMI MUSIC SAUSO PIIA SÖDERGÅRD TIVOLI AUDIO

Laatu. Oikea hinta!

S-MARKETISSA ON JOKA PÄIVÄ EDULLISTA! Paitsi edullisuutta, S-market on myös tasaista laatua ja monipuolisuutta – myös käyttötavaran puolella!

Meiltä löydät elintarvikkeiden lisäksi myös pukeutumisen, asumisen, vapaa-ajan ja kodin pienraudan tuotteita.

Asiakasomistajana keräät lisäksi Bonusta joka kauppamatkalla – JOPA 5%!

Myös polttoaineesta.

h

Saariseläntie 5, Saariselkä, puh. 040 7179 987 Avoinna joka päivä 10-18

info@designcentershop.com www.designcentershop.com

isille

po

jo

ä hyv ä

Palvelemme joka päivä klo 8-21.

la

Yht

ist

ä

e

Tervetuloa edullisille ostoksille!

issuoma

Petsamontie 2 99800 Ivalo puh. elintarvike 044-788 4923, rauta 044-788 4932, tekstiili 044-788 4921

Liisan Lahja Souvenir

Liisa Ikonen 0400 103 952

•LAPINRUMPUJA •PUUKKOJA •KUKSIA•PORONTALJOJA •T-PAITOJA•LAPINNUKKEJA •PALJON PEHMOLELUJA •KÄSITÖITÄ - OMAA TUOTANTOA •HAHTUVA VANTUITA •HUOVUTUSHATTUJA •AAMUTOSSUJA •PALJON ERILAISIA PIENIÄ LAHJA- JA TULIAISESINEITÄ.

•MUODIKKAITA, EDULLISIA KORUJA •UNIIKKEJA JOULUKORISTEITA -OMAA TUOTANTOA •FLEECE-HUOPIA -USEITA MALLEJA JA VÄREJÄ

Lahjakauppa Teerenpesän talossa, Marimekon naapurissa

Tule katsomaan mitä kaikkea...

Lahjatavaroihin nimikointi samaan hintaan!

SAARISELÄN TILAUSLIIKENNE TAMMELA IVALO AIRPORT Tolosentie 201 99800 Ivalo Tel.+358 40 5909540

Fax.+358 16 667790, email. lauri.tammela@luukku.com

VUOKRATAAN / MYYDÄÄN KELOMÖKKI 128 m2 Saariselän Hangasojalla Tiedustelut 0400 693 862

10

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Vakain tuumin ja harkiten...

Ravintola Kieppi uuteen aikaan Hotelli Kieppi ja sen ravintolatoiminta erkautetaan omiksi yksiköikseen siten, että toimitusjohtaja Matti Välitalo jatkaa hotellin johtajana ja markkinoijana, ravintolan toiminnasta vastaavat uusina yrittäjinä Kaija Heinström ja Teuvo Rutanen.

Matti Välitalo on muutokseen tyytyväinen: - Riekkoparvesta eroamisen jälkeen ravintolalle ei oikeastaan ole tehty mitään, ja nyt on korkea aika saada muutosta aikaan. Olen pohtinut toimintojen eriyttämistä jo pitkään, mutta asia on jäänyt siihen, että sopivia, ammattitaitoisia ihmisiä ei ole löytynyt.

Hotelli-ravintola Kieppi on ollut kokonaan Välitalon harteilla, työajasta valtaosa on mennyt hotellin johtamiseen ja myyntityöhön niin koti- kuin ulkomaillakin, aikaa ja voimia ei ole ollut keskittyä erikseen sinänsä varsin kohtuullisesti

toimivan ravintolan uudistamiseen.

- Se on kuitenkin vienyt oman aikansa, ja tuonut omat vastuunsa ja murheensa. Nyt voin hyvällä omalla tunnolla keskittyä siihen, minkä osaan parhaiten, toteaa helpottunut Välitalo.

Kuin vakka ja kansi Espoosta Saariselälle muuttaneet Kaija Heinström ja Teuvo Rutanen täydentävät toisiaan ravintola-alan yrittäjinä. Kaija Heinströmillä on pitkäaikainen ja vankka allround-työkokemus ravintolapuolelta, Rutanen puolestaan hallitsee bisneksen; talouden ja markkinoinnin salat.

Saariselälle tulo ei ollut sattumaa, uusi yrittäjäpari on ollut jo toistakymmentä vuotta innokas alueella kulkija, heillä on ollut mökki tunturissa kym-

menkunta vuotta, ja matkoja Lappiin on tehty useita vuodessa.

Samalla myös alueen palvelut ovat tulleet tutuiksi, ja Kiepin ravintolan mahdollisuudet alkaneet kiinnostaa.

Molempien mielestä ravintolan perusinfra on kunnossa, suuren suurta remonttia ei tarvita. Muutoksiakin toki tehdään. Parhaillaan on menossa työmaa, jossa ravintolan sisäänkäynti muutetaan Saariseläntien puolelle, helpommin saavutettavaksi, helpommin havaittavaksi.

Leppoisa tunnelma, hyvää ruokaa Uudet yrittäjät eivät halua muuttaa Kieppi-ravintolan kotoisen lappilaista tunnelmaa.

He eivät myöskään ole muuttamassa imagoa riehakkaaksi menopaikaksi tai tanssiravin-

tolaksi: - Meillä tulee olemaan akustista musiikkia ja lauluiltoja entiseen malliin. Haluamme tämän pysyvän paikkana, jossa on mukava syödä hyvin, keskustella ja nauttia hyvästä seurasta, kertoo Teuvo Rutanen.

Kaija Heinström puolestaan lupaa, että mitään eineksiin vivahtavaakaan ravintolan keittiöstä ei löydy: - Kaikki tehdään alusta alkaen itse. Huolella ja hyvin. Uutta ruokalistaa sorvattaessa otetaan kaikessa mahdollisessa huomioon lähiruoka. Poro ja kala kuuluvat tietysti listalle. Me haluamme tehdä tästä todella hyvän ruokapaikan, jossa ihmiset viihtyvät, mutta jonne voi poiketa vaikka kuumalle juomalle myös ostosreissulla tai muuten vain kävelyllä oltaessa.

Haave toteutui

”Meillä et maksa lapinlisää” DESIGN HOUSE IDOLIs new exhibition is open...

Armoton paperisota on loppusuoralla, remontti etenee, ja asiat alkavat olla kunnossa. Ravintola avataan marraskuun alussa, uusi sisäänkäynti otetaan käyttöön kuun loppupuolella.

Pitkällisen puurtamisen ja kaupanhieronnan jälkeen Teuvo Rutasella, Kaija Heinströmillä ja Matti Välitalolla on hymylle aikaa.

Ravintola Kiepin uudet yrittäjät ovat tulleet jäädäkseen.

Heille on käynyt niin kuin niin monelle muullekin: Lapin matkat tihentyivät, oleskeluajat pitenivät, ja jossain vaiheessa tuli eteen kysymys, kannattaako ajella maan päästä päähän, kun paikallaankin voi olla.

Molemmat rakastavat Lappia ja sen luontoa - he itse asissa tapasivatkin Lapissa ensimmäisen kerran.

Nyt yhteinen haave on toteutunut; molemmat pääsevät tekemään koulutuksensa ja kokemuksensa mukaista työtä yhdessä, siellä missä haluavat asua ja olla.

Ritva Savela

IVALO puh. (016) 6755 700

www.idoli.fi

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Lasse Hoikka ja Souvarit palkitsee ystäviään

Odotettu joululevy markkinoille Lasse Hoikan ja Souvareitten vuosi on ollut tiivistä ja toimeliasta työtä. On kierretty maata ja mantuja, on julkaistu kaikkiaan 4 cd:tä, mikä lienee alallaan Suomen ennätys. Tästä saavat kiitoksen paitsi uuttera muusikkojoukko myös rovaniemeläinen Studioala ja Pauli Ruuskanen, jotka ovat auliisti antaneet studioaikaa Souvareille.

Uusimpana tulokkaana on pitkään odotettu ja toivottu joululevy, joka sisältää vanhojen tuttujen, turvallisten ja rakastettujen joululaulujen lisäksi kymmenkunta uutta.

- Uusista lauluista oma suosikkini on porilaisen Anna Halikkaan säveltämä ja sanoittama Odotus. Se on erittäin kaunis ja koskettava kappale, jonka uskon muodostuvan uudeksi klassikoksi, kertoo Lasse Hoikka.

Vanhoista suosikeista ovat mukana muun muassa Valkea joulu, Varpunen jouluaamuna, Joulumaa, Kulkuset ja Sydämeeni joulun teen.

Hartaampaa musiikkia edustavat esimerkiksi Maa on niin kaunis, Jouluyö, juhlayö ja Heinillä härkien, joissa on pelkkä yksinkertainen ur-

kusäestys.

Souvarit ovat tottuneet levyjensä myyntimenestykseen, kultalevyjä on tipahdellut lähes kaikista pitkäsoitoista.

Lasse Hoikka ei usko Toivotummat joululaulut-äänitteen pikaiseen ostoryntäykseen: - Levyn myyntiaika on varsin lyhyt, olen tyytyväinen jos pääsemme omillemme. Tämä on enemmän palvelua, sitä että haluamme palkita uskolliset ystävämme heidän toivomallaan tavalla. Toisaalta on tietysti niin, että toivomme levyä ostettavan tämän vuoden jälkeenkin, joululaulut eivät menetä suosiotaan koskaan.

Ritva Savela

Lasse Hoikka ja Souvarit ovat joulunakin Lapin laulajia; uudella levyllä kuullaan muun muassa minkälaisia ovat Tunturin joulu ja Lapin joulu.

11

12 Tervetuloa

Siulaan!

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Siula-talossa

Laadukkaat, kohtuuhintaiset tuotteet vapaa-aikaan ja ulkoiluun

Kirsin Lahja in Made d n a l Lap

Marras-joulukuun TARJOUS! Stefanie-takki

Tuulen ja räntäsateen pitävä, monikäyttöinen.

-30%

Hyvät kuksa- ja puukkovalikoimat.

Niukat hinnat. Veikko Gabriel kaivertaa nimen kaupan päälle!

Ovh.109,(Niin kauan kuin takkeja riittää)

Reettan fleece poncho

Lämminn, ! edulline

19

e Lasten tuotteet aitoa lappilaista käsityötä, omat mallit, vain meiltä!

Johanna hiihtopuku koot: 36-44 takki: tumma lila, housut: musta

Reettan hupputakki

179€

43e

Miehille Jack

koot: S-XXL

179€

Runsas valikoima päähineitä aikuisille ja lapsille!

Omat mallit, useita värejä.

Kuvan punainen myssy

Justin hiihtopuku

22e

koot:164-194 cm

279€

Monipuolinen pipoInari- ja valikoima.

SaariselkäUusimmat mallit. paidat meiltä!

Myös naisten ja Tule lasten kokoja. valitsemaan!

Lasten lakki Porokintaat Lasten haalari

22 18 38

e e e

Tervetuloa toivoo Meimi Kautovuori, puh. 040 5095 218

SUOMEN SUOSITUIN LÄHIKAUPPA Karhun Unskauntuvatakki 80% untuvaa ja 20% höyhentä

89€

Since 1916

Talven aukioloajat: Joka päivä 10-18 Marraskuussa suljettu sunnuntaisin

Laila Horsma 0400 837 128

PALVELEE SAARISELÄLLÄ

JOKA PÄIVÄ

9-21

Saariselän Informaatio- ja liikekeskus

SIULA

i

13

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Tervetuloa Siulaan!

Lasten nurkasta

hippupuoti 19 vuotta, 11 vuotta saariselällä

UUTUUKSIA vauvoille ja lapsille.

arctic design

HIPPU PUOTI

gift shop•souvenirs Erilainen, ihana puoti pullollaan tuliaisia ja lahjoja sinulle ja läheisillesi. Paikallisia käsitöitä: poronluu- ja nahkatuotteita, lapinrumpuja, puukkoja, keramiikkaa, T-paitoja, neuleita, pipoja, revontulitauluja, ym...

Avoinna joka päivä.

UUTTA! Saat kuksaan, puukkoon ym. valitsemasi lapinrumpukuvion ja nimen ilmaiseksi

Tervetuloa shoppailemaan!

Marjo Mustalampi Hippupuoti Siula p. 016-668410, 040 5256 853 hippupuoti@saariselka.fi

Joulun enkeleitä, keramiikkaa

LAITA PARASTA PATAAN - ASTU MAKUJEN MAAILMAAN!

siulan riista ja kala www.siulanriistanjakala.com

siulanriistajakala@luukku.com

HERKKUJA AIDOISTA LAPPILAISISTA RAAKA-AINEISTA: POROSTA, KALASTA, RIISTASTA JA MARJOISTA

Tonttulasta löydät aidon Joulun Tule nyt lahjaostoksille Elämyskauppaan!

Arja ja Tontut toivottavat Sinut tervetulleeksi!

TEE ITSE, TILAA mukaan TAI NAUTI valmiista ATERIASTA PAIKANPÄÄLLÄ: • pÄIVÄN LOUNAS • LOHIKEITTO • PORONKÄRISTYS JA MUUSI kAIKKIIN ANNOKSIIN SISÄLTYY myös SALAATTIPÖYTÄ, LEIPÄ JA JUOMA SEKÄ KAHVI.

Hopea- ja kultakoruja

Revontulitauluja useita kokoja

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

puh. 016-668 330

T-paitoja runsas valikoima. Aik.XS-3XL Lapsille 90-152

Lounas

seisovasta pöydästä

50 9

AVOINNA JOKA PÄIVÄ - TERVETULOA! XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

VENÄLÄINEN OSIO AVATTU Näyttely esittelee historia-, kulttuuri- ja luontoteemojen kautta matkailualueen Luostolta Jäämerelle ja Murmanskista Altaan saakka. Pääsylippuja Siulasta Kuusi upeaa panoraamaesitystä täydentävät näyttelyä.

Esitykset joka päivä klo 11.00, 13.00, 15.00, 17.00 ja 19.00.

Pääsylippuja saatavilla Siulan Info-pisteestä ja Siwasta.

Ryhmävaraukset etukäteen osoitteesta inlike@inlike.fi Avoinna päivittäin klo 9.00-20.30 Siula, Saariselkä

14

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Lapin keittiömestareiden herkkupöytä 18. kerran Saariselällä Pohjois-Suomen suurin ruokatapahtuma katetaan tunturihotliin 7.11.

Lapin Keittiömestarit ry ja Saariselän Tunturihotelli toteuttavat jälleen yhteistyössä ”Lapin Keittiömestareiden Herkkupöydän” Saariselällä isänpäivän aattona. Pitkät perinteet omaava tapahtuma kokoaa yhteen liki 50 lappilaista keittiömestaria ja 650 asiakasta.

Tapahtuman valmistelut alkavat jo keväällä Pohjois-Suomen suurimman ruokatapahtuman toteuttaminen kerää yhteen noin 50 lappilaista keittiömestaria. Tapahtuman valmistelu alkaa toukokuun keittiömestariyhdistyksen kevätkokouksessa, jossa jaetaan keittiömestarit eri työryhmiin. Kesän aikana työryhmät työstävät omia ideoitaan ja lopullinen menu lyödään lukkoon yhdessä lokakuun kokouk-

sessa.

- Tunturihotellin keittiössä pöytää aletaan valmistella jo alkuviikosta, kun itse juhlava kattaus on tarjolla lauantaina, summaa Tunturihotellin keittiöpäällikkö Petri Selander.

650 asiakkaalle kotiin viemisiksi myös ruoanvalmistusvinkkejä Valtakunnallisesti ainutlaatuista herkkupöytätapahtumassa on keittiömestarien välinen yhteistyö ja vuosittainen ideoiden ja kokemusten vaihto.

– Monella keittiömestarilla on juuret Lapissa, mutta työ on vienyt muualle Suomeen. Vuosittain toteutettava tapahtuma antaa erinomaisen mahdollisuuden ammatillisen tiedon vaihtoon sellaisen kollegan kanssa,

Keittiömestari Petri Selander esikuntineen valmistaa unohtumattoman illan

joka työskentelee täysin eri tuotteiden ja asiakkaiden parissa, kiteyttää Lapin Keittiömestarit ry:n sihteeri Martti Kotakorva.

Illallisen aikana mestarit ovat itse kertomassa valmistamistaan ruoista asiakkaille, näin ruokavieraat saavat illallisen lisäksi halutessaan myös valmistusvinkkejä kotiin viemiseksi.

Lapin Keittiömestareiden Herkkupöytää kerääntyy nauttimaan joka vuosi noin 650 asiakasta. Saariselän Tunturihotellin ravintolapäällikkö Petri Laukkanen kertoo, että lähes joka vuosi pöytä on jo ennakkoon loppuunmyyty. – ”Paikkoja on vielä näin lokakuussa jäljellä”, Laukkanen toteaa. – ”Toivomme kuitenkin, että asiakkaat tekisivät pöytävaraukset nopeasti, sillä pöytä varataan varmasti täyteen myös tänä vuonna”, Laukkanen jatkaa.

Tapahtuma loistava esimerkki keittiömestareiden yhteistyöstä Herkkupöytätapahtuman toteuttaminen on upean yhteistyön tulosta.

– Keittiömestarien ja talon välinen yhteistyö on hioutunut vuosien varrella ja on ilo olla tekemässä tällaista tapahtumaa yhdessä, Kotakorva kertoo. Tapahtumassa työskentelee keittiömestareiden mukana myös liki parikymmentä alan opiskelijaa.

Lapin Keittiömestarit siirtävät omaa osaamistaan herkkupöytätapahtuman yhteydessä nuorille, tuleville alan taitajille ja näin osaaminen siirtyy mestarilta kisällille, Tunturihotellista kerrotaan.

Aikamatka metsään Metsähallituksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehty Aikapuu-näyttely on mielenkiintoinen tutustumiskohde erityisesti koululaisryhmille ja perheille. Näyttely kertoo lasten näkökulmasta Metsähallituksen toiminnasta eri vuosikymmeninä. Tarinankertojina ovat eri murrealueilla asuvat lapset, jotka esittävät tarinansa päätteeksi visaisen kysymyksen, jonka ratkaisemalla näyttelyvieras pääsee seuraavalle vuosikymmenelle.

Näyttelyssä esittäytyy kymmenen henkilöä, jotka kertovat omasta elämästään ja suhteestaan luontoon tai metsään omalla murteellaan.

Aikapuu-näyttely osoittaa, kuinka

tiukasti metsät ovat sidoksissa suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Sata vuotta sitten moni perhe asui vielä maalla lähellä metsiä, ja lastenkin oli osallistuttava työntekoon. Usean perheen toimeentulo löytyi metsästä vielä sotien jälkeenkin, ja 1970-luvulle tultaessa ihmisillä alkoi olla jo aikaa ja mahdollisuuksia retkeilyyn. Paitsi teollisuuden raaka-ainelähteenä metsät nähtiin myös monimuotoisuuden kannalta tärkeinä ja suojelun arvoisina. Nämä muutokset näkyvät Aikapuun henkilöiden kertomuksissa.

Tänä päivänä lasten ja nuorten suhde metsään on hyvin moninainen: yksi saa luonnosta innoituksen sisustustekstiileihinsä, toinen ajaa

työkseen metsäkonetta.

näyttelyvierailua.

Metsähallitus on kerännyt vanhoja valokuvia ja esineitä ja säilyttänyt siten oman alansa arvokasta kulttuuriperintöä tuleville sukupolville. Aikapuu-näyttelyssä on esillä monia mielenkiintoisia esineitä, joita on käytetty erilaisissa metsänhoitoon ja -käyttöön liittyvissä töissä. Mitä löytyykään savottahevosen salkusta? Miten toimii veivattava laskukone?

Aikapuu-näyttelyn on tuottanut Metsähallitus ja näyttelyn järjestää Ylä-Lapin luontokeskus. Tämä näyttelyllinen aikamatka lapsuuden luontokokemuksiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin on esillä Siidassa 1.10.2009–20.1.2010. Siida on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-17, maanantaisin Siida on suljettu. Tervetuloa!

Aikapuu-näyttelyyn liittyvä oheismateriaali löytyy internetistä osoitteesta www.luontoon.fi/aikapuu. Opettajat ja vanhemmat voisivat tutustua materiaaliin jo ennen

15

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Ravintola Kieppi on uudistunut perinteitä kunnioittaen RavintolaÊKieppiÊSaariselŠnÊsydŠmessŠÊpalveleeÊmatkailijoita neljŠnnesvuosisadanÊkokemuksellaÊ-ÊnytÊsopivastiÊuudistuneena.

UUSIÊËÊLAÊCARTE TuleÊtutustumaanÊuudistettuunÊËÊlaÊCarteÊ-listaammeÊjaÊjuomavalikoimaamme.ÊPerinteisetÊlounas-ÊjaÊbuffetÊ-pšydŠtÊjatkuvat.

UUSI,ÊMUKAVAMPIÊSIS€€NK€YNTI MarraskuunÊaikanaÊavaammeÊuudenÊsisŠŠnkŠynninÊSaariselŠntienÊpuolelta.

RavintolasaliÊonÊsaanutÊmyšsÊuudenÊilmeen.ÊTuleÊtutustumaanÊuudistuksiin.

KAAMOSÊJAZZÊNIGHTÊJAMÊ21.11.

KaamosÊJazzÊ2009ÊravintolaÊKiepissŠ.ÊLauantainaÊ21.11ÊNightÊJamÊjaÊ sunnuntainaÊ22.11ÊFarewellÊJazz.ÊJazzÊ-lipputilauksetÊKieppiinÊjaÊiltojenÊ LZPPU[`Qp[ S `Kp[ VZVP[[LLZ[H! ^^^ [HURH]HHYH Ä

R AV I N T O L A

RavintolaÊKieppiÊSaariselkŠÊRaitopolkuÊ1Ê99830ÊSAARISELK€ Puh:ÊÊ(016)Ê55Ê44Ê944ÊFax:Ê(016)Ê55Ê44Ê955

Taste the Spirit of Lapland

Varaa ensilumi ja Talvilomasi Kieppiin!

Kieppi on palvellut matkailukansaa uudella kurssilla jo 5 vuotta ja kuudes alkaa joten: Kun varaat matkan marraskuun loppuun mennessä saat seuraavan edun:

7 vrk:n majoituksesta

maksat vain 6 vuorokautta!

Ajalle 1.10. - 21.11.2009 ja 25. - 30.4.2010 Normaalihinta 245,-/henkilö, uusi hinta

210,-

Ajalle 22.11. - 22.12.2009 ja 4.1. - 13.2.2010 Normaalihinta 266,-/henkilö, uusi hinta

228,-

Ajalle 14.2. - 24.4.2010 Normaalihinta 315,-/henkilö, uusi hinta

270,-

Hintoihin sisältyy 7 vrk:n majoitus kahden hengen huoneessa, aamiaiset ja iltasauna päivittäin.

Samalla kun otat puolihoidon etukäteen maksat siitä 16 e (norm.18 e)

Kieppi-Safarit ja Club Nord aloittavat täyden palvelun Safaritalossa:

Kelkkasafarit alk. 70,-/hlö Ryhmille räätälöityjä ohjelmia: huskysafarit, porotilavierailut ym.

Erikoisalennuksia Saariselän alueen majaomistajille kelkkasafareista ja kelkkavuokrista.

Raitopolku 1 Saariselkä puh. 016 55 44 600 reservations@hotellikieppi.fi www.hotellikieppi.fi

Matkailun aluemarkkinointi uusille urille Pohjois-Lapin Matkailu Oy (PLM) kutsui lokakuun lopussa matkailutoimijoita suunnittelukokoukseen, jonka teemana oli ”Alueen yhteismarkkinointi uusille urille”. Suunnittelukokouksessa olivat läsnä matkailuyritysten lisäksi edustettuina Inarin kunta, Pohjois-Lapin Matkailu Oy, Inarin Lapin Matkailu ry ja Elinkeinoyhtiö InLike Oy. Pohjois-Lapin yhteinen aluemarkkinointi oli suunnittelukokouksen avainsana. Todettiin, että alueen markkinointi- ja kehitysyhtiön, Pohjois-Lapin Matkailu Oy: n rahoitus- ja toimintamallit tulee mallintaa niin, että kaikilla alueen matkailutoimijoilla on mahdollisuus osallistua alueen matkailumarkkinoinnin kehittämiseen ja Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n toimintaan yrityksen sijainnista, koosta tai toimialasta riippumatta.

Tämä tarkoittaa voimassaolevien rahoitus- ja toimintamaksumallien täysremonttia.

Inarin kunta osallistuu aluemarkkinointiin, kun yhteiseen markkinointiin sitoutuu laaja joukko alueen yrityksiä ja toiminta saadaan sopeutettua kaikkia matkailutoimijoita palvelevaksi.

Uudenlaisen aluemarkkinoinnin avainkohdiksi määriteltiin yksi ja yhteinen aluemarkkinointi, jossa Saariselkä ja Pohjois-Lapin Matkailu Oy toimivat vetureina, toiminnan suunnitelmallisuus pitkällä tähtäyksellä, Saariselän ja Pohjois-Lapin brandien kohottaminen, uudenlainen rahoitusmalli toiminnalle sekä oikeanlaisen henkilön rekrytoiminen alueen markkinointi- ja myyntityöhön.

Suunnittelukokoukseen osallistuneilla on vahva usko alueen kehittämiseen yhteisvoimin ja halu aukoa uusia uria alueen matkailuyhteistyölle ja sen kautta antaa potkua alueen kehittymiselle.

Matkailujavirran kasvun turvaaminen on saanut pohjoisen väen puhaltamaan yhteen hiileen.

Lentokentistä ja niiden palveluista vastaavan Finavian myyntipäällikkö Thomas Kingelin, Finnairin Suomen myyntiyksikön päällikkö Mikko Turtiainen ja Ivalon lentokentän päällikkö Matti Sorvari painottivat omassa, yrittäjille järjestetyssä erillisessä tilaisuudessaan sitä, kuinka tärkeää on että alueen ääni tulee yhden toimijan kautta. Silloin sen takana tiedetään olevan yrittäjien voimaa ja tahtoa.

16

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Viiden hillan varausjärjestelmä Saariselän Keskusvaraamo Oy on avannut Suomessa pisimmälle jalostetut sähköiset matkailupalvelujen kaupat – Intres 7 –nettikaupan ja Lomashop.net –dynaamisen paketoinnin nettikaupan.

Intres 7 – nettikaupasta asiakas voi ostaa majoituspalveluja sekä erilaisia lisäpalveluja kuten safareita ja muita ohjelmapalveluja.

Lomashop.net mahdollistaa lentäen matkustaville lentopalvelujen, majoituspalvelujen ja lisäpalvelujen ostamisen yhdellä varauksella. Molemmat kaupat ovat avoinna 24h/7pv.

Lentojen ja hotellimajoituksen paketointi on tuttua, mutta ensimmäistä kertaa historiassa pakettiin voi ottaa lennon ja esimerkiksi tunturin kupeessa sijaitsevan mökin. Lisäksi uudessa Lomashop.net -järjestelmässä mökki voi tulla eri järjestelmästä kuin lento.

Järjestelmä ostaa sieltä, mistä halvimmalla saa – matkustaja voi toki valita kalliimmankin vaihtoehdon, mikäli se hänen kukkarolleen sopii; matka- ja palvelupakettiehdotukset tulevat esille hintajärjestyksessä.

Vaivatonta uuden systeemin rakentaminen ei ole

ollut. Maailmanlaajuisen järjestelmän aikaan saaminen on vaatinut vuoden kovaa työtä, luovuutta, osaamista, yrityksiä ja erehdyksiä.

Lopputuloksena on kuitenkin kokonaisuus, jonka avulla voi varata matkat, majoituksen, ruokailun ja ohjelmapalvelut yhdessä paketissa kaikkialta maailmasta.

Mökkiluokitus hilloina Samanaikaisesti uuden varausjärjestelmän kehittämisen kanssa on luokiteltu alueen mökit, joiden taso määritellään hilloina. Yhden hillan mökissä voi majoittua ilman mukavuuksia, kolmella hillalla saa jo kaikki perustarvittavan ja viisi hillaa takaa muun muassa korkeatasoisen keittiövarustuksen suuremmallekin joukolle.

- Hotellien osalta laatuvaatimustaso on ollut jo aiemmin selkeämpi, joten ne ovat jääneet luokituksen ulkopuolelle ainakin vielä tässä vaiheessa, toteaa toimitusjohtaja Merja KotavuopioBossert.

- Asiakas voi tutustua mökkien tasoon Saariselän Keskusvaraamon uudistuneilla

kotisivuilla, joita selaamalla löytää juuri itselleen, perheelleen tai yritykselleen sopivan vaihtoehdon. Sieltä saa myös tiedon siitä, onko halutunlaista mökkiä vapaana haluttuna aikana, näkee mökin sijainnin kartalta, ja pystyy varmistamaan sen, että myös mahdollinen lemmikki on tervetullut. Muun muassa.

- Esimerkiksi aiemmin Saariselällä käynyt, ja silloiseen asuntoonsa mieltynyt, voi selvittää mökin varaustilanteen suoraan netistä, kaikki välityksessä olevat mökit on lueteltu myös aakkosjärjestyksessä nimen perusteella.

Asiakaslähtöisyyttä Keskusvaraamon kotisivuilla on huomioitu hyvin erilaiset matkailijaryhmät.

Siellä esitellään vaihtoehtoja esimerkiksi perheille, yrityksille, luonnonharrastajille ja vakituisille kävijöille. Tämän lisäksi on rakennettu yhteydet keskeisimpiin sosiaalisiin medioihin. Muun muassa Facebookissa on jo Saariselkä-ryhmä.

Uutta tekniikkaa hyödynnetään myös mobii-

lipalveluissa.

Saariselkä. mobi-palvelun kautta asiakas pääsee Pohjois-Lapin lomapalveluihin omasta kännykästään mobiilisivuston avulla.

Toimitusjohtaja Merja Kotavuopio-Bossertin mukaan Lapin lomakeskuksista juuri Saariselällä on panostettu digitaaliseen asiakaspalveluun viimeisten kolmen vuoden aikana: - Lomashop.net –verkkokauppa on syntynyt noin vuoden kestäneen sähköisen kaupankäynnin kehitystyön tuloksena. Kehittämistyötä jatketaan edelleen ja tavoitteena on rakentaa digitaalinen markkinoinnin asiakashoitokonsepti ja välineistö.

Kotavuopio-Bossert painottaa, että netin käyttö lisääntyy voimakkaasti: - Matkailijoiden tekemät varaukset ja kyselyt nettikanavan kautta ovat lisääntyneet tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Tällä hetkellä jo noin 30 prosenttia kotimaisista mökkipalvelujen varauksistamme tulee nykyisen sähköisen nettipalvelun kautta. Odotamme uuden laajemman palvelutarjonnan lisäävän suoria nettivarauksia merkittävästi.

Keskusvaraamossa valmistaudutaan sesonkiin. Sunna Mero (kesk.), Merja-Kotavuopio-Bossert (oik.), Marita Siivikko (vas.), Teija Wiik, Nina Saniola (seisomassa) ja Anastasi Sovetnikova (takana oik.) työntouhussa.

- Uudella palvelutarjonnalla uskomme voivamme saada lisää markkinaosuuksia pohjoiseen matkaavista Lapin elämyspalveluostajista sekä Saariselän matkailijoista. Arvioimme, että uusien investointien avulla tulevan kauden myynti kyetään säilyttämään ennallaan huolimatta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta.

Aivan pikalähtöihin uusi järjestelmä ei sopeudu, vaan varausaikaa pitää olla vähintään kolme vuorokautta. Tämä siksi, että Keskusvaraamo, joka päivittää ohjelmapalveluyritysten varaukset arkipäivisin, on kiinni viikonloppuina.

Mikään ei kuitenkaan estä buukkaamasta matkoja ja muita palveluita edelleenkin ”vanhanaikaisesti” vaikkapa puhelimella, jos äkillinen Lapin kuume yllättää.

RS

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

17

Joulupukin matkaan jo käy...

Jälleen uutta Kakslauttasessa!

Kakslauttasessa on valmistauduttu joulun tuloon rakentamalla Joulupukille ja hänen Muorilleen ikioma Santa´s Resort, missä jouluinen isäntäpari voi ottaa vieraita vastaan omassa talossaan. Tontut tarjoilevat kuumaa juotavaa sekä pipareita koko vierailun ajan.

Lähellä Joulupukin taloa on suuri poroaitaus, missä voi nähdä Pukin ja hänen tonttujensa poroja ja talviaikaan jopa ajaa poron vetämää rekeä!

Tontut tarjoilevat läheisessä kodassa kuumaa juotavaa sekä pikkupurtavaa.

Kesällä porot saavat kuljeskella vapaana omalla alueellaan, mihin niille on rakennettu kaksi turvesuojaa kuuman sään varalle. Tällä alueella vierailijoiden on helppoa nähdä poroja ja ottaa niistä valokuvia.

Joulupukki on tonttuineen rakentanut pitkän, 10 metriä korkean sillan, jota pitkin pääsee suon yli Gold Creekiin. Siellä asustaa omassa mökissään kultatonttu, joka kaivaa kesäisin kultaa yhdessä muiden tonttujen kanssa.

Joulupukilla ja seppä-tontulla on salainen resepti, jonka avulla he luovat miljoonia lahjoja kulta-tontun kaivamasta kullasta. Voit nähdä kimmeltävän valon, kun kulta-tonttu heittää kultahiput ahjoonsa ja lahjat lentävät ympäri maailmaa kuin tekstiviestit.

Kesäisin vierailijat voivat itse kokeilla kullan huuhdontaa kultatontun ja muiden tonttujen opastuksella. Kultatonttu vakuuttaa, että kaikki löytävät vähintään yhden hipun, usein enemmänkin. Ja kaikki löytämäsi hiput saat pitää.

Kultatonttu Räyhä on löytänyt monia suuria hippuja Gold Creekistä, suurin painoi 30 grammaa!

18

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Äärimmäinen pohjoisessa sijaitseva alue, saari tai maa

Inari – Tapio Wirkkalan Ultima Thule ään elementtejä, yhdistelee niitä eri tavoin, ja tuloksena on yksi Suomen tekstiiliteollisuuden merkittävimmistä tuotteista, Seita-sarja.

Arkisen aherruksen ja taiteellisen työn ohella on aikaa tutustua paikallisiin ihmisiin, joista monista tulee perheen todellisia ystäviä. Tapio Wirkkala käy Helsingissä olonsa aikana vilkasta kirjeenvaihtoa saamelaisten ystäviensä kanssa, hän on pidetty ja arvostettu yhteisön jäsen.

Erämaajärven ranta

Tapio Wirkkala, lapsenlapset Sebastian ja Petra Wirkkala kutsuivat häntä Piipuksi.

Lokakuu 2009.

Espoon taidemuseo Emmassa avataan Tapio Wirkkalan veistosnäyttely, jonka päätyönä on Ultima Thule-seinäveistos. Sen äärellä puhutaan paljon siitä, miten Wirkkala sai aiheensa Lapin luonnosta.

Toisinkin olisi saattanut olla; elämän suuret asiat voivat olla kovin pienestä sattumasta kiinni.

Myös luovalla ihmisellä.

Eletään koittavaa kevättä 1958. Taiteilija Tapio Wirkkala odottaa autossaan vaimoaan Rut Brykiä ompelijalta, ja lukee aikansa kuluksi sanomalehteä.

Brykin ompelijalla käynti pitkittyy, Wirkkalalla on aikaa paneutua lehteen kunnolla.

Silmiin osuu yhden palstan pikkuilmoitus: Myytävänä maata Lapissa, ja puhelinnumero.

Kotiin päästyään Wirkkala soittaa, puhelimeen vastaa Lemmenjoella Kirsti Jomppanen, joka kertoo että hänen miehensä tietää asiasta, mutta on porohommissa ja palaa vasta kuukauden päästä. Sovitaan, että Wirkkala hoitaa ennakkomaksun Jomppasen tilille, ja tulee katsomaan paikkaa isännän kotiuduttua.

Kesäloman alettua Wirkkala ottaa mukaansa kymmenvuotiaan poikansa Samin ja suuntaa Lappiin. Maakaupat tehdään, Wirkkala lähtee takaisin kotiin. Sami jää kuukaudeksi yksin Lemmenjoelle Jomppasten hoivaan.

- Se oli hyvää aikaa, muistelee Sami Wirkkala kotonaan Inarin Nitsjärvellä yli viisikymmentä vuotta myöhemmin.

- Käytiin kalastamassa, olin mukana kuljettamassa kultamiehiä veneellä Kultahaminaan, opin tuntemaan Lemmenjokea ja

Tapio Wirkkala Lemmenjoella.

paikallisia ihmisiä.

Saatuaan asiansa Helsingissä kuntoon Tapio Wirkkala tulee Lemmensuun mökille yhdessä vaimonsa ja nelivuotiaan tyttärensä Maarian kanssa.

Syntyy luja yhteys Lapin luontoon, ihmisiin ja kulttuuriin, side joka pitää Wirkkalat kiinni Lapissa jo kolmannessa polvessa.

Lemmensuun taidetta Kuluu kymmenisen vuotta.

Wirkkalan perhe on joka kesä Lemmensuussa, taloa korjataan, kalastellaan, kannetaan vettä, lämmitetään piisejä, tehdään polttopuita; eletään niin kuin ihmiset Lapissa elävät. Lapset kasvavat, oppivat talon töille, pääsevät isän kanssa kokeilemaan, miten puu elää tekijän kädessä.

Jotain poikkeavaakin on.

Isäntä veistää suokurppia ja pitää niistä ensimmäisen oman veistosnäyttelyn ystävilleen Lemmensuun rannassa. Lentokonevanerin kauneus kiehtoo, syntyvät monet ilmavan kevyet, muodoltaan jäntevät työt.

Wirkkalalta tilataan vuoden 1967 Montrealin maailmannäyttelyn Suomen osaston vetonaulaksi mittava taideteos. Taiteilija tuntee maisemansa, tekee pienoismallin yhdeksän metriä pitkään Ultima Thule-teokseen, sen ajan pönkeän veistotaiteen rajat rikkovaan moderniin työhön, jossa voi nähdä lappilaisen maiseman.

Puuseppä Martti Lindqvist toteuttaa massiivisen työn pienoismallin pohjalta.

Keramiikkataiteilija Rut Bryk pitää Lemmensuussa omaa näyttelyään. Hän suunnittelee kesäpaikassa kankaita levittämällä niitylle kutojilla teettämi-

Wirkkala hoitaa pankkiasioitaan Inarin kirkonkylän Yhdyspankissa. Sen johtaja tarjoaa arvovieraalle kahvit jälleen kerran, ja kertoo että hänen pitää soittaa vuorineuvokselle Helsinkiin. Pankkisalissa odotteleva mies haluaa myydä erämaasta Iijärveltä maata. Wirkkala toteaa, ettei kallista puhelua kannata suotta ottaa, ja ostaa maapalan saman tien sitä näkemättä.

Jaakkolan koneella lennetään katsomaan uutta paikkaa, todetaan ettei siellä ole kunnolla edes puita.

Rakennus pitää saada, teetetään kämppä, jonka hirret kuljetetaan muun muassa porokyydillä hankikelien aikana Iijärvelle.

Seuraavana kesänä Tapio ja Sami Wirkkala rakentavat talon paikalleen. Iijärven erämaamökistä tulee uusi, oleellinen osa Wirkkaloiden Lapin maisemaa 1960-luvun puolessavälissä.

Inarin VPK tarvitsi viirin, jotta olisi ollut paremmassa asemassa avustuksia jaettaessa.

Jaakko Kangasniemi, sittemmin muun muassa Lapin Kullankaivajain Liiton puheenjohtajanakin kunnostautunut, valitti oman tunnuksen puutetta Tapio Wirkkalalle.

Siidan taonta Wirkkala osallistuu kiinteästi lomayhteisönsä iloihin ja suruihin. Hän pyrkii omalta osaltaan kehittämään muun muassa paikallisia elinkeinoja, tukemaan saamelaiskulttuuria ja monin eri tavoin auttamaan ihmisiä heidän arjessaan.

Hän hoitaa tarvittaessa ihmisiä lääkäriin, on järjestämässä kalanpurkituskurssia, johon hankkii säilykepurkit maksutta vuorineuvos Sohlbergilta, suunnittelee paikallisen VPK:n viirin ja niin edelleen.

Yksi hanke nousee ylitse muiden.

Sami Wirkkalan kodin ikkunasta aukeaa upea näkymä Sevettijärven tien varrella sijaitsevaan Nitsijärveen, joka tarjoaa perheelle muun muassa loistavat kalastusmahdollisuudet.

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009 tä, pitkälti sen ansiota on myös, että Saamelaiskulttuurikeskus kohoaa muutaman vuoden päästä kirkonkylälle.

Polvesta polveen

Tapio Wirkkalan lähjoitti aikoinaan Ultima Thule-työnsä Suomen Kulttuurirahastolle, joka möi sen Suomen valtiolle.

Taideteoksesta saadulla rahalla perustettiin nimikkorahasto, joka tukee saamelaisnuorten opiskelua. Sebastian Wirkkala Emman näyttelyssä.

Taidenäyttely Lemmensuussa: Tapio Wirkkalan linnut omassa synnyinympäristössään.

Lintu ja lasiteos – saumattomassa yhteydessä luontoon, niin kuin tekijänsäkin.

Inarin kirkonkylän Saamelaismuseo, Tirron kylästä siirrettyt rakennukset ovat ulkomuseona auki vain kesäisin. Tapio Wirkkala ja hänen suuresti arvostamansa menesjärveläinen kunnallismies Erkki Jomppanen ryhtyvät suunnittelemaan ympärivuotista saamelaismuseota, rakennusta johon voi kerätä myös muuta saamelaiseen kulttuuriin liittyvää esineistöä.

Asiaa pohditaan, piirrellään joitain luonnoksiakin. Valtiota erillinen saamelaismuseo ei kiinnosta sitkeästä lobbaamisesta huolimatta.

Erkki Jomppasen ja Tapio Wirkkalan aika loppuu kesken.

Pojat Tarmo Jomppanen ja Sami Wirkkala päättävät jatkaa isiensä unelman toteuttamista.

- Opetusministeriötä enempää kuin valtiovarainministeriötäkään saamelaismuseohanke ei kiinnostanut ollenkaan. Sieltä tuli pelkkää kielteistä palautetta.

Me mietittiin ja mietittiin, miten asiaa saisi eteen päin, muistelee Sami Wirkkala.

- Loppujen lopuksi se oli kyllä täysin yhden maratoonarin ansiota, että rakennus nyt on Inarin kirkonkylällä.

Samin maratoonari on Eu-komissaari Erkki Liikanen, joka ottaa asian heti tosissaan, hoitelee hankkeelle Suomen ensimmäiset EU-rakennusrahat, ja asettaa niin opetus- kuin valtionvarainministeriönkin seinää vasten.

Vielä peruskiven muurauksen yhteydessä asianomaiset virkamiehet jupisevat siitä, miten heidän ylitseen on kävelty mennen tullen.

Niin toteutetaan yksi Tapio Wirkkalan unelma; arkkitehti Juhani Pallasmaa suunnittelee rakennuksen, Sami Wirkkala toimii näyttelyarkkitehtina ja Tarmo Jomppanen on museonjohtaja.

Siida tuo koko Inarin kirkonkylälle aivan uutta elämää ja työ-

Saamelaismuseorakennuksen suunnittelun ja rakentamisen aikana Sami ja Christa Wirkkala ovat paljon Inarissa ja huomaavat viihtyvänsä hyvin.

- Silloin alkoi kypsyä ajatus siitä, että voisimme muuttaa tänne lopullisesti eläkkeelle päästyämme. Aloimme katsella sopivaa paikkaa itsellemme, ja loppujen lopuksi saimme ostettua Nitsijärven rannalta huonokuntoisen talon, jonka remontoimme.

- Lapset ovat olleet aivan pienestä alkaen kaikki lomat Lapissa ja viihtyvät täällä hyvin.

Meillä on Iijärven mökki vapaaajan asuntona, jonne voi mennä viettämään erämaaelämää ilman mukavuuksia, jos sitä halutaan, kertoilee Sami Wirkkala.

Kolmannen polven lapinhullu Sebastian viettää työnsäkin puolesta paljon aikaa pohjoisessa.

Hän työskentelee muun muassa lasketteluvälineiden parissa.

Tapio Wirkkala kuolee Sebastianin ollessa juuri ja juuri kouluikään ehtinyt. Hän muistaa isoisänsä isona ja lämpimänä ihmisenä, jonka vieressä on mukava köllöttää, ja jonka yli on mukava kiipeillä sängyssä.

Toinen - ja ehkä tärkeämpi muistikuva on isoisä veistämässä.

- Me sanottiin häntä Piipuksi, koska hänellä oli piippu aina suussa silloinkin, kun hän oli lopettanut tupakanpolton. Hän antoi ensimmäisen puukon minulle ollessani kolmivuotias, ja muistan hyvin kuinka istuimme yhdessä rannassa veistämässä voiveitsiä.

Wirkkalan Ultima Thule, äärimmäinen pohjoisessa sijaitseva ranta tai maa on Inari, Lemmensuu, Iijärvi. Alue, josta myös Rut Bryk saa vaikutteet muun muassa viimeiseksi suureksi työksi jääneeseen keramiikkareliefiin Jäävirta, jonka hän suunnittelee tasavallan presidentin virkaasuntoon, Mäntyniemeen.

Tapio Wirkkala jättää lähtemättömän jäljen Inariin, hänen taiteensa ja työnsä pohjoisessa on rakkaudenosoitus Lapille, sen ihmisille ja luonnolle.

Ritva Savela Kuvat: Sami Wiekkalan perhealbumi, Ritva Savela

Saariselällä Tapio Wirkkalan Iittalalle suunnittelemaa tuotantoa on myynnissä ainakin Riekonlinnan ja Gielashotellin Ultima Jewelry -liikkeissä ja Teerenpesäravintolan naapurissa Design Center’issä.

19

20

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Tuttua aluetta ja taloa mukava myydä

Petri Saastamoinen - mies yhtä hymyä. Työtä on ja haasteita on. On myös intoa ja työniloa muillekin jakaa.

Laman peikon yrittäessä parhaansa mukaan lannistaa myös matkailun toimijoita Saariselän Tunturihotellin myyntipäällikkö Petri Saastamoinen näyttää rennolta, hyväntuuliselta – ja kiireiseltä. Masennuksesta ei ole tietoakaan.

- Totta kai taloudellinen taantuma on näkynyt ja näkyy jonkin verran toteutuneessa tilauskannassa. Toisaalta on niin, että myös asiakkaiden käyttäytyminen on muuttunut uudistuneen tietotekniikan myötä. Nyt varaukset tehdään huomattavasti entistä myöhemmin, toteaa Saastamoinen.

- Ihmiset pystyvät internetin kaut-

ta etsimään uusia kohteita, tekemään hintavertailuja, ja odottamaan sitä, että hinnat mahdollisesti laskevat, mikäli matkailijamäärät vähenevät.

Saastamoinen vakuuttaa kuitenkin, että polkumyyntiin ei ole tarvinut mennä. Hänen mukaansa tulos lasketaan kuitenkin euroissa, joten volyymin kasvattaminen alehinnoilla ei ole järkevää.

- Normaalien sesonkivaihteluiden mukaisesti olemme pystyneet hinnoittelemaan majoituksen. Asia on pysynyt hyvin näpeissä.

Saastamoinen uskoo, että Tunturihotellin monipuolisuus on valttia tiukassakin taloudellisessa tilanteessa: - Meillä on kaikkiaan 260 huonetta kuudessa eri kategoriassa, mikä totta kai antaa asiakkaille valinnan varaa. Jos otetaan vaikkapa normaali ensilumen hiihtäjä, jolle

on tärkeintä se, että pääsee ladulle ja majoittumaan edullisesti, hän tarvitsee huoneen, suihkun ja tilan suksien huoltoa varten.

- Toisaalta on vaativia yritysasiakkaita, joille noin vuosi sitten valmistunut neljän tähden Gielas pystyy tarjoamaan saunalliset huoneet ja oman parvekeen.

- Norjalaiset majoittuvat mielellään perheittäin, ja siihenkin toivomukseen pystytään vastaamaan, ja kaikkea siltä väliltä, luettelee Saastamoinen talonsa majoitusmahdollisuuksia.

Hän luottaa lujasti siihen, että myytävänä on hyvä tuote: - Ei peloittanut aloittaa vuoden alussa töitä tässäkään taloudellisessa toimintaympäristössä. Haasteellista tämä toki on.

Tunneside alueeseen

Työrupeamaa Tunturihotellin myyntipäällikkönä ei vielä ole täyttä vuottakaan, mutta Saariselällä Petri Saastamoinen on toiminut koko ikänsä.

Paljasjalkainen helsinkiläinen sai kuvainnollisesti nutukkaat varpaittensa suojiksi kolmen kuukauden ikäisenä.

Silloin perhe muutti isän perässä Saariselän maisemiin – ristiäiset pidettiin Kiepissä.

Pojan isä oli ohjelmapalveluyrittäjä, jonka mukana Petri kulki termospullon kokoisesta alkaen, sai kantapään kautta ensimmäiset oppinsa, hankki nelivuotisen myynti- ja markkinointikoulutuksen, toimi yrittäjänä viitisen vuotta isänsä jalanjäljissä, ja lähti vastaamaan uusiin mittaviin haasteisiin Saariselän Tunturihotellissa.

Hänet on opittu tuntemaan myös esiintyjänä, jonka monet estradihahmojen viesti rakennetaan tarkkaan asiakkaan mukaan. Jokainen kerta on omanlaisensa, jokainen asiakaskunta omanlaisensa.

- Esiintymis ja myyntitilanne ovat oikeastaan varsin samanlaisia, pohtii Petri Saastamoinen.

- Kumpaankin täytyy valmistautua huolellisesti, ottaa selville asiakkaan taustat ja tarpeet, ja pistää itsensä peliin kokonaan.

Se ei välttämättä ole helppoa, mutta muuten ei saa kunnollista lopputulosta. Ei ihmisiä petetä teeskentelemällä, jos et ole oikeasti asian takana, se näkyy väistämättä.

Petri Saastamoinen jatkaa esiintyvänä viihdetaiteilijana oman yrityksensä puitteissa edelleenkin.

Hän tekee keikkaa toisten hotellien ja eri ohjelmapalveluyritysten puitteissa:

Nuorisomusiikki edelläkävijänä

Saamelaiskäräjät on palkinnut saamenkielistä rock-musiikkia soittavan SomBy-yhtyeen 3 500 euron suuruisella palkinnolla.

SomBy-yhtyeen muodostavat lahjakkaat musiikintekijät, jotka edistävät saamelaista nuortenkulttuuria. Nykyisellä kokoonpanolla bändi on soittanut marraskuusta 2007 lähtien.

Yhtyeessä soittavat Miira Suomi – laulu, Milla Pulska – koskettimet, Oula Guttorm – kitara, Juho Kiviniemi – basso ja Unna-Maari Pulska – rummut.

Yhtyeen jäsenet näyttävät esimerkillään, että musiikin tuottaminen sekä saamelaiskulttuurin edistäminen ovat mahdollisia yhtyeen jäsenten pitkistä välimatkoista huolimatta.

Milla opiskelee musiikkia Rovaniemellä, Miira on lukiossa Sodankylässä ja Unna-Maari opiskelee Oulun musiikkilukiossa. Oula asuu Inarissa ja Juho Ivalossa, molemmat käyvät

Ivalon lukiota.

Bändi solmi levytyssopimuksen Tuupa Records Oy:n kanssa helmikuussa 2008 ja EP ”Čáhppes Lasttat” ilmestyi 24.5. Yhtye jatkaa saamenkielisen musiikin tuottamista, ja uusi julkaisu on jo tekeillä. Kokoonpano on myös aikaisemmin saanut tunnustusta, sillä se oli vuoden 2009 Sámi Grand Prixin voittaja.

Kilpailun palkinto luovutettiin Kautokeinossa Norjassa. Lisäksi yhtye on tehnyt lukuisia keikkoja ympäri Pohjoismaita.

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on vuoden 2009 kesäkuussa antanut myös toisen tunnustuksen. Kulttuuritunnustus annettiin Helena Valkeapäälle ja Anni-Marja Valkeapäälle pitkäaikaisesta saamenkielisestä kirkollisesta musiikkityöstä. Tunnustus ojennettiin saamelaisten ekumeenisten kirkkopäivien yhteydessä Inarissa.

- Minulla on hyviä ystäviä eri yrityksissä, ja yhteistyö jatkuu edelleen.

Kehitystä tarvitaan Tällä hetkellä Petri Saastamoinen ei näe suuria uhkia Saariselän tulevaisuudelle. Alueella on hyvä maine, asiakaskunta on sesongeista riippuen hyvinkin erilaista, ja monipuoliset palvelut kehittyvät edelleen.

Haasteet ovat kuitenkin suuria. Kansainväliselle asiakaskunnalle on internet-palvelujen myötä tarjoutunut yhä parempi tilaisuus tutustua uusiin lomakohteisiin.

Pian ei puhuta enää pelkästään tunturikeskusten kiihtyvästä kilpailusta, vastaisuudessa käydään kilpailua muiden maiden, muiden maanosien kanssa.

Saastamoisen mukaan Saariselän kaltainen alue kaipaa tapahtumia, jotka voitaisiin sijoittaa nykyisin hiljaisempiin aikoihin.

- Meillä on hyvä, innostunut porukka, ja muun muassa erilaisia tapahtumia kehitellään koko ajan.

Paikalleen ei saa jäädä, eikä luottaa pelkästään jo olemassa olevaan. Meillä on oman talon puitteissa jo pitkään toiminut hyvin Keittiömestareitten herkkupöytä, joka kerää vuosittain kuutisen sataa herkuttelijaa eri puolilta Suomea, Jänkhällä jytisee on kahtena viime vuonna koonnut yhteen yli kaksi tuhatta motoristia, ja 60´sja 70´s-teemaillat ovat olleet suosittuja. Tällä hetkellä on ensi arvoisen tärkeää saada sesonkia jatketuksi, ja teemme aktiivisesti työtä, jotta siihen päästäisiin, lupaa Saariselän Tunturihotellin myyntipäällikkö Petri Saastamoinen.

Ritva Savela

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

21

Paikkakunnan parhaat pullat

Hyvää tuoksua ja erinomaista makua kukkurakaupalla.

Saariselän Nesteen ovi käy säännöllisesti hiljaisenakin aikana. Siitä on tullut kohtauspaikka, jossa käydään syömässä pikkusuolaista, juomassa kahvit ja nauttimassa erinomaisesta pullatarjonnasta. Nesteen oma leipuri tulee töihin anivarhain ja pitää huolen siitä, että heti kahvilan auetessa tarjolla on monenmoista maukasta mussutettavaa.

- Sesongin ulkopuolella leivotaan pääasiassa pullaa, kun väkeä on enemmän liikkeellä tehdään myös muun muassa erilaisia suolaisia piirakoita, toteaa kahvilavastaava Mari Aikio.

Saariselällä on jatkuvasti menossa erilaisia työmaita, joiden työntekijät piipahtavat tauon aikana paikalla, samoin muu vakinainen väki. Nurkassa oleva televisio välittää valtakunnan uutiset, paikalliset tapahtumat kerrotaan suusanallisesti siinä kahvia hörppiessä.

Monen palvelun paikka Paitsi polttoaineaseman ja kahvila-myymälän tarjoaa Saariselän Nesteen ahkera joukko paljon muita palveluita.

Takahuoneessa sijaitsevassa varastossa on kymmeniä haalareita, joista löytyy sopivia joka lähtöön; pienin taitaa olla suunnilleen kokoa 60 senttiä tai ainakin lähelle sitä, ja suurimpiin mahtuu hyvin neljän x:n mieskin. Samoin esimerkiksi kelkkasafareille meneville on tarjolla tietysti niin kengät, alusmyssyt, käsineet kuin kypärätkin.

- Kelkkasafarit ovat yksi ohjelmapalvelun muoto, olemme käyneet muun muassa Jäämerellä asiakkaitten kanssa, kertoo Mari Aikio.

Nesteen isäntä, Jari Tiainen on myös koneurakoitsija, joten kiireitä riittää niin vilkkaana sesonkiaikana kuin muulloinkin, silloin jolloin matkustavaisia on vähemmän ja tunturissa

hoidetaan välttämättömiä korjaus- ja kunnostustehtäviä. Hän on omalta osaltaan huoletimassa myös talvisista lumitöistä.

Hevostyttö

Ratsastus kuuluu Mari Aikion harrastuksiin, ja myös asiakkailla on ollut mahdollisuus päästä hevosen selkään niin halutessaan – ja pohjoisen parhaaseen tapaan talon piirissä on myös kilpahevosia, joiden kanssa käydään raveissa.

- Niissä menee vähän niin kuin muussakin elämässä, joskus pärjätään paremmin, joskus ei, naurahtaa Mari.

Neste valmistautuu ensilumen turisteihin, hiljaisen ajan kuusi työntekijää saavat tiukimman sesongin ajaksi saman verran väkeä lisää töihin, jotta palvelu olisi mahdollisimman tehokasta ja asiakasystävällistä.

Pullavuori hupenee taas entistä vauhdikkaammin.

Ritva Savela

VUOKRATAAN / MYYDÄÄN Nesteen myymälän Mari Aikio (tiskin takana) ja Jari Tiaisen Eveliina-tytär, joka on jo kolmannen sukupolven asiakaspalvelija Saariselällä. Isoäiti Lyyli Huhtamella tunnetaan muun muassa erinomaisesta majahuollosta ja hyvästä ruoasta.

KELOMÖKKI 128 m2 Saariselän Hangasojalla Tiedustelut 0400 693 862

22

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Tarinoita ja totta karhusta Karhu on ihmisen kaltainen, karhu on pyhä. Karhu on jumalan poika ja puoliksi ihminen itse.

Kuninkaat ovat polveutuneet karhuista ja karhu itse on metsän kuningas.

Tarinat ja myytit kertovat karhun osuudesta ihmisten kulttuurissa ja niiden määrä variaatioineen on valtava.

Uskomukset karhusta ovat hyvin kansainvälisiä – samanlaisia myyttejä on kerrottu leiritulilla ympäri pohjoista pallonpuoliskoa. Se tarkoittaa niiden edustavan ihmisten vanhinta uskomuskerrostumaa.

Miksi karhusta tuli pyhä?

Karhun silmiin pistävä yhdenkaltaisuus ihmisen kanssa ei jäänyt huomaamatta muinaisihmiseltä. Samalla kun karhu oli pelottava uhka, se oli myös tärkein kanssakumppani suurten metsien maailmassa. Ihminen kilpaili karhun kanssa metsien ja luonnon herruudesta. Ylivoimastaan huolimatta ihminen kunnioitti karhua, sillä karhu oli yksinkertaisesti pyhä. Ihmismäiset piirteet karhussa sekä erityisesti kyky talviuneen hahmottuivat ihmisten silmissä jumalan lahjoina.

Karhujen oletettiin hallitsevan jopa aurinkoa; karhuthan katoavat talviunille ajaksi jolloin aurinko näyttäytyy vähimmin.

Karhuilla onkin lukemattomia yhtäläisyyksiä ihmisten kanssa. Mielikuvitusta kiihottivat karhujen ruumiin muoto ja kyky nousta kahdelle jalalle, kanta-astumisesta johtuva samanlainen jalanjälki, kasvojen piirteet sekä ruokavalion ja ulosteen samanlainen koostumus.

Karhuilla on myös lähes yhtä pitkä kantoaika kuin ihmisillä ja karhuja vaivaavat samat tauditkin. Niveltulehdus, tuberkuloosi, keuhkokuume, peräpukamat ja hampaiden reikiintyminen ovat tuttuja

karhuillekin.

Karhut kykenevät myös kyynelehtimään ja - mikä erikoisinta – masturboimaan.

Suurpedon selittämätön suuntavaisto Suomessakin esiintyvä ruskeakarhu on toiseksi suurin maapeto maailmassa jääkarhun jälkeen. Läntisessä Euroopassa niitä esiintyy nykyään korkeintaan 2500 yksilöä, niistä suurin osa Fennoskandiassa. Ruskeakarhu on levinnyt kuitenkin koko pohjoiseen hemisfääriin Siperiaa ja Pohjois-Amerikkaa myöten. Amerikkalaiset harmaakarhu ja kodiakinkarhu luetaan ruskeakarhun alalajeiksi, viimeksi mainitun urosyksilöt saattavat painaa lähes 400 kiloa, naaraatkin yli 200 kiloa.

Hämmästyttävin piirre karhuissa on niiden ilmiömäinen muisti ja suuntavaisto. Muistinsa avulla karhu kykenee hallitsemaan melkoisen laajaa aluetta ravintoa haeskellessaan. Sen suuntavaisto on suorastaan selittämätön. Jopa satojen kilometrien päähän vieraalle alueelle nukutettuina siirretyt karhut ovat kyenneet palaamaan suorinta tietä takaisin tutuimpaan

ympäristöönsä. Karhujen vetäytyminen talvipesäänsä sisältää sekin hämmentävää harhauttamistaitoa, joidenkin yksilöiden tiedetään hakeutuneen pesään jopa takaperin astelemalla. Ilmiömäistä on myös kömpelöksi luullun karhun nopeus – se voi saavuttaa hetkellisesti jopa 70 kilometrin tuntivauhdin.

Kristinusko kitki karhu-uskon Ennen kristillistä aikaa karhunpalvelus oli jumalanpalveluksen muoto. Karhulle uhrattiin, karhua rukoiltiin, ja vaikka sitä metsästettiinkin, niin hengenriiston jälkeiseen lepyttämiseen uhrattiin jopa viikon mittaiset peijaiset, sillä karhun uskottiin olevan täydessä ymmärryksessä vielä kuolleenakin.

Karhun oletettiin ymmärtävän myös puhetta. Tyypillistä olikin, että metsästäjä väitti ääneen jonkun muun surmanneen karhun. Sekä Siperian hantit että suomalaiset sanoivatkin: - En minä sinua surmannut, sen teki venäläinen…

Kristinuskon tulo muutti kaikki muinaiset pyhät pahoiksi, pyhästä luvusta seitsemän tuli valehtelijan luku, ja karhunpalvelus sai jo sanana äärimmäisen negatiivisen sisällön. Kristinusko pyrki riistämään karhuilta niiden arvovallan kansan keskuudessa ja kirkon mukana levitettiin karhuista uuden tyyppisiä legendoja, joissa karhu esiintyi seksuaalisena paholaismaisena viettelijänä. Kansansatuihin sisältyi samoihin aikoihin näkemys kömpelöstä ja helposti pui-

jattavissa olevasta karhuista.

Karhut tavallaan häpäistiin tekemällä niistä hirviöitä tai typeryksiä. Kun karhu oli riisuttu pyhyydestään, siitä oli helppo tehdä pelkkä vaarallinen eläin, joka oli syytä lopettaa aina kun mahdollista. Mutta varsinkin metsästäjien keskuudessa karhuun suhtauduttiin vielä viime vuosisadalle saakka kunnioituksensekaisin riittimenoin.

Tänäkin päivänä ihmisen tavatessa jälkiä metsässä teuhanneesta karhusta alkaa mieli jotenkin yletä, olo muuttuu levottomaksi, itse ympäröivä luonto kasvaa merkityksellisemmäksi. Ties vaikka juuri tuon kiven takana itse kontio lymyilisi…

Vesa Luhta Kirjoittaja on inarilainen luontoasiantuntija Kuvat:Pertti Turunen perttiturunen.fi

23

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Tule rinteisiin jo marraskuussa Lumivarma rinnekohde kahden tunturin, Kaunispään ja Iisakkipään, välissä kutsuu tervetulleeksi kaikentasoiset laskijat.

Saariselällä on täyden palvelun välinevuokraamo ja opetusta myös mm. snowkitingiin ja lautailuun.

Lisätietoja: puh. (016) 668 882, www.skisaariselka.fi Holiday Club vuokraa Saariselällä laadukkaita loma-asuntoja Katso lomatarjoukset www.hcresorts.com

ULKOILUUN, RINTEESEEN, LENKILLE!

saariselkä nyt 250 x 180.indd 1

23.10.2009 14:58:09

Merrel Moab Mid GTX 129,-

Stuf Whitewater ja Harper Unit

Tyttöjen ja poikien kuosilliset vettähylkivät lautailutakit.

Takissa useita taskuja sekä lumilukko.

Teipatut saumat.

Erittäin kevyt ja vaimennettu. Nilkkakorkuinen ulkoilujalkine, kaikkeen liikkumiseen vedenpitävällä Gore-tex -kalvolla.

Päällinen on synteettistä nahkaa ja hengittävää neulosta. Ilmatyynyvaimennus.

Merrel Chameleon 129,-

9990 Tytön Whitewater tarj.

Pojan Unit tarj.

Naisten ja miesten Icepeak-laskettulutakit. Kevyttä ja pehmeää tuulen- ja vedenpitävää materiaaalia.

Raakel-takki 169,Rabbe-takki 179,-

9990 9990 13900 13900

Monipuolinen, mid-vartinen, lämmin ja vedenpitävä ulkoilujalkine miehille.

Waterproof- kalvo ja 200gr thinsulatevuori.

9900 9900

Salomon Snowtrip 110,-

9900

Lumelle ja pakkaskeleille. Tyylikäs naisten talvikenkä, jossa korkea varsi. Pinta öljyttyä nupukkinahkaa. Kenkä on vedenpitävä ja lämmin 200gr thinsulate-vuori.

Viking Axis 84,90 North Bend Basic Polo 9,90 puuvillaa, unisexmitoitus.

Tarj.

Lasten talvijalkineet, lämmin villasekoite vuori. Pitävä, notkea luonnonkumi-ulkopohja.

Gore-tex -kalvo.

690 6990

Ivalo Ivalontie puh. (016) 661 122

TYÖKALUÄSSÄ -KETJUN LAATUVALIKOIMAT NYT MYÖS IVALOSSA!

Maali-Konekota Ivalontie Ivalo puh. 016-661122

24

Saariselkä Nyt! marras-joulukuu 2009

Restaurant

Teeren Saariselän Kaamoksen Naistentanssit

Pub

pesä sydämessä Avoinna 15-04 19.11. alk. 12-04

19.11. alk. ti, to klo 21 Kaamos-Jatseissa to, pe, la,su.

Tapanintanssit la 26.12.

Vapaa pääsy, tervetuloa!

ye

Tanssiyht

ZORBAS

Village-Pub Kahdelta screeniltä:

Keittiö avoinna 15-23 19.11. alk. 12-23

• CANAL+ SPORT -Valioliigaa • URHO-TV -SM-liigaa • MTV3 MAX -Formulat • URHEILUKANAVA • Biljardi • Darts • 30 eril. olutmerkkiä

PÄIVÄN PIHVI Karaoke

ke, pe, la, su 27.11. alkaen ma, ke, pe, la, su.

Uuden Vuoden Karaoke 31.12.

Vapaa pääsy, tervetuloa!

19.11. alk. klo 12-16

12€

Tervetuloa viihtymään!

Puh. 016-668 001 fax 016-668 002 teerenpesa.fi