Kiinan ja Yhdysvaltojen taloussota 2019 Teksti: Jaakko Rahko
Kuvat: Wikimedia Commons
Stereotyyppisesti aloittaen, ihmiskunnan voidaan todeta käyneen sotaa koko lyhyen historiansa ajan. Kahinoiden keskiössä ei suinkaan ole ollut ainoastaaan primitiivinen verenhimo vastaheimolaisista. Reviiripolitiikan lisäksi talous on toiminut sodanhimon kiihdyttäjänä. Väitän, että lähes kaikki konfliktit on palautettavissa niiden perimmäisessä tarkoituksessaan taloudellisiin kannustimiin, jotka koskevat joko yksilöä tai omaa yhteisöä. Maailman kasvaessa sivistyneemmäksi ja tietyiltä osin vähemmän poliittiseksi sekä enemmän talouskapitalistiseksi, sodat ovat muuttuneet mukailemaan uusia tuulia. Sotaa taloudellisessa mielessä kuvaa konkreettisesti viimeaikainen poikkeuksellisen kova itä-länsi suunnalta puhaltava halla, Kiinan ja Yhdysvaltain taloudellisten intressien risteäminen. Maiden yhteenottoa talousasioissa on kuvattu mediassa kauppasodaksi. Kiväärien ja tykistön sijaan käytetään tulleja, valuuttakeplottelua ja tietenkin kovia sanoja. Kiinan ja Yhdysvaltain konflikti taipuu näihin perinteisiin taloudellisen sodankäynnin keinoihin. Asetelma on kuitenkin päinvastainen kuin Yhdysvaltain aikaisemman emämaan Brittien pakottaessa Kiina avaamaan
14
