Näin taloyhtiö voi säästää lämmityskustannuksissa

Kaksi maalämpökaivoa porattiin toukokuussa. Kuvassa Petri Miinalainen korpilahtelaisesta Kaivonporaus Olympia Oy:stä.

– Kun kiinteistö on keskusta-alueen kupeessa, haluttiin painottaa sitä, että tilat muistetaan lukita varkaiden varalta, Kortelainen kertoo.

Ilkka Hendolinin mukaan tuleva talvi on uuden lämmitysjärjestelmän käyttöönoton aikaa, jolloin tekniikkaan tehdään viimeiset hienosäädöt. Asumismukavuuden pitäisi parantua myös tehostuneen ilmanvaihdon vuoksi. – Tavoitteena on, että kaukolämmön osuus putoaa noin 485 megawattitunnista noin sataan. Kun huomioidaan lämpöpumppujen noin 90 MWh:n sähkönkulutus, lämmitysenergian kulutus putoaa laskelmien mukaan noin puoleen entisestä, mikä on 15 vuoden takaisinmaksuajan laskelman pohjana, Hendolin kertoo.

PUISTOKATU 10–12

Lvi- ja energiasaneeraus lyhyesti

• Asunto Oy Puistokatu 10–12 käsittää kaksi asuinkerrostaloa: Puistokatu 10 on valmistunut vuonna 1962 ja Puistokatu 12 vuonna 1997. Yhtiössä on kaikkiaan 68 huoneistoa, joista asuinhuoneistoja on 51. • Hankkeessa toteutettiin vanhemman talon viemäriputkien linjasaneeraus sekä molempien talojen kylpyhuoneiden peruskorjaus, johon sisältyi lattialämmityksen asennus. • Energiatehokkuutta parannettiin ottamalla kaukolämmön rinnalle maalämpö sekä poistoilman talteenotto (PILP). • Poistoilmanvaihtokoneet uusittiin ja tehostettiin ilmastointia. Lisäksi tehtiin varaukset sähköautojen latauspisteille sähköpääkeskuksen uusimisen yhteydessä. • Erillishankkeena korjataan vanhemman talon peltikate syys-lokakuun aikana.

Lämmitysratkaisun valinta edellyttää kiinteistökohtaista tarkastelua

Säästöjen saavuttaminen kiinteistöjen lämmityskustannuksissa ei aina vaadi suuria investointeja. Toisinaan pelkästään olemassa olevan tekniikan säätö ja huolto voivat pienentää kustannuksia.

n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVA: TUOMAS MIKKONEN/ALVA

Tietoisuus ilmastonmuutoksesta, lämpöpumpputeknologian kehitys sekä mahdollisuus optimoida kaukolämmön toimintaa digitalisaation avulla muuttavat tulevaisuudessa tapoja tuottaa lämpöä kiinteistöihin. Lisäksi poistoilman ja käyttöveden mukana kiinteistöistä poistuu energiaa, jonka uudelleenkäyttö on tulevaisuutta. – Säästöjä voidaan saavuttaa myös käyttämällä hybridiratkaisuja, kuten yhdistämällä maa- ja kaukolämpöä, kertoo energiayhtiö Alvan asiakkuusjohtaja Jukka Pennanen.

VTT tutki alkuvuodesta Alvan verkkoalueella olevien lämpöpumppu- ja maalämpöpumppukohteiden kannattavuutta ja investointien takaisinmaksuaikoja. – Kaikissa kohteissa ei saavutettu odotettuja säästöjä. Siksi ennen laitteistoinvestointeja jokainen kohde pitäisi analysoida huolellisesti, Pennanen sanoo.

Tutkimuksessa tärkein havainto poistoilmalämpöpumppujen (PILP) osalta oli, että kohteista noin 76 prosentissa keskimääräinen takaisinmaksuaika nousee yli 15 vuoden. Vuosittainen energiakustannusten säästö näissä kohteissa oli noin 9 prosenttia. Takaisinmaksuaika vaihteli kohteissa 11 vuodesta yli 30 vuoteen ja keskimääräinen säästö oli 0–26 prosenttia.

Maalämpökohteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 12–25 vuotta. Yli viidentoista vuoden takaisinmaksuaika oli 80 prosentilla kerros- ja rivitalokohteista. Energiakustannusten säästö kerros- ja rivitalokohteissa oli noin 36 prosenttia vuodessa, kun omakotitaloissa se jäi noin 15 prosenttiin. – Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että energiaremontissa ei ole yhtä oikeaa jokaiseen kiinteistöön sopivaa patenttiratkaisua.

Mistä kapasiteettia sähköautojen lataukseen?

Pennasen mukaan kaukolämpöön liittyvää teknologiaa kehitetään koko ajan. Kaupunkialueille voidaan rakentaa esimerkiksi korttelikohtaisia lämpökeskuksia, joissa hyödynnetään lämpöpumpputeknologiaa. Kaukolämpöverkosta voidaan tehdä myös kaksisuuntainen, jolloin

”Emme näe vastakkainasettelua lämpöpumppujen ja kaukolämmön välillä, sillä molempia tarvitaan.

Energiayhtiö Alvan asiakkuusjohtaja Jukka Pennanen.

asiakas voi paitsi ostaa lämpöä, myös tuottaa ja myydä sitä. – Olemme kiinnostuneita lämmityksen hybridimalleista. Emme näe vastakkainasettelua lämpöpumppujen ja kaukolämmön välillä, sillä molempia tarvitaan.

Joskus pelkästään olemassa olevan tekniikan optimointi voi tuoda merkittäviä säästöjä. – Tehokkuutta voidaan parantaa lämmön kulutuksenjoustolla, kiinteistön paluuveden ja lauhdelämmön hyödyntämisellä sekä vedenkulutuksen huoneistokohtaisella etämittauksella. Olemassa olevan tekniikan, kuten ilmanvaihtokoneiden ja lämmönvaihtimien, säätö ja optimointi voivat vähentää energiankulutusta, Pennanen sanoo.

Lämmön kulutuksenjousto merkitsee lämmönkulutuksen ohjaamista sovituissa rajoissa, mikä vähentää piikkikuormia ja turhaa energiankulutusta. – Taloyhtiöiden on hyvä energiasaneerausten yhteydessä miettiä myös sähköliittymien mitoituksia 10–15 vuoden päähän. Merkit viittaavat siihen, että sähköautojen latauspisteiden tarve lisääntyy. Jos kesät lämpenevät pysyvästi, voi viilennyksen kysyntä nousta esille myös asuintaloissa.

Hybridiratkaisujen hyödyntäminen ja lämmön kulutusjoustoon perustuva energiaoptimointi ovat keinoja vähentää kiinteistön sähköliittymän kuormitusta. – Esimerkiksi maalämpöä ja kaukolämpöä yhdistävissä ratkaisuissa lämpöpumpun mitoitus voidaan optimoida siten, että taloyhtiöissä jää sähköliittymän kapasiteettia autojen latauspisteisiin.

Kiinteistöissä syntyy ilmanvaihdon ja jätevesien mukana monenlaista hukkalämpöä, jota tulevaisuudessa hyödynnetään entistä tehokkaammin. Esimerkiksi Jyväskylän Hippoksella tullaan hyödyntämään jääratakoneistosta syntyvää lauhdelämpöä lämpöpumppujen avulla.

• PELTI- JA TIILIKATTOJEN MAALAUS JA PINNOITUS • KATTOJEN PINTATIIVISTYS • KATTOTURVAVARUSTEIDEN ASENNUS • SADEVESIJÄRJESTELMIEN ASENNUS • KATTOHUOLTOPALVELUT • ULKOMAALAUKSET

VILLE PERÄNEN Puh. 050 919 5071 info@kskiinteistopalvelu.fi www.kskiinteistopalvelu.fi

ASIANAJOTOIMISTO TUOMO TAPPER

Tuomo Tapper

asianajaja, varatuomari puh. 0400 648 345

Julle Lehtinen

oikeustieteen maisteri, virallinen kaupanvahvistaja puh. 0400 152 357

Kauppakatu 25 A 1, 40100 Jyväskylä toimisto@tuomotapper.com www.tuomotapper.com