5 minute read
Mitä vedet maksavat Keski-Suomessa?
Vesihuollon kustannukset nousivat Keuruulla, Jyväskylässä ja Laukaassa
n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n PIIRROS: PIXABAY
Vesihuollon kustannukset muodostuvat veden ja jäteveden perusmaksuista ja käyttömaksuista. Joissakin kunnissa kerätään myös hulevesimaksua. Taloyhtiön vesihuollon kustannukset katetaan asukkailta perittävillä vastikkeilla. Jyväskylässä ja Laukaassa on nostettu kaikkia perusmaksuja ja käyttömaksuja viime vuodesta. Keuruulla on nostettu jäteveden käyttömaksua. Viitasaarellakin on nostettu perusmaksuja, mutta vastaavasti käyttömaksuja on laskettu, jolloin kustannusvaikutus taloyhtiölle on jäänyt pieneksi. Vesihuollon kustannukset laskivat ainoastaan Jämsässä, jossa hulevesimaksu lopetettiin. Muuramessa, Saarijärvellä ja Äänekoskella vesihuollon maksut eivät ole muuttuneet vuoden aikana.
Vertailukunnista vesihuollon kustannukset ovat nyt korkeimmat Äänekoskella ja alimmat Muuramessa. Kerrostaloyhtiö Äänekoskella maksaa vuodessa vesihuollon maksuja peräti 3 000 euroa enemmän kuin samanlainen taloyhtiö Muuramessa.
▶ Kiinteistöliitto Keski-Suomi seuraa kunnallisten kiinteistökustannusten kehitystä maakunnan suurimmilla paikkakunnilla. Tarkasteltuja kustannuksia ovat kiinteistöverot, kaukolämpö, vesihuolto, kiinteistösähkö (siirtomaksut) ja jätehuolto. Nämä kattavat keskimäärin yli puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailuun käytetään keskikokoista 20 asunnon kerrostaloyhtiötä.
TIESITKÖ?
Taloyhtiön veden ja jäteveden perusmaksut perustuvat vesimittarin kokoon. Jos vesimittari on tarpeettoman suuri, se kannattaa vaihtaa pienempään. Eräs jäsentaloyhtiömme vaihtoi 40 mm mittarin 30 mm mittariin. Kun perusmaksut olivat aikaisemmin 168+168 euroa kuukaudessa, ne ovat nyt 66+66 euroa kuukaudessa, eli säästöä syntyy 2 400 euroa vuodessa.
Vesihuollon maksut syyskuussa 2021
Jyväskylä Jämsä Keuruu Laukaa Muurame Saarijärvi Viitasaari Äänekoski
Veden käyttömaksu / m³ 2,00 €
2,74 € 2,94 € 3,18 € 2,33 € 3,00 € 2,59 € 2,92 €
Veden perusmaksu / kk 65,79 € 12,92 €
Jäteveden perusmaksu / kk 65,79 € 19,38 €
54,76 € Yhteensä 56,83 € 24,35 € 34,92 € 29,05 €
27,09 € 34,92 € 29,05 €
- - 200,00 €
Vesihuollon maksut / vuosi 10 195,49 € 9 496,08 € 10 326,59 € 11 117,80 € 8 465,48 € 9 389,23 € 10 659,50 € 11 490,91 € Vesihuollon maksut 2020 9 637,94 € 9 736,08 € 9 732,55 € 10 742,54 € 8 465,48 € 9 389,23 € 10 653,19 € 11 490,91 €
Laskennassa käytetyt tiedot: Asuinkerrostalo kunnan keskustaajamassa • Talossa 20 huoneistoa ja 35 asukasta • Kiinteistön vesimittari 30 mm tai kunnan politiikan mukainen • Veden kulutus keskimäärin 155 litraa / asukas / vuorokausi Kohonneet maksut
Tiukka puristus – valmista tuli
Kun kahden asuinkerrostalon taloyhtiössä tehdään tiukalla aikataululla viemärien linjasaneeraus ja energiaremontti sekä uusitaan kylpyhuoneet, tarvitaan yhtiön hallitukselta kykyä tehdä päätöksiä nopeasti. Jyväskylässä Puistokatu 10–12:ssa maaliskuussa alkanut saneeraushanke saatiin valmiiksi aikataulun mukaisesti elokuun loppuun mennessä.
n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ JA ISMO MYLLYLÄ
Asunto Oy Puistokatu 10–12:n lvis- ja energiasaneeraus valmistui elokuun lopussa. Jo suunnitteluvaiheessa lähdettiin siitä, että hanke viedään läpi mahdollisimman ripeästi. Töiden edetessä eteen tuli pieniä yllätyksiä, mutta niistä huolimatta alkuperäisessä aikataulussa pysyttiin.
Kokonaisuutena yhtiössä oli varattu 1,66 miljoonaa euroa lvis- ja energiasaneeraukseen sekä erillishankkeena syyskuussa aloitettuun vanhemman talon kattoremonttiin. – Lvis- ja energiasaneerauksen lisätyöt ovat noin 50 000 euroa, mikä on suuressa hankkeessa aika vähän. Yhtiökokous päätti elokuussa, että 191 000 euron lisätyövarauksesta jäävä ylijäämä käytetään tuleviin korjauksiin, kertoo isännöitsijä Lari Kortelainen Isännöitsijätoimisto Esa Kortelainen Oy:stä.
Kortelaisen mukaan yhtiön päättämä 15 prosentin lisätyövaraus oli selvästi normaalia suurempi, sillä tavanomainen varaus on 8–10 prosentin luokkaa.
Hakemus energia-avustuksesta jätettiin ARA:lle maaliskuussa ennen töiden aloittamista. Myönteinen päätös saatiin toukokuussa jätettyjen lisäselvitysten jälkeen kesäkuussa. – ARA myönsi energia-avustusta noin 44 600 euroa. Avustus koskee vain vanhempaa taloa, jonka E-luku paranee ARA:n edellyttämällä tavalla, Kortelainen kertoo.
Asbestipurkutyöt olivat ennakoitavissa
Kahden talon urakassa huoneistovaiheita oli kaikkiaan kahdeksan, ja ne ajoittuivat maaliskuun ja heinäkuun väliselle ajalle. – Vanhemman talon huoneistovaiheet saatiin valmiiksi 11. heinäkuuta lukuun ottamatta yhden saneerauslinjan muutamia asuntoja, joissa asukkaiden tilaamia lisätöitä tehtiin vielä elokuun alussa, kertoo vastaava työnjohtaja Mikko Kemppainen Rakennus Auvinen Oy:stä.
Lisätöiden yhteydessä siirrettiin seiniä, laajennettiin kylpyhuoneita ja tehtiin vakioasennuksesta poikkeavia laatoituksia. Asukkaiden tilaamat lisätyöt venyttivät alkuperäistä aikataulua jonkin verran.
Uudemmassa talossa huoneistovaihe aloitettiin 3. toukokuuta. Suurin osa urakasta saatiin valmiiksi juhannuksen mennessä, mutta joidenkin huoneistojen työt viivästyivät, koska kylpyhuoneita oli kuivatettava niissä havaitun kosteuden vuoksi. – Uudemman talon pohjakerroksesta löytyi lisäksi yllättäen huonokuntoisia valurautaisia viemäriputkia, jotka luonnollisesti oli vaihdettava. Muuten uudemman talon muovisia viemärilinjoja ei ollut tarvetta uusia. Peruskorjauksissa kannattaa aina varautua yllätyksiin, Rakennus Auvisen projektipäällikkö Antti Hirvonen sanoo.
Jo ennen töiden aloittamista arvioitiin,
Ennen peruskorjausta osa 1960-luvun talon kylpyhuoneista oli vielä alkuperäisessä asussaan (kuva vasemmalla). Saneerauksen yhteydessä putkistot uusittiin, asennettiin tämän päivän määräysten mukaiset vedeneristykset ja uudet kylpyhuonekalusteet (kuva oikealla). Tero Kollani Suomen Talokeskuksesta mittaa vedeneristyskalvon paksuutta (kuva yllä).
”Poistoilmalämpöpumpun (PILP) ja maalämmön tekniikka sijoitettiin Puistokatu 10:n entiseen kattilahuoneeseen”, kertoo vastaava työnjohtaja Mikko Kemppainen Rakennus Auvinen Oy:stä.
että vuonna 1962 valmistuneesta asuinkerrostalosta löytyy asbestipurkua vaativia rakenteita. – Ehkä suurin yllätys oli se, että talon poistoilmaputket olivat asbestia, LVI- ja rakennustöiden valvoja Tero Kollani Suomen Talokeskuksesta kertoo.
Asbestipurkujen ohella lisätöiden listalle päätyi vanhemmassa talossa muun muassa urakkaan kuulumattomia maalaustöitä, palovaroittimien uusiminen ja aikaisemman putkiremontin yhteydessä uusimatta jääneiden kupariputkien vaihto.
Uudemmassa talossa valurautaviemärien vaihto ja viemärin tulviminen pitkään asumattomana olleeseen asuntoon toivat lisäkustannuksia.
Hallitus päätti suurista lisätöistä
Taloyhtiön hallitukselle energia- ja linjasaneeraus sekä huoneistotyöt merkitsivät kiireistä kevättä ja kesää. – Työmaakokouksia järjestettiin kerran kolmessa viikossa. Olin niissä itse aina mukana ja myös muut hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin mahdollisuuksiensa mukaan, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hendolin. – Huoneistovaiheet etenivät suunnitellussa aikataulussa, mikä oli tärkeää asukkaille tilapäisten asumisjärjestelyjen vuoksi. Asukkaat asuivat tilapäismajoituksissa keskimäärin kuukauden ajan. Heinäkuussa tosin huomasi sen, että Suomessa on lomakausi – asukkaita oli vaikeampi tavoittaa, Hendolin kertoo.
Hallituksen edustajien lisäksi työmaakokouksissa olivat mukana isännöitsijä, rakennustöiden valvoja ja urakoitsijan edustaja. Kokoukset järjestettiin koronatilanteen vuoksi etäyhteyksillä. Isännöitsijä Lari Kortelainen painottaa, että nopeassa aikataulussa etenevä saneeraushanke ei saa pysähtyä hitaan päätöksenteon vuoksi. – Työmaakokouksissa hallituksen edustajia työllistivät eniten rakennustyön aikaiset yllätykset, jotka vaativat päätöksiä lisätöiden toteuttamisesta. Niihin oli reagoitava mahdollisimman nopeasti, jotta työt pääsivät etenemään. Taloyhtiön hallitus teki päätökset suuremmista lisätöistä, mutta rakennustöiden valvojalla ja isännöitsijällä oli oikeus tehdä pieniä lisätöihin liittyviä tilauksia, jotka olivat edellytyksenä töiden nopealle etenemiselle, Kortelainen kertoo.
Tuleva talvi on hienosäädön aikaa
Isännöitsijälle kysymyksiä hankkeen kulusta tuli lähinnä osakkailta, jotka eivät asu kiinteistössä. – Viime vuosina taloyhtiöiden remonteissa tiedonkulku on parantunut sähköisen viestinnän ansiosta. Toisaalta myös urakoitsijat ovat lisänneet tiedotusta töiden etenemisestä. Asukkaat ja osakkaat ovat tänä päivänä aikaisempaa kiinnostuneempia peruskorjausten etenemisestä, Kortelainen pohtii.
Erityiskysymyksenä työmaakokouksissa nousi esille turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. uu
