Kaksi maalämpökaivoa porattiin toukokuussa. Kuvassa Petri Miinalainen korpilahtelaisesta Kaivonporaus Olympia Oy:stä.
– Kun kiinteistö on keskusta-alueen kupeessa, haluttiin painottaa sitä, että tilat muistetaan lukita varkaiden varalta, Kortelainen kertoo. Ilkka Hendolinin mukaan tuleva talvi on uuden lämmitysjärjestelmän käyttöönoton aikaa, jolloin tekniikkaan tehdään viimeiset hienosäädöt. Asumismukavuuden pitäisi parantua myös tehostuneen ilmanvaihdon vuoksi. – Tavoitteena on, että kaukolämmön osuus putoaa noin 485 megawattitunnista noin sataan. Kun huomioidaan lämpöpumppujen noin 90 MWh:n sähkönkulutus, lämmitysenergian kulutus putoaa laskelmien mukaan noin puoleen entisestä, mikä on 15 vuoden takaisinmaksuajan laskelman pohjana, Hendolin kertoo.
PUISTOKATU 10–12 Lvi- ja energiasaneeraus lyhyesti • Asunto Oy Puistokatu 10–12 käsittää kaksi asuinkerrostaloa: Puistokatu 10 on valmistunut vuonna 1962 ja Puistokatu 12 vuonna 1997. Yhtiössä on kaikkiaan 68 huoneistoa, joista asuinhuoneistoja on 51. • Hankkeessa toteutettiin vanhemman talon viemäriputkien linjasaneeraus sekä molempien talojen kylpyhuoneiden peruskorjaus, johon sisältyi lattialämmityksen asennus. • Energiatehokkuutta parannettiin ottamalla kaukolämmön rinnalle maalämpö sekä poistoilman talteenotto (PILP). • Poistoilmanvaihtokoneet uusittiin ja tehostettiin ilmastointia. Lisäksi tehtiin varaukset sähköautojen latauspisteille sähköpääkeskuksen uusimisen yhteydessä. • Erillishankkeena korjataan vanhemman talon peltikate syys-lokakuun aikana.
22
Lämmitysratkaisun valinta edellyttää kiinteistökohtaista tarkastelua Säästöjen saavuttaminen kiinteistöjen lämmityskustannuksissa ei aina vaadi suuria investointeja. Toisinaan pelkästään olemassa olevan tekniikan säätö ja huolto voivat pienentää kustannuksia. n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVA: TUOMAS MIKKONEN/ALVA
T
ietoisuus ilmastonmuutoksesta, lämpöpumpputeknologian kehitys sekä mahdollisuus optimoida kaukolämmön toimintaa digitalisaation avulla muuttavat tulevaisuudessa tapoja tuottaa lämpöä kiinteistöihin. Lisäksi poistoilman ja käyttöveden mukana kiinteistöistä poistuu energiaa, jonka uudelleenkäyttö on tulevaisuutta. – Säästöjä voidaan saavuttaa myös käyttämällä hybridiratkaisuja, kuten yhdistämällä maa- ja kaukolämpöä, kertoo energiayhtiö Alvan asiakkuusjohtaja Jukka Pennanen. VTT tutki alkuvuodesta Alvan verkkoalueella olevien lämpöpumppu- ja maalämpöpumppukohteiden kannattavuutta ja investointien takaisinmaksuaikoja. – Kaikissa kohteissa ei saavutettu odotettuja säästöjä. Siksi ennen laitteistoinvestointeja jokainen kohde pitäisi analysoida huolellisesti, Pennanen sanoo. Tutkimuksessa tärkein havainto poistoilmalämpöpumppujen (PILP) osalta oli, että kohteista noin 76 prosentissa keskimääräinen takaisinmaksuaika nousee yli 15 vuoden. Vuosittainen energiakustannusten säästö näissä kohteissa oli noin 9 prosenttia. Takaisinmaksuaika vaihteli kohteissa 11 vuodesta yli 30 vuoteen ja keskimääräinen säästö oli 0–26 prosenttia.
Maalämpökohteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 12–25 vuotta. Yli viidentoista vuoden takaisinmaksuaika oli 80 prosentilla kerros- ja rivitalokohteista. Energiakustannusten säästö kerros- ja rivitalokohteissa oli noin 36 prosenttia vuodessa, kun omakotitaloissa se jäi noin 15 prosenttiin. – Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että energiaremontissa ei ole yhtä oikeaa jokaiseen kiinteistöön sopivaa patenttiratkaisua.
Mistä kapasiteettia sähköautojen lataukseen? Pennasen mukaan kaukolämpöön liittyvää teknologiaa kehitetään koko ajan.
Kaupunkialueille voidaan rakentaa esimerkiksi korttelikohtaisia lämpökeskuksia, joissa hyödynnetään lämpöpumpputeknologiaa. Kaukolämpöverkosta voidaan tehdä myös kaksisuuntainen, jolloin
”
Emme näe vastakkainasettelua lämpöpumppujen ja kaukolämmön välillä, sillä molempia tarvitaan.
KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI
