Keski-Suomen Kiinteistöviesti 3/2021

JÄSENLEHTI

3 • 2021

ASUNTOOMISTAMINEN Suomessa omistusasumista on edistänyt asunto-osakeyhtiömalli jo 1800-luvun lopulta lähtien. s. 6–9

95 prosenttia jäsenistä suosittelee Kiinteistöliiton jäsenyyttä

3 • 2021

14

Keski-Suomen TALOYHTIÖPÄIVÄ keskiviikkona 3.11.2021 Liitteenä messuohjelma

Lvi- ja energiasaneeraus, jota yllätyksetkään eivät hidastaneet

20

Kiinteistökustannukset nousivat Jyväskylässä

30

1

Veden etäluennalla

säästöjä taloyhtiölle Onko taloyhtiöönne tulossa putkistosaneeraus?

Tiesitkö, että sen yhteydessä taloyhtiöiltä edellytetään huoneistokohtaisten vesimittareiden asentamista.

Meiltä saat veden etäluennan kokonaisvaltaisena palveluna taloyhtiöihin kaikkialla Suomessa.

Palveluumme kuuluvat vesimittarit, langaton tiedonsiirto, raportointi sekä vuotovahti.

Tiesithän, että etäluennan avulla jokainen maksaa VAIN OMASTA KULUTUKSESTAAN ja voi näin vaikuttaa laskun suuruuteen!

Tehdään yhdessä

VEDENPITÄVÄ TULEVAISUUS 2

TALOYHTIÖLLE SYNTYY SÄÄSTÖJÄ Kulutus putoaa keskimäärin 8–25 % palvelun käyttöönoton jälkeen.

Tutustu sivuillamme myös muihin taloyhtiöille säästöjä ja helppoutta tuoviin palveluihin, kuten energiaoptimointiin ja sähköautojen latausratkaisuihin.

Lue lisää: alva.fi

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

TÄSSÄ LEHDESSÄ Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti 20. vuosikerta

3 • 2021 Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.

Julkaisija Kiinteistöliitto Keski-Suomi Sepänkatu 4 C, 40100 Jyväskylä 045 208 6560 keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

20

Puistokatu 10–12:n lvi- ja energiasaneeraus on valmis. ”Peruskorjauksissa kannattaa aina varautua yllätyksiin”, sanoo Rakennus Auvisen projektipäällikkö Antti Hirvonen.

Pääkirjoitus: Sään ääri-ilmiöt rasittavat rakennuksia ja asukkaita

4

Yhdistyksen kokousten päätöksiä

5

Asunto-omistamisen murros

6

Pysäköinti taloyhtiön alueella

10

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys – paikkansa ansainnut

12

Kiinteistöliiton kysely: Keski-Suomessa ollaan tyytyväisiä yhdistykseen

14

Kerhohuone – vinkkejä ja ohjeita

16

Tulevia koulutuksia jäsenille ja koko talonväelle: Osallistu webinaareihin!

18

Mitä vedet maksavat Keski-Suomessa?

19

Näin taloyhtiö voi säästää lämmityskustannuksissa

22

Rakennuslupien käsittelyaikoja Keski-Suomessa

25

Kiinteistöliiton uudistalokysely: laadussa paljon parannettavaa

26

Taloyhtiön kiinteistövakuutus

28

Indeksitalovertailu: Jyväskylä kallistui, Jämsä maan edullisimpia

30

Voiko osakas kieltäytyä taloyhtiön päättämästä remontista?

34

Kysyimme Martoilta

36

Palveluhakemisto

37

Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenpalvelut

39

34

Virpi Hienonen: ” Sillä ei ole mak­suvelvollisuuden kannalta merkitystä, haluaako remontin omassa asun­nossaan tehtäväksi vai ei.”

3 • 2021

Päätoimittaja Hannu Mähönen 045 110 6333 hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi Kustantaja KKY-Palvelu Oy Toimitus Viestintä-Paprico Oy Kiinteistöliitto Keski-Suomi info@paprico.fi Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy leena.kolehmainen@dorimedia.fi 041 501 9902 Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä Painosmäärä 6 600 kpl Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri ja osoiterekisterit Osoitteenmuutokset keski-suomi@kiinteistoliitto.fi/ osoitteenmuutos/ 045 208 6560 keski-suomi@kiinteistoliitto.fi Kannen kuva Petteri Kivimäki: Viitatorni Numero 4/2021 Ilmestyy viikolla 48 Aineistopäivä 1.11.2021

3

PÄÄKIRJOITUS

Sään ääri-ilmiöt rasittavat rakennuksia ja asukkaita Kesän uutiset ovat kertoneet kuivuudesta, metsäpaloista, myrskyvahingoista ja tuhoisista tulvista ympäri maailmaa. Kesä oli meilläkin ennätyksellisen kuuma ja kuiva. Sään ääri-ilmiöt, kuten pitkittyvät hellejaksot, suuret lämpötilavaihtelut, rajut sateet ja kovat myrskytuulet, ovat ilmastonmuutoksen myötä yhä yleisempiä. Ne rasittavat niin asukkaita kuin rakennuksiakin.

Kuuma asunto on riski erityisesti ikääntyneille ja sairaille.

Asuntojen viilennykseen pitää meilläkin jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, jos halutaan, että ihmiset voivat asua omissa kodeissaan entistä pidempään. Ilmalämpöpumppua ei ole mahdollista asentaa kaikkiin asuntoihin, mikä asettaa asukkaat eriarvoiseen asemaan. Kunnollinen kiinteistökohtainen jäähdytys tuleekin yhä tärkeämmäksi myös asuinrakennuksissa ja niitä toteutetaan jatkossa sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen yhteydessä. Energiayhtiöt ainakin isoimmissa kaupungeissa rakentavat jo sen mahdollistavia kaukokylmäverkkoja.

Myös rakennuskanta joutuu koville. Lisääntyvät rankkasateet ja viistosateet lisäävät rakennusten kosteusrasitusta, ja lämpenevien talvien myötä ilman suhteellinen kosteus kohoaa, mikä hidastaa rakenteiden kuivumista. Hulevesien hallinta, ankarat pakkasjaksot sekä kasvavat tuuli- ja lumikuormat aiheuttavat lisää haasteita. Riskejä on varsinkin 1960–1980-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa, sillä tuolloin kriittisten rakennusosien, kuten julkisivujen, käyttöikään vaikuttavia tekijöitä ei vielä riittävästi tunnettu. Rakennusten nykytilaa ja korjaustarvetta onkin seurattava yhä tarkemmin, ja rakentamisessa on kiinnitettävä enemmän huomiota rakenneratkaisujen ja materiaalien soveltuvuuteen muuttuvissa olosuhteissa.

Kunnissa ja kaupungeissa sään ääri-ilmiöihin pitää varautua erityisesti maankäytön suunnittelussa, sillä kaavoitus ja kaavoihin liittyvät määräykset ohjaavat uusien alueiden suunnittelua ja täydennysrakentamista. Kaavoituksen ohella ohjauskeinoja ovat muun muassa tontinluovutusehdot sekä rakentamismääräykset. Sään ääri-ilmiöt eivät saa myöskään aiheuttaa kohtuutonta taloudellista rasitusta ja riskiä kiinteistöille ja niiden asukkaille.

Hannu Mähönen päätoimittaja, toiminnanjohtaja

twitter.com/mahonen

4

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

LYHYESTI Jäsenmäärä jatkaa kasvuaan – 1 700 jäsenen raja rikki Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenmäärä jatkaa tasaista kasvuaan. Viime vuonna uusia jäsentaloyhtiöitä liittyi yhdistykseen 74.

Nyt syyskuun alkuun saatiin mahtava uutinen, kun jäsenmäärä ylitti 1 700 jäsenen rajan.

Hienon tasaluvun jäsentaloyhtiöksi tuli As Oy Jyväskylän Siilinpesä.

KOKOUSTEN PÄÄTÖKSIÄ Keski-Suomen KIINTEISTÖYHDISTYS

VARSINAINEN YHDISTYKSEN KOKOUS Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n varsinainen yhdistyksen kokous pidettiin 20.4.2021. Kokoukseen oli ilmoitettu määräaikaan mennessä 91 jäsenyhtiötä, joita edusti 64 henkilöä.

Kokouksessa esitettiin hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2020. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle. Kokous päätti myös vuoden 2021 talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan.

As Oy Jyväskylän Siilinpesän jäsenyyttä juhlistamassa taloyhtiön hallituksen jäsenet Airi ja Lauri Virta (vas.), taloyhtiön isännöitsijä Asta Asikainen, toiminnantarkastaja Virpi Toropainen ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen.

Tervetuloa Taloyhtiökuplaan Kiinteistöliiton Taloyhtiökupla-podcastissa sukelletaan taloyhtiöelämän syvyyksiin. Sen löydät Spotifysta, iTunesista, Google Podcasteista sekä Acastista.

Hallituksen varsinaisten jäsenten lukumäärä päätettiin pienentää 14:sta kymmeneen. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi erovuoroisten tilalle kaudelle 2021–2023 valittiin Jaakko Selin, Virpi Ruotsalainen, Aki Vesin ja Vesa Lensu sekä varajäseneksi Minna Pusa. Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi siirtyneen Selinin tilalle toiseksi varajäseneksi valittiin Lahja Mehto yhden vuoden kaudeksi. Kaikki ovat jäsentaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajia. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Lensu ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Selin.

YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous pidettiin 9.6.2021. Kokoukseen oli ilmoitettu määräaikaan mennessä 62 jäsenyhtiötä, joita edusti 32 henkilöä. Lisäksi 36 jäsenyhtiötä oli ilmoittanut kantansa kokouksessa käsiteltyihin asioihin kirjallisesti ennakkoon.

Kokous oli siirretty koronapandemian vuoksi syksyltä 2020. Äänestyksessä hallituksen pohjaesitys sääntömuutoksista ei saavuttanut vaadittua 3/4 annetuista äänistä. Siten yhdistyksen nykyiset säännöt jäävät voimaan ja sääntömuutosten valmistelu päättyy.

Kokouksen asialistalla oli myös kahden jäsentaloyhtiön tekemä esitys hallituksen kaikkien jäsenten ja varajäsenten erottamisesta luottamuspulan johdosta. Jäsentaloyhtiöiden edustajat kuitenkin vetivät pois esityksensä.

Kokouksiin oli mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Äänestykset suoritettiin käyttämällä sähköistä äänestyspalvelua. Kokousten materiaali löytyy jäsensivuilta.

3 • 2021

5

Asunto-omistaminen murroksessa Yksi perustuslaissa määritelty ihmisen perusoikeus on oikeus asuntoon. Tämä oikeus toteutuu pääosin ihmisten omatoimisuuden kautta eli asunto hankitaan yleensä yksityisiltä asunto­markkinoilta ostamalla tai vuokraamalla. n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI, PETTERI KIVIMÄKI, ISMO MYLLYLÄ

K

otitalouksista kaksi kolmasosaa asuu nykyisin omistusasunnossa ja yksi kolmasosa vuokralla.

Näin ei kuitenkaan ole ollut pitkään. Vielä 1930-luvulla suuri enemmistö kaupunkien ja kauppaloiden väestöstä asui vuokralla, yhteiskuntaluokasta riippumatta. Sen jälkeen omistusasuminen on yleistynyt ennen kaikkea kotimaisen asunto-osakeyhtiömallin ansiosta.

Suomessa ryhdyttiin rakennuttamaan asuntoja osakeyhtiömallilla 1800-luvun lopulla, kun maa teollistui ja kaupungit kasvoivat. Ensimmäiset talot olivat vuokrakasarmeja, mutta pian asuntoa tarvitsevat ihmiset ryhtyivät yhdessä rakennuttamaan taloja omaan käyttöönsä.

Osakeyhtiön avulla köyhä kansa sai jaettua asuntorakentamisen rahoituksen ja riskit. Sittemmin yleistyivät ammattimaisten perustajaurakoitsijoiden eli grynderien käynnistämät rakennushankkeet.

1950-luvulla alkanut aravarakentaminen merkitsi korostetusti kerrostalojen ja omistusasuntojen rakentamista.

1960-luvulla rakennetut kerrostalolähiöt ja 1970-luvulla asuntosäästäminen tarjosivat yhä useammalle mahdollisuuden hankkia oma asunto nykyajan mukavuuksilla.

Joka vuosi tuhat uutta yhtiötä

Tapionkadulle vuonna 1926 valmistunut Aira-talo oli Jyväskylän ensimmäinen suuri asuinkerrostalo, jonka suunnitteli nuori arkkitehti Alvar Aalto. Rautatieläisille rakennetussa talossa on paljon hauskoja yksityiskohtia.

6

Tänään Suomessa on 90 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä 1,5 miljoonaa asuntoa ja 2,7 miljoonaa asukasta. Joka vuosi perustetaan liki tuhat uutta yhtiötä.

Asunto-osakeyhtiöiden kirjo on laaja: on kerrostaloja ja rivitaloja, isoja ja pieniä, uusia ja vanhoja, hyväkuntoisia ja huonokuntoisia, kaupungeissa ja maakunnissa, ammattilaisten ja asukkaiden itse hoitamia. Joka tapauksessa niihin kaikkiin so-

”

Omistusasuminen on tehnyt suomalaisista vuosikymmenten aikana taloudellisesti tasa-arvoisempia.

velletaan samaa asunto-osakeyhtiölakia.

Laki säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1926. Nykyinen laki tuli voimaan vuon-

na 2010.

Eurooppalaisten kaupunkien kerrostalot ovat olleet perinteisesti vuokrataloja, mikä on tarkoittanut asunto-omistuksen voimakasta keskittymistä. Sen sijaan meillä Suomessa asunto-osakeyhtiömalli on mahdollistanut omistusasumisen lähes kaikissa tuloluokissa. Itse asunnon lisäksi kyse on siitä, että kaikilla on mahdollisuus kerryttää varallisuuttaan. Siten omistusasuminen on tehnyt suomalaisista vuosikymmenten aikana taloudellisesti tasa-arvoisempia.

Asunto-osakeyhtiömalli on mahdollistanut myös sen, että yhä useampi yksityishenkilö on voinut hankkia sijoitusasuntoja. Tällaiset henkilöt omistavat ja vuokraa- uu

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Näyttävistä villiviiniköynnöksistään tunnettu Asunto Oy Kulmakartano Vaasankadun ja Kauppakadun kulmassa oli vuonna 1952 valmistuessaan Jyväskylän ensimmäisiä Arava-rahoitteisia asuinkerrostaloja. Talon suunnitteli arkkitehti Jorma Palola.

3 • 2021

7

Jorma Paatolan suunnittelema Asunto Oy Viita-Ketju Tiedepolku 4:ssä vuodelta 1962. Jyväskylän Viitaniemen asuinalue on rakennettu 1959–1964 ja edustaa aikakautensa puutarhakaupunkiideologiaa.

Arkkitehti Bengt Lundsten työryhmineen voitti Jyväskylän Kortepohjan asuinalueen asemakaavakilpailun 1964. Moderni ja tiivis alue on rakennettu 1967– 1972 ruutukaavaan, kuten vanhat puukaupungit. Alue on edustava esimerkki 1960-luvun kaupunkisuunnittelusta ja uudesta elementtirakentamisesta.

Jyväskylän Harjunkulman kortteli käsittää kuusi taloa, joista kolme ensimmäistä valmistui 2007–2009 ja loput kolme 2013–2014. Korttelin on suunnitellut Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy.

uu vat noin 300 000 asuntoa, mikä on kaksi kolmasosaa vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.

Asuminen tulee muuttumaan lähivuosina paljon. Siihen vaikuttavat väestössä

TIESITKÖ?

Keski-Suomessa on 4 329 asunto-osakeyhtiötä (tilanne 31.12.2020) Jyväskylä 2 479 Jämsä 376 Äänekoski 310 Laukaa 211 Keuruu 167 Muurame 150 Saarijärvi 141 Viitasaari 88 Joutsa 85 Karstula 62 Hankasalmi 46 Pihtipudas 39

8

Kuhmoinen 34 Petäjävesi 32 Konnevesi 21 Kinnula 20 Uurainen 20 Multia 18 Toivakka 17 Kivijärvi 15 Kannonkoski 15 Luhanka 14 Kyyjärvi 9

tapahtuvat muutokset, muuttoliike kaupunkeihin ja muuttotappioalueiden taantuminen, pankkisääntelyn kiristyminen, ilmastonmuutos ja kasvava ympäristötietoisuus, teknologian kehitys ja työn muut-

vo laskee. Näin tapahtuu erityisesti taantuvilla alueilla, missä kaikkiin asuntoihin ei enää riitä asukkaita ja rakennukset rapistuvat, kun taloyhtiöt eivät enää saa lainaa kiinteistön vaatimiin korjauksiin.

Asuntojen arvo laskee taantuvilla alueilla

Kirjallisuutta

Suomalaisten kansallisvarallisuudesta kaksi kolmasosaa on asunnoissa. Juuri nyt käynnissä on asuntovarallisuuden arvon uusjako, sillä jopa kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joissa asuntojen ar-

tuminen.

Joistakin muutoksista on jo saatu esimakua koronaviruspandemian aikana.

Samalla asuminen on muuttumassa yhä enemmän palveluksi, ja vuokra-asumisen suosio kasvaa: viime vuonna valmistuneista asunnoista vain joka kolmas tuli myyntiin ja kaksi kolmasosaa siirtyi suoraan vuokrakäyttöön.

Joitakin rakennuksia ei kannata enää peruskorjata vaan ne käytetään loppuun. Moni suomalainen joutuukin hyväksymään sen, ettei hänen omistamallaan asunnolla ole enää kovin paljon rahallista arvoa.

Samaan aikaan isoimmissa kasvukeskuksissa, etenkin Helsingissä, asuntojen hinnat ovat nousseet monien tavallisten palkansaajien ulottumattomiin.

▶▶ Esko Nurmi, Laura Puro, Martti Lujanen: Kansan osake. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet.

Suomen Kiinteistöliitto 2017. ▶▶ Karla Kempas, Veera Tegelberg: Voittajien ja häviäjien Suomi – asuntovarallisuuden uusjako.

Vastapaino 2021.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Jyväskylän Tellervonkadun kerrostaloja (vasemmalla) olivat toteuttamassa Asuntokeskuskunta Haka vuosina 1945–1949 sekä arkkitehtitoimisto Jorma Paatola (Tellervonkatu 23, 1953). Tellervonkatu 21:n suunnitteli arkkitehti Olavi Kivimaa vuonna 1955. Aallonportin alueen uudet kerrostalot (oikealla) Seminaarinmäen alla ovat esimerkkejä tyylikkäästä nykyrakentamisesta.

Asunto-osakeyhtiö on yhteisö Lain mukaan asunto-osakeyhtiön tarkoitus on omistaa ja hallita rakennusta, josta vähintään puolet on asuinkäytössä. Yhtiön osakkeet puolestaan antavat oikeuden hallita tiettyä, yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta kiinteistön osaa. Yhtiön osakas ei siten omista huoneistoa, sen rakenteita ja seiniä, vaan pelkästään yhtiön osakkeita, jotka antavat hallintaoikeuden.

Päätösvalta on osakkailla Ylin päätösvalta asunto-osakeyhtiöissä kuuluu sen osakkaille, jotka käyttävät sitä vuosittain yhtiökokouksessa. Yhtiökokous valitsee yhtiölle hallituksen edustamaan osakkaita sekä huolehtimaan yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksella on taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus, mutta asunto-osakeyhtiölaissa hallitukselle on säädetty myös joitakin nimenomaisia tehtäviä, joista tärkein on ammattitaitoisen isännöitsijän nimittäminen.

Asunto-osakeyhtiölaki ja kunkin yhtiön oma yhtiöjärjestys määrittelevät yhtiön ja sen osakkaiden väliset oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. Osakkaan keskeinen oikeus on hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa ja tehdä huoneistoon muutoksia sekä osallistua yhtiön päätöksentekoon.

Osakkaan velvollisuus on pitää hyvää huolta hallinnassaan olevasta huoneistosta ja ilmoittaa huoneistoon tekemistään muutoksista yhtiölle sekä maksaa vastiketta, jolla katetaan yhtiön menot. Jos osakas

ei täytä velvollisuuksiaan, huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan.

On sopeuduttava enemmistön päätöksiin Asunto-osakeyhtiö on sen osakkaiden, asukkaiden ja kiinteistön muiden käyttäjien muodostama yhteisö. Siihen kuuluu aina jossain määrin yhteiselämä, yhteenkuuluvuus ja yhdessä tekeminen. Päätökset tehdään enemmistöperiaatteella.

Kaikilla osakkailla on mahdollisuus vaikuttaa päätösten sisältöön, mutta heiltä edellytetään myös kykyä ja halua sopeutua enemmistön tekemiin päätöksiin. Varsinkin monessa pienessä yhtiössä osakkaat ja asukkaat tekevät paljon työtä yhteiseksi hyväksi huolehtimalla kiinteistönhoidosta talkoilla, kukin omien kykyjen ja halujen mukaan, ja joku saattaa toimia isännöitsijänäkin.

Jokaisessa asunto-osakeyhtiössä osakkaiden ja asukkaiden olisi hyvä pohtia yhdessä, millaisia asumisen palveluita he haluavat omalta yhtiöltään, miten he haluavat kehittää asunto-omaisuuttaan ja millaisen asuinyhteisön he haluavat jättää tuleville sukupolville.

Alvar Aallon suunnittelema Viitatorni on ollut yksi Jyväskylän maamerkeistä valmistumisvuodestaan 1962 lähtien ja Jyväskylän korkein rakennus, kunnes toimistorakennus Innova valmistui vuonna 2002. Tällä hetkellä taloyhtiön hallitukseen kuuluvat Tiina Liukkonen, Marko Makkonen ja Markku Tiihonen.

3 • 2021

9

Taloyhtiön autopaikat on tarkoitettu säännöllisessä käytössä oleville ajoneuvoille ja vieraspaikat talossa satunnaisesti käyville vieraille.

Pysäköinti taloyhtiön pihalla n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

P

ysäköinti taloyhtiön alueella on sallittua vain siihen varatuilla ja merkityillä paikoilla. Yhtiön autopaikat on tarkoitettu säännöllisessä käytössä oleville ajoneuvoille ja vieraspaikat talossa satunnaisesti käyville vieraille.

Pelastusteille ei saa pysäköidä ja ne on muutenkin pidettävä aina vapaina. Pysäköinti portaiden ja sisäänkäyntien edustoilla on sallittu vain lyhytaikaista kuorman lastaamista tai purkamista varten.

Mitä taloyhtiö voi tehdä virheelliselle pysäköinnille?

Sääntöjen vastainen pysäköinti yhtiön pihassa, jalkakäytävällä ja viheralueilla hankaloittaa talossa asuvien elämää, pelastusviranomaisten toimintaa ja kiinteistöhuollon pihan kunnossapitoa.

Muun muassa Jyväskylässä kunnallinen pysäköintivalvonta ei enää valvo pysä-

10

köintiä taloyhtiöiden ja muiden yksityisten kiinteistönomistajien piha-alueilla. Kaupunki perustaa kantansa 1.6.2020 voimaan tulleeseen tieliikennelakiin, josta on erilaisia tulkintoja.

Virheellisen pysäköinnin aiheuttaessa ongelmia, taloyhtiö voi huomautusten lisäksi turvautua viranomaisiin, yksityiseen pysäköinninvalvontaan ja ulkopuoliseen hinausapuun. Pihalle hylättyjen autojen siirtämisestä se voi tehdä virka-apupyynnön kunnalle.

Autopaikkasäännöt auttavat autopaikkojen jakamisessa Taloyhtiön autopaikkojen jakamisessa ja käytössä noudatetaan yhtiökokouksen vahvistamia autopaikkasääntöjä. Ne ovat oiva apu, kunhan niissä huomioidaan yhdenvertaisuusperiaate.

Monessa taloyhtiössä autopaikkoja ei

riitä kaikille ja silloin laaditaan yleensä jonotuslista. Jos autopaikkoja on hyvin vähän, niitä olisi hyvä kierrättää sopivin väliajoin, sillä osakkaiden yhdenvertaisuus edellyttää, että kaikilla pitää olla mahdollisuus paikan saamiseen. Perheiden kakkosautoille pitäisi jakaa paikkoja vasta, kun kaikki ne, joilla on aktiivikäytössä oleva auto ja autopaikan tarve, ovat saaneet ensimmäisen paikan.

Taloyhtiön tulee valvoa autopaikkojensa käyttöä ja puuttua väärinkäytöksiin tarvittaessa. Taloyhtiö voi irtisanoa autopaikan vuokrasopimuksen sopimusrikkomuksen perusteella. Sellainen sopimusrikkomus on esimerkiksi, jos asukas käyttää paikkaa vaikkapa varastona tai jälleenvuokraa autopaikkaa luvatta.

▶▶ Malli autopaikkasäännöistä löytyy jäsensivuilta

kohdasta ”Työkaluja taloyhtiölle”.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

ÄKSÖNIÄ KIINTEISTÖIHIN Palvelumme kattavat • • • • •

3 • 2021

kiinteistöhoidon siivouksen korjausrakentamisen turvapalvelut vihertyöt

• parkkiruutujen maalauksen • kiinteistöpäivystyksen 24/7

Ota reilusti yhteyttä,

me autamme varmasti sinua!

11

Kiinteistöyhdistys on paikkansa ansainnut ”Jäsenten tyytyväisyys on toiminnassamme tärkein asia”, arvioi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja, varatuomari Vesa Lensu. n TEKSTI JA KUVA: ISMO MYLLYLÄ

Vesa Lensu, miltä Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen tilanne ja kehitys näyttää tällä hetkellä?

Tärkeintä on, että jäsenemme ovat tyytyväisiä yhdistykseen ja sen tarjoamiin palveluihin. Tämä näkyi viimeksi elokuun lopulla valmistuneessa Kiinteistö-

liiton jäsenkyselyssä, jossa palaute oli hyvin myönteistä.

Jäsenkyselystä pitää nostaa esiin vielä se, että Keski-Suomessa siihen osallistuttiin hyvin aktiivisesti. Sekin kertoo siitä, että jäsenemme pitävät yhdistystä tärkeänä. Tämä kiinnostus ja aktiivisuus näkyy myös toiminnassamme.

Välillä ollaan eri mieltäkin ja siitä johtuvia laineita syntyy. Se on ihan luonnollista, mutta tärkeää on pystyä kanavoimaan nämä laineet rakentavaan toimintaan.

Toiminnan näkökulmasta hyvää on jäsenmäärän tasainen kasvu. Tällä hetkellä jäseniä on noin 1 700. Samoin talous on hyvässä kunnossa.

Millaisena näet yhdistyksen merkityksen?

Tarjoamme jäsenillemme monipuolisia palveluja, joista osa on paikallisesti yhdistyksen tuottamia ja osa Suomen Kiinteistöliiton valtakunnallisia palveluja. Toisaalta olemme keskisuomalaisten kiinteistönomistajien edunvalvoja niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

Tämä valtakunnallinen näkökulma unohtuu helposti, mutta minusta oleellinen osa toimintaamme on pitää aktiivisesti esillä keskisuomalaisille tärkeitä asioita ja näkökulmia Kiinteistöliitossa ja vaikuttaa sitä kautta Kiinteistöliiton koulutustarjontaan ja muuhun toimintaan.

Mitkä ovat tärkeitä asioita lähitulevaisuudessa?

Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä 3.11.2021 kannattaa laittaa kalenteriin. Toivon, että mielenkiintoiseen tapahtumaan tulisi mahdollisimman paljon jäseniämme, Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Lensu on myös Suomen Kiinteistöliiton hallituksen ja sen työvaliokunnan jäsen.

12

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

mutta myös sellaisten taloyhtiöiden edustajia, jotka eivät vielä ole yhdistykseen liittyneet. Taloyhtiöpäivässä on mahdollista saada tietoa kiinteistöyhdistyksestä, eri yritysten palveluista ja tavata muiden taloyhtiöiden edustajia – ja mahdollisesti pohtia, kannattaisikohan sittenkin liittyä yhdistykseen. Monestihan käy niin, että taloyhtiöissä kiinnostutaan meistä ja palveluistamme siinä vaiheessa, kun eteen on tullut joku iso ongelma. Parempi olisi liittyä jäseneksi hyvissä ajoin ja välttää ongelmien syntymistä etukäteen palvelujemme avulla.

Toinen asia liittyy paikalliseen edunvalvontaan. Syksyllä työtään aloittelevia uusia kunnanvaltuustoja kannustan olemaan meihin yhteydessä asumiseen liittyvissä asioissa. Laajan jäsenkuntamme ja pitkän kokemuksemme ansiosta meillä on paljon tietämystä, jota voi hyödyntää esimerkiksi kaavoituksessa. Valtakunnallisestihan Kiinteistöliitto on tällaisissa asioissa säännöllisesti lausunnonantajana. Samalla tavalla meiltä voisi kysyä näkemystä paikallisesti, jotta saisimme aikaiseksi mahdollisimman hyviä asumisratkaisuja Keski-Suomeen.

Olet ollut Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja yli kuusi vuotta. Mikä motivoi sinua tässä luottamustehtävässä?

Minua pyydettiin aikanaan tähän luottamustehtävään ja lähdin mukaan, koska näin kiinteistöyhdistyksen tekevän tärkeää työtä. Tämä käsitys ei ole muuttunut mihinkään ja motivaatiota on kasvattanut hyvä kehitys – jäsenmäärän kasvu, jäsentemme tyytyväisyys ja se, että pystymme vaikuttamaan paikallisesti ja valtakunnallisesti. Yhdistyksellä on järkevä funktio eli se on paikkansa ansainnut.

3 • 2021

Kiinteistöliitto Keski-Suomi – kotisi asialla Kiinteistöliitto Keski-Suomi (virallisesti Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry) on kiinteistönomistajien jäsenpalveluja edunvalvontajärjestö, perustettu jo vuonna 1903.

Yhdistyksessä on yli 1 700 jäsentä, jotka ovat kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä sekä muita yhteisömuotoisia kiinteistönomistajia.

Yhdistys kuuluu valtakunnalliseen Suomen Kiinteistöliittoon ja on sen 23 alueellisesta jäsenyhdistyksestä viidenneksi suurin jäsenmäärältään.

velvoitteensa huolellisesti käyttämällä apunaan Kiinteistöliiton asiantuntijoita.

Maksuttomat jäsenpalvelut

Yhdistys on jäseniään varten

Yhdistykseen kuuluvan taloyhtiön johdolla on käytössään monipuoliset jäsenpalvelut. Keskeisiä palveluita ovat neuvonta, koulutus ja viestintä kiinteistöalan ajankohtaisista asioista.

Jäsenpalveluihin oikeutettuja ovat taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet, isännöitsijä, tilin- ja toiminnantarkastaja – tällä hetkellä lähes 6 500 henkilöä. He saavat meiltä parhaan mahdollisen tuen ja tietoa vastuullisen tehtävänsä hoitamiseen. Hyvin hoidetun kiinteistön arvo säilyy ja kasvaa.

Taloyhtiön hallinnossa voi joutua välillä hankaliin tilanteisiin. Apua löytyy yhdellä puhelinsoitolla asiantuntijoillemme. Koulutuksella ja viestinnällä autamme välttämään hankalat tilanteet jo ennakkoon.

Jäsenyyden avulla taloyhtiön johto myös osoittaa, että se pyrkii hoitamaan

Kiinteistöyhdistys on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen järjestö, jonka tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja.

Jäsenet käyttävät ylintä päätösvaltaa yhdistyksen kokouksessa, ja yhdistyksen toimintaa johtaa sen hallitus. Jäseniä palvelevat yhdistyksen toimistolla toiminnanjohtaja ja järjestöassistentti.

Jäsenet ovat olleet hyvin tyytyväisiä yhdistyksen toimintaan. Peräti 95 % jäsenistä ilmoittaa suosittelevansa yhdistyksen jäsenyyttä kokemustensa perusteella (Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely 2021).

Edunvalvontaa ja vaikuttamista Kiinteistöliitto ja sen jäsenyhdistykset vaikuttavat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, valvovat jäsentensä etuja ja osallistuvat näitä koskevaan keskusteluun. Jatkuvasti kasvava jäsenmäärä auttaa meitä turvaamaan jäsenten edut paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Olemme johtava kiinteistöalan asiantuntija ja vaikuttaja.

▶▶ Yhdistyksen hallituksen jäsenet on esittely

yhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/hallitus ▶▶ Yhdistyksen toimiston yhteystiedot tämän lehden sivulla 39.

13

KUVA: PEXELS

Jäsenemme ovat erittäin tyytyväisiä!

Taloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät sekä vuokratalot ovat erittäin tyytyväisiä Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten palveluihin ja toimintaan. Peräti 95 prosenttia jäsentalojen vastaajista niin valtakunnallisesti kuin myös omalla alueell amme KeskiSuomessa on valmiita suosittelemaan jäsenyyttä kokemustensa perust eella.

K

iinteistöliiton teettämään kattavaan jäsentyytyväisyyskyselyyn vastasi toukokesäkuussa lähes 4 000 jäsentaloyhtiön edustajaa, joista 335 Keski-Suomesta. Kysely tehtiin edellisen kerran vuonna 2018.

Tyytyväisimpiä jäsenemme ovat neuvontapalveluihin, koulutuksiin sekä jäsenlehtiin ja muuhun viestintään. Kiinteistöliiton lakimiesten antama puhelinneuvonta koettiin tärkeimmäksi ja hyödyllisimmäksi neuvontapalveluksi. Keskisuomalaiset arvostavat myös paikallista yhdistyksen toiminnanjohtajan antamaa jäsenneuvontaa sekä Kiinteistöliiton korjaus- ja teknistä neuvontaa. Neuvojien asiantuntemus, ammattitaito ja palveluhenkisyys ovat jäsentalojen arvostuksessa korkealla.

Valtakunnallisessa edunvalvonnassa tärkeimpinä asioina pidetään asumiseen liittyvää lainsäädäntöä ja verotusta sekä isännöintiä. Alueellisen edunvalvonnan tärkeimmiksi asioiksi nousivat asumisen kustannukset, energia sekä jätehuolto ja kiertotalous.

Tulokset osoitta-

Jäse 95 % nistäm s m jäse uosittel e nyyt ee tä 14

vat, että Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten toimin ta ja palvelut vastaavat

TIESITKÖ?

• Raportti kyselyn tuloksista Kiinteistöliitto Keski-Suomen osalta löytyy yhdistyksen sivuilta osoitteessa: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/.

• Voit antaa meille palautetta soittamalla, sähköpostitse tai verkkosivuillamme.

Mielipiteesi on meille arvokas.

jen tarpeita ja toiveita. Jäsenmaksua pidetään edullisena suhteessa saataviin palveluihin.

Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten imagoa kyselyn vastaajista 97 prosenttia piti asiantuntevana ja aikaansa seuraavana. Henkilöstöä piti asiantuntevana 96 prosenttia.

Tuloksia hyödynnetään kehitettäessä edelleen Kiinteistöliiton sekä oman yhdistyksemme toimintaa ja palveluita.

KTI Kiinteistötieto Oy vastasi kyselyn teknisestä toteutuksesta ja raportoinnista Kiinteistöliiton toimeksiannosta. Kaikki vastaukset on käsitelty luottamuksellisesti ja palautteet on raportoitu nimettömänä.

Kiitos vastanneille.

Tästä on hyvä jatkaa!

erittäin hyvin jäsentalo-

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinti on nyt NOSTE Isännöinti.

”Noste Isännöinti toimii taloyhtiömme parhaaksi.”

Näin on. Tarjoamme kokonaisvaltaista isännöintiä ja kokeneet ammattilaiset, jotka auttavat johtamaan taloyhtiötä fiksusti.

KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN WWW.RENEVO.FI

Alasinkatu 1–3 • 40320 Jyväskylä • nosteisannointi.fi

Lämmittävää palvelua Paikallisena lämmöntoimittajana Loimua on apuna kiinteistönne lämpöasioissa kokonaisvaltaisesti.

Valvomo-palvelu: huolehdimme, että lämmitys- ja jäähdytyslaitteistonne toimivat oikein kaikkina aikoina. Erityisen hyödyllinen kohteisiin, joissa on lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa!

Maksuton lämpökatselmus varmistaa kaukolämpölaitteistonne toimintakunnon ja kertoo parannustarpeet.

Kaukolämpölaitteiston uusinta avaimet käteen -palveluna ja 5 vuoden maksuajalla.

Soita, niin kerromme lisää!

Asiakaspalvelu puh. 020 690 035 arkisin kello 9-17 (pvm/mpm)

loimua.fi

3 • 2021

15

KERHOHUONE Tarjalta usein kysyttyä Mitä....?! Eikö jäsenrekisteriin tule tiedot automaattisesti PRH:sta?

Tiesithän, että hallituksen jäsenet saavat jäsenpalvelut vain, jos jäsenrekisterissä yhteystiedot ovat oikein. Ne eivät päivity automaattisesti mistään, vaan ainoastaan jäsentaloyhtiön edustajan toimesta eli vaikkapa sinun tekemänä. Päättäkää hallituksessa, kuka tekee päivitykset – onko se yksi hallituksen jäsenistä vai isännöitsijä. Tässäkin kohtaa ”Henkilö Joku” on huono valinta, sillä kokemuksesta tiedän, että hän jättää tiedot aina päivittämättä.

Oikeat yhteystiedot jäsenrekisterissä takaavat palvelut kaikille!

Olethan minuun yhteydessä, jos kaipaat lisätietoja – autan mielelläni.

Tarja Båga, 045 208 6560, tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Taloyhtiön vuosikello Lokakuu

Marraskuu Hallitus aloittaa talousarvion valmistelun ja tekee vuosisuunnitelman seuraavalle vuodelle. Lisäksi hallituksen on hyvä arvioida omaa työskentelyään. Ulkotöissä huolehditaan sulatukset päälle sekä valmistaudutaan hiekotukseen ja lumitöihin. Pimeällä on hyvä tarkistaa valaistuksen toimivuus ja riittävyys.

▶▶ Taloyhtiön koko vuosikello löytyy

16

Kiinteistöliiton sivuilta osoitteessa kiinteistoliitto.fi/taloyhtionvuosi/vuosikello/

Termit tutuiksi Rasite Kiinteistölle voidaan perustaa pysyvä käyttöoikeus eli rasite toisen omistamalle maalle.

Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus tiehen, kaivo, venevalkama, autopaikka tai sähköjohtojen sijoittaminen. Toisen kiinteistön oikeus on siis toisen kiinteistön rasite.

Rasite perustetaan viranomaisen päätöksellä ja merkitään kiinteistörekisteriin. Tällöin mahdolliset kiinteistöjen omistajavaihdokset eivät vaikuta käyttöoikeuteen. Rasite ei siis liity kiinteistön omistajaan eikä ole henkilökohtainen oikeus.

Testaa tietosi 1. Miten Jyväskylä sijoittuu maan 10 suurimman kaupungin joukossa, kun vertaillaan niiden kunnallisia kiinteistökustannuksia? a) Toiseksi kallein b) Neljänneksi kallein c) Edullisin 2. Milloin taloyhtiö voi pahimmassa tapauksessa jäädä jopa ilman tarjouksia kiinteistövakuutuksesta? a) Taloyhtiöllä on maksuja rästissä b) Taloyhtiön vahinkotilasto on huono c) Taloyhtiön käyttövesiputkisto on vanha

3. Jos taloyhtiön pihaan on hylätty ajoneuvo, miten se voidaan poistaa piha-alueelta? a) Siirtämällä kunnan omistamalle alueelle esimerkiksi talkoilla b) Pyytämällä isännöitsijää tai huoltoyhtiötä hävittämään se c) Tekemällä siirrosta virka apupyyntö kunnalle

Vastaukset: 1b 2b 3c

Jos yhtiössä on toteutettu osakaskysely, sen tulokset käydään läpi ja viimeistellään strategian päivitys niiden pohjalta. Varmistetaan, miten seuraavan vuoden kunnossapitohankkeiden suunnittelut ja kuntotutkimukset ovat edenneet. Talven varalle on hyvä tarkistaa katon ja rännien kunto sekä lumiesteet. Entä onko tarvetta säätää patteriverkostoa tai siirtää kellokytkimiä talviaikaan?

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Vinkkejä Päivitä yhtiöjärjestys lainmukaiseen kuntoon M.Furuhjelm, A, Kemppinen, M. Pujals: Taloyhtiön yhtiöjärjestys – Ohjeet ja mallit, Kiinteistömedia Oy, 2021, 112 s., jäsenhinta 25,60 e.

Yllättävän monen taloyhtiön yhtiöjärjestys on ristiriidassa voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain kanssa. Opas auttaa selvittämään, onko oman taloyhtiön yhtiöjärjestys lain mukainen sekä kertoo, miten se kannattaa päivittää.

Oppaassa on mallit asunto-osakeyhtiön ja kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksistä.

M. Pennanen & T. Repo: Kiinteistöhoidon osto-opas, Kiinteistömedia Oy, 2017, 112 s., jäsenhinta 23,20 e.

VAIN PARASTA KATOLLESI

Opas auttaa ostamaan tarpeisiin sopivaa kiinteistönhoitoa järkevästi ja huolellisesti. Kirjassa käydään läpi selkein ja monipuolisin esimerkein kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden hankintaprosessi tarveselvityksestä aina sopimuksen laadintaan. Kirja ohjeistaa myös, miten sopimuksen noudattamista kannattaa seurata.

Toteutamme kattoremontit vankalla kokemuksella ja nopealla aikataululla. Siksi sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kumppanikseen.

Osta kiinteistönhoitoa järkevästi

Kosteusongelmat kuriin kylpyhuoneessa M.Peltokorpi & H. Päivärinne: Kylpyhuoneiden kunnossapito taloyhtiöissä, Kiinteistömedia Oy, 2021, 176 s., jäsenhinta 31,20 e.

Suurin osa asuinhuoneistojen kosteusongelmista juontaa juurensa kylpyhuoneista. Kirja antaa konkreettiset ohjeet kylpyhuoneiden kunnon seurantaan, korjaustarpeiden ennakointiin ja oikean korjaustavan valintaan. Seuraamalla kylpyhuoneiden kuntoa ja tekemällä korjaukset ajallaan taloyhtiö voi säästää selvää rahaa.

3 • 2021

Pyydä tarjous kattoremontista tai varaa maksuton kuntokartoitus!

www.kattokeskus.fi

Vilkkutie 5, 40320 Jyväskylä 010 2290 190

Yli 10 000 katon kokemuksella vuodesta 1997

17

TULEVIA KOULUTUKSIA 2021

KESTO YKSI TUNTI

OSALLISTU WEBINAAREIHIN! Jäsentaloyhtiöiden hallinnolle on tarjolla runsaasti maksutonta koulutusta

Kaikille avointa koulutusta – kutsu mukaan koko talonväki

27.9.

Puheenjohtajana taloyhtiön hallituksessa Kouluttajana Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

12.10.

Kunnossapitovastuut – mistä osakas vastaa ja mistä taloyhtiö Kouluttajana Kiinteistöliiton lakimiehet Tiina Räsänen ja Johanna Ylä-Mononen.

26.10.

Putkiston korjausvaihtoehdot Kouluttajana Kiinteistöliiton rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen.

25.11.

Asumisturvallisuus kerros- ja rivitalossa Kouluttajana Kiinteistöliiton lakimiehet Tiina Räsänen ja Johanna Ylä-Mononen.

Rahoitusvaihtoehdot korjaushankkeessa Kouluttajana Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

5.10.

Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenpalvelut tutuiksi Toiminnanjohtaja Hannu Mähönen esittelee ja vastaa kysymyksiin jäsenpalveluista.

• 5.10. kello 9 ja 16 • 9.11. kello 9 ja 16

9.11.

8.12

Taloyhtiöiden lämmitysratkaisuja Kouluttajana Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

9.11.

Katso tapahtumakalenteri, josta löytyy ohjelma ja ilmoittautuminen keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Webinaarien tallenteet ja aineistot löytyvät jäsensivuilta.

18

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Vesihuollon kustannukset nousivat Keuruulla, Jyväskylässä ja Laukaassa n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n PIIRROS: PIXABAY

V

esihuollon kustannukset muodostuvat veden ja jäteveden perusmaksuista ja käyttömaksuista. Joissakin kunnissa kerätään myös hulevesimaksua.

Taloyhtiön vesihuollon kustannukset katetaan asukkailta perittävillä vastikkeilla.

Jyväskylässä ja Laukaassa on nostettu kaikkia perusmaksuja ja käyttömaksuja viime vuodesta. Keuruulla on nostettu jäteveden käyttömaksua. Viitasaarellakin on nostettu perusmaksuja, mutta vastaavasti käyttömaksuja on laskettu, jolloin kustannusvaikutus taloyhtiölle on jäänyt pieneksi.

Vesihuollon kustannukset laskivat ainoastaan Jämsässä, jossa hulevesimaksu lopetettiin. Muuramessa, Saarijärvellä ja

Äänekoskella vesihuollon maksut eivät ole muuttuneet vuoden aikana.

Vertailukunnista vesihuollon kustannukset ovat nyt korkeimmat Äänekoskella ja alimmat Muuramessa. Kerrostaloyhtiö Äänekoskella maksaa vuodessa vesihuollon maksuja peräti 3 000 euroa enemmän kuin samanlainen taloyhtiö Muuramessa.

▶▶ Kiinteistöliitto Keski-Suomi seuraa kunnallisten

kiinteistökustannusten kehitystä maakunnan suurimmilla paikkakunnilla. Tarkasteltuja kustannuksia ovat kiinteistöverot, kaukolämpö, vesihuolto, kiinteistösähkö (siirtomaksut) ja jätehuolto. Nämä kattavat keskimäärin yli puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailuun käytetään keskikokoista 20 asunnon kerrostaloyhtiötä.

TIESITKÖ?

Taloyhtiön veden ja jäteveden perusmaksut perustuvat vesimittarin kokoon. Jos vesimittari on tarpeettoman suuri, se kannattaa vaihtaa pienempään. Eräs jäsentaloyhtiömme vaihtoi 40 mm mittarin 30 mm mittariin. Kun perusmaksut olivat aikaisemmin 168+168 euroa kuukaudessa, ne ovat nyt 66+66 euroa kuukaudessa, eli säästöä syntyy 2 400 euroa vuodessa.

Vesihuollon maksut syyskuussa 2021 Jyväskylä

Jämsä

Keuruu

Laukaa

Muurame

Saarijärvi

Viitasaari

Äänekoski

Veden käyttömaksu / m³

2,00 €

1,86 €

1,76 €

1,89 €

1,60 €

1,43 €

2,37 €

2,43 €

Jäteveden käyttömaksu / m³

2,20 €

2,74 €

2,94 €

3,18 €

2,33 €

3,00 €

2,59 €

2,92 €

Veden perusmaksu / kk

65,79 €

12,92 €

24,35 €

34,92 €

29,05 €

Jäteveden perusmaksu / kk

65,79 €

19,38 €

27,09 €

34,92 €

29,05 €

Hulevesimaksu / vuosi

300,00 €

Poistui

-

-

-

-

-

200,00 €

10 195,49 €

9 496,08 €

10 326,59 €

11 117,80 €

8 465,48 €

9 389,23 €

10 659,50 €

11 490,91 €

Vesihuollon maksut 2020

9 637,94 €

9 736,08 €

9 732,55 €

10 742,54 €

8 465,48 €

9 389,23 €

10 653,19 €

11 490,91 €

Muutos vuoden aikana

+ 5,78 %

-2,47 %

+ 6,10 %

+ 3,49 %

0,00 %

0,00 %

+ 0,06 %

0,00 %

Vesihuollon maksut / vuosi

Yhteensä 85,00 €

35,13 € 54,76 €

Yhteensä 56,83 €

Laskennassa käytetyt tiedot: Asuinkerrostalo kunnan keskustaajamassa • Talossa 20 huoneistoa ja 35 asukasta • Kiinteistön vesimittari 30 mm tai kunnan politiikan mukainen • Veden kulutus keskimäärin 155 litraa / asukas / vuorokausi

3 • 2021

Kohonneet maksut Alentuneet maksut

19

PUISTOKATU 10-12 LVI- JA ENERGIASANEERAUS 2/3

Tiukka puristus – valmista tuli Kun kahden asuinkerrostalon taloyhtiössä tehdään tiukalla aikataululla viemärien linjasaneeraus ja energiaremontti sekä uusitaan kylpyhuoneet, tarvitaan yhtiön hallitukselta kykyä tehdä päätöksiä nopeasti. Jyväskylässä Puistokatu 10–12:ssa maaliskuussa alkanut saneeraushanke saatiin valmiiksi aikataulun mukaisesti elokuun loppuun mennessä. n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ

A

n KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ JA ISMO MYLLYLÄ

sunto Oy Puistokatu 10–12:n lvisja energiasaneeraus valmistui elokuun lopussa. Jo suunnitteluvaiheessa lähdettiin siitä, että hanke viedään läpi mahdollisimman ripeästi. Töiden edetessä eteen tuli pieniä yllätyksiä, mutta niistä huolimatta alkuperäisessä aikataulussa pysyttiin.

Kokonaisuutena yhtiössä oli varattu 1,66 miljoonaa euroa lvis- ja energiasaneeraukseen sekä erillishankkeena syyskuussa aloitettuun vanhemman talon kattoremonttiin.

– Lvis- ja energiasaneerauksen lisätyöt ovat noin 50 000 euroa, mikä on suuressa hankkeessa aika vähän. Yhtiökokous päätti elokuussa, että 191 000 euron lisätyövarauksesta jäävä ylijäämä käytetään tuleviin korjauksiin, kertoo isännöitsijä Lari Kortelainen Isännöitsijätoimisto Esa Kortelainen Oy:stä.

Kortelaisen mukaan yhtiön päättämä 15 prosentin lisätyövaraus oli selvästi nor-

maalia suurempi, sillä tavanomainen varaus on 8–10 prosentin luokkaa.

Hakemus energia-avustuksesta jätettiin ARA:lle maaliskuussa ennen töiden aloittamista. Myönteinen päätös saatiin toukokuussa jätettyjen lisäselvitysten jälkeen kesäkuussa.

– ARA myönsi energia-avustusta noin 44 600 euroa. Avustus koskee vain vanhempaa taloa, jonka E-luku paranee ARA:n edellyttämällä tavalla, Kortelainen kertoo.

Asbestipurkutyöt olivat ennakoitavissa Kahden talon urakassa huoneistovaiheita oli kaikkiaan kahdeksan, ja ne ajoittuivat maaliskuun ja heinäkuun väliselle ajalle.

– Vanhemman talon huoneistovaiheet saatiin valmiiksi 11. heinäkuuta lukuun ottamatta yhden saneerauslinjan muutamia asuntoja, joissa asukkaiden tilaamia lisätöitä tehtiin vielä elokuun alussa, kertoo vastaava työnjohtaja Mikko Kemppainen

Rakennus Auvinen Oy:stä.

Lisätöiden yhteydessä siirrettiin seiniä, laajennettiin kylpyhuoneita ja tehtiin vakioasennuksesta poikkeavia laatoituksia.

Asukkaiden tilaamat lisätyöt venyttivät alkuperäistä aikataulua jonkin verran.

Uudemmassa talossa huoneistovaihe aloitettiin 3. toukokuuta. Suurin osa urakasta saatiin valmiiksi juhannuksen mennessä, mutta joidenkin huoneistojen työt viivästyivät, koska kylpyhuoneita oli kuivatettava niissä havaitun kosteuden vuoksi.

– Uudemman talon pohjakerroksesta löytyi lisäksi yllättäen huonokuntoisia valurautaisia viemäriputkia, jotka luonnollisesti oli vaihdettava. Muuten uudemman talon muovisia viemärilinjoja ei ollut tarvetta uusia. Peruskorjauksissa kannattaa aina varautua yllätyksiin, Rakennus Auvisen projektipäällikkö Antti Hirvonen sanoo.

Jo ennen töiden aloittamista arvioitiin,

Ennen peruskorjausta osa 1960-luvun talon kylpyhuoneista oli vielä alkuperäisessä asussaan (kuva vasemmalla). Saneerauksen yhteydessä putkistot uusittiin, asennettiin tämän päivän määräysten mukaiset vedeneristykset ja uudet kylpyhuonekalusteet (kuva oikealla). Tero Kollani Suomen Talokeskuksesta mittaa vedeneristyskalvon paksuutta (kuva yllä).

20

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI SEURAA LVI- JA ENERGIASANEERAUKSEN ETENEMISTÄ JYVÄSKYLÄLÄISESSÄ TALOYHTIÖSSÄ.

”Poistoilmalämpöpumpun (PILP) ja maalämmön tekniikka sijoitettiin Puistokatu 10:n entiseen kattilahuoneeseen”, kertoo vastaava työnjohtaja Mikko Kemppainen Rakennus Auvinen Oy:stä. että vuonna 1962 valmistuneesta asuinkerrostalosta löytyy asbestipurkua vaativia rakenteita.

– Ehkä suurin yllätys oli se, että talon poistoilmaputket olivat asbestia, LVI- ja rakennustöiden valvoja Tero Kollani Suomen Talokeskuksesta kertoo.

Asbestipurkujen ohella lisätöiden listalle päätyi vanhemmassa talossa muun muassa urakkaan kuulumattomia maalaustöitä,

palovaroittimien uusiminen ja aikaisemman putkiremontin yhteydessä uusimatta jääneiden kupariputkien vaihto.

Uudemmassa talossa valurautaviemärien vaihto ja viemärin tulviminen pitkään asumattomana olleeseen asuntoon toivat lisäkustannuksia.

Hallitus päätti suurista lisätöistä Taloyhtiön hallitukselle energia- ja linjasaneeraus sekä huoneistotyöt merkitsivät kiireistä kevättä ja kesää.

– Työmaakokouksia järjestettiin kerran kolmessa viikossa. Olin niissä itse aina mukana ja myös muut hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin mahdollisuuksiensa mukaan, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hendolin.

– Huoneistovaiheet etenivät suunnitellussa aikataulussa, mikä oli tärkeää asukkaille tilapäisten asumisjärjestelyjen vuoksi. Asukkaat asuivat tilapäismajoituksissa keskimäärin kuukauden ajan. Heinäkuussa tosin huomasi sen, että Suomessa on lomakausi – asukkaita oli vaikeampi tavoittaa, Hendolin kertoo.

Hallituksen edustajien lisäksi työmaakokouksissa olivat mukana isännöitsijä, rakennustöiden valvoja ja urakoitsijan edustaja. Kokoukset järjestettiin koronatilanteen vuoksi etäyhteyksillä. Isännöitsi-

3 • 2021

jä Lari Kortelainen painottaa, että nopeassa aikataulussa etenevä saneeraushanke ei saa pysähtyä hitaan päätöksenteon vuoksi.

– Työmaakokouksissa hallituksen edustajia työllistivät eniten rakennustyön aikaiset yllätykset, jotka vaativat päätöksiä lisätöiden toteuttamisesta. Niihin oli reagoitava mahdollisimman nopeasti, jotta työt pääsivät etenemään. Taloyhtiön hallitus teki päätökset suuremmista lisätöistä, mutta rakennustöiden valvojalla ja isännöitsijällä oli oikeus tehdä pieniä lisätöihin liittyviä tilauksia, jotka olivat edellytyksenä töiden nopealle etenemiselle, Kortelainen kertoo.

Tuleva talvi on hienosäädön aikaa Isännöitsijälle kysymyksiä hankkeen kulusta tuli lähinnä osakkailta, jotka eivät asu kiinteistössä.

– Viime vuosina taloyhtiöiden remonteissa tiedonkulku on parantunut sähköisen viestinnän ansiosta. Toisaalta myös urakoitsijat ovat lisänneet tiedotusta töiden etenemisestä. Asukkaat ja osakkaat ovat tänä päivänä aikaisempaa kiinnostuneempia peruskorjausten etenemisestä, Kortelainen pohtii.

Erityiskysymyksenä työmaakokouksissa nousi esille turvallisuuteen liittyviä tekijöitä.

uu

21

Kaksi maalämpökaivoa porattiin toukokuussa.

Kuvassa Petri Miinalainen korpilahtelaisesta Kaivonporaus Olympia Oy:stä.

– Kun kiinteistö on keskusta-alueen kupeessa, haluttiin painottaa sitä, että tilat muistetaan lukita varkaiden varalta, Kortelainen kertoo.

Ilkka Hendolinin mukaan tuleva talvi on uuden lämmitysjärjestelmän käyttöönoton aikaa, jolloin tekniikkaan tehdään viimeiset hienosäädöt. Asumismukavuuden pitäisi parantua myös tehostuneen ilmanvaihdon vuoksi.

– Tavoitteena on, että kaukolämmön osuus putoaa noin 485 megawattitunnista noin sataan. Kun huomioidaan lämpöpumppujen noin 90 MWh:n sähkönkulutus, lämmitysenergian kulutus putoaa laskelmien mukaan noin puoleen entisestä, mikä on 15 vuoden takaisinmaksuajan laskelman pohjana, Hendolin kertoo.

PUISTOKATU 10–12 Lvi- ja energiasaneeraus lyhyesti • Asunto Oy Puistokatu 10–12 käsittää kaksi asuinkerrostaloa: Puistokatu 10 on valmistunut vuonna 1962 ja Puistokatu 12 vuonna 1997. Yhtiössä on kaikkiaan 68 huoneistoa, joista asuinhuoneistoja on 51.

• Hankkeessa toteutettiin vanhemman talon viemäriputkien linjasaneeraus sekä molempien talojen kylpyhuoneiden peruskorjaus, johon sisältyi lattialämmityksen asennus.

• Energiatehokkuutta parannettiin ottamalla kaukolämmön rinnalle maalämpö sekä poistoilman talteenotto (PILP).

• Poistoilmanvaihtokoneet uusittiin ja tehostettiin ilmastointia. Lisäksi tehtiin varaukset sähköautojen latauspisteille sähköpääkeskuksen uusimisen yhteydessä.

• Erillishankkeena korjataan vanhemman talon peltikate syys-lokakuun aikana.

22

Lämmitysratkaisun valinta edellyttää kiinteistökohtaista tarkastelua Säästöjen saavuttaminen kiinteistöjen lämmityskustannuksissa ei aina vaadi suuria investointeja. Toisinaan pelkästään olemassa olevan tekniikan säätö ja huolto voivat pienentää kustannuksia. n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVA: TUOMAS MIKKONEN/ALVA

T

ietoisuus ilmastonmuutoksesta, lämpöpumpputeknologian kehitys sekä mahdollisuus optimoida kaukolämmön toimintaa digitalisaation avulla muuttavat tulevaisuudessa tapoja tuottaa lämpöä kiinteistöihin. Lisäksi poistoilman ja käyttöveden mukana kiinteistöistä poistuu energiaa, jonka uudelleenkäyttö on tulevaisuutta.

– Säästöjä voidaan saavuttaa myös käyttämällä hybridiratkaisuja, kuten yhdistämällä maa- ja kaukolämpöä, kertoo energiayhtiö Alvan asiakkuusjohtaja Jukka Pennanen.

VTT tutki alkuvuodesta Alvan verkkoalueella olevien lämpöpumppu- ja maalämpöpumppukohteiden kannattavuutta ja investointien takaisinmaksuaikoja.

– Kaikissa kohteissa ei saavutettu odotettuja säästöjä. Siksi ennen laitteistoinvestointeja jokainen kohde pitäisi analysoida huolellisesti, Pennanen sanoo.

Tutkimuksessa tärkein havainto poistoilmalämpöpumppujen (PILP) osalta oli, että kohteista noin 76 prosentissa keskimääräinen takaisinmaksuaika nousee yli 15 vuoden. Vuosittainen energiakustannusten säästö näissä kohteissa oli noin 9 prosenttia. Takaisinmaksuaika vaihteli kohteissa 11 vuodesta yli 30 vuoteen ja keskimääräinen säästö oli 0–26 prosenttia.

Maalämpökohteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 12–25 vuotta. Yli viidentoista vuoden takaisinmaksuaika oli 80 prosentilla kerros- ja rivitalokohteista. Energiakustannusten säästö kerros- ja rivitalokohteissa oli noin 36 prosenttia vuodessa, kun omakotitaloissa se jäi noin 15 prosenttiin.

– Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että energiaremontissa ei ole yhtä oikeaa jokaiseen kiinteistöön sopivaa patenttiratkaisua.

Mistä kapasiteettia sähköautojen lataukseen?

Pennasen mukaan kaukolämpöön liittyvää teknologiaa kehitetään koko ajan.

Kaupunkialueille voidaan rakentaa esimerkiksi korttelikohtaisia lämpökeskuksia, joissa hyödynnetään lämpöpumpputeknologiaa. Kaukolämpöverkosta voidaan tehdä myös kaksisuuntainen, jolloin

”

Emme näe vastakkain­asettelua lämpöpumppujen ja kaukolämmön välillä, sillä molempia tarvitaan.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

• PELTI- JA TIILIKATTOJEN MAALAUS JA PINNOITUS • KATTOJEN PINTATIIVISTYS • KATTOTURVAVARUSTEIDEN ASENNUS • SADEVESIJÄRJESTELMIEN ASENNUS • KATTOHUOLTOPALVELUT • ULKOMAALAUKSET VILLE PERÄNEN Puh. 050 919 5071 info@kskiinteistopalvelu.fi www.kskiinteistopalvelu.fi

ASIANAJOTOIMISTO

TUOMO TAPPER Tuomo Tapper asianajaja, varatuomari puh. 0400 648 345

Energiayhtiö Alvan asiakkuusjohtaja Jukka Pennanen.

asiakas voi paitsi ostaa lämpöä, myös tuottaa ja myydä sitä.

– Olemme kiinnostuneita lämmityksen hybridimalleista. Emme näe vastakkainasettelua lämpöpumppujen ja kaukolämmön välillä, sillä molempia tarvitaan.

Joskus pelkästään olemassa olevan tekniikan optimointi voi tuoda merkittäviä säästöjä.

– Tehokkuutta voidaan parantaa lämmön kulutuksenjoustolla, kiinteistön paluuveden ja lauhdelämmön hyödyntämisellä sekä vedenkulutuksen huoneistokohtaisella etämittauksella. Olemassa olevan tekniikan, kuten ilmanvaihtokoneiden ja lämmönvaihtimien, säätö ja optimointi voivat vähentää energiankulutusta, Pennanen sanoo.

Lämmön kulutuksenjousto merkitsee lämmönkulutuksen ohjaamista sovituissa rajoissa, mikä vähentää piikkikuormia ja turhaa energiankulutusta.

– Taloyhtiöiden on hyvä energiasaneerausten yhteydessä miettiä myös sähköliittymien mitoituksia 10–15 vuoden

Julle Lehtinen oikeustieteen maisteri, virallinen kaupanvahvistaja puh. 0400 152 357 Kauppakatu 25 A 1, 40100 Jyväskylä toimisto@tuomotapper.com www.tuomotapper.com

päähän. Merkit viittaavat siihen, että sähköautojen latauspisteiden tarve lisääntyy. Jos kesät lämpenevät pysyvästi, voi viilennyksen kysyntä nousta esille myös asuintaloissa.

Hybridiratkaisujen hyödyntäminen ja lämmön kulutusjoustoon perustuva energiaoptimointi ovat keinoja vähentää kiinteistön sähköliittymän kuormitusta.

– Esimerkiksi maalämpöä ja kaukolämpöä yhdistävissä ratkaisuissa lämpöpumpun mitoitus voidaan optimoida siten, että taloyhtiöissä jää sähköliittymän kapasiteettia autojen latauspisteisiin.

Kiinteistöissä syntyy ilmanvaihdon ja jätevesien mukana monenlaista hukkalämpöä, jota tulevaisuudessa hyödynnetään entistä tehokkaammin. Esimerkiksi Jyväskylän Hippoksella tullaan hyödyntämään jääratakoneistosta syntyvää lauhdelämpöä lämpöpumppujen avulla.

3 • 2021

23

Kiinteistösi kaveri Jyväskylässä

Helping Hands Oy

Kokonaisvaltaista paikallista palvelua sinun ja kiinteistösi tarpeisiin.

Kiinteistöjen ylläpitopalvelu monipuolisesti ja joustavasti. Laajan yhteistyöverkkomme ansiosta pystymme tarjoamaan kattavan ja kustannustehokkaan tavan hoitaa kiinteistönne tekniset tarpeet nykyaikaisesti.

TALOYHTIÖIDEN KATTOHUOLTOSOPIMUKSET ALK. 700 € /VUOSI (SIS. ALV)!

Kevään ja syksyn tarkastukset sisältävällä kattohuoltosopimuksella suojelet koko kiinteistöä. Kun katon korjaustarpeet huomataan heti, ei edessä ole suuria korjausremontteja.

Kaikki yhdeltä ovelta. Portilta piipunhattuun – paikallisin voimin, vuosien kokemuksella!

Koko kiinteistö kuntoon nykyaikaisin välinein!

• • • • • • • •

Rakennus- ja remonttipalvelut Vahinkosaneeraukset Vuotokorjaukset Kattohuolto- ja korjauspalvelut Lämpökamerakuvaukset Otsonointi ja hajujen poisto Hoidamme hankalatkin paikat kuntoon nostokoriautolla – jopa 20 metrin korkeudessa Kaikki kiinteistösi kunnossapitoon

Tutustu palveluihimme ja tee tarjouspyyntö kätevästi verkkosivuillamme!

www.helpinghands.fi

010 299 8525

Kaikki oviratkaisut taloyhtiöön!

AUTOTALLINOVET ALUMIINIOVET

Sulun Kiinteistönhoito Oy tarjoaa monipuolisia kiinteistönhoidon palveluja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille.

0207 330 330

www.turner.fi 24

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300

www.sulunkh.fi KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Rakennuslupien käsittelyaikoja Keski-Suomessa Lupahakemusten suuri määrä ja niiden ruuhkaantuminen on pidentänyt rakennuslupien käsittelyaikoja Jyväskylässä. Rakentaminen keskittyy tällä hetkellä Jyväskylän kaltaisiin kasvukeskuksiin. Muissa kunnissa rakentaminen on pysynyt pitkään alhaisella tasolla.

Lupahakemuksen käsittelyaikaan vaikuttavat sen sisältö ja laajuus sekä mah-

Keskimääräisiä rakennuslupien käsittelyaikoja Keski-Suomen kaupungeissa (noin vrk)* Jämsä 14 Keuruu 14–30 Saarijärvi 1-14 Viitasaari 14 Äänekoski 14 *Tiedot on saatu kunnista.

dolliset täydennyspyynnöt. Joidenkin kuntien, muun muassa Jyväskylän, tilastoimissa käsittelyajoissa on mukana asiakkaasta johtuvaa viivettä, minkä vuoksi kuntien käsittelyaikojen vertailu on vaikeaa.

Rakennuslupahakemus kannattaa aina jättää riittävän ajoissa ja toimittaa kaikki vaadittavat liitteet jo hakemuksen jättämisen yhteydessä.

Kunnan rakennusvalvonnalla on usein monia muitakin tehtäviä kuin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten lupien päättäminen ja näihin liittyvät katselmukset. Sellaisia ovat muun muassa ympäristöön liittyvät jatkuvan valvonnan tehtävät.

Myös luvaton rakentaminen, naapuririidat ja kiinteistöjen väliset hulevesiongelmat työllistävät rakennusvalvontaa.

Uudisrakennuslupien käsittelyajat Jyväskylässä 2020* % 50

42

40

30 20

20 10 0

15

13

8 2 0–7 päivää

8–21 päivää

22–42 päivää

43–60 päivää

61–90 päivää

Yli 90 päivää (max 365)

HUOLTOA HUOLTOA TALOLLESI TALOLLESI H UHOULOT LOT POAPLAVL EVLEUL TU T

PUHTAUTTA PUHTAUTTA TILOIHISI TILOIHISI I VUOSUP SAPLAVLEVLEUL TU T S I I SVI O

Pihoille ilmettä Pihoille ilmettä ja ja huolto- ja siivouspalvelut kuntoon. huolto- ja siivouspalvelut kuntoon.

Ota yhteyttä!

Ota yhteyttä !

Tuomo Trög

ILMETTÄ ILMETTÄ PIHALLESI PIHALLESI VIHERPALVELUT VIHERPALVELUT

toimitusjohtaja

hs@huoltosilta.fi ֎ 0400 917 722 hs@huoltosilta.fi ֎ 0400 917 722 3 • 2021

25

Uudisrakentamisen laadussa paljon parannettavaa Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet antavat rakentamisen laadulle uudiskohteissa arvosanan 7½, selviää Kiinteistöliiton uudistalokyselystä. Uudistaloissa on vastaajien mukaan paljon parannettavaa rakennusyhtiöillä, mutta myös uusien taloyhtiöiden omistajilla ja isännöitsijöillä. n TEKSTI JA KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO

”

Isännöinnin osaaminen ja kapasiteetti sekä taloyhtiöiden hallitusten johtamisosaaminen ja työskentelyn tehokkuus ovat taloyhtiöiden kannalta olennaisia menestymisen edellytyksiä.

Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero

26

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

R

akennustyön tarkkailijan käyttö vaikuttaisi yleistyneen viime vuosina, mutta edelleenkin vain kolmannes vuosina 2015–2021 valmistuneista taloyhtiöistä kertoi, että yhtiö on rakennustyön aikana käyttänyt ostajien valitsemaa tarkkailijaa. Ne, joilla tarkkailija oli ollut, olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä ja suosittivat tarkkailijan käyttämistä. Ne, jotka eivät olleet valinneet tarkkailijaa, harmittelivat asiaan jälkikäteen laajalti.

Rakennusaikaiset takuukorjaukset on saatu sovittua ja hoidettua 38 prosentilla vuosina 2010–2014 valmistuneissa taloyhtiöissä. Edelleen noin puolella tämän ikäluokan yhtiöistä takuukorjaukset ovat kesken. Vuosina 2015–2021 valmistuneista taloyhtiöistä vasta neljäsosalla rakennusaikaiset takuukorjaukset on sovittu ja hoidettu.

Rakentamisen 10-vuotisvastuista vuosina 2010–2014 valmistuneissa taloyhtiöissä perustajaosakas eli rakennusurakoitsija on neljäsosassa korjannut reklamoidut virheet, ja 40 prosentissa korjaukset ovat vielä kesken.

teiden toteutuneesta laadusta voivat olla hyvin pitkiä. Kriittisissä palautteissa korostuivat esimerkiksi jähmeys reklamointien vastaanottamisessa ja hidas reagointi, nihkeä asioiden toimeenpano ja pitkään kestävät neuvottelut. Keskeiseen rooliin nousevat hyvät käytännöt, läpinäkyvyys, viestintä ja johtaminen, mutta vastaajien mukaan rakennusyhtiöt eivät ole näissä läheskään aina onnistuneet. Osassa uudiskohteista on nähty myös kohtalaisia onnistumisia, vaikka palautteessa selvästi painottuvat rakentamisen laatuhaasteet.

– Isännöinnin osaaminen ja kapasiteetti sekä taloyhtiöiden hallitusten johtamisosaaminen ja työskentelyn tehokkuus ovat taloyhtiöiden kannalta olennaisia menestymisen edellytyksiä, Kero toteaa.

Uusissa taloyhtiöissä nousee esiin uudenlaisia ilmiöitä, jotka vaativat asioille omistautuvia ja osaavia ihmisiä taloyhtiöiden hallituksiin ja isännöintiin, mutta myös kiinteistöpalveluihin ja rakentamiseen.

Talotekniikan merkitys kasvanut viime vuosina

Uudiskohteet asettavat isännöinnin laadun ja ammattitaidon kovalle koetukselle, selviää kyselyssä.

Vuosina 2010–2014 valmistuneissa yhtiöissä enää 38 prosentilla oli sopimus perustajaosakkaan alun perin valitseman isännöintiyrityksen kanssa. Tätä uudemmissa eli vuosina 2015–2021 rakennetuissa taloyhtiöissä alkuperäisen isännöinnin osuus oli vielä noin 60 prosenttia. Rivitaloyhtiöistä hieman alle puolet oli vaihtanut isännöintinsä perustajaosakkaan valitsemasta ratkaisusta.

Kyselyn perusteella uusilla taloyhtiöillä on ollut isännöintipalveluiden saatavuudessa ja laadussa huomattavia haasteita.

Taloyhtiön alkuvuosiin liittyy paljon tär-

Perinteisten rakenneteknisten asioiden rinnalle on tullut yhä enemmän talotekniikkaan liittyviä kysymyksiä, jotka vaativat myös ostajilta merkittävää vaivannäköä ja panostamista, jotta rakentamisen vastuiden ja suunnitelman mukaisuus voidaan varmistaa.

– Talotekniikan, kuten esimerkiksi ilmanvaihdon ja lukituksen, toimivuus edellyttää laitteiden asennusten lisäksi monien tukipalveluiden ja ohjelmistojen toimivuutta, mikä myös pitää uuden hallinnon omalla työllään varmistaa, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kyselyssä käy ilmi, että riidat uudiskoh-

Suurin osa isännöitsijöistä vaihtuu ensimmäisten vuosien aikana

UUDISTALO-KYSELY • Kiinteistöliitto toteutti valmistumisvuosien 2010–2021 jäsentaloyhtiöihin suunnatun Uudistalo-kyselyn toukokuussa 2021.

• Vastauksia saatiin yhteensä 650.

Vastausaste oli 11 %.

• Kyselyn tuloksia hyödynnetään Kiinteistöliiton jäsenpalveluiden kehittämisessä.

• Raportti kyselyn tuloksista löytyy jäsensivuilta kohdasta ”Tutkittua tietoa”.

OS

T

AIN UP

TET DIS U U

Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto ry,

Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry & oikeusministeriö

Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus

keitä hoidettavia perusasioita, ja ammattitaitoinen ja tehokas isännöinti on taloyhtiöiden kannalta välttämätöntä.

Hyvän isännöitsijän löytäminen oli usein vaatinut useamman vaihdoksen ja kilpailutuksen. Turbulenssia tarjontaan ovat tuoneet myös alan nopeat muutokset, yrityskaupat ja isännöitsijöiden vaihtuvuus.

Pienet taloyhtiöt kokivat myös uudispuolella olevansa suuria taloyhtiöitä heikommassa asemassa isännöintipalveluiden saatavuudessa.

Alkuperäiseen isännöintiin tyytymättömät olivat varsin usein löytäneet mielestään aiempaa paremman isännöinnin.

Kaksi kolmesta tutustunut taloyhtiöiden hallintotapasuositukseen Taloyhtiön hallinnon ohjaamiseen on laadittu Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus. Kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa oli tutustunut suositukseen. Kerrostaloyhtiöissä tutustuminen oli ollut yleisempää kuin rivitalopuolella.

– On hyvä, että hallintotapasuositus tunnetaan noinkin laajalti. Suositus tarjoaa erittäin hyvän pohjan rakentaa taloyhtiön johtamis- ja ohjauskäytäntöjä myös uusissa taloyhtiöissä. Suosituksen sisällön toteuttamisesta on suurta hyötyä kaikille osapuolille. Hyvä järjestäytyminen ja yhdessä sovitut tavoitteet edesauttavat myös isännöinnin järjestämistä, toteaa Kero.

Uudistalojen alkuaikojen järjestäytyminen on kriittinen kysymys.

– Kyselyn vastausten perusteella ne yhtiöt, joilla yhtiön hallitustyöskentely lähtee myötätuuleen liikkeelle, ovat paremmassa asemassa myös rakennusaikaisten virheiden ja takuukorjausten sekä laadukkaan isännöinnin järjestämisessä, unohtamatta myöskään pitkän ajan menestyseväiden rakentamista, Kero tiivistää kyselyn kokemukset.

Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus Suomen Kiinteistöliitto ry – Isännöintiliitto ry – Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry – Oikeusministeriö .

Suositus antaa taloyhtiölle käytännönläheiset, asuntoosakeyhtiölain määräyksiä tukevat ohjeet taloyhtiön toiminnan, hallinnon ja viestinnän järjestämiseen. Uudistettu teos­koostuu 63:sta yksittäisestä suosituksesta, ja se suositellaan otettavaksi käyttöön kaikissa taloyhtiöissä. Mukana on ohjeet sen vaiheittaiseen käyttöönottoon taloyhtiössä. ▶▶ Jäsenhinta: 20,00 euroa (norm. 25,00 euroa) ▶▶ Verkkokirja on luettavissa ilmaiseksi jäsensivuilla

3 • 2021

27

TALOYHTIÖN VAKUUTUKSET 2/3

TALOYHTIÖN KIINTEISTÖVAKUUTUS Kiinteistövakuutus on taloyhtiöille räätälöity paketti, joka sisältää omaisuuden vakuuttamisen lisäksi muun muassa vastuuvakuutukset ja oikeusturvan. Kiinteistövakuutuksia myöntää tällä hetkellä seitsemän vakuutusyhtiötä. Niillä on yhteensä liki 20 erilaista tuotetta, joiden ehdot poikkeavat toisistaan. Suurimmat erot ovat omaisuusvahinkojen korvattavuudessa. n TEKSTI: ANTERO MIIKKI, ASIAKKUUSJOHTAJA, HOWDEN FINLAND OY n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

K

iinteistövakuutuksissa on kaksi perusryhmää eli laaja ns. all-risk-vakuutus ja perinteinen ilmiöpohjainen vakuutus. Ilmiöpohjaisessa vakuutuksessa luetellaan ne vahinkotyypit, joita korvataan, kuten palo, vuoto, ilkivalta, luonnonilmiö. All-risk-vakuutuksessa korvataan äkillinen ja ennalta-arvaamaton vahinko, mutta siitä rajataan erikseen

pois vahinkotapahtumat, joita ei korvata.

Lopputuloksena all-risk-vakuutus on selkeästi laajempi kuin ilmiöpohjainen vakuutus. All-risk-vakuutus korvaa esimerkiksi hanan auki jättämisestä tulleet vahingot, altaan poistoputken vuodot, kalmavahingot ja tuntemattomaksi jääneen ajoneuvon aiheuttamat vahingot. Ilmiöpohjainen vakuutus ei näitä yleensä korvaa. Siksi all-risk-vakuutus on ehdottomasti suositeltava taloyhtiöille.

Saavatko kaikki taloyhtiöt kiinteistövakuutusta?

Vakuutusyhtiöt ovat kiristäneet vaatimuksiaan kiinteistövakuutuksen myöntämiseen. Jos taloyhtiön vahinkotilasto on huo-

28

no, yhtiö voi pahimmassa tapauksessa jäädä ilman tarjouksia.

Mikäli kiinteistövakuutus on huonon vahinkosuhteen vuoksi irtisanottu, voi uuden vakuutuksen löytäminen olla todella vaikeaa. Tämä tilanne koskee lähinnä taloyhtiöitä, joissa on vanha käyttövesiputkisto ja vuotovahinkoja on sattunut useampia viimeisten vuosien aikana. Vaihtoehtoina

ovat lähinnä vakuutukset, joissa on korkeat omavastuut tai karsittu turva eli esimerkiksi vuotovahinkoja ei korvata lainkaan.

Omavastuut ovat pahimmissa tapauksissa nousseet vuotovahinkojen osalta jopa 10 000–20 000 euron tasolle. Tähän vielä lisätään putkiston ikään sidotut ikäpoistot.

Karsituissa vakuutuksissa on pahimmillaan jätetty voimaan vain palovakuu-

TIESITKÖ?

• Taloyhtiön vakuutuksia käsittelevässä sarjassa käsittelimme edellisessä lehdessä 2/2021 hallituksen vastuuvakuutta.

• Seuraavassa lehdessä 4/2021 käsittelemme oikeusturvavakuutusta.

tus sekä hallituksen taloudellisia vahinkoja ja taloyhtiön esine- ja henkilövahinkoja koskevat vastuuvakuutukset.

Ovatko vuotovahingot vakuutus­ yhtiön vai taloyhtiön ongelma?

Vakuutusyhtiöt ennakoivat tulevia vuotovahinkoja putkiston ikään perustuvilla ikäpoistoilla. Ikäpoistot tehdään sekä

vuotaneen putken korjaukseen että kiinteistön rakenteille tulleisiin vahinkoihin.

Ikäpoistot vaihtelevat eri vakuutusyhtiöiden välillä ja ne kasvavat selkeästi, kun putkisto saavuttaa 40–50 vuoden iän. Vanhan putkiston vuodosta voi korvaukseen tulla jopa 70 prosentin ikäpoisto. Eräissä vuototapauksissa, kuten tontilla sijaitsevan putken vuoto, joka ei aiheuta rakenteille vahinkoa, voi ikäpoisto olla täydet 100 prosenttia.

Yleisesti voidaan sanoa, että vanhan putkiston vuotovahingosta taloyhtiö voi joutua maksamaan kuluista vakuutusyhtiötä enemmän. Taloyhtiön tulee kartoittaa putkiston kunto ja hyödyntää sen koko järkevä käyttöikä.

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Mitä tulevaisuudessa?

Taloyhtiöt ja vakuutukset elävät muutoksen aikaa. Osa taloyhtiöistä on kriittisessä tilanteessa, kun remontoitavaa olisi paljon, mutta pankit eivät ole halukkaita rahoittamaan kalliita korjauksia.

Kun korjaukset jäävät tekemättä ja vahingot lisääntyvät, vakuutusten hintataso nousee. Pahimmat hinnankorotukset viime vuoden vaihteessa olivat 200 prosentin luokkaa. Joillekin taloyhtiöille tuli suoraan vakuutuksen irtisanominen. Tulevalle vuodelle on myös tulossa irtisanomisia ja vahinkotilastokorotuksia.

Onko tulevaisuus siinä, että vakuutusyhtiöt rakentavat erilaiset vakuutusratkaisut hyville ja huonoille taloyhtiöille – ja kuinka tuo hyvyys ja huonous tullaan määrittelemään?

T:mi Jani Ylönen

• Puiden kaadot ja pilkonta, • Kantojen jyrsintä, • Oksien haketus • Konelumityöt www.pihapalveluylonen.fi pihapalveluylonen@gmail.com P. 0400 627 799

Vältä ajankohtainen vahinko Eräs osakas piti rivitalonsa takapihalla kasteluletkua. Letkun päässä oli rakennuksen seinällä oleva vesipisteen sulku ja toisessa päässä niin sanottu kastelupistooli, jossa oli myös sulku. Osakas unohti letkun pihalle ja pakkasten tullessa letku jäätyi, mutta venyi sen verran, ettei rikkoutunut. Pakkasten jatkuessa myös seinän sisällä ollut kupariputki jäätyi ja halkesi aiheuttaen seinärakenteen pahan kastumisen.

Tällainen vahinko voidaan korvata tapaukseen liittyvien tarkempien tietojen perusteella joko kiinteistövakuutuksesta, mikäli se on vakuutuksen ehtojen mukaan korvattava, tai osakkaan kotivakuutuksen vastuuosasta, mikäli katsotaan hänen toimineen huolimattomasti.

Pian on oikea aika tarkistaa kaikki mahdollisesti jäätyvät materiaalit ja laittaa ne talvea varten suojaan!

Sähkö Sasp Oy Kaikki talotekniset huollot ja korjaukset Muun muassa eristysvastusmittaukset, lämpökamerakuvaukset, talotekniikka- ja ilmanvaihtojärjestelmien huollot ja korjaukset sekä suodattimien ja puhaltimien vaihdot.

Puh. 010 325 3530 info@sasp.fi

Kivääritehtaankatu 6 40100 JYVÄSKYLÄ

ASIANAJOTOIMISTO Mitä vakuutuksia remontin ajaksi?

Joskus taloyhtiössä tulee ongelmia remontin aikana tai jälkeen. Riidat liittyvät usein urakoitsijan työn laatuun, aikatauluun tai remontin kustannuksiin. Ongelmia voi tulla myös valvonnasta tai lisätöistä, joista taloyhtiön hallitusta voidaan vaatia vastuuseen.

Taloyhtiön kannattaa suojautua erilaisilla lisävakuutuksilla jo ennen kuin tehdään mitään remonttiin liittyviä sopimuksia. Tärkeimpiä lisävakuutuksia on taloyhtiön hallituksen vas-

tuuvakuutuksen sekä taloyhtiön oikeusturvavakuutuksen laajennukset. Ne kannattaa ottaa heti kun päätetään hankesuunnittelun aloittamisesta ja pitää voimassa vähintään takuuajan tai vastuuajan loppuun.

Kiinteistövakuutusyhtiöön tulee tehdä ns. riskilisäilmoitus, kun taloyhtiössä tehdään isoa remonttia tai pienemmästäkin, kun riski lisääntyy esimerkiksi tulitöitä tehdessä.

Väinönkatu 36 bB 2. krs 40100 Jyväskylä 020 754 5130 toimisto@janlex.fi

www.janlex.fi

Kiinteistöt kuntoon!

ME MATOTAMME • tuulikaapit • käytävät • saunatilat • terassit

Antero Miikki Asiakkuusjohtaja Howden Finland Oy

3 • 2021

NYKYAIKAISET PESULAKONEET JA -VARUSTEET

Tuotannosta n. 70% valmistetaan Suomessa.

LIKAA KERÄÄVÄT MATOT MITTOJEN MUKAAN. HUOLTOSOPIMUS TAI PESUT VAIN TARVITTAESSA.

29

Kiinteistöliiton Indeksitalo 2021:

Jyväskylän kustannukset nousivat, Jämsä maan edullisimpia

K

iinteistöliiton selvityksen mukaan kerrostaloyhtiön kunnalliset kiinteistökustannukset ovat Jyväskylässä nyt 2,95 euroa ja Jämsässä 2,50 euroa asuinneliömetriltä kuukaudessa.

Selvityksessä oli mukana 59 suurinta kaupunkia. Kunnalliset kiinteistökustannukset ovat niissä keskimäärin 2,79 euroa neliömetriltä kuukaudessa, missä on nousua 1,5 prosenttia viime vuodesta.

Jyväskylässä kustannukset nousivat muutaman vuoden suvantovaiheen jälkeen 3,4 prosenttia eli 0,10 euroa asuinneliömetriltä kuukaudessa. Nousu johtui vesihuollon, kiinteistösähkön ja jätehuollon maksujen korotuksista sekä kaukolämmön hinnoittelumallin muutoksesta. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Jyväskylä on kustannuksiltaan nyt neljänneksi kallein edellään vain Helsin-

ki, Tampere ja Kuopio.

Jämsässä kustannukset pysyivät viime vuoden tasolla, hieman jopa laskivat. Sielläkin kiinteistösähkön hinta nousi, mutta toisaalta vesihuollon kustannukset laskivat, kun hulevesimaksusta luovuttiin.

Jämsässä on koko vertailuaineiston kuudenneksi alimmat kiinteistökustannukset.

Keskeinen syy Jämsän hyvään sijoitukseen on edullinen kaukolämpö.

Kaikista vertailukunnista korkeimmat kiinteistökustannukset ovat Rovaniemellä 3,18 euroa ja alimmat Kempeleessä 2,22 euroa neliömetriltä kuukaudessa. Vuoden aikana kustannukset nousivat eniten Tuusulassa ja Järvenpäässä (6,3 prosenttia), ja laskivat eniten Kangasalla (1,3 prosenttia).

Paikkakuntien välille on muodostunut yhä suurempia eroja asumiskustannuksissa. Kun Jyväskylässä 90-neliöisen asunnon

Kunnallisten kiinteistökustannusten kehitys Jyväskylässä 2009–2021

INDEKSITALO • Indeksitalo 2021 -aineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana.

• Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Tarkasteltuja kustannuksia ovat kiinteistöverot, kaukolämpö, vesihuolto, kiinteistösähkö ja jätehuolto. Ne kattavat keskimäärin yli puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista.

• Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat yksityiset palvelut, kuten isännöinti, kiinteistöhuolto ja vuosikorjaukset.

Tiedot ovat syyskuun 2021 mukaisia.

• Raportti löytyy Kiinteistöliiton sivuilta ja jäsensivuilta. osakas maksaa vastikkeissaan pelkästään tällaisia kunnallisia kiinteistökustannuksia miltei 3 200 euroa vuodessa, Jämsässä riittää 500 euroa vähemmän.

jätehuolto kiinteistösähkö vesi/jätevesi

kaukolämpö rakennuksen kiinteistövero tontin kiinteistövero

e/m2 3,0 0,14

2,5

0,14 0,13

2,0

0,13 0,09 0,15

0,15 0,57

1,5

0,17

0,14

0,79 0,72

0,18

0,17

0,19

0,62

0,17

0,14

0,82

0,14

0,15

0,14

0,14

0,14

0,14

0,19

0,19

0,20

0,20

0,75

0,73

0,73

0,73

1,32

1,32

1,32

1,32

1,32

1,35

0,27

0,27

0,27

0,28

0,28

0,28

0,18

0,82

0,22

0,77

0,76

0,53

1,0 0,94

1,00

1,03

1,07

1,12

1,25

1,31

0,5

0,0

0,15

0,21

0,22

0,22

0,23

0,24

0,25

0,14

0,16

0,16

0,16

0,16

0,16

0,16

1,19

0,19

0,19

0,19

0,19

0,19

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

LÄHDE: SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO

30

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Graffitien poistot • Julkisivupesut puh. 0400 973 423 jouni.saajamaa@gracon.fi www.gracon.fi

Turvallinen ja viihtyisä ympäristö on meille kunnia-asia Etsitkö kiinteistöpalveluillesi uutta kumppania? Meille RTK-Palvelussa toimiva taloautomatiikka, turvalliset ulkoalueet sekä edustava ja viihtyisä ympäristö on ydinosaamista. Sen me osaamme.

Olemme palvelleet kiinteistöhuollossa ja siivouksessa jo yli 40 vuoden ajan.

Vastuullamme on asiakkaidemme kiinteistöt, joiden kunto on meille kunnia-asia.

Kiinnostuitko palveluistamme? Tulen kertomaan mielelläni niistä lisää.

Hannu Ojala

Yksikönpäällikkö I RTK-Palvelu Oy I Puh. 029 029 3901 I Email: hannu.ojala@rtkpalvelu.fi Mietitkö palveluiden ulkoistamista vaiko etsitkö kiinteistöpalveluillesi uutta kumppania?

Tavoitteenamme on ottaa kokonaisvastuu asiakkaamme tukipalveluista, jotka ovat meille ydinliiketoimintaamme ja siten kaiken keskiössä. Asiakkaillemme tämä välittyy selkeinä kustannussäästöinä, joustavuutena ja jatkuvasti kehittyvänä palveluna.

RTK-Palvelu Oy, Onkapannu 2, 40700 Jyväskylä asiakaspalvelu.jyvaskyla@rtkpalvelu.fi P. 029 029 3900 3 • 2021

31

Recover Oy – Suomen johtava vahinkosaneerauksen ja korjausrakentamisen ammattilainen Meidän tehtävämme on turvata asiakkaamme mahdollisimman nopea paluu normaaliin elämään

Arvolupauksemme

Meillä on maanlaajuisesti 34 toimipistettä, joista KeskiSuomen alueella kolme: Jyväskylä, Äänekoski ja Jämsä.

Vahingon sattuessa saatte apua nopeasti ja vaivattomasti.

Saatte kokonaisvaltaisen laadukkaan palvelukokonaisuuden, joka vastaa tarpeitanne.

Tukenanne on tuttu paikallinen tiimi.

Keski-Suomessa

Valtakunnallisesti

ammattilaista

ammattilaista

15

PÄIVYSTYS 010 217 5000

recover.fi

32

350

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä 050 385 6666 Petteri Mällinen, Yksikönpäällikkö, Jyväskylä

Martinkyläntie 45 • 01720 Vantaa Vaihde +358 10 217 5100 Y-tunnus 2551106-9 • vahinko@recover.fi

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

“

Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen. Keskity huoletta hallitustyöhön. Me tuemme lakiasioissa.”

Jarmo Asikainen asianajaja, varatuomari, MBA

Parasta lakiasiantuntemusta

taloyhtiön johtamiseen Taloyhtiön hallitus on näköalapaikka, jossa pääsee vaikuttamaan viihtyisään ja taloudellisesti järkevään asumiseen. Tehtävässä olennaista on, että osaa tarvittaessa pyytää asiantuntija-apua.

Se kertoo hallituksen huolellisesta toiminnasta.

Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy on Suomen johtava kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Tarjoamme taloyhtiön hallitukselle lakiapua, konsultaatiota ja koulutusta kaikissa juridista osaamista vaativissa tehtävissä aina yhtiökokouksista korjaus- tai lisärakentamishankkeisiin.

TAMPERE puh. 029 360 1200 Koskikatu 7 A • HELSINKI puh. 029 360 1100 Unioninkatu 13 Tarvitset vain yhden osoitteen kak-laki.fi

3 • 2021

33

ASIANTUNTIJALTA VIRPI HIENONEN, KIINTEISTÖLIITON VANHEMPI LAKIASIANTUNTIJA

Osakas, joka ei halua remonttia asuntoonsa Neuvonnassa nousee esille aika ajoin tilanne, jossa osakas on ilmoittanut, että hänen huoneistoaan ei tarvitse remontoida, eikä hän aio liioin osallistua yhtiön remontin kustannusten maksamiseen. Kyse ei ole siitä, että osakas vaatisi hyvitystä jo teettämästään remontista, vaan hän haluaa vain yksinkertaisesti sanoutua irti yhtiön remonttiaikeista ja kieltää remontin tekemisen. Osakas ehkä ilmoittaa, että hän kyllä teettää remontin oman huoneistonsa osalta myöhemmin itse. Miten tällaiseen tilanteeseen tulisi suhtautua?

Jos esimerkiksi ikkunoiden uusimisesta tai kylpyhuoneiden saneerauksesta on päätetty yhtiökokouksessa, hanke käynnistyy, halusivat kaikki sitä tai eivät. Päätös tehdään yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä ja se riittää, että päätöstä on kannattanut yli puolet yhtiökokouksessa annetuista äänistä. Yksimielisyyttä ei tarvita.

Yhtiön korjaushankkeen kustannukset jakautuvat osakkaiden maksettaviksi yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti, eikä sillä ole maksuvelvollisuuden kannalta merkitystä, haluaako remontin omassa asunnossaan tehtäväksi vai ei. Toisin sanoen on selvää, että vaikka remontti jätettäisiin tekemättä osakkaan huoneistossa, joutuu myös kyseinen osakas maksamaan vastikeperusteen mukaisen osuutensa muiden huoneistojen remontoimisen kustannuksista. Yleensä pelkästään tieto maksuvelvollisuudesta saa osakkaan harkitsemaan kantaansa uudelleen.

Mitä tapahtuu, jos osakas kaikesta huolimatta pysyy näkemyksessään?

Lain mukaan hallituksen tai isännöitsijän valtuuttamalla urakoitsijalla on oikeus päästä huoneistoon, kun se on tarpeen huoneistossa suoritettavaa kunnossapitotyötä varten. Jos osakas kieltää urakoitsijalta pääsyn huoneistoon remontin suorittamiseksi, yhtiöllä on mahdollisuus pyytää poliisilta virka-apua huoneistoon pääsemiseksi. Käytännössä kylpyhuonesaneerausta tai ikkunoiden uusimista on kuitenkin vaikea tehdä, jos osakas kieltää työn tekemisen. Saadaanko poliisin virka-apu sovittua ja toimimaan siten, että pidempikestoinen remontti pystyttäisiin huoneistossa toteuttamaan – tuskin!

Jos remontti joudutaan myöhemmin yhtiön toimesta teettämään pelkästään tähän yhteen huoneistoon, sen teettäminen tulee kalliimmaksi kuin se tulisi osana alkuperäistä urakkaa. Silloin kaikki ylimääräiset kustannukset veloitetaan osakkaalta, joka aikanaan esti remontin tekemisen yhtiön urakan yhteydessä.

Kaikkien yhteinen etu olisi yhteisymmärryksen löytäminen ja osakkaan huoneiston remontoiminen samaan aikaan muiden huoneistojen kanssa.

34

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

-pitkää ikää putkillesi Lisävuosia putkistolle, lisäarvoa kiinteistölle.

Bauer Solutions on erikoistunut innovatiiviseen, kemikaalittomaan vedenkäsittelyyn, joka säästää rahaa, energiaa ja ympäristöä.

Bauer-vedenkäsittely käyttövesi-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmässä minimoi korroosion ja ehkäisee kerrostumien synnyn sekä mahdollistaa merkittävän energiansäästön. Bauer-vedenkäsittelylaite soveltuu käytettäväksi kaikille putkimateriaaleille uusissa ja vanhoissa käyttökohteissa.

Soita ja kysy lisää 040 900 7651

Bauer Solutions Oy

Lämmittäjänkatu 6, 00880 Helsinki I 040 900 7651 info@bauersolutions.fi I www.bauersolutions.fi

DNA Netti taloyhtiöille DNA on taloyhtiösi luotettava kumppani Keski-Suomessa Laitetaan taloyhtiösi netti- ja TV-asiat kerralla kuntoon. Meiltä saat käyttöösi paikallisen, alueesi tuntevan yhteyshenkilön sekä erityisesti isännöitsijän apuna olevan Taloyhtiöpalvelun, joka tarjoaa yksilöllistä ja nopeaa apua kaikissa DNA:n netti -ja TV-palveluita koskevissa asioissa.

Pyydä nyt tarjous DNA Netistä taloyhtiösopimuksella Meiltä saat hyvän tarjouksen, jonka voitte käsitellä yhtiökokouksessa päätösasiana.

Ota yhteyttä oman alueesi osaavaan DNA Taloyhtiömyynnin ammattilaiseen.

3 • 2021

Lähetä vain taloyhtiösi tiedot meille ja me hoidamme hommat siitä eteenpäin!

Tehokas ja toimintavarma DNA Netti viihdyttää asukkaita ja mahdollistaa kaikkien viimeisimpien taloteknisten ratkaisujen käyttöönoton.

Taloyhtiösopimuksella asukkaat saavat monipuoliset TV-palvelut ja nopean netin, reilusti normaalihintoja edullisemmin.

Lue lisää: dna.fi/taloyhtiöt

Mika Vilkuna Myyntipäällikkö 044 044 5009 mika.vilkuna@dna.fi

35

KYSYIMME MARTOILTA: Miten lattiakaivo puhdistetaan?

Muista puhdistaa lattiakaivot säännöllisesti 1–2 kuukauden välein, niin estät viemärin tukkeutumisen ja hajuhaitat. Käytä siivouskäsineitä puhdistuksessa.

1.

2.

3.

4.

5.

Pyyhi irtolika kansiritilästä talouspaperilla.

Nosta ritilä ja poista irtonaiset roskat ja hiukset talouspaperilla.

Laske puhdasta vettä lattiakaivoon.

Lisää yleispuhdistusainetta.

Harjaa lattiakaivo puhtaaksi esimerkiksi sitä varten tarkoitetulla astianpesuharjalla.

6. Pese ritilä kummaltakin puolelta.

7. Huuhtele puhtaalla vedellä.

Ennaltaehkäise tukokset: • Käytä irrotettavaa lattiakaivosuodatinta. Vaihda se säännöllisesti.

• Kerää irtohiukset ritilän päältä ainakin kerran viikossa.

• Kaada lattiakaivoon ½–1 dl ruokasoodaa ja 1–2 dl väkiviinaetikkaa.

Kun sihinä loppuu, kaada muutama litra kuumaa vettä.

Hanni Kuronen Kotitalousasiantuntija Keski-Suomen Martat ry

Kiinteistöliiton jäsen Ota käyttöön taloyhtiön omat kotisivut Taloyhtiö voi julkaista ja ylläpitää omia kotisivujaan helposti.

Uudistunut palvelu on maksuton Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille.

Sivujen luomiseen tarvitset jäsennumeron, joka löytyy tämän lehden osoitekentästä.

Lue lisää osoitteessa Taloyhtiosivut.fi

Kotisivut tuovat taloyhtiön asiat helposti kaikkien saataville!

36

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

PALVELUHAKEMISTO n ILMASTOINTIHUOLTOA

n ISÄNNÖINTIÄ

Luotettavasti ja ammattitaidolla Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan

Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 e-mail: harriyjraty2@luukku.com • www.nuohousjailmastointipalveluraty.fi

• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset • Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset.

• IV-kanavien puhdistukset. Perinteiset piipunnuohoukset.

P. 050 555 7848 • www.tekufix.fi

Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi

Me olemme hyvän arjen tekijät!

puh 0207 412 540 Yliopistonkatu 42 A 67 40100 Jyväskylä www.hulkkonenconsulting.fi

020 749 5050 • www.nuohousjapuhdistus.fi

n ISÄNNÖINTIÄ

APV Isännöintipalvelu Ky tuottaa ammattiisännöitsijä palveluja pienille asuntoosakeyhtiöille Jyvässeudun alueella.

Ari Vaskelainen ari.vaskelainen@apv-isannointi.fi p. 040 565 9461 www.apv-isannointi.fi

Laadukasta

ISÄNNÖINTIÄ kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.

Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi

Reim Jyväskylä Oy

Puh. 040 777 0161

Ahjokatu 18, 40320 Jyväskylä Puh. 0207 438 540

heikki.valkonen@isannointivalkonen.fi

asiakaspalvelu.jyvaskyla@reim.fi

Vihtiäläntie 159, Leppävesi

www.reim.fi

ISÄNNÖINTIPALVELU Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita.

Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt!

Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky • Kauppakatu 6, 40100 Jyväskylä Puh. 0403 400 113 (klo 09–17) • isannointi@kiinteistomestarit.com 3 • 2021

Kauppakatu 16, 40100 Jyväskylä Postiosoite: PL 274, 40101 Jyväskylä www.isannointitiimi.fi

37

PALVELUHAKEMISTO n ISÄNNÖINTIÄ

n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

MEILTÄ LÖYTYY KOKENEITA ISÄNNÖINNIN AMMATTILAISIA TALOYHTIÖSI KÄYTTÖÖN. PYYDÄ TARJOUS! REALIA ISÄNNÖINTI Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä puh. 010 228 4000, asiakaspalvelu@realia.fi REALIA ISÄNNÖINTI I Realia Services Oy

LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset www.realiaisannointi.fi

Onko uusi kumppani haussa?

Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi

n PESULAKONEITA JA HUOLTOA

Kokonaisvaltaista ja asiantuntevaa isännöintipalvelua taloyhtiöille ja liikekiinteistöille.

Alasinkatu 1–3 • 40320 Jyväskylä • nosteisannointi.fi

n RAKENNESUUNNITTELUA, SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUKSIA

Kaikkiin kohteisiin www.kohdeisannointi.fi Huoltopolku 4, 40800 Jyväskylä Torikatu 2, 44100 Äänekoski

n TILINTARKASTUKSIA

n KIINTEISTÖHUOLTOA

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300

Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973. www.sulunkh.fi

n VAIHTOLAVAPALVELUJA

n LASITUSLIIKKEITÄ JYVÄSKYLÄN LASIHUOLTO OY Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä

• lasit, eristyslasit, turvalasit, peilit • ikkuna-ja ovilasien korjaukset

• sisustuslasit ja -peilit • autojen ja työkoneiden lasitukset • lasituslistat, alumiinilistat

0400 547 384

Puh. 014 217 332 • info@lasihuolto.fi • www.lasihuolto.fi

38

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI

Jäsenpalvelut käytössäsi Maksuttomat asiantuntijoiden palvelut hallitukselle, isännöitsijälle sekä tilin- ja toiminnantarkastajille. Ohjaamme toimimaan vastuullisesti ja yhtiön edun mukaisesti.

NEUVONTA

KOULUTUS

VERKOSTOITUMINEN

JÄSENLEHTI

EDUNVALVONTA

UUTISKIRJE

TUTKIMUS JA KEHITYS

JÄSENSIVUT

JÄSENEDUT

Korjaus- ja tekninen neuvonta ti–to klo 9–12 09 1667 6311

Lakineuvonta ma–to klo 9–15, pe klo 10–15 09 1667 6300

Talous- ja veroneuvonta ma–to klo 9–12 09 1667 6369

Energianeuvonta ajanvaraus.kiinteistöliitto.fi/energianeuvonta

Paikallinen neuvonta Hannu Mähönen toiminnanjohtaja 045 110 6333 hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Kiinteistöliitto Keski-Suomi

Jäsenyysasiat Tarja Båga järjestöassistentti 045 208 6560 tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

Voimala Business Park, Sepänkatu 4 C, 40100 Jyväskylä Avoinna ma–pe klo 9–16.

Toimistolla tapaamiset vain ajanvarauksella.

Keskisuomalaisten taloyhtiöiden asialla jo vuodesta 1903.

3 • 2021

39

TAMPERE TOISESTA VINKKELISTÄ ”Vesivek valikoitui toimittajaksi Kansi ja Areena -hankkeeseen, koska pystyi tarjoamaan kaikki tuotteet ja auttamaan tarvittavien erikoisratkaisujen suunnittelussa. Rakennuttajan näkökulmasta tärkeintä on, että toimittajat sitoutuvat asiakkaan aikatauluihin.

Se, mitä Vesivekin kanssa on sovittu, on pitänyt.”

Matti Seistola - työmaamestari, SRV Kiitos Matti ja koko työryhmä!

Saa soitella, jos tulee pienikin tenkkapoo. Takuulla vastataan.

Vesivek 210x263 takakansi

03-3390 0401 I vesivek.fi 40

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖVIESTI