Mitä tehdä sisäilmaongelmille?

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajaklubissa huhtikuussa oli aiheena taloyhtiön rooli sisäilmaongelmien ratkaisussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Hanna Leppänen kertoi sisäilman epäpuhtauksista ja niiden terveysvaikutuksista lähes 50 puheenjohtajalle.

Ulkoilman hiukkaset ovat merkittävin sisäilmaan kantautuva epäpuhtauksien lähde. Niiden alkuperä on puunpoltto, liikenne ja siitepöly. Ongelmia tulee, jos tuloilma kulkeutuu hallitsemattomasti rakenteiden läpi, tai jos huoneistoon johdetaan tuloilmaa huonokuntoisten ilmanvaihtolaitteiden kautta.

Sisällä epäpuhtauksia aiheuttavat muun muassa tupakointi, ruuanlaitto, kynttilöiden poltto, kotieläinten karvat ja allergeenit, hetkellisesti myös siivous nostattaa hiukkaspölyä.

Erityisesti uusista rakennusja sisustusmateriaaleista vapautuu sisäilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, joiden pitoisuus vähenee tavallisesti muutamien kuukausien kuluessa. Remontoidessa kannattaa valita pinnoiksi vähäpäästöisiä materiaaleja.

Suomessa sisäilma on pääosin puhtaampaa kuin muissa eurooppalaisissa maissa.

Taloyhtiön selvitettävä ongelman syy

Yleisimmät sisäilmaongelmien syyt liittyvät ilmanvaihtoon, sitten kosteus- ja homevaurioihin, läm- pötilaan, ilmankuivuuteen ja vetoon.

Jos asukas epäilee sisäilmaongelmaa, on hänen otettava yhteyttä rakennuksen omistajaan tai sen edustajaan, kuten isännöitsijään. Vuokralainen voi olla yhteydessä myös asunnon omistajaan.

Rakennuksen omistajalla on velvoite selvittää, mistä ongelma johtuu sekä korjata mahdolliset viat. Jos asukas on omalla toiminnallaan aiheuttanut sisäilmaongelmia, kuten kosteus- ja mikrobivaurioita, korvausvastuu syntyneistä vaurioista on kuitenkin hänen. Ympäristöterveystarkastajat tukevat prosessissa tarvittaessa. m onta helpottavaa vinkkiä

Rakennus on tutkittava kokonaisvaltaisesti. Pelkkä yksittäinen mittaus ei riitä, vaan on selvitettävä mistä haitan syy johtuu. Kosteusvaurion selvittämiseen ja korjaamiseen kannattaa käyttää niihin perehtyneitä asiantuntijoita, kosteusvaurion kuntotutkijaa (KVKT), rakennusterveysasiantuntijaa (RTA) ja sisäilma-asiantuntijaa (SISA).

Terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat rakennuksen käyttäjien terveydentilan arvioinnista ja hoidosta.

Monta helpottavaa vinkkiä

Jos rakennuksen korjausta joudutaan odottamaan korjauksen pitkän esivalmisteluajan vuoksi, voidaan harkita rakennuksen käyttöä turvaavia toimenpiteitä. Niillä vähennetään tai torjutaan käyttäjien altistumista sisäilman laatua heikentäville tekijöille, jotta rakennuksen turvallinen käyttö rakennuksen korjaukseen asti on mahdollista. Korjausten jälkeen laadunvarmistus ja käytönaikainen seuranta on tärkeää.

Jos kyseessä on ilmeinen ja rajallinen vaurio, kuten äkillinen ja nopeasti havaittu putkivuoto, ei välttämättä tarvita rakennuksen kokonaisvaltaista tutkimusta, vaan vaurio korjataan. Lisäksi vaurioituneet materiaalit tulee poistaa ja korvata uusilla.

Tilannetta voi koettaa ratkaista myös ilmanpuhdistimilla, siirrettävillä ilmanvaihtolaitteilla ja lisäämällä siivousta.

Ilmanpuhdistimien oikea määrä ja mitoitus on tärkeää, etteivät ne ole alimitoitettuja tai niitä ole liian vähän. Koronapandemian aikana käytettiin ilmanpuhdistimia myös virusten leviämisen ehkäisyssä, etenkin tiloissa, joissa ilmanvaihto oli riittämätön.

Ilmanvaihtoa voi tehostaa, mutta on huolehdittava, ettei synny alipaineesta aiheutuvia ilmavuotoja. Ilmanvaihdon säädön vaikutukset painesuhteisiin ja ilmanvaihdon toimivuuteen tulee selvittää ja huomioitava tehostamisen vaikutukset myös lämpötilaolosuhteisiin ja vetoisuuteen.

Paineita säätämällä estetään epäpuhtauksien leviämistä. Jos vaikkapa kellarissa on vaurio, voi sen yksinään alipaineistaa, jottei epäpuhtaudet pääse muihin tiloihin. Tiivistämällä ja kapseloimalla estetään hallitsemattomia ilmavir-

Asukas putsaa venttiilit

Ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa sisäilman puhtauteen. Kodeissa oleskellaan jatkuvasti, siksi ilmanvaihtoa ei saa sammuttaa, eikä koskaan tukkia tulo- ja poistoilmaventtiilejä.

Osakkaan vastuulla on korvaus- ja tuloilmaventtiilien puhdistus 2—4 kertaa vuodessa. Jos asukkaat eivät ymmärrä niitä puhdistaa, kosteissa tiloissa ne voivat jopa muurautua pölystä umpeen. Esimerkiksi pölyävän kylpyhuoneremontin jälkeen olisi syytä tehdä ilmanvaihdon puhdistus ja säätö, erityisesti jos remontissa puretaan haitta-aineita. Tämä työ ei yleensä sisälly remonttiurakoihin. Se kuitenkin kannattaa teettää.

Asukkaiden tulisi tietää millainen ilmanvaihtojärjestelmä talossa on, ja mitä asukkaan kuuluu huolehtia. IV-järjestelmän kunnon tarkastaminen ja iv-kanavien puhdista- tauksia ja epäpuhtauksien pääsyä sisäilmaan. minen on yleensä taloyhtiön vastuulla, jos muuta ei olla sovittu. Työ suositellaan tehtäväksi 5-10 vuoden välein iv-järjestelmän ja rakennuksen sijainnin mukaan – tosin tilaisuudessa tehdyssä käsi ylös -kyselyssä vain muutamassa taloyhtiössä oli näin toimittu.

Siivouksen lisäämisellä poistetaan epäpuhtauksia, yhdessä muiden toimien kanssa. Olennaista on siivota normaalia useammin, erityisiä siivousaineita tai menetelmiä ei tarvita.

Kosteusvauriokorjausten jälkeinen siivous tulisi ajoittaa kahdelle päivälle, ensimmäisenä imuroida HEPA-suodattimella varustetulla imurilla ja toisena pyyhkiä pinnat nihkeällä mikrokuitupyyhkeellä. Irtaimisto on oltava remonttipölystä erillisessä tilassa, ja se puhdistetaan erikseen.

Desinfioivia siivousaineita ei kotisiivouksessa tarvita. Pelkkä yleispuhdistusaine riittää mainiosti.

Otsonointia ei suositella kosteusvaurioista johtuvan bakteeritai sienikasvuston poistamiseen, sillä suuretkaan otsonipitoisuudet eivät pysty tuhoamaan mikrobikasvua rakenteen pinnalta tai sisältä.

Kiinteistöliitto päivitti jokin aika sitten vastuunjakotaulukoita ja suosituksen mukaan taloyhtiö vastaa myös ilmanvaihdon suodattimien vaihdosta. Ilmanvaihtojärjestelmä on taloyhtiön vastuulla oleva perusjärjestelmä, joka ei täysin toimi, mikäli suodattimet ovat likaisia, koska huonetilaan ei saada riittävästi korvausilmaa. Ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa olennaisesti asumisterveysolosuhteisiin ja suodattimet suositellaankin vaihdettavaksi pari kertaa vuodessa.

Yleisöltä tulleita kysymyksiä

Voiko lattioiden alla olevasta asbestista tulla terveyshaittoja, jos lattiaan ei tehdä reikiä. – Ei pitäisi tulla. Entä vaihdettaessa muovimattoa parkettiin ja alla on asbestia? - Ei asukkaille, mutta purkutyötä tekeville työntekijöille voi aiheutua terveyshaittaa, elleivät he suojaudu. ovatko aktiivihiilisuodattimet toimivia? - Kyllä. Ne soveltuvat kemiallisten epäpuhtauksien poistoon. Oikea mitoitus on tärkeää. Usein ilmanpuhdistimissa on myös HEPA-suodatin mukana.

Voidaanko savuvahinkojen jälkeen otsonoida? - Kyllä, mutta tilan on oltava täysin tyhjä, etteivät syntyvät yhdisteet sitoudu kalusteisiin tai muuhun. Asunnon ilmanvaihto pitää olla tiiviisti suljettu ja iv-venttiilit teipattu kiinni. Taloyhtiölle on aina ilmoitettava otsonoinnista, jotta kukaan ei mene vahingossa tilaan. Otsonoinnin jälkeen tilaa tuuletetaan 1—2 vuorokautta ja sen jälkeen pinnat pyyhitään nihkeillä mikrokuitupyyhkeillä. Tila tulee ottaa käyttöön vasta kahden vuorokauden varoajan jälkeen.

Miten tulo- ja poistoilmaventtiilin osaa puhdistuksen jälkeen säätää oikein? - Jos tuntuu ettei osaa, on työ viisainta teettää vaikkapa huoltoyhtiöllä. Ja lukittaviakin venttiilejä on.

Kannattaako poistoilmakanavia desinfioida, sillä kaikissa tiloissa ei mekaaninen puhdistus riitä. - Desinfioivia aineita ei kannata käyttää ilmanvaihtokanavien puhdistuksessa, sillä niiden tehosta esimerkiksi mikrobeihin ei ole näyttöä. Lisäksi desinfiointiaineiden käyttö itsessään voi aiheuttaa esimerkiksi ärsytysoireita.