Joensuun seudun taloyhtiöiden VSS-tutkimus: Väestönsuojatietoudessa yhä paljon parannettavaa

Ukrainan sota nosti väestönsuojat median otsikoihin. Varautumisesta kiinnostuttiin, muttei vielä tarpeeksi. Tähän alustavaan päätelmään tuli Karelia-ammattikorkeakoulussa liiketalouden opinnäytetyötään tekevä Mikko Pesonen. Kysely väestönsuojien kunnosta ja huoltotarpeista lähetettiin noin 800 vastaanottajalle joensuun seudulla. Pesosen yhteistyökumppanina oli Kiinteistöliitto Itä-suomi ja Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys.

Pelastuslaki ja asetus väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamisesta on selkeä, tietämys kentällä ei. Jo tulosten alustavasta tarkastelusta käy ilmi, että tietoa ja koulutusta VSS-asioissa tarvitaan lisää, Mikko Pesonen tiivistää.

Taloyhtiöiden hallituksissa tiedontarve näkyy kautta linjan perusasioista alkaen. Lain mukaan vastuu väestönsuojista on kiinteistön omistajalla. Taloyhtiöissä VSStilojen kunnossapidon vastuun kantaa taloyhtiön hallitus. Asia ei vastausten ja vapaiden kommenttien mukaan ollut kuitenkaan aina selvä.

- Kenen vastuulla asia on, miten VSS-tilan käyttöönotto organisoidaan, onko tila oikeasti otettavissa käyttöön 72 tunnin kuluessa – näitäkin kysymyksiä vapaassa kommenttikentässä näkyy. Viestintää asioista on syytä lisätä. Itselleni relevantti palautekommentti oli sekin, että esteettömyyttä ei väes- tönsuojien kohdalla ole juurikaan mietitty.

Myös tietämys väestönsuojien lakisääteisestä tarkastuksesta ja tiiveyskokeesta pohdituttaa Pesosta. Hän vastaa Kata Safety Oy:n palveluliiketoiminnasta Itä-Suomessa. Myös asennustyö on hänelle tuttua. Vastaan on ehtinyt tulla hyvin huolehdittuja kohteita ja myös hunningolle jääneitä väestönsuojia. Vuosittain tehdyt huoltotoimet ovat pieni kustannus sen rinnalla, että hyytymään päässeiden laitteiden hankintaan voi herkästi upota noin 7 000 euroa per komponentti.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä on se, mitä jatkossa tarvitaan yhä vahvemmin

Huhti-toukokuussa toteutetun tutkimuksen vastausaktiivisuus nousi ilahduttavasti noin 13 prosenttiin. Ja vaikka vastausten perusteella tiedonpuutetta on paljon, asioita on lähdetty jo edistämäänkin. Tutkimuksessa 39 prosenttia vastaajista ilmoitti, että väestönsuojista tarvitaan lisää tietoa. Väestönsuojan käyttöönottokoulutus kiinnosti 40 prosenttia vastaajista.

- Vastanneista 51 prosenttia ilmoitti, että raporttia tarkastuksesta ja tiiveyskokeesta ei ole tai ainakaan tietoa sen olemassaolosta ei ole. Alle puolet vastaajista kertoi, että taloyhtiössä väestönsuojalle on nimetty hoitaja.

- Asioiden parantamisessa ja oikean tiedon levittämisessä tärkeässä roolissa ovat niin viranomaiset, kiinteistöalan organisaatiot kuin myös väestönsuojapalveluita tarjoavat yritykset. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on se, mitä jatkossa tarvitaan yhä vahvemmin, Mikko Pesonen linjaa.

Taloyhtiöissä kaivataan lisää tietoa väestönsuojien tarkastuksista ja myös vastuista. Mikko Pesosen mielestä parhaiten asiassa päästään eteenpäin, kun viranomaiset, kiinteistöalan organisaatiot ja väestönsuojapalveluita tarjoavat yritykset tekevät asiassa yhteistyötä.