2 minute read
Yhteisjärjestely- ja hallintasopimukset
YHTEISJÄRJESTELY- JA HALLINNANJAKOSOPIMUKSET
Mitä ovat hallinnanjako- ja yhteisjärjestelysopimukset ja mitä taloyhtiöiden kannattaisi niistä tietää? Mihin tarkoitukseen sopimuksia tehdään ja missä tilanteessa?
Hallinnanjakosopimus – keskinäinen sopimus kiinteistön käytöstä ja hallinnasta
Hallinnanjakosopimuksista säädetään maakaaren 14 luvun 3 §:ssä. Säännös on suppea, mutta siitä ilmenee hallinnanjakosopimuksen käyttöala sekä tarkoitus. Hallinnanjakosopimus on tarkoitettu tilanteisiin, jossa kiinteistö on yhteisomistuksessa. Tyypillisesti kiinteistö omistetaan määräosin, esimerkiksi puoliksi. Tällaisen yhteisomistuksessa olevan kiinteistön omistajat voivat tehdä keskinäisen sopimuksen kiinteistön käytöstä ja hallinnasta. Tällaista sopimusta kutsutaan hallinnanjakosopimukseksi.
Hallinnanjakosopimukset ovat yleisiä esimerkiksi paritalokiinteistöillä. Usein tällöin sopimuksella osoitetaan kummankin yhteisomistajan yksinomaiseen hallintaan toinen paritalorakennukseen kuuluvista asunnoista sekä tietty osa piha-alueesta. Käytännössä sopimus voi olla hyvin joustava kennuslain 164 §:ssä. Yhteisjärjestelysopimuksen tarkoituksena on sopia useiden eri kiinteistöjen yhteisistä toiminnoista, jotka kannattaa toteuttaa yhdessä. Yhteisjärjestelysopimus liittyy tyypillisesti rakennushankkeisiin, joissa toteutetaan useita kiinteistöjä tai kokonaisia kortteleita kerrallaan, taikka lisä- ja täydennysrakentamisen hankkeisiin, joissa vanhan kiinteistön rinnalle rakennetaan uusi asunto-osakeyhtiö. Viranomainen vahvistaa yhteisjärjestelyn päätöksellään ja järjestely rekisteröidään kiinteistörekisteriin. Yhteisjärjestelysopimuksella sovitaan yleensä laajasti kiinteistöjen yhteisten toimintojen toteuttamisesta yhdessä. Sopimukseen kuuluu aina yhteisjärjestelysuunnitelma, jossa määrätään alueen tai tilojen käytöstä, kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta. Tyypillisesti sopimuksella sovitaan mm. ajo- ja kulkuyhteyksistä, pysäköinnistä, jätehuollosta, viemäröinnistä ja vesijohdoista sekä kiinteistöjen yh-
tapa järjestää yhteisomistuksessa olevan kiinteistön käyttö ja hallinta. Sopimus voi koskea kiinteistön maa-aluetta ja rakennuksia, ja osa näistä voidaan jättää myös omistajien yhteiseen hallintaan. Sopimukseen voidaan ottaa yksityiskohtaisia ehtoja muun muassa yhteiskäyttöalueista, pysäköintipaikoista, kulkuväylistä, kunnossapidosta ja kustannusten jaosta.
Hallinnanjakosopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti ja se on päivättävä ja allekirjoitettava. Hallinnanjakosopimus voidaan kirjata kiinteistöön kohdistuvana erityisenä oikeutena lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kirjaamisen hakeminen on aina suositeltavaa, sillä kirjaamaton hallinnanjakosopimus ei sido määräosan uutta omistajaa, jos hän ei saannon tapahtuessa tiennyt sopimuksesta.
Kiinteistöjen yhteisjärjestelystä säädetään puolestaan maankäyttö- ja ra-
teistilojen, kuten pesutuvan, kuivaushuoneen, leikkipaikan ja saunojen käytöstä ja sijoittelusta.
Yhteisjärjestelysopimus tehdään yleensä jo rakennushankkeen alkuvaiheessa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Usein sopimuksen kohteena olevat kiinteistöt ovat tällöin vielä yhden ja saman rakennuttajan omistuksessa, jolloin rakennuttaja tekee sopimuksen yksin usean taloyhtiön käyttöä varten. Yhteisjärjestely tuli mahdolliseksi vuonna 2000 maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa, joten yhteisjärjestelysopimuksia on enimmäkseen käytössä tämän jälkeen valmistuneissa asunto-osakeyhtiöissä.
Sekä hallinnanjako- että yhteisjärjestelysopimuksien tulkinnassa nousee toisinaan esiin ongelmia, kun jostain asiasta on unohdettu sopia, tai osapuolet ovat erimielisiä sopimuksen sisällöstä. Ongelmatilanteissa on tärkeää neuvotella yhteisestä tulkinnasta ja pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun. Sopimuksia voidaan yleensä muuttaa ainoastaan kaikkien sopimuksen osapuolten suostumuksella. Jos sopimuksen osapuolena on asunto-osakeyhtiö, päätetään sopimuksen muuttamiseen suostumisesta yhtiön puolesta tyypillisesti yhtiökokouksessa, ellei muutos ole sellainen, että se edellyttäisi myös kaikkien osakkaiden suostumuksia. •
Ratkaisut kaikkiin sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin Ratkaisut kaikkiin sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin
Latauslaitteiden myynti, vuokraus ja leasing Pikalaturit 60 – 400 kW. Keskinopeat laturit 11 – 22kW sekä 2 x 22kW Latausverkoston ylläpito Latauslaitteiden huolto ja ylläpito Tekniset asiantuntijapalvelut Latauslaitteiden tarve- ja asennuskartoitukset Yhteistyökumppaneiden koulutus Latauslaitteiden myynti, vuokraus ja leasing Pikalaturit 60 – 400 kW. Keskinopeat laturit 11 – 22kW sekä 2 x 22kW Latausverkoston ylläpito Latauslaitteiden huolto ja ylläpito Tekniset asiantuntijapalvelut Latauslaitteiden tarve- ja asennuskartoitukset Yhteistyökumppaneiden koulutus
Katso kotisivuiltamme Katso kotisivuiltamme ilmainen ylläpitokampanja! ilmainen ylläpitokampanja!
Puh. 044-7325 040 Puh. 044-7325 040 www.latausplus.fi | info@latausplus.fi www.latausplus.fi | info@latausplus.fi
