Kontakti 1/2012

Kontakti

01 12

Norjalaista aivopesua s. 09 From: Sklubi / To: Kontakti s. 17 Mit채 rakkaus on? s. 20

Kontakti 01/12 Sisällys Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Wadap, Kontakti?. . . . . . . . . . . . . . . . . . .

03 04 07 09 12 17 19 20 23

Tapani Alkulaa tapaamassa. . . . . . . . . . .

Pesuhetki norjalaiseen tapaan. . . . . . . . .

Hallitus esittäytyy. . . . . . . . . . . . . . . . . . .

From: Sklubi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

PJ:n PS. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Rakkauden ääni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sorretun ääni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Tule mukaan tekemään Kontaktilehteä! Seuraava kokous 27.3. 15.00 Klixin kokoushuoneessa.

Julkaisija

Tekijät

Taitto

Helsingin yliopiston sosiologian opiskelijainyhdistys Kontakti ry

Tässä numerossa: T e k s t i t: Saini Valtonen, Katja Orpana, Iiris Herlin, Merdiana Beqiri, Maria Seppänen, Anna Kalliola, Heini Salovaara

Heini Salovaara

Päätoimittajat Anna Kalliola & Heini Salovaara Yhteystiedot kontakti.lehti@gmail.com

K u v a t: Tuuli Lehtonen, Leea Vainio, Tiia Kalliola, Inka Lähteenaro

Kontakti-lehti vastaanottaa HYY:n järjestölehtitukea

Kannen kuva Heini Salovaara Painos 150 kpl Painopaikka Picaset Oy

Pääkirjoitus

Pitelet käsissäsi vuoden Vakiopalstana aloittaa yliopistokirjeenvaihtajan ensimmäistä Kontaktipalsta, jossa kuulemme lehteä. Alkuvuodesta kysyimme teiltä, minkä- sosiologian opiskelijoiden laista lehteä haluaisitte kuulumisia muista Suomen yliopistoista. Ensimmäinen lukea. Monenkirjavista vastauksista oli havait- teksti tulee Suomen Pariisista, siis Turusta, missä tavissa kaksi toistuvaa teemaa: ajankohtaisuus opiskelijat olivat keksineet ja selkeän ulkoasun mer- omaperäisen tavan saada kitys. Olemme pyrkineet äänensä kuuluviin. Toivoisimme, että Turun esimerktiedottamaan viimeaiki herättää meidät helsinkaisista tapahtumista esimerkiksi Wadap Kon- kiläisetkin keskustelemaan takti? -palstan kautta. Vi- kyseisestä aiheesta. suaaliseen ilmeeseen taas haluamme tuoda vaihte- Kyselystä kävi myös ilmi, etteivät kontaktilaiset ole lua käyttämällä paljon yhdestä puusta veistettyerityyppistä kuvitusta. jä; suinkaan kaikkia ei nimittäin kiinnosta lukea Kontaktilaiset ovat tunnetusti luovia, miksi vain ajankohtaisista yhemme siis käyttäisi tätä teiskunnallisista aiheista. pääomaa hyödyksemme? Tämänsuuntaisia vastauk-

sia esiintyi jonkin verran, mutta parhaiten viesti kiteytyy erään vastaajan toiveessa: ”Pliis ei niin paljoo politiikkaa plaah…”. Hätähuuto on kuultu: lehden pehmeämmästä sisällöstä vastaa uusi Rakkauden ääni-palsta, jossa suhdevastaavamme ratkoo kontaktilaisten ihmissuhdeongelmia. Jos haluat saada omiin ongelmiisi ratkaisun, voit jättää kysymyksesi Synnärissä olevan pinkkiin laatikkoon. Tuttuun tapaan myös Sorretun äänen voit jättää samassa paikassa.

Kiehtovia lukuhetkiä!

Anna ja Heini, päätoimittajat

3

///

W a d a p, Kontakti?

Palstalla

kerrotaan

pien-

tä kontaktilaista koskevista asioista - toivottavasti ennen kuin ne ehtivät vanhentua.

Koonnut: Heini Salovaara

Kontaktin kevään tulevia tapahtumia(mm.):

19.3 24.3

Tiedettä ja kaljaa Sävel

25.3 26.3 29.3 1.4 22.4 28.4 3.5 19.5

Vuosijuhlat Alina-sali, 18.30 Jatkot 23.00

Sillis Kuppala

Kontakti tekee hyvää?

Harvat ehkä tätä tietävät, mutta Kontakti ry on toiminut jo usean vuoden ajan kummina. Näin Pelastakaa Lapset ry kertoo kummiavustustemme käytöstä.

Kontaktin kummiavustukset kohdistetaan Intiaan, pienissä kylissä asuvien lasten elinolojen parantamiseen.

Dhanna ka Puranimisessä kylässä (sekä 40 muussa kylässä Rajasthanin alueella Luoteis-In-

4

tiassa) lapset joutuvat usein koulunkäynnin sijaan tekemään maataloustöitä perheensä auttamiseksi. Kummiavustusten kautta kouluun on saatu palaamaan huomattava joukko lapsia, minkä lisäksi koulunkäynnin olosuhteita on parannettu rakentamalla luokkahuoneita ja kirjastoja sekä perustamalla yhdistyksiä.

Erilaisia koulutuksia ja tapahtumia on myös järjestetty lasten oikeuksista tiedottamisen parantamiseksi.

Leffailta Uusi yo-talo

Sosiologipäivät Kuopio Giselle-baletti

Stoa, Itäkeskus

Kevätkirppis Alina-sali

Kevätretki Tampereelle Queen-musikaali

Musiikkiteatteri Koitto Mökkireissu

Arkkitehtikillan mökki,

Sipoo

Sekä pullaperjantai joka viikko Synnärissä klo 15-16!

///

Muista ainakin tämä: Kontaktin vuosijuhlat & jatkot 24.3.!

Wopkuulumisia Helsingissä, tarkemmin sanottuna Kuppalassa, järjestettiin helmikuussa WOPin vuoden ensimmäinen kokous.

Kokouksessa jaettiin pestit tulevalle vuodelle ja pohdittiin WOPin roolia nykyisessä tilanteessa, kun monissa yliopistoissa on siirrytty aloittamaan sosiologian omat opinnot vasta maisterivaiheessa.

Muina aiheina puhuttivat muun muassa lähestyvät sosiologipäivät Kuopiossa 29. – 30.3., jotka ovat myös WOPin yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista.

Kuopiossa paikalliset opiskelijat, Socius, järjestää tälle ajalle majoitusta ylioppilaskunnan tiloissa, eikä kannata unohtaa myöskään opiskelijoiden yhteistä illanviettoa 30.3.

Mikä WOP? Westermarck-seuran opiskelijajaokseen kuuluu edustaja jokaisesta kaupungista, missä sosiologiaa opiskellaan.

Kontaktin edustaja tänä vuonna on Silja Kanerva.

WOPin tarkoituksena on opiskelijoiden tieteenalaan liittyvän itseymmärryksen vahvistaminen. WOP pyrkii integroimaan opiskelijoita tiedeyhteisöön sekä edistämään opiskelijoiden verkostoitumista. Se myös osallistuu vuosittaisten sosiologipäivien järjestämiseen.

Hae oma haalarimerkkisi sosiologipäiviltä!

Suunnitelmissa WOPilla on myös lokakuussa ekskursio Norjaan, Tromssaan, missä sijaitsee maailman pohjoisin sosiologian laitos.

Matkaan olisi tarkoitus lähteä bussilla, joka kerää matkan varrelta mukaansa opiskelijoita myös muilta paikkakunnilta.

5

TÄYTÄ RISTIKKO, NIIN TIEDÄT MITÄ TEHDÄ

www.sosiologia.fi

Tapani Alkulaa tapaamassa Kontaktin opintovastaavat kävivät haastattelemassa oppiaineemme amanuenssia Teksti: Saini Valtonen ja Katja Orpana

E

räänä talvisena maanantaina koputimme huoneen 322 ovelle. Oven avasi monelle jo entuudestaan tuttu kasvo, ikioma amanuenssimme Tapani Alkula.

Vaikka Alkulan lempeä olemus tunnistetaan, harva tietää kuka hän todella on ja mitä hän tekee. Tuoreina opintovastaavina päätimme ottaa asiasta selvää.

Mitä olet opiskellut ja missä?

Olen opiskellut pääaineena sosiologiaa Helsingin yliopistossa. Tein sivulaudaturin kansantaloustieteestä, cumun viestinnästä ja approt tilastotieteestä ja sosiaalipolitiikasta. Ensin opiskelin matematiikkaa ja fysiikkaa, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen tajusin, ettei se ollut oma juttuni. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat ja sosiologia yleisenä yhteiskuntatieteenä houkutteli.

Lapsuuden toiveammattisi?

Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut unelma-ammattia. Olen kotoisin Pohjanmaalta maanviljelijäperheestä, mut-

ta itse halusin lähteä opiskelemaan.

Omalle alalleni ajauduin sattumien kautta.

Mitä amanuenssi tekee?

Amanuenssin työ on melkoista sekametelisoppaa. Työ jakaantuu kolmeen osioon: opintoasioihin, henkilöstöhallintoon ja taloushallintoon. Opintoasioihin kuuluu opetusohjelman suunnittelua, yhteydenpitoa opettajiin, opintoneuvontaa ja muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisten käsittelyä. Henkilöstöhallinto sisältää muun muassa työsopimusten ja palkkioiden valmistelua. Taloushallinto taas käsittää tuntiopetuksen seuraamista. Näiden lisäksi hoidan juoksevia asioita.

”

Monissa työpaikoissa arvostetaan kvantitatiivisten menetelmien osaamista”

Kuinka kauan olet toiminut amanuenssina ja mitä teit sitä ennen?

1990-luvun alusta lähtien. Pääosan työurastani olen viettänyt sosiaalitieteiden laitoksella erilaisissa tehtävissä, muun muassa assistentin sijaisena sekä assistenttina. Maisterivaiheessa

7

työskentelin muutaman vuoden Sanoma Oy:ssä.

Mikä on parasta työssäsi?

Monipuolisuus ja vaihtelevaisuus.

Porukka täällä on mahottoman mukavaa ja pidän myös siitä, että saan olla tekemisissä opiskelijoiden kanssa.

Minkälaisissa asioissa opiskelijat tulevat käymään vastaanotollasi?

Opiskelijat lähestyvät minua useimmiten muualla suoritettujen opintojen hyväksilukuasioissa, opiskelijavaihtoon liittyvissä asioissa sekä maisteriohjelmien ja opintoneuvonnan tiimoilta.

Minkälaisena näet henkilökunnan ja opiskelijoiden välisen suhteen sosiologian oppiaineessa?

Mielestäni tilanne on muuttunut parempaan suuntaan. Henkilökunnan kesken on puhuttu paljon siitä, että opiskelijoiden on vaikea tulla käymään vastaanotoilla. Tällä hetkellä en näe, että kynnys olisi liian suuri.

Lempisosiologisi?

Pareto ja Mosca. Pidän siitä, että he ovat sopivan kyynisiä.

Lempikirjasi?

8

”

Pidän Steinbeckin ja Kazantzakisin, suurten humanistien, teoksista.

Porukka täällä on mahottoman mukavaa”

Miten kuvailisit itseäsi yhdellä lauseella?

Vanha ja viisas. No ei vaineskaan, muotoilenpa uudestaan. Yhdistelemällä lempisosiologieni ja –kirjailijoideni näkemyksiä voisin sanoa, että tietty kyynisyys on hyvästä eikä mihinkään pidä uskoa liian helposti, mutta kaikesta selvitään ihmisten motiiveja ymmärtämällä.

Terveiset opiskelijoille?

Jakaisin vähän propagandaa: älkää unohtako konkreettista sosiaalitutkimusta ja kvantitatiivisia menetelmiä. Minun kauttani kysellään opiskelijoita töihin ja olen huomannut, että monissa työpaikoissa arvostetaan kvantitatiivisten menetelmien osaamista.

Kysyimme vielä, kuinka Alkula lohduttaisi kvantitatiivista tutkimusotetta vieroksuvia opiskelijoita.

Hän vastasi itsekin huomanneensa, että monet jännittävät kvantikursseja epäonnistumisen pelossa. Hän korosti, etteivät kvantitatiiviset menetelmät ole sama asia kuin tilastotiede tai matematiikka. Perusidean kyllä ymmärtää arkijärjellä eikä kaavojen osaamista pidetä keskeisenä.

Pesuhetki norjalaiseen tapaan Teksti: Anna Kalliola Kuva: Tiia Kalliola

Kukaan Harald Eian Aivopesu-dokumenttisarjan nähneistä ei voi kieltää, etteikö sarja olisi kaikessa raflaavuudessaan ajatuksia herättävä puheenvuoro. Norjassa kohudokumentti sai aikaan ennennäkemättömän mediamylläkän, jonka seurauksena ensimmäisen kerran maan historiassa sosiologia oli jokaisen kansalaisen huulilla.

N

ainen voi helposti tehdä itsestään miehekkään näköisen.

Ei tarvitse kuin pukea frakki, ajaa pää kaljuksi ja jättää meikkaamatta.

Hattu toimii pisteenä i:n päälle. Poikamaisten vaatteiden alla on kuitenkin naisen ruumis rintoineen , lantioineen ja sukupuolielimineen.

Myöskään naiseksi

9

pukeutunut mies ei voi uskottavasti vedota väärä aika kuukaudestaselitykseen. Voidaan tehdä leikkauksia, syödä hormoneja ja asentaa implantteja, mutta nykylääketieteen puitteissa miestä ei voi biologisesti muuttaa naiseksi, eikä naista mieheksi.

Norjalaisen koomikon ja sosiologian kandidaatin Harald Eian seitsemänosainen dokumenttisarja Aivopesu (Hjernevask) haastaa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen, erityisesti sosiologian ja sukupuolentutkimuksen, oletuksia ympäristön

”

vaikutuksesta ihmisen käyttäytymiseen. Dokumenttisarja esittelee sosiologian naisen päällä roikkuvana frakkipukuna: hämäyksenä, ideologisena ja teoreettisena sanojen pyörittelynä todellisten vastausten löytyessä frakin alta, biologiasta.

Sarja aiheutti Norjassa ensimmäisen kansallisen kohun jo kesällä 2009, yli puoli vuotta ennen sarjan tv-debyyttiä. Osa haastatelluista sosiaalitieteilijöistä ilmoitti medialle tuntevansa itsensä petetyiksi; kukaan ei osannut odottaa koko kansan pellenä tunnetun miehen omaksuvan kriittisen tieteistoimittajan otetta. Lisäksi tutkijat pitivät Eian käyttämää

haastattelutekniikkaa kierona ja tarkoitushakuisena. Tällä he viittaavat dokumentin rakenteeseen, jossa norjalaista yhteiskuntatieteilijää haastateltuaan Eia matkusti Yhdysvaltoihin tai Britanniaan jutellakseen samasta aiheesta paikallisten biologien ja psykologien kanssa. Kotiinviemisinä norjalaisten eteen tuotiin nippu tutkimustuloksia, jotka kumoavat heidän aiemmat väitteensä.

Vielä suurempi kohu syntyi seuraavana vuonna kun sarja sai tv-debyyttinsä. Norjalainen tieteisjournalisti Bjørn Vassnes kertoo EUSJA:lle (European Union of Science Journalists’ Associations), ettei Norjassa ole koskaan käyty vastaavanlaista kansallista keskuste-

Norjassa, yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista vallitsee poikkeuksellisen voimakas työmarkkinoiden segregaatio.”

10

lua tieteistä ja niiden asemasta. Tämän selittänee se, että tieteellä ei ole koskaan ennen ollut merkittävää roolia norjalaisessa mediassa: tiedemaailman kohut, kädenväännöt ja kritiikit ovat pysyneet niiden omissa julkaisuissa.

Dokumenttisarjan keskustelua herättävimmäksi teemaksi nousi kysymys Norjassa vallitsevasta sukupuoliparadoksista. Tällä viitataan siihen tosiasiaan, että Norjassa, yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista vallitsee poikkeuksellisen voimakas työmarkkinoiden segregaatio. Paradoksaalisesti on siis käynyt niin, että mitä yhteneväisemmäksi naisten ja miesten valinnan mahdollisuudet ovat tulleet, sitä voimakkaammin naiset hakeutuvat perinteisesti feminiinisenä pidetylle hoiva-alalle miesten pitäytyessä teknisten ammattien parissa.

Miten meillä Suomessa?

Dokumenttisarjasta paistoi läpi etenkin kaksi epäkohtaa: sikäläisten tutkijoiden haluttomuus hyväksyä mitään biologisia faktoreita käyttäytymisen selittäjinä, ja omien totuuksien pohjaaminen ennemminkin ideologiaan kuin koeteltuun empiiriseen tutkimustietoon. Tästä ei kuitenkaan voida vetää suoraviivaisia johtopäätöksiä suomalaisen sosiaalitieteellisen tutkimuksen tilasta, sillä EUSJA:n artikkelin mukaan Norjassa vallitsee täysin uniikki asetelma mihinkään muuhun maahan verrattuna. Sikäläistä sosiaalitieteellistä yhteisöä leimaa poikkeuksellisen voimakas vastakkainasettelu biologian ja sosiaalitieteiden välillä. Tasa-arvon tyyssijana profiloituneessa maassa oli ennen Aivopesu-dokumenttia suoranainen tabu väittää, että naisilla ja miehillä voisi olla jo syntyessään toisistaan poikkeavia taitoja ja intressejä. Asetelmaa voi pitää jopa korruptoituneena, sillä poikkeuksel-

lisen vahva side valtionjohtoon sai tutkijat välttämään kiistanalaisia aiheita. Liian kriittinen ote saattoi vaarantaa tutkimusrahoituksen saannin.

Se, että suomalainen sosiaalitutkimus on oletusarvoisesti objektiivisempaa kuin vastaava norjalainen ei kuitenkaan tarkoita, ettei meillä olisi Eian dokumenteista mitään opittavaa.

Sosiaalitieteilijöiden jos keiden odottaisi ymmärtävän yhteiskunnallisten ilmiöiden monisyisyys ja aivopesu-dokumenttisarjaa voikin katsoa ennen kaikkea oodina poikkitieteelliselle tutkimukselle.

Näkökulmaa laajentaakseen ei tarvitse edes olla tutkija, vaan jo opiskeluaikana on mahdollista hyödyntää muiden tiedekuntien osaamista.

Oikeustieteellinen tiedekunta suosittelee hallinto-oikeuden sivuaineopintoja kaikille valtion virkamiehiksi haluaville.

Bio- ja ympäristötieteellisen opinto-oppaassa puolestaan kehotetaan erityisesti psykologeja ja Teknillisen korkeakoulun opiskelijoita suorittamaan neurologian sivuainekokonaisuus. Eian dokumenttien pohjalta jälkimmäisen suosituksiin voisi hyvin liittää myös sosiologian.

11

Hallitus esittäytyy Koonnut: Anna Kalliola & Heini Salovaara

Kontaktin hallitus on vaihtunut, kuten asiaan kuuluu näin vuodenvaihteen jälkeen. Koko joukko yhdentoista hengen vahvuudessaan vastasi sekalaisiin kysymyksiin, sekä kyseli hassuja asioita toisiltaan.

Iiris Herlin Puheenjohtaja

2. Jo alkanut uudistus on perjantainen kahvihetki Synnärissä. Kunnianhimoinen tavoite olisi tehdä yhteistyötä jokaisen valtsikan ainejärjestön kanssa 3. Kuka on esikuvasi johtajana?

Kuten vastasin puheenjohtajan ”tentissä” joulukuussa, isäni.

4. Sanna kysyy: Mistä on pieni kontaktilainen tehty?Soc & Komin ruoista,

12

1.

2.

Jos Kontakti olisi henkilö, minkälainen hän olisi? (Saa myös piirtää.)

Minkälaisia suunnitelmia sinulla on pestiisi liittyen tulevan vuoden varalle? Aiotko tehdä jotain uudistuksia?

hanaoluista, nelikentistä, Synnärin kahvista ja juoruista sekä villasukista.

Sanna Hägerth

Kulttuuri- ja tilavastaava 1. Erittäin ekstrovertti ja aktiivinen tyyppi, joka on kaikkien kaveri. Hieman ehkä maanis-depressiivinen.

2. Aion tuoda kulttuuritarjontaan uusia ja erilaisia ideoita ja pyrin järjestämään tapahtumia tasaisemmin. Ei liikaa tapahtumia samaan rykelmään, eikä liian hiljai-

sia ajanjaksoja.

3. Kuka on taiteellinen esikuvasi?

Mainittakoon se, joka ensimmäisenä tuli mieleen: Jarkko Martikainen.

4. Iiris kysyy: Lempilevysi?

Suklaalevy

Merdiana Beqiri Kv- ja suhdevastaava, varapj

1. Kiva tyyppi! Jos Kontaktin hallitus olisi tämän

henkilön sydän, niin aika ihana sydän hänellä olisikin! Kaikkia huomioiva, reilu ja maanläheinen, mutta myös melko kriittinen. Ja ah, mikä juoruhimo…

2. Aion oikeasti tutustua sosiologian vaihtareihin ja saada ne osallistumaan meijän tapahtumiin. Ei pakottamalla siis, vaan omalla innokkuudellani :D Suhteiden suhteen aion antaa oman luonteeni loistaa.

On kivaa, että esimerkiksi meijän juhliin tulevat muut-kuin-sosiologit otetaan lämpimästi vastaan, jotta kaikille jää hyvä fiilis kontaktilaisista.

3. Mihin maahan haluaisit lämmitellä suhteita?

Espanjaan. Jos tää kysymys viittaa jotenkin miehiin niin ei, en kyl haluu espanjalaista miestä. Mut kirjaimellisesti ymmärrettynä Espanja sois kiva asua joskus ehkäpä.

4. Emmi kysyy: Koti-ilta vai kreisibailut?

Kreisibailaanko mä?!

Hehheh. Juhlat ehkä pari kertaa kuussa, muut illat on ihania koti-iltoja.

Emmi Kulmala

Sihteeri, ympäristövastaava 1. Sosiaalinen, kriittinen, solidaarinen ja kaikin puolin sympaattinen tyyppi, joka tietty asuis Kalliossa.

2. Luomua, lähiruokaa ja reilua kauppaa. Otetaan huomioon ekologisuus ja eettisyys hankinnoissa.

Sihteerinä pyrin myös julkaisemaan pöytäkirjat mahdollisimman nopeasti.

3. Mikä on kynähameen optimaalinen tiukkuusaste?

Riippuu kantajasta, eri vartalotyypeille sopii eri tiukkuus. Itse en suosi liian kireätä, tosin kynähame ei oo ihan mun juttu muutenkaan.

4. Marianne kysyy: Kenellä on kauneimmat silmät?

Maori (poika)lapsilla, ne näyttää ihan Hugoilta! Ja tietty maailman kauneimmalla kissalla Lunalla

Marianne Mäkelin Kulttuuri- ja tasa-arvovastaava

2. Ainakin elokuvailloista pyritään tekemään kuukausittain toistuva juttu.

Koitamme Sannan kanssa pitää yllä aktiivista kulttuuritoimintaa, ja löytää ehkä yllättäviäkin kiinnostavia juttuja.

3. Kuka on taiteellinen esikuvasi?

Ei ainakaan Janne GallenKallela-Sirén 4. Katja kysyy: Lapsuuden unelmaammattisi?

Keijukainen.

13

Katja Orpana Opintovastaava

1. Ihan huippu tyyppi, totta kai.

2. Aika samoilla linjoilla jatketaan kuin edeltäjät.

Uusia ideoitakin on syntynyt, niistä saatte kuulla myöhemmin!

3. Keskiarvosi yläasteella?

Melkein 9,5. Olin aika nörtti.

4. Heini kysyy: Minkälainen musiikki kuvaa sinua parhaiten?

Haluaisin sanoa, että sellainen, jossa lauletaan kekseliäin sanoin arkipäivän iloista ja suurista aatteista.

En tiedä vastaako tämä todellisuutta.

Heini Salovaara Taloudenhoitaja

1. Pienikokoinen mutta suurisydäminen 2. Saada perittyä kaikki osallistumismaksut! Tilinpäätös voisi jäädä vielä vähän edellisvuotta enemmän plussalle ja sponsoreita olisi myös kiva saada.

3. Pitäisikö Suomen palata markka-aikaan?

No ei. Liian iso vaiva, vaikka olisihan ne markat aika söpöjä.

14

4. Saini kysyy: Mikä saa verenpaineesi nousemaan?

Hitaasti käveleminen ja itsekeskeiset ihmiset

Saini Valtonen Opintovastaava

1. Synnärissä möyrivä Toukka. Mitä muuta tähän voi oikeastaan vastata?

2. Tarkoituksena on Katjan kanssa aktivoida kontaktiopinto-sähköpostilista, sekä nettisivujen uudistuksen myötä myös opintoblogi, jotta tiedonkulku laitosja tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajien kanssa paranisi. Aikeissa olisi järjestää myös hieman aikaisempia vuosia erilaisempaa toimintaa henkilökunnan kesken. Yleisesti voisi sanoa, että yritetään varmasti molemmat ajaa opiskelijoiden etua ja olla hyvin perillä opintoihin liittyvistä asioista 4. Merdiana kysyy: Mikä on ihanin asia mitä sinulle on sanottu? Sellainen, jonka muistelu lämmittää mieltä joka kerta. 3-vuotias hoitolapseni Unna-Liina sanoi äidilleen iltapalapöydässä: ”Sydän särkee Sainia.” Se tarkoitti Unnan sanojen mukaan: ”Tulisipa Saini jo kotiin. Minulla on ikävä.”

Uura-Liina Kouvonen Virkistys –ja vuosijuhlavastaava 1. Raimo 2. Virkistysvastaavan pesti on yksi niistä, jotka ilmentyvät joka vuosi hyvin erilaisina, jo pestiin sisältyvän mahdollisuuksien kirjon vuoksi. Tänä vuonna aiotaan järjestää monia jo perinteiksi muodostuneita viskistystapahtumia, jotka kokevat 2012 -päivityksen.

Suunnitelmissa siintää lisäksi monenmoisia teemallisia juhlallisuuksia eri ainejärjestöjen kanssa, osallisuutta poikkitieteelliseen rientoon sekä retkeilyä ja ulkoilua ihan oman ainejärjestön voimin. Toiveena on myös saattaa mahdollisimman monia vaiettuja bileideoita todeksi. Tavoitteena on tiivis yhteistyö sekä kaikkien kontaktilaisten että muiden ainejärjestöjen ja tiedekuntien kanssa.

3. Ikimuistoisimmat jatkot?

Tähän mun bilevastaavana pitäisi tietysti vastata jotakin rajun railakasta...

Tartun kuitenkin lapsellisesti sanavalintaan ja tukeudun siihen, että railakkaimmat jatkot ulottunevat muistin tuolle puolen. Sen sijaan ikimuistoisimmat jatkot sijoittuvat muutaman vuoden päähän kesäiseen kantakaupungin yöhön. Kotimatka baarista päätettiin taittaa paljain jaloin, kesäilmaa maistellen. Matkan

varrella siintävä Hietsun ranta houkutteli viivyttämään kesäyötä aamuun saakka. Rantahiekassa makoillessa tähtitaivas vaihtui hiljalleen auringonnousuksi ja kesä oli kauniinpi kuin koskaan.

4. Mika kysyy: Mikä on sinulle rakkain euroviisu?

Hahaa, ollaan pikkuveikan kanssa seurattu viisuja vähintäänkin fanaattisesti jo kymmenisen vuotta.

Suomen ollessa viisuisäntänä 2007 oltiin katsomassa semifinaalin kenraaliharjoitusta Hartwallilla ja rakkain viisumuisto paikantuukin tuonne. Serbian Molitva - joka finaalissa sitten keräsikin potin - oli livenä aivan kylmiä väreitä sikisyttävän kaunis. Kokemuksen rakastettavuutta lisäsi vielä jälleen kerran voittamani veto voittajasta, veljen jäädessä kiroamaan itäblokin puolueellisuutta.

Uutta viisuvuotta odotellessa.

Bragulle. Löytyykö kiinnostusta jengi?

Eikä nyrpistellä siellä.

Ainakin lätkän MM-kisojen aikaan luvassa on kisakatsomo, kiitos leijonat!

Mitä sitten itse liikuntaan tulee, niin keväämmällä ultimatea, ja luonnollisesti puistopeli-tournament kuuluu asiaan. Tämän lisäksi voisi olla lystiä mennä testaamaan porukalla jotain eksoottisempaa lajia, ehdotuksia otetaan vastaan!

Katsotaan ehditäänkö järjestämään pipolätkän lisäksi enää mitään talviurheilutapahtumaa.

ATK-vastaavuuden osalta tavoitteena Kontaktin sivujen uusiminen kokonaan. Jos et vastannut kyselyyn, tunne pisto sydämessäsi.

3. Paljonko nostat penkistä?

Natuna 65 kg.

4. Uura-Liina kysyy: Kaunein osa sinua? <3 Pääni yllä leijuva sädekehä.

Mika Ronkainen Viktoria Liikunta –ja atk-vastaava, tiedottaja Winberg 1. Rumankaunis.

Vuosijuhla-, työelämä- ja alumnivastaava

2. Hienoa olisi laajentaa urheiluvastaavuuden käsitettä penkkiurheilun puolelle, esimerkiksi järjestämällä Kontaktin yhteisreissun aistimaan stadilaista urheilukulttuuria jääpallomatsiin

1. Kontakti olisi sosiaalinen, muttei tyrkky tyyppi. Hän olisi myös aika moniulotteinen (hyvällä tavalla), ja hänellä olisi niin rauhallinen kuin villikin puoli.

15

2. Tavoitteena olisi edellisten esimerkkiä seuraten järjestää mahdollisimman paljon excuja. Yritän päästä vähän erilaisiin paikkoihin kuin missä ollaan aiemmin oltu. Duunia ja kaljaa-tapahtumakin on suunnitteilla kevään aikana, mikä on hyvä mahdillisuus tutustua lähemmin sosiologiaa opiskelleisiin henkilöihin.

3. Kuinka monta prosenttia valmistuneista sosiologeista arvioit työskentelevän kaupan kassalla?

Valmistuneista veikkaisin, että aika vähän, ehkä 2-5%. Opiskelijoista varmaan vähän useampi.

1.Kontakti henkilönä -tulkintoja: Iiris:

4. Katja kysyy: Salainen paheesi?

Poliisit-sarja ja suklaa!

Marianne:

16

To:

Kontakti

From:

Sklubi Subject:

Kuulumisia Teksti: Maria Seppänen Kuva: Leea Vainio

V

alun verkkaisesti kohti sosiologian oppiaineentiloja. Avatessani käytävän oven silmilleni rävähtää kirkkaan keltainen A4:sten meri. Lapuissa lukee mustalla fontilla mm. ”Haluan opiskella sosiologiaa”, ”Itsenäinen sosiologia” ja ”Puolustellaan yhdessä sosiologiaa, jookos?” Niitä on kaikkialla. Laput ovat löytäneet tiensä jopa vessoihin, kahvinkeittimeen ja opiskelijoiden huoneeseen tuomaani rahkapurkkiin. Henkilökunta naureskelee kahvihuoneen edustalla.

MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU? Palaan ainejärjestömme tiloihin lukemaan sähköpostia ja saan ilokseni huomata, että tempaukseen on reagoitu ylemmällä taholla:

17

"Hei Sklubin hallitus, oppiaineen käytävälle on yön aikana ilmestynyt suht hauska plakaattimuotoinen mielenosoitus, jossa vastustetaan sekä yhteisiä pääsykokeita sosiaalipolitiikan kanssa, että yhteisiä perusopintoja. Kiinnostaisi tietää, miten laajasti tämä heijastaa opiskelijoitten kantoja? Kun yhteisistä perusopinnoista puhuttiin Rauhalinnassa pari viikkoa sitten pidetyssä seminaarissa, eivät paikalla olleet opiskelijoitten edustajat olleet periaatteessa ideaa vastaan, vaan esittivät vain oman mallinsa.

Pääsykokeet ja perusopinnot ovat periaatteessa kaksi eri asiaa, mutta usein niistä puhutaan samaan hengenvetoon. Perusopinnotkin voivat olla enemmän tai vähemmän yhteisiä.

Jyväskylän mallissa esimerkiksi opiskellaan yhteisissä perusopinnoissa minimissään vain yksi peruskurssi.”

Ainoa ongelma on, ettei Sklubin hallituksella ole mitään tekemistä kyseisen tempauksen kanssa. Auktoriteetti -ja normiuskollisena opiskelijana jään jäljittämään vallankumouksellisia A4-anarkistejamme. Puskaradio tietää kertoa, että sosiologian toimikunta on tehnyt yön aikana täsmäiskun laitoksen käytäville.

Sosiologian toimikunta on sklubin alaisuudessa toimiva aktiivisten opiskelijoiden muodostama ryhmä, jonka tavoitteena on järjestää tapahtumia, sekä hoitaa asioita joihin hallituksella ei jää

18

aikaa. Toimikunta koostuu pääasiassa opiskeluissaan pidemmälle edenneistä opiskelijoista, kun taas hallituksessa istuu ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita. Lyhyesti: seniorit kahvittelee, juoruaa ja näemmä pyrkii aiheuttamaan keskustelua. Huomion kipeät vanhukset. Vakavasti puhuen toimikunta on ajanut ihan oikeaa asiaa.

Tiesitkö?

Sklubin hallituksessa on oma pestinsä vallankumousagitaattorille!

Haastattelemani vandaali valottaa tempauksen taustoja seuraavasti: ”Turun yliopisto suorittaa uudistuksia pyrkiäkseen kustannustehokkuuteen.

Yksi esillä olleista uudistuksista on ollut sosiologian ja sosiaalipolitiikan perusopintojen yhdistäminen. Monet opiskelijat ovat uudistusta vastaan ja toimikunnan tempauksen ideana on ollut saattaa tämä oppiaineen henkilökunnan tietoisuuteen. Aiheesta keskusteltiin Rauhanlinnassa järjestetyssä laitosuudistus-seminaarissa, mutta toimikuntalaiset kokivat, ettei opiskelijoiden kanta ollut tullut tarpeeksi selvästi esille. Päätettiin järjestään näkyvä mielenilmaus. Idea syntyi eräässä toimikunnan kokouksessa ja se toteutettiin tammikuisena tiistai-iltana. Printterit lauloivat ja toinen toistaan kekseliäimmät iskulauseet päätyivät mitä mielenkiintoisempiin paikkoihin. ” Henkilökunta reagoi nopeasti. Sosiologian professori

otti yhteyttä hallitukseen ja siitä edelleen toimikuntalaisiin. Jo samana päivänä pidettiin oppiaineen sisäinen kokous. Seuraavalla viikolla järjestettiin opiskelijoiden ja laitoksen yhteinen keskustelutilaisuus, johon osallistui myös tiedekunnan opintopäällikkö ja laitoksen johtaja. Tilaisuus kesti useita tunteja ja opiskelijat saivat esitellä oman vaihtoehtoisen ehdotuksensa perusopintojen uudistamisesta. Lisäksi olemme olleet yhteydessä muihin laitoksen oppiaineisiin ja on käynyt ilmi, ettei sosiaalipolitiikassakaan suhtauduta suunniteltuun muutokseen positiivisesti.

Keskustelu jatkuu yhä, eikä päätöksiä suuntaan tai toiseen ole vielä tehty. Toimikuntalaiset ovat lupautuneet pitämään keskustelua yllä, ja tarpeen vaatiessa heidän riveistään nousee uusi mielenosoitus.

PJ:n

PS. (1/2012)

Teksti: Iiris Herlin

Hei, rakkaat Kontaktilaiset ja muut Kannuvalajat!

Kun kirjoitan tätä tekstiä, on helmikuun alku. Takana on nyt kaksi ensimmäistä hallituksen kokousta ja vuoden ensimmäiset bileet.

Käynnissä on kuitenkin jo suunnitelmia aina Tampereen kulttuurimatkasta (jatkoa viime kevään loistavalle Turun reissulle) Studio Julmahuvi -iltamaan. Kaikki hallituslaiset ovat ottaneet innolla oman vastuualueensa haltuun ja ryhtyneet ideoimaan tulevaa vuotta varten.

On mahtavaa päästä työskentelemään näin hienossa porukassa. (Lue meistä lisää hallituksen esittelystä sivulla 12!)

puheenjohtajuudesta. Itselleni tärkein ohje kuluvalle vuodelle oli se, että asiat pitää aina jättää parempaan kuntoon kuin missä ne itse sai. (Tätä neuvoa voi hyvin soveltaa kaikille elämän osa-alueille.) Ville hoiti Kontaktin asioita esimerkillisesti viime vuoden ajan ja luovutti minulle hienon ja vakaan perinnön. Aion minulle annetussa vastuutehtävässä kehittää yhdistystämme vielä paremmaksi ja luovuttaa sen seuraavalle puheenjohtajalle ylpeänä kuluneesta vuodesta. Konkreettisesti tämä tarkoittaa hallituksellemme esimerkiksi sitä, että aiomme kerätä varoja alati lähestyvää 55. vuosijuhlaa varten, tehdä yhdistyksellemme ympäristöohjelman, aloittaa uusia perinteitä ja vahvistaa vanhoja sekä tehdä entistä enemmän yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa.

Hallitus ei kuitenkaan pysty tekemään kaikkea yksin.

Tule mukaan tekemään Kontaktista parempaa ainejärjestöä omalla tavallasi, vaikka sitten kertomalla palautetta toiminnastamme Pyrittyäni ja päästyäni tai ideoimalla ja järjestäKontaktin puheenjohtajaksi mällä meidän kanssa tulevuodelle 2012 sain monia via tapahtumia! Kontakti on neuvoja eri suunnilta hyvästä meidän jokaisen yhdistys ja

sen pitää tarjota mielekästä tekemistä ja olemista kaikille sen jäsenille.

Yksi hallituksemme uudistuksista on se, että meidät voi tästä eteenpäin tavata jokaisena perjantaina, yliopiston aukioloaikojen salliessa, Synnärissä (Unioninkatu 35, luentosalin vieressä, joille tämä tila on vielä vieras) kahvin ja pullan kera. Paikalla on hallituksen jäseniä ja pyrkimyksenä olisi, että jompikumpi opintovastaavistamme olisi aina tavattavissa. Tule kertomaan ajatuksiasi sosiologiasta, antamaan tiukkaa

palautetta hallituksen toiminnasta, arvioimaan Radio Helsingin Paskalistan musiikkia, juomaan Reilun Kaupan kahvia, syömään hallituslaisten leipomia (tai laiskoina päivinä ostamia) pullia, kysymään opiskelusta, ehdottamaan seuraavien bileiden teemaa tai muuten vaan oleskelemaan!

Lehden tullessa painosta on pullaperjantaista ehditty nauttia jo monta kertaa: ehkä olemmekin jo nähneet siellä.

Jos et ole vielä käynyt, tule ensi perjantaina!

19

Rakkauden ääni Teksti: Merdiana Beqiri Kuva: Inka Lähteenaro

Mitä rakkaus on?

Päätös :D Noh, eikai. Rakkaus on kunnioittamista, arvostamista ja välittämistä.

Näiden asioiden pitäis toimia esteenä kaikenlaiselle huonolle kohtelulle ja pettämiselle. Rakasta toisessa hyviä asioita ja hyväksy huonot; muuttamista on turha yrittää. Jos molemmat ei lähde suhteeseen sillä ajatuksella, että haluaa suhteen olevan onnellinen, niin en ymmärrä miks sit ylipäätään aloittaa suhdetta. Riskihän se on, mut epäonnistumiseen ei kuole. Älä kuitenkaa ikinä tyydy vähempään kuin mitä koet ansaitsevasi. Ole hyvä toiselle, ja jos hän oikeesti

20

rakastaaa sua, hänkin on hyvä sulle. Tiedän, ettei asiat oo näin yksinkertaisia, mut mun mielestä rakkauden pitäis olla!

Pitää kuitenki olla järkeäkin mukana, kun sitoutuu vakavasti toisen kanssa. Jos jo alusta lähtien tiedät, että suhde tulee jonkin tietyn syyn takia päättymään, niin älä sitoudu ollenkaa.

Ei aika niin paljoo asioita muuta. Kauheeta laskelmointia, mut se on jotenki välttämätöntä. Jos tuntuu hyvältä nyt, miettikää myös järjellä, onko suhteella oikeesti mahdollisuutta onnistua, sillä tunteet laantuu ja vakintaistuu.

Tällöin tarvitaan jokin muu kantava voima. Itse uskon päätökseen! Kun tekee pää-

töksen pysyä toisen kanssa, siitä on myös mahdollista pitää kiinni loppuun asti.

Tärkeintä on vaan tuntea se ihminen, jonka kanssa on rakkaussuhteessa. Jos joskus on todella uskonu suhteen mahdollisuuksiin onnistua ja ylipäätään toisen ehdottomaan ihanuuteen, niin en ymmärrä miks sen ei pitäis olla mahdollista myöhemminkin – ellei jotain radikaalia tapahdu. Kaikki on meistä itestämme kiinni! Te ette kasva erillenne, jos pidätte koko ajan toisenne henkisesti lähellä.

Muistuttaisin vielä yhdestä elämämme tärkeimmästä rakkauden lähteestä: YSTÄVISTÄ. Arvostakaa ystäviänne, antakaa heille mahdollisuus rakastaa teitä sellaisena

kuin ootte. Ystäviltä voi saada sellaista täytettä elämään, ettei tarvitse päätyä olemaan huonossa suhteessa vain koska pelkää yksinäisyyttä, tai uskomaan, että vain seurustelu voi tehä meijät kokonaiseksi.

Sydänsydän ystävät!

Kontaktilaisten väliset parisuhteet – uhka vai mahdollisuus?

Kaipa siinä on mahdollisuutensa kuten kenen tahansa muidenki parisuhteissa.

Täytyy muistaa, ettei me

sosiologian opiskelijat olla niin samanlaiseen muottiin meneviä kuin luulisi! Uskon kuitenki, et seurustelu vaatii sen verran samanhenkisyyttä, ettei ne täysin toisistaan eroavat kontaktilaiset taida päätyä yhteen.

Saman pääaineen opiskelu saattaa sinäänsä helpottaa seurustelua: ainaki ymmärtää täysin toisen opiskeluelämää. En tiiä, saattaisko se kuitenki myös herättää kilpailua. Vaikuttaako se suhteeseen jos esimerkiksi valmistumisen jälkeen vain toinen saa töitä?

Entä sitten eroamisen jälkeinen kiusallisuus.. Pienet piirit!

Mut hei, ootko ikinä miettiny Synnäriä silleen..?

Mikä on paras iskurepliikki?

Esittäytyminen! On parasta mennä juttelemaa omana ittenään vaan. Aitous maan perii! Tosin ”oon epätoivoinen ja sä näytät helpolta”totuudet on liian raakoja...

Kannattaa osoittaa, et on huomannu kyseisen henkilön ja jokin hänessä teki vaikutuksen, joten haluut tutustua nimenomaan häneen. Jos oot vielä hyvännäköinenki nii mä ainaki oisin messis!

Tietty se, ettei laita omaa persoonaansa peliin heti alusta lähtien, on myös tehokas itsesuojelukeino.

Iskemisessä onnistuminen vaa riippuu niin monesta

eri tekijästä, että ei oikeesti kannata ottaa itteensä, jos ei onnistu. Taino.. Riippuu tilanteesta. Kehittäkää sosiaalista älyänne, ihmiset!

Mikä on sopiva määrä partnereita & irtosuhteita, ennen kuin perustaa perheen: a) 1-6, b) 7-12, c) 13-19 vai d) +20?

Missä on vastausvaihto 0? Mihin on unohtunut ”ei seksiä ennen avioliittoa”periaate? Nojoo, heh, se on liikaa vaadittu jopa munki mielestä..!

Valitsen vaihtoehdon a) 1-6. Helpostihan ton määrän ylittäis, jopa 20 ylittyis kevyesti jos vähänkää pidemmäl aikavälil katsoo.

Riippuu vaa kumpaa arvostaa enemmän, määrää vai laatua. Itse suosin laatua ja yritän päästä nauttimaan siitä laadusta mahdollisimman kauan – so to speak.

Ei vaan oo olemassa mitään tiettyä määrää entisiä partnereita, joka kertois valmiudesta perustaa perheen. Kokemus kasvattaa, mut sen täytyy sit kans olla opettava kokemus: omien virheiden toistaminen aina uudestaan on merkki siitä, ettei ole oppinut mitää.

22

Mun mielestä kannattais mieluummin jäädä kasvamaan suhteeseen kuin vaihtaa seuraavaan ja taas seuraavaan, jolloin ei pääse ikinä ns. huipulle.

kysymys on, miksi sosiologit itse ovat niin usein juorujen aiheena? Ehkä me sit vaa ollaa niin huomattavia/huomionkipeitä/ihania/hellyydenkipeitä.

Sitäpaitsi, kerääntyykö niitä partenereita sit niin paljon jos ei hyppää heti sänkyyn? Onko huonompi asia olla ilman seksiä kuin harrastaa huonoa seksiä?

Huomatkaa mun hyötykeskeisyys. Yhden yön juttuja suosittelen vain niille, joille ei oikeesti tuu sen jälkeen tyhjää/turhaa/tyhmää oloa tai kenties jopa häpeää. Se, että saa jonkun sänkyynsä ei oo mikään iso saavutus, joten sillä on turha yrittää pönkittää itsetuntoa! ..Tee mitä teet, kunhan se on oikeesti sulle parasta.

Mitä oon huomannu sosiologien juoruilemisesta on, että se (muun Valtsikan tavoin) keskittyy siihen, kuka on lähteny bileistä kenen kanssa kotiin, ketkä on yhessä ja ketkä on eronnu.

Hyvin toimintakeskeistä siis: harvemmin on juorujen kohteena, jos ei tee mitään.

Mut eikö tärkeintä olekin, että kun jotain tekee, on itse sinut sen kanssa? Jos et halua kaikkien tietävän asioitas, vältä liiallista alkoholin nauttimista Valtsikan bileissä. Tai ylipäätään julkista hengailua vastakkaisen sukupuolen kanssa, heh. Älä myöskään avaudu puoltutulle sosiologian opiskelijalle Synnärissä!

Mitä kannattaa sanoa, kun akti alkaa?

Ei yhtään mitään. Suun pitäis silloin olla tekemässä jotain iiiiihan muuta!

Rakas suhdevastaava, miksi sosiologit rakastavat juoruilla niin paljon?

Kukapa ei rakastais juoruilemista.. Vielä parempi

Poissulkien luottamuksen pettämisen, asioiden keksimisen, mustamaalaamisen ja sen, että kuultujen asioiden perusteella ryhdytään negatiivisiin tekoihin (esimerkiksi kiusaamiseen), niin juoruilu on melko harmitonta. Ihan sama mitä muut luulee, totuus tulee kuitenki julki jossain vaiheessa! Ja myönnä, salee juoruilet itsekin :)

Rakkaudella,

suhdevastaavanne <3 P.s. Ens kerralla ois kiva saada spesifimpiä kysymyksiä! Kysymyksesi voit jättää synnärin kenkälaatikkoon.

Sorretun ääni Kuvitus: Tuuli Lehtonen

n, pahoi i o v a Jutt ahdistaa!

IME I R uttaa ulee A SIV AAS J t N (Kuka mun MU ä ä t t sili ? Ja pyykit ) . kissan

ALO AISEN S E N L VIL TTÄÄ KAN Lakkautetaan Y PAI NÄ peruskoulu

Miks kaikki on niin hemmetin vaikeaa? !

Kandin kirjoittaminen on Sitsit on typerä

paskaa!?! sana!

Sorr e -pal tun ään sta o i pers n eest ä

VOI TÄTÄ HOMOEROOTTISTA AMBIVALENSSIA!

Voit jättää oman sorretun äänesi Synnärin kenkälaatikkoon tai Kontaktin nettisivuilla; http://blogit.helsinki.fi/kontakti/kontakti-lehti.htm

23