Kontakti 3/2013 by Kontakti Lehti

KONTAKTI

Kontaktin festariopas s. 6

Kohti uudenlaista musiikkiteollisuutta? s. 8

3/13

Classics revisited s. 10

Pääkirjoitus

ika usein kun tutustuu uusiin ihmisiin, keskustelu kääntyy ennemmin tai myöhemmin lapsuuden musiikkisuosikkeihin. Kaikilla parikymppisillä on mielipide Spice Girlseista, Backstreet Boyseista tai Tik Takista. Aamuyön tunteina sosiaalisesti uskottavat indiebändit saavat väistyä, kun jorataan ysärihittien tahtiin. Musiikki yhdistää, huonokin. Opiskelijapiireissä musiikki on sosiaalisen elämän suola. Sitsit tiivistyvät härskeihin juomalauluihin, ja jatkoilla väännetään dj:n kanssa kättä tilaisuuden tunnelmaan sopivista kappalevalinnoista. Kontaktissa musiikki on ollut aina erityisen tärkeää, ovathan Paskan musan festarit kiistatta vuoden tärkeimmät bileet jo vuodesta 2002. Siksi halusimme omistaa tämän Kontaktin kolmannen numeron musiikille. Lehden sivuilta löydät juttua niin musiikkiteollisuuden tilasta kuin musiikkimaulla erottautumisestakin. Äläkä unohda virittäytyä tunnelmaan virallisella Pre-PMF -soittolistalla, jonka löydät keskiaukeamalta. Boogieta loppusyksyyn!

Elina ja Reetta, päätoimittajat

KONTAKTI 1/2013 Julkaisija Sosiologian opiskelijain yhdistys Kontakti ry Päätoimittajat Elina Hiltunen Reetta Mikkola Kirjoittajat Joonas Hihnala Elina Hiltunen Kasper Kotisaari Reetta Mikkola Petteri Pääkkönen Eppu Saarela Raimo Tengvall Juuso Tommola Taika Tuunanen Juhana Virkki Kannen kuva Ville Laustela Taitto Elina Hiltunen Reetta Mikkola Paino Picaset Oy Painos 100 kpl blogs.helsinki.fi/ kontakti-ry Kontakti saa HYY:n järjestölehtitukea

SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 5 Kontaktilaisen kalenteri 6 Kontaktin festariopas 8 Kohti uudenlaista musiikkiteollisuutta? 10 Classics revisited 12 PMF-spesiaali 14 Musiikin makustelu yhdistää ja erottaa 16 PJ:n P.S. 17 Opintoasiaa 19 Humanitaarista työtä iloisen vilkkaassa Kööpenhaminassa 21 Alumni 22 Klovni 4

KONTAKTILAISEN KALENTERI

älä missaa näitä! 15.11 PASKAN MUSAN FESTARIT XI 21.-22.11 Kontaktin Seiskan Bileristely ’13 5.12 Kontaktin syyskokous ja pikkujoulut Alinassa Kontaktin ja Manan ydinperhe-fuksiaiset 10.9. Kontakti ja Mana kohtasivat jälleen lämpimissä tunnelmissa kun syyskuussa oli jälleen aika järjestää perinteeksi muodostuneet yhteisfuksiaiset. Ydinperheteemaisessa suunnistuksessa fuksit joutuivat pääsykoettakin suurempien haasteiden eteen, kun tehtävksi tuli muun muassa esittää ”subjektiivinen päivähoito-oikeus” pantomiimina. Vanhemmat opiskelijat olivat selvästi aliarvioineet fuksien nokkeluuden, sillä testi meni kirkkaasti läpi. Heistä kuulemme vielä! Jatkopaikka vaihtui lennosta, ja ilta päättyi asianmukaisesti karaokeravintolaan. Todellinen initiaatioriitti fukseilla on kuitenkin edessään vasta marraskuun legendaarisilla Paskan musan festareilla. Tule ja katsasta, kenellä kasetti kestää!

KSBH-korporaation sitsit 14.10. Kaikkien aikojen ensimmäiset Kontaktin, Statuksen sekä ruotsinkielisten Habituksen ja Borderlinen yhteissitsit täyttivät Alina-salin lokakuisena maanatai-iltana. Goffmanilaisittain arkielämän rooleihin naamioituneet juhlijat saivat nauttia StudOrgin ja Kannun sitsiperinteiden fuusiosta ja kahden kotimaisen iloisesta sekamelskasta. Mutta laulu ja leikkikin päättyvät aikanaan. Kontakti-lehti peräänkuuluttaa jo seuraavaa kielikylpyä!

Teksti: Elina Hiltunen ja Reetta Mikkola Kuvat: Reetta Mikkola ja Inari Torppa

KONTAKTIN FESTARIOPAS

Talven lähetessä tekee mieli kääntää katse tulevaan kesään, ja ennen kaikkea ensi kesän festareihin. Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, joten Kontakti testasi puolestanne kahdet ulkomaiset festarit ja yllättyi. Positiivisesti. Teksti: Reetta Mikkola Kuvat: Reetta Mikkola ja Tomi Eklund / Taival.la

Pimavera Sound Toukokuisessa Barcelonassa järjestettävä Primavera Sound on kuin katalonialainen Flow Festival. Välimeren rannalle levittäytyvä kaupunkifestari on jokaisen indiemusiikista diggailevan hipsterin ykkösvalinta. Päivälippu irtoaa kuudellakympillä, ja koko kolmipäiväiset festarit noin 150 eurolla. Keikat alkavat vasta alkuillasta ja jatkuvat pitkälle aamuyöhön, joten ahkera festaroija ehtii sekä toipua edellisillan koettelemuksista että nauttia kaupungin muusta tarjonnasta. Festarialue on tunnelmallinen valoineen ja taustalla aaltoileva Välimeri ei ainakaan vähennä paikan vetovoimaa pimenevässä kevätillassa. Jokaisen kunnollisen kaupunkifestivaalin tapaan tarjolla on herkullista ruokaa laidasta laitaan ja paikalle hurauttaa kätevästi metrolla. Öinen hotelliin paluu julkisilla saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia, mutta onneksi taksimatka keskustaan ei liiaksi kevennä kukkaroa.

Kenelle?: Perinteisestä telttarifestailusta kieltäytyvälle, innokkaalle musiikkiharrastajalle, hänelle, joka on enemmän kiinnostunut muiden festarikävijöiden pukeutumisesta kuin bändeistä. Mukaan?: Obskuurin indiebändin kangaskassi, aurinkolasit ja trendilenkkarit Primavera Sound, 29.-31.5.2014, Barcelona, Espanja 6

Roskilde Festival Legendaarinen Roskilde Festival on Tanskan lahja maailmalle. Aivan Kööpenhaminan kupeessa sijaitseva Roskilden kylä on järjestänyt Pohjoismaiden suurinta festivaalia jo vuodesta 1973. Jättifestarin järjestelyt ovat täysin omaa luokkaansa: kaikki toimii tehokkaasti ja ympäristökuormituksen minimointiin on panostettu ainakin järjestäjien taholta. Ruoka on älyttömän hyvää, ja toisin kuin suomalaisilla festareilla, oluttuoppi kädessä saa kävellä myös keikkoja katsomaan. Ennakkoon on varoitettava kuitenkin leirintäalueen sotkuisuudesta: roskan määrä järkyttää kokenuttakin festarikävijää. Telttaleirien itse rakennettujen äänentoistolaitteiden kokoluokka lähentelee jo henkilöautoa ja hiljaista ei ole koskaan. Onneksi leirinnästä löytyy erikseen myös Silent and clean –alue, jolla yöunet saa nukkua rauhassa festarimeinigistä tinkimättä. Roskildesta kannattaa nauttia koko kymmenen päivän ajan, sillä tunnetusti parhaat bileet ovat alkuviikosta. Ja jos festarointi alkaa ahdistaa, voi junalla hurauttaa päiväksi hurmaavaan Kööpenhaminaan.

Kenelle?: Innokkaalle telttailijalle, intohimoiselle teemapukeutujalle sekä hänelle, joka ei halua rajata musiikkimakuaan yhteen tyylilajiin. Roskildesta löytyy kaikille jotakin.

Mukaan?: Uikkarit, villapaita ja tyyny, jonka olemassaoloa osaa arvostaa telttaan kömpiessä. Roskilde Festival, 28.6.-6.7.2014, Roskilde, Tanska

Muista myös nämä: Coachella, 12.-14.4. ja 19.-21.4., Kalifornia, Yhdysvallat Rock Werchter, 3.-6.7., Werchter, Belgia Pukkelpop, 14.-16.8., Hasselt, Belgia Way Out West, 14.-16.8. (varmistuu myöhemmin), Göteborg, Ruotsi Sziget Festival, 11.-18.8., Budapest, Unkari Reading Festival, 22.-24.8., Reading/Leeds, Englanti 7

Kohti uudenlaista musiikkiteollisuutta? Spotifyn ja musiikin digitalisoitumisen myötä moni oli valmis julistamaan perinteisen musiikkiteollisuuden tuhoon tuomituksi. Mutta onko muutos välttämättä pahasta? Kontakti selvitti, mitä mieltä ovat musiikkialan ammattilaiset. Teksti: Reetta Mikkola Kuva: Ville Laustela 8

ansainvälinen levy-yhtiöiden kattojärjestö limatta ole sen kovempaa kuin ennenkään. ”En sanoisi että IFPI julkaisi vastikään vuoden 2012 musiik- bändien pitäisi taistella elintilastaan nykyään mitenkään kiteollisuuden tilastonsa. Tilastot antavat le- entistä enemmän. Mä itse pidän ajatuksesta, että samoilta vy-yhtiöille aihetta varovaiseen optimismiin: mestoilta tulevat bändit voisivat yrittää tehdä yhteistyötä, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1998 mu- jakaa ajatuksia ja kokemuksia, herättää jonkunlaista kolsiikkiteollisuus on kasvussa, vaikkakin kasvu jäi vaatimat- lektiivihenkeä. Kaikille on oma tilansa ja paikkansa.” Moni tomaan 0,3 prosenttiin. Kaukana ovat kuitenkin ajat, kun aloitteleva bändi pääseekin keikkailemaan esimerkiksi Tateinien viikkorahat säästettiin cd-levyihin: kasvusta on vastialle juuri lyöttäytymällä yhteen muiden uransa alkukiittäminen digitaalisen musiikin jakelun laajentumista. taipaleella olevien bändien kanssa. Kasvuluvuista huolimatta levy-yhtiöt ovat haasteen edessä: fyysisten cd-levyjen myyntitulot muodostavat kuiten- Intuitiivisesti voisi ajatella, että levy-yhtiöiden tilanteen kin edelleen suurimman osan levy-yhtiöiden tuloista ja kiristyminen viimeisen vuosikymmenen aikana olisi johlevymyynnin laskun jatkuminen tarkoittaa myös tulojen tanut siihen, että uusien artistien olisi entistä vaikeampaa pienenemistä. Seuraukset näkyvät jo: Britanniassa levy- päästä levyttämään. Martti Vuorinen Universal Music kauppajätti HMV hakeutui keväällä Oy:sta vakuuttaa, että näin ei ole. konkurssiin ja Helsingissäkin osa levy- Musiikin siirtyminen net- ”Julkaisemme musiikkia enemmän kaupoista on joutunut sulkemaan ovenkoskaan. Fyysinen albumi on tiin tarjoaa aloitteleville kuin sa. yhä elinvoimainen formaatti vaikmuusikoille mahdollisuu- kapa metallissa ja iskelmäpopissa, Levymyynnin laskusta huolimatta di- den tavoittaa kuulijoita rapissa ja EDM:ssä taas yksittäiset gitalisaatiossa on hyviäkin puolia: musinglet musiikkivideoineen ovat siikin siirtyminen nettiin tarjoaa aloit- jo ennen levytyssopimus- tärkeitä.” Universal vastaanottaa televille muusikoille mahdollisuuden ta. edelleen paljon perinteisiäkin detavoittaa kuulijoita jo ennen levytyssomolevyjä, mutta yhtiössä seurataan pimusta. Videosivusto Youtuben kautta maailmanmai- ahkerasti myös sosiaalista mediaa ja omakustanneartisteja neeseen ponnahti esimerkiksi Justin Bieber, eikä hän ole uusien kykyjen löytämiseksi. Entä joutuvatko levy-yhtiöt ainoa. French Films –yhtyeen Antti Inkiläisen ensim- tukeutumaan entistä enemmän varmoihin menestyjiin mäinen bändi sai levytyssopimuksen MySpace-sivuston alternative-artistien kustannuksella? ”Varmoja nakkeja ei kautta. Vaikka bändi sittemmin kuopattiin, oli levytysso- valitettavasti ole olemassa, tai sitten mulle ei ole kerrotpimuksen saaminen saman yhtiön kanssa helpompaa, kun tu niistä. Musiikkiteollisuuden muutos on eniten näkynyt French Films perustettiin vuonna 2010: ”Musiikin siir- siinä että supersuosituiksi albumimyyjiksi nousee hyvin tyminen nettiin luonnollisesti mahdollistaa laajemman pieni määrä artisteista, ja toisaalta streamauspalvelut koyleisön tavoittamisen sosiaalisen median ja musiikkipal- rostavat yksittäisten sinkkuhittien merkitystä”, Vuorinen veluiden kautta, välillä hyvinkin nopeasti. Oman materi- kommentoi. aalin kartalle saaminen on entistä helpompaa, kun ei enää välttämättä tarvita isojen levylafkojen taustavoimia ja ’lu- Laittoman lataamisen räjähtäminen käsiin on skenaario, paa’” Inkiläinen kertoo. ”Tosin, vaikka netti mahdollistaa jonka levy-yhtiöt pyrkivät kaikin keinoin välttämään. helpon kiinnostumisen tiettyä bändiä kohtaan, se ei mis- Asiaan on puututtu myös lainsäädännön keinoin. Vuosään nimessä takaa kuuntelijoiden lojaaliutta. ” Spotifyssa si sitten kohistiin tapauksesta, jossa poliisi takavarikoi kuuntelijoiden on helppo klikkailla kappaleesta toiseen. pikkutytön tietokoneen tämän ladattua laittomasti artisti Heidän huomiotaan on vaikeaa tavoittaa pitkäksi aikaa. Chisun musiikkia. Vaikka poliisin toimintatavoista voidaan olla montaa mieltä, herätti tapahtunut tervetulMoni artisti on ilmaissut huolensa Spotifyn kaltaisten lutta keskustelua tekijänoikeuksista. Moni kuluttaja on musiikintoistopalveluiden vaikutuksista muusikoiden tie- yhä haluttomampi maksamaan muusikoiden tekemästä nesteihin. Toistoista saatavat rojaltit eivät tule lähellekään työstä, kun kaikki on saatavilla ilmaiseksi muutaman levymyynnistä saatavia tuottoja. ”Niin sanotulla vaihto- klikkauksen päässä. Nettipiratismin puolustajilla on jopa ehtomusiikilla toimeen tuleminen Suomessa on todella oma puolue. vaikeata. Rahat tulevat useista pienistä lähteistä, ja usein hyvin epätasaisin väliajoin. Toisin sanoen, kun keikkaa Vuosien nihkeästä kasvusta ja piratismin luomista uhriittää, rahat riittävät aika hyvin elinkustannuksiin. Muut kakuvista huolimatta musiikkibisneksellä ei kuitenkaan tulot, kuten rojaltit tai esityskorvaukset, ovat lähinnä kiva mene ollenkaan niin huonosti kuin monet usein antavat bonus. Hiljaisempina aikoina lisätulot on tarpeen, ja oon ymmärtää, ainakaan vielä. Musiikkiteollisuus on kuitenonneksi löytänyt työpaikan jossa keikkaluontoinen työn- kin suurten muutosten keskellä ja on myös meidän kulutteko onnistuu. Harva työnantaja lämpenee ajatukselle, että tajien vastuulla, miten tilanne tulee tulevaisuudessa kehittyöntekijä on silloin tällöin pari viikkoa tai kuukauden tymään. Musiikin julkaiseminen on myös bisnestä, jonka poissa”, Inkiläinen harmittelee. on oltava kannattavaa. Suomalaiset käyttävät IFPI:n mukaan vain vähän päälle 10 euroa asukasta kohden musiikUusia artisteja nousee parrasvaloihin harva se päivä ja kil- kiin vuodessa. Se on mitättömän vähän. Meillä on varaa pailu musiikkialalla on tunnetusti kovaa. Antti Inkiläisen enempään. Pidetään siis huolta, että meillä on kuunneltamielestä kilpailu ei kuitenkaan levymyynnin laskusta huo- vaa myös jatkossa.

Classics revisited Pohditko koskaan, kuka sosiologian klassikko olisi musiikillinen sielunveljesi? Älä pohi enää, vaan lue se tästä! Teksti ja kuvitukset: Reetta Mikkola

Georg Simmel Georgilla oli silmää tyylittelylle ja hienovaraisille eronteoille. Ei siis puhettakaan, että Simmel kuuntelisi mitä tahansa listapoppia. Georg keskittyy kuuntelemaan taidolla ja tarkkuudella tuotettua, kriitikkojen ylistämää taidepoppia ja avantgarde-musiikkia. Paskan musan festareilla tosin Georginkin voi bongata fiilistelemästä Limp Bizkitiä. Salaa.

Talcott Parsons Talcott oli kurin ja järjestyksen mies, jolle maailma oli vain joukko funktionaalisia välttämättömyyksiä. Selvä progen ystävä! Talcotille tärkeää on jokaisen soittajan saumaton yhteispeli, jonka tuloksena syntyy jotain harmonista. Vähän niin kuin yhteiskunnassakin.

Émile Durkheim Émile löysi kadonneen yhteisöllisyyden reggae-musiikista. Kavereiden kanssa on kiva poltella bongia ja puhella mukavia musiikista. Siinä samalla helpottuvat modernin yhteiskunnan paineet. ”Don’t worry, be happy”, niin kuin Bob Marley sanoisi.

Karl Marx Karl Marxin kohdalla on sorruttava itsestäänselvyyksiin, mutta tämä mies ei yksinkertaisesti voi edustaa kuin vihaista vasemmistopunkkia. Tarvitseeko tätä edes perustella?

Max Weber

Maxia kiinnostaa raha ja valta. Kuka tässä maailmassa byrokratian rattaita pyörittää? Helpottaakseen ahdistustaan Max kuuntelee yhteiskunnallista räppiä. Yo!

Kontaktin PMF-Spesiaali Kontaktin PMF-spesiaali virittää sinut oikeaan tunnelmaan. Maki Kolehmaisen kiistattoman PMF-kontribuution kunniaksi seuraavalta sivulta löydät asiaankuuluvan naamarin ja alta ihan sairaan huonon soittolistan. Ole valmis 15.11.

VIRALLINEN PRE-PMF -SOITTOLISTA Ilman konpetensseja ja kriteerejä valikoitunut raati keräsi yhteen listan, jonka avulla voi virittäytä paskan musan festareiden tunnelmaan. Saatesanoina toimikoon Sydän sydän -yhtyeen syvällinen kuvaus: ”tiedän, että kärpäset arvuuttelevat / kuinka paljon paskaa maailmaan mahtuukaan.” 1. Teuvo Loman - Helsinki City Boy

7. Crazy Town – Butterfly

”Ikonisen helsinkiläisherrasmiehen vahva tulkinta “The song’s music video, directed by Honey, features ihmisen kaipuusta toisen ihmisen luo” the band in a fantasy-like forest complete with butterflies where Shifty Shellshock and Epic Mazur sing 2. Matti Nykänen -Jokainen tsäänssi on their praises to two women with butterfly wings. At one point in the video, Shifty’s star-shaped tattoos mahdollisuus fly off into the air.” -wikipedia-artikkeli kappaleesta ”Mitä Matti Nykäsestä voikaan enää sanoa? Tarvitseeko tätä perustella?”

8. Teräsbetoni – Orjatar

3. Marie Serneholt – I Need a House

“Listan pakollinen heavy-henkinen äijäily”

“Yksinkertaisia arjen vinkkejä yksinkertaisille ihmisille”

9. Mo-Do – Eins, Zwei, Polizei

”Vahva preussilainen näkemys tanssimusiikista”

4. Jesse Kaikuranta – Järjetön rakkaus

”Syksyn sävel 2012 -voittajan koskettava tarina 10. Günther ft. Samantha Fox – Touch me pienen ihmisen eheytymisestä” “Mies, viikset ja rytmi”

5. Kristian Meurman – Läpi yön

11. Right Said Fred – I’m too sexy

“Rock-henkinen ja kansantajuinen lähestymisote “Vaatimaton lama-ajan ihmiskuvaus” Suomen pitkille maanteille”

12. Seija Simola – Juna Turkuun

6. Lord Est ft. Petri Nygård – Reggaerekka

“Käännöskappaleiden ja sovitustyön aatelia vahvalla lyriikalla”

“... Joidenkin matkojen ei toivoisi koskaan alkaneenkaan...”

Paskaa syksyä kaikille! Terveisin, Joonas, Juuso, Kasper ja Petteri 13

MUSIIKIN MAKUSTELU yhdistää ja erottaa

Teksti: Juhana Virkki Kuva: Joni Vainio

ikä on mielestäsi hyvää musiikkia? – Kaikki, minä vastaan. Valehtelen tietysti. Enhän pidä kaikkea musiikkia hyvänä. Pidän musiikista joka vastaa kuunteluhetken mielentilaani joko sitä vahvistaen tai laimentaen. Toisaalta minulle on tärkeää, että musiikista löytyy sisäinen mieli, toisin sanoen hyvän musiikin tunnistaa kun sen kuulee. Siinä se. Ei muuta. Silti vastaan, että kaikki kelpaa? Tätä rasittavaa kysymystä olen sahannut koko elämäni erilaisista ystäväpäiväkirjoista toisiin. Kaikki -vastauksella pyrin kai korostamaan sitä, että en jaa käsitystä oletetuista tyylilajeista, musiikin keinotekoi-

sesta genrettämisestä puhumattakaan. Laatikkoajattelu ahdistaa kun puhutaan taiteesta. Sosiologiassa ei ole mitään uutta auringon alla siinä, että musiikkimauilla on pyrkimystä erontekoihin ihmisten välille. Onhan kyseessä ilmiön rationaalinen haltuunotto ja kategorisoinnin tuottama turvallisuudentunne ja mielihyvä. Tiedämme myös sen, että siinä missä musiikki toimii alustana erittelylle, niin samoin metodein etenee kokonainen makujen maailmojen armeija. Purjeveneilyllä, tikkatauluilla, golfilla, oluilla ja viineillä on kaikilla omat kulttuuriset koodinsa. Jokainen meistä on bourdieunsa lukenut.

aidekriitikko Otso Kantokorpi totesi hiljattain pahtunut varsin välittömästi ja seurani olisin saanut etsiä radiossa oivaltavasti, että esimerkiksi rock-mu- muualta. Eräs ystäväni taas piti minua varsin tyylittömänä siikissa turhan tiedon taito kukkii ja voi hyvin. valitessani viiniä ystävällisessä pahvitonkkapakkauksessa. Näin varmasti on, nimittäin niin monta kes- Tekoni oli hänen mielestään hävytöntä kaikille niille pakustelua olen hävinnyt kuusi-nolla siitä, kuka nostajille, joiden kotoa löytyy viineille omat viileästi tehostietää mistäkin bändistä mitäkin knoppitietoa ja muuta sä- tetut kaappinsa sisältäen valtavan määrän eri laatulajeja, lää. Välillä olo on tuntunut siltä, että oikeujoiden erottamiseen toisistaan teni asioista pitämiseen hupenee sitä mukaa, Minä en kuollaksenikaan tarvitaan vuosien työ. kun häviän tällaisia uskollisuuskamppailuja olisi uskaltanut tunnusErontekojen ohella on hyvä milloin millekin lajinsa tuntijalle. Heitä ovat muistaa, että musiikki univertaa yläkoulun aikaisissa saalina taidemuotona ei globaaniin veneilypiirit, tikkatauluringit, pelikonsoliporukat, kuin viininmaistelukerhot pul- angstisissa rockpiireissä listi katsoen ole ainakaan ensisilollaan. Hyvä niin, tiedontuottajia he kaikki kuuntelevani Antti Tuisjainen eronteon väline. Musiikki ovat osaltaan. Harmistukseksi se muuttuu kua ja keinuttelevani mahdollistaa ja toimii ihmisten vasta siinä kohtaa, kun ihmisiä aletaan lyötoisilleen myös silloin lantiota railakkaasti pop- välittäjänä dä ulos tai väsyttämään tiedon vaikeudella, kun yhteistä kieltä ei syystä tai kuten esimerkiksi kielen kautta helposti ta- musiikin tahtiin. toisesta ole. Euroviisut yleiseupahtuu. rooppalaisessa viihteellisyydesEri tieteenalojen omat kielet ovat esimerkkejä tästä, sään kuvaavat tapahtumana jotain sellaista missä yhteierityisesti nykyinen julkinen talouspuhe, jonka ymmär- sesti voidaan kerääntyä kokemuksellisuuden äärelle ilman tämiseen tarvitaan vähintään tutkintoa jargonista. Minä tunnetta välittömästä uloslyönnistä. Olkoonkin että nuo en kuollaksenikaan olisi uskaltanut tunnustaa yläkoulun hetket Aleksanterinkadulla kuuntelemassa pullonsoittajia aikaisissa angstisissa rockpiireissä kuuntelevani Antti muodostavat hetkellisiä kollektiivisia kokemuksia, ovat ne Tuiskua ja keinuttelevani lantiota railakkaasti popmusii- juuri siitä syystä arvokkaita hetkiä kohdata toisia roolien kin tahtiin. Leimaaminen olisi pienen pienessä piirissä ta- takaa. Ihminen, pysähdy. Kuuntele.

Gallup

Mikä on maailman parasta musiikkia?

Essi, alue- ja kulttuurintutkimus

”Parasta on musiikki, joka herättää tunteita.”

Joonas, sosiologia

”Parasta musiikkia on Vivaldi, Tsaikovski, oma suihku-ulina sekä mystinen ruotsalainen humppa.”

Ville, rahoitus

”Oma bändi Smoking Crocodile.”

PJ:n P.S.

uosittu asia tarkoittaa loogisesti ajatellen myös sitä, että se on hyvä. Musiikissa se ei ole niin. Muistan jo ala-asteelta, miten kaikki suosittu musiikki kuulemma oli paskaa. Ainoastaan Metallica pystyi olemaan sekä suosittua että hyvää. Otetaanpa tuoreempi esimerkki. Tätä kirjoitettaessa Spotifyn Suomen 10 kuunnelluimman kappaleen listalla on kolme kappaletta Aviciilta, kolme Cheekiltä, yksi Robinilta ja yksi Miley Cyrukselta. Top 10 -paskuuden kruunaa Ylviksen The Fox. Listalla vain Mustan Barbaarin Salil eka salil vika on ns. ”hyvä biisi”. Eikä sekään kai kaikkien mielestä. Musiikki on siis ihmiskunnan tapa kiduttaa itseään, koska muut tavat ovat fyysisesti liian väkivaltaisia ja ruman näköisiä. Ääniaaltoja ei näe, se on siksi siistimpi kidutusmetodi. Voiko tämä ihan oikeasti olla näin? Eikö musiikkia kuitenkin kuunnella fiiliksen parantamiseksi ja rentoutumiseksi? Kuvitellaanko hetki, että listoilla menestyvän musiikin salaisuus on se, miten niitä todella halutaan kuulla. Syynä on juuri tuo fiiliksen parantaminen, johon auttavat vauhdikas poljento ja määrätietoiseksi tuotettu äänimaailma. Jos biisin on kuullut kymmeniä kertoja aiemmin, se on vain hyvä asia: samalla tavalla tuttujen ihmisten kanssa yleensä viihtyy parhaiten. Yksinkertainen sanoma on myös hyvä: sen ymmärtää, eikä tarvitse vaivata päätään monimutkaisten sanoitusten merkitysten arvailuun. Rehellistä ja suorasanaisuutta arvostetaan elämässä muutenkin. Sillä lailla asiat toimivat paremmin. Suosittu musiikki on siis ainoastaan mahtavaa. Sen aliarvioiminen taas sisältää aina pienen annoksen elitismiä. Ei sikäli, että elitismissä olisi mitään väärää, vaan sehän on tosi kivaa. Elitismin ray-banit kasvoilla saattaa kuitenkin jäädä jotain huomaamatta. Joko asioiden sävyt vähän hukkuvat tummentuvien linssien takia, tai koko asia jää isojen pokien taakse piiloon. Esimerkiksi kuunnelkaapa kaksi tämän syksyn uutta hittibiisiä. Uniikin Pätkätöis on itseironisen humoristinen, mutta todella hyvää tukea lyhytkasvuisille ja muutenkin erilaisen näköisille ihmisille. Antti Tuisku taas laittaa samalla lailla persoonansa likoon kappaleessa Mies. Siinä on aivan huikeaa pohdintaa mieheydestä ja siihen liitetyistä odotuksista.

Raimo Tengvall

puheenjohtaja

Kuva: Nina Eskelinen

Voisiko suosittu musiikki olla hyvää? Hittejä ei kannata ohittaa suoralta kädeltä pelkällä p-sanalla.

Opintoasiaa

Lukupiiri – vaihtoehto kirjatentille Kismittääkö kirjatentti? Eikö yksin pänttääminen ole sinun heiniäsi? Tuntuuko tenttikirjoihin tarttuminen vastenmieliseltä? Niin minustakin, ja siksi päätin lähteä mukaan lukupiirikokeiluun. Enkä ole katunut valintaani.

Paperilla lukupiiri ainakin vaikuttaa pätevältä vaihtoehdolta pakaralihaksia ja päätä koettelevalle iänikuiselle kirjatenttimiselle. Mutta mitä mieltä olivat pilottikokeilun kaniinit? ”Lukupiiri vie ehkä enemmän aikaa kuin kirjatentti mutta lukupiiristä saa ehdottomasti enemmän irti. Keskustelutaidot kehittyvät, kun pääsee keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia toisten kanssa,” sanoo Niina Sarén. Anssi Grekula kiteyttää hyvin kirjatentin ja lukupiirin eron: ”Kirjatentissä kyse on opiskelusta mutta lukupiirissä oppimisesta.” Lukupiiriä kuvailtiin myös odotukset ylittävänä ja sosiaaliseen kanssakäymiseen kannustavana opiskelumuotona. Sosiaalisen kolikon

Kuva: Elina Hiltunen

änä syksynä on pyörähtänyt käyntiin pilottilukupiiri, jossa on tarkoitus kokeilla lukupiirien toimivuutta käytännössä sekä kerätä kokemuksia, joiden pohjalta voidaan kehittää mahdollisuutta suorittaa kirjatenttejä lukupiireissä. Tällä hetkellä käynnissä on sosiologian klassikot –kurssin lukupiiri. Ensi keväänä on tarkoituksena järjestää sosiologian klassikot – lukupiiri uudestaan ja mahdollisesti laajentaa mahdollisuuksia suorittaa myös muita kirjatenttejä lukupiireissä. Lukupiirissä tarkoituksena on siis käsitellä kirjatentissä tentittäviä kirjoja suullisesti ja tällä tapaa välttää karmiva kirjatentti. Lukupiiriin osallistujat tekevät itse aikataulut ja päättävät työnjaosta. Tarkoituksena kuitenkin on, että kaikki lukevat kurssin kirjan tai kirjat ja ovat valmistautuneet keskustelemaan niistä yhdessä. Lukupiirissä kirjallisuus jaetaan osioihin, joista jokainen vuorollaan valmistelee alustuksen ja lyhyen kirjallisen tiivistelmän. Lukupiiritapaamisista pidetään myös pöytäkirjaa, jotka yhdessä tiivistelmien kanssa palautetaan kurssin vastuuopettajalle arvioitaviksi.

kääntöpuoli on tietenkin juuri odotukset sosiaalisuudesta: toisille yksin opiskeleminen sopii paremmin kuin yhdessä oppiminen. Itse voin täysin yhtyä muiden lukupiiriläisten mietteisiin. On ollut hauskaa yksin pänttäämisen sijasta keskustella tenttikirjojen sisällöistä mukavassa porukassa. Keskustelemisen kautta asiat jäävät myös paremmin mieleen ja epäselviin tai vaikeisiin kysymyksiin saattaa yhdessä löytyä vastaus. Lukupiiriin osallistuminen onkin mielestäni ollut erittäin antoisaa verrattuna tavalliseen kirjatenttiin. Lukupiiriä ei kuitenkaan pidä ajatella minään oikotienä opintopisteisiin. Myös lukupiirissä kurssiin kuuluva kirjallisuus pitää lukea itsenäisesti. Lukupiirissä opiskelustrategia kuitenkin tukee mielestäni paremmin syvällistä oppimista kuin tenttiin pänttäämisessä. Lukupiiristä saakin ehkä enemmän irti kuin tentistä, jota varten tulee helposti vain taottua pureskelematonta tietoa päähänsä ja tentin jälkeen asiat unohtuvat siksi nopeasti. Kannustankin kaikkia lukupiireistä kiinnostuneita lähtemään mukaan seuraaviin lukupiireihin, joita toivottavasti järjestetään ensi vuoden alussa!

Elina Hiltunen 17

ork mM a d A va: n Ku a a k i lta-a nus i n e k a nr

YK:

Uudet harjoit tel

ijat etu a

la l la ja

vanha

tiimi ta

karivis sä. Kuv

a: Ann e Pouls

Humanitaarista työtä iloisen vilkkaassa KÖÖPENHAMINASSA Teksti: Taika Tuunanen

ätä juttua kirjoittaessani olen asunut värikkäässä Kööpenhaminassa tasan kolme kuukautta. Muutin tänne poikaystäväni kanssa asumaan heinäkuussa, sillä sain puolen vuoden harjoittelupaikan YK:n Maailman ruokaohjelman (World Food Programme, WFP) parissa. Kööpenhaminan kaupunginosien monet kasvot ovat tulleet jo tutuksi, sillä kaupunki on sopivan pieni ja helppo ottaa haltuun. Kauniiden rakennusten, elävän kaupunkikulttuurin ja ystävällisten ihmisten lisäksi, kaupungista tekee mielenkiintoisen YK:n rakennus kaupungin pohjoisosassa Østerbrossa.

raportteja siitä, mitä suomalaisessa mediakentässä tapahtuu liittyen ravintoon, ruokaturvaan, humanitaariseen apuun sekä kehitysyhteistyöhön. Mediaseurannan lisäksi teen poliittista seurantaa, eli seuraan mitä Suomen poliittisella kentällä tapahtuu yleisesti, ja erityisesti liittyen järjestömme toimintaan. Kyseisten rutiinitehtävien lisäksi kirjoitan paljon lehdistötiedotteita, sekä pidän esitelmiä koululaisille ja muille vierailijoille. Meillä on meneillään myös monia kampanjoita ja tapahtumia, joissa saan ilokseni olla mukana. Tällä hetkellä teemme yhteistyötä muun muassa Nordisk Filmin kanssa Nälkäpeli –Vihan liekit – elokuvan tiimoilta, jonka ensi-ilta on nyt marraskuussa, ja osallistumme vuosittain myös esimerkiksi Maailma Kylässä –festareille.

Ruoka-avulla parempi maailma

YK:n alainen WFP on maailman suurin humanitaarisen avun järjestö. Vuonna 2012 WFP toimitti ruoka-avustusta yli 97 miljoonalle ihmiselle yli 80 maassa. WFP pelastaa ihmishenkiä toimittamalla ruoka-apua sotien, kriisien ja luonnonkatastrofien uhreille. Hätätilanteen jälkeen autamme yhteisöjä pääsemään takaisin jaloilleen tarjoamalla lapsille elintärkeää ravintoa kouluissa ja varmistamalla paikallisten pienyrittäjien ja viljelijöiden pääsyn markkinoille ostamalla tarjoamaamme ruokaa suoraan heiltä. WFP:n toiminta perustuu täysin vapaaehtoisiin lahjoituksiin ja järjestö on perustettu vuonna 1962. WFP:n tavoitteena on maailma, jossa jokaisella lapsella, naisella ja miehellä on mahdollisuus riittävään ravintoon aktiivisen ja terveen elämän elämiseksi.

Pikkuruinen toimistomme Kööpenhaminassa

Toimistomme Kööpenhaminassa on hyvin pieni. Tällä hetkellä tiimiimme kuuluu tanskalainen esimies Anne ja tanskalainen hallinnollinen avustaja Birgitte, sekä neljä harjoittelijaa: yksi jokaisesta Pohjoismaasta (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja). Harjoittelijoilla on toimistossamme erittäin suuri vastuu, sillä olemme äidinkieliemme ainoat asiantuntijat, ja näin ollen olen suomalaisena vastuussa kaikesta suomenkielisestä materiaalista, jota WFP tuottaa. Harjoittelu ei todellakaan ole pelkkää kahvinkeittoa ja peukaloiden pyörittämistä, vaan teemme ahkerasti töitä vähentääksemme nälkää näkevien määrää maailmassa ja lisätäksemme yhteisöjen ruokaturvaa. Vaikka töitä taistelussa nälkää vastaan tosiaan riittää, on meidän välillä myös hengähdettävä. Toimistossamme on mukava aamupalaperinne, jolloin perjantaiaamuisin koko kerroksen väki kokoontuu yhteen syömään aamupalaa, josta aina muutama henkilö on kokonaan vastuussa. Perinne on mahtava, sillä näin tutustumme rennossa ilmapiirissä koko kerroksen ihmisiin. Perjantaisin työpäivän päätyttyä muuttuu alakerran ruokala työntekijöiden kuppilaksi, jossa voimme tavata koko rakennuksen työntekijöitä ja latailla akkuja työkavereiden kanssa.

Harjoittelijalla on suuri vastuu ja monipuoliset työtehtävät

Voimme Suomessa olla erittäin ylpeitä siitä, että Pohjoismaat yhdessä muodostavat järjestömme neljänneksi suurimman lahjoittajan. Pohjoismainen toimisto Kööpenhaminassa on siis hyvin tärkeä ja merkityksellinen, vaikka emme työskentele kentällä suorassa kontaktissa avunsaajien kanssa. Teemme kuitenkin kovasti töitä varmistaaksemme sen, että Pohjoismaiden tuki säilyy tulevaisuudessa yhtä mittavana kuin tähänkin asti. Tehtävämme on erityisesti lisätä kansalaisten ja päätöksentekijöiden tietoisuutta globaalista nälästä, ja kannustaa kaikkia ihmisiä tulemaan mukaan toimintaan ja tukemaan järjestömme työtä. Koska Kööpenhaminan toimiston pääfunktio on tietoisuuden lisääminen, ovat harjoittelupestini työtehtävät lähinnä viestinnällisiä. Toimitan monipuolisesti uutisia ja erilaisia julkaisuja verkkosivuillemme, sekä päivitän sivujamme sosiaalisessa mediassa (Facebook ja Twitter). Tämän lisäksi päivittäisiin rutiinitehtäviini kuuluu mediaseuranta, jolloin seuraan suomalaisia uutisia ja kirjoitan

Vihreä ja monikulttuurinen YK

WFP:n toimisto sijaitsee YK:n uudessa rakennuksessa ”UN-Cityssä”. Koska Kööpenhamina on pyöräilijän paratiisi, ajan noin kuuden kilometrin työmatkani täydellisten pyöräteiden siivittämänä. Aamuisin kadut ovat jo täynnä hedelmäkojuja, leipomoita ja pyöräilijöitä (niitä todellakin on paljon!), ja tunnelma on kauniissa pääkaupungissa ihanan rento. YK:n rakennus on hyvin ekologinen ja saanut jopa Tanskan vihreimmän rakennuksen tittelin. Katto on

päällystetty aurinkopaneelein ja sadevesi kerätään saniteettitilojen käyttöön. Rakennus itsessään on iso, ja meitä on rakennuksessa tällä hetkellä kahdeksan järjestöä (WFP, UNDP, UNFPA, WHO, UNOPS, UNICEF, UNWOMEN ja UNEP). Alakerrassa työntekijöiden ruokaturvasta vastaa suomalainen Fazerin ravintola, ja rakennuksessa on kuntosali työntekijöiden käyttöön. On tärkeää huomioida, että Tanskan hallitus on antanut rakennuksen YK:lle käyttöön ilmaiseksi. Järjestömme ei muuten voisi työskennellä täällä, sillä toimimme pienellä budjetilla, ja pidämme ensisijaisen tärkeänä, että raha käytetään siellä, missä tarve on suurin. Kuitenkin kiitos Tanskan hallituksen, voimme työskennellä näin kauniissa työympäristössä.

jeet. En voi muuta kuin erittäin lämpimästi suositella hakemaan paikkaa, mikäli humanitaarinen työ erittäin kansainvälisessä työympäristössä kiinnostaa. Harjoittelupaikka on myös oiva tapa tutustua YK-järjestelmään ja saada kosketusta siihen, millaista työnteko YK:lla on. Harjoittelu on antanut minulle suunnattoman paljon konkreettista tietoa kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta, ja olen töiden kautta oppinut paljon tärkeitä uusia taitoja, joita kannan mukanani vielä pitkään. Tärkeintä minulle harjoittelussani on kuitenkin ollut tunne siitä, että sillä mitä teemme todella on merkitystä.

Voisiko seuraava harjoittelija olla sinä?

• Tykkää meistä Facebookissa: facebook.com/fi.wfp • Seuraa meitä Twitterissä: WFP_FI • Tutustu verkkosivuihimme: fi.wfp.org

Kiinnostaako toimintamme?

Harjoitteluni WFP:llä kestää tammikuun loppuun asti, ja olemme pistäneet seuraavan harjoittelijan rekrytointiprosessin jo vauhdilla käyntiin. Verkkosivuiltamme löytyy harjoittelupaikkailmoitus heti etusivulta, jossa on tarkat kuvaukset harjoittelijan työtehtävistä, ja tarkat hakuoh-

Faktoja nälästä: Nälkää näkee 842 miljoonaa ihmistä, noin kahdeksasosa maapallon väestöstä. Nälkä on maailman suurin terveysriski, se tappaa enemmän ihmisiä kuin AIDS, malaria ja tuberkuloosi yhteensä. Nälän poistaminen on paras diili tämän päivän markkinoilla. Kun valtiot toimivat yhdessä nälän poistamiseksi ja sijoittavat hyvään ravintoon, samalla parannetaan tuottavuutta ja luodaan taloudellisia mahdollisuuksia. Ja päinvastoin: tutkimus osoittaa, että lasten aliravitsemuksen seurauksena maat menettävät miljoonia talouden tuottoina. Nälän poistaminen tukee myös rauhaa ja vakautta. Kun hallitukset eivät enää pysty takaamaan riittävästi ruokaa, on valtio vaarassa kaatua. Levottomuudet markkinoilla muuttuvat helposti levotto- WFP on maailman suurin humanitaarisen avun järjestö. Kuva: Shehdad Noorani muuksiksi kaduilla. Nälän poistaminen mahdollistaa kehityksen myös muilla alueilla, kuten terveyden ja koulutuksen saroilla. Hyvin ravitut äidit synnyttävät terveempiä ja painavampia lapsia, joiden immuunijärjestelmä on kehittynyt valmiiksi elämää varten. Terve ja hyvin ravittu lapsi pääsee todennäköisemmin kouluun ja mukaan työelämään. Vuosien 1990-2012 aikana, nälkää näkevien määrä on vähentynyt yhteensä 17 prosentilla. Kehitys kertoo siitä, että olemme melkein, mutta emme ihan, tavoittamassa ensimmäistä vuosituhattavoitettamme – nälkäisten määrän puolittamista vuoteen 2015 mennessä. Jos kehityssuunta pysyy samana, 13 prosenttia maailman ihmisistä näkisi nälkää vuonna 2015. Jotta vuosituhattavoitteeseen päästäisiin, tulisi luvun olla 12 prosenttia.

Alumni

MAHDOLLISUUKSIIN KANNATTAA TARTTUA Teksti: Weera Walden ehdottomasti tarttua. Loppujen lopuksi käytännön työelämä opettaa todella paljon. Ensimmäisten opiskeluvuosiensa ajan Sara työskenteli vaatemyyjänä. Kolmen opiskeluvuoden jälkeen opinnot jäivät kesken useammaksi vuodeksi uuden työtehtävän tullessa vastaan. Sara päätyi työelämävastaavaksi valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Seuraava työpaikka löytyi naisjärjestöstä, jossa Sara työskenteli järjestösihteerinä kolme vuotta. - Työ opetti työelämän käytäntöjä, joista on ollut myöhemmin hyötyä. Suomen lisäksi Sara on nähnyt muutakin maailmaa. Opiskeluaikana hän oli vaihdossa Pariisissa. Myöhemmin hän toimi puoli vuotta Junior Advisorina Suomen YK-edustustossa New Yorkissa sekä puoli vuotta Suomen Kairon suurlähetystössä CIMO-harjoittelijana. Kairosta tie vei takaisin Suomeen Saran tullessa töihin yliopistolle. Yliopistolta Sara siirtyi konsultin tehtäviin, joita hän teki kolmen vuoden ajan. Nykyään Sara toimii Työterveyslaitoksella sisäisenä kehittäjänä. - Tittelini Työterveyslaitoksella on suunnittelupäällikkö ja työnkuvaani kuuluu laitoksen toiminnan suunnittelu ylimmän johdon kanssa. Nykyisissä tehtävissään Sara on työskennellyt kahden ja puolen vuoden ajan. Sara on ehtinyt ollut monessa mukana ja hän on toiminut myös ainejärjestöaktiivina. - Opiskeluvuosista kannattaa ottaa kaikki ilo irti ja mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää. Sen lisäksi, että ainejärjestötoiminnasta sai hyviä ystäviä, siellä oppi myös työelämän kannalta tärkeitä taitoja. Puheeksi tulee ainakin joitain sosiologian opiskelijoita vaivaava epätietoisuus tulevasta työelämästä ja työllistymismahdollisuuksista. Saralle tämä on tuttu aihe jo omilta opiskeluajoilta. Työllistymisen lisäksi opiskelijapiireissä saatetaan miettiä, ollaanko oikealla alalla ja mitä oikeastaan edes halutaan työelämältä. Sara itse on ollut aina luottavaisin mielin, eikä juuri ole huolehtinut tulevaisuuden työstä. - Valtiotieteilijöitä ja sosiologisen ajattelun hallitsevia tarvitaan aina. Sara kuitenkin myöntää, että usein opintoihin täytyy syventyä usein useammaksikin vuodeksi ennen kuin selviää, mihin suuntaan itse haluaa lähteä. - En kuitenkaan näe mitään syytä huoleen, sillä sosiologia avaa monia erilaisia ovia, Sara sanoo. Hänen kokemustensa mukaan sosiologiasta valmistuneen työtehtävät ovat lähes aina mielenkiintoisia. Omasta tuttavapiiristä löytyy niin journalisteja, tutkijoita, kuin hallintokehittäjän tehtävissäkin toimivia. - Sosiologit ovat eräänlaisia vastarannan kiiskiä, jotka jaksavat kyseenalaistaa asioita ja asettua myös heikompien puolelle. Tällaista ajattelua ei ole turhan paljoa ja sitä tarvitaan yhteiskunnassa.

Sara Lamminmäki • valmistunut vuonna 2010 pääaineenaan sosiologia • sivuaineina viestintä ja kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuus, johon kuului muun muassa kansainvälisen politiikan, kielten ja kansainvälisen oikeuden opintoja •työskentelee nykyisin Työterveyslaitoksella suunnittelupäällikkönä

ara Lamminmäki, 36, aloitti sosiologian opinnot vuonna 1998. Sosiologia kiinnosti, koska se käsittelee sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Tämän lisäksi sosiologia luo yleissivistävän pohjan, josta Sara arveli olevan hyötyä myöhemmin elämässä. - Sosiologinen näkökulma asioihin tuntui omalta alusta asti ja niin opiskelu kuin opiskelijaelämäkin imaisivat heti mukaansa, Sara kertoo. Sara ehti toimia useissa mielenkiintoisissa työtehtävissä jo opiskeluaikanaan. Välillä opinnot jäivät taka-alalle ja maisteriksi Sara valmistui vuonna 2010. Sara kannustaa opiskelijoita tarttumaan vastaantuleviin mahdollisuuksiin. - On tärkeää saada työkokemusta jo opiskeluaikana. Jos tarjoutuu kiinnostava mahdollisuus, siihen kannattaa

Klovni Feministipoppareiden naiskuvan paradoksi

eministipoppari tarkoittaa naislaulajaa, jonka löytää googlehaulla ”strong, independent female vocalist”. Voimakkaita ja itsenäisiä naisartisteja yhdistää äänekäs laulutyyli ja parisuhteiden karikkoja käsittelevät sanoitukset, jotka eroavat tavallisten balladien lyriikoista itkemällä bimbon sijaan ’itsenäisen naisen’ kyyneliä. Erittelen kolmen laulajan: Cherin, Pinkin ja Sinead O’Connorin kuuluisimpia kappaleita, koska he ovat mahdollisesti vaikuttaneet eniten itsenäisen naisvokalistin määritelmään. Kaikkien kolmen lähtökohtana onkin sama naiskuvan paradoksi, jossa huudetaan megafoniin ”minä selviän”, mutta voimaannuttavista sanoista huolimatta kohteena on miehet ja motiivina todistelu. Pinkin hitti ”So what” peittelee miehiä peilinä käyttävää naiskuvaansa piilottamalla kuuntelevan miehen yksikön ensimmäisen persoonan tulvaan. Heti ensimmäisessä säkeistössä naisesta tehdään lapsellinen uhri, joka pystyy ainoastaan reagoimaan miehen toilailuihin: ”I guess I just lost my husband I don’t know where he went So I’m gonna drink my money I’m not gonna pay his rent” Suhteen sisällä nainen pystyy kapinoimaan miehen auktoriteettia vastaan rikkomalla itsensä, tekemällä miehelle kiusaa ja tietysti peilaamalla tuskaansa muihin kuin 4-vuotias, jonka kädestä on viety jäätelötötterö: ”I’m gonna get in trouble I wanna start a fight” Cherin Strong Enough on tässä suhteessa rehellisempi, sillä se käy aitoa dialogia miehen kanssa ja kuvailee tämän ominaisuuksia, jotka määräävät naisen paikan parisuhteessa. Cherin ja Pinkin kappaleissa mies on kodinrikkoja ja surun aiheuttaja ja nainen hyväksyjä, sietäjä tai se tarpeeksi saanut: ”I don’t need your sympathy There’s nothing you can say or do for me And I don’t want a miracle You’ll never change for no one” Sinead O’Connor käy myös dialogia miehen kanssa, mutta vähemmän naisena ja hänen melankolinen ironiansa kääntää roolit aidosti toisin päin, kun hän ihmettelee Pinkistä ja Cheristä poiketen: ”Tell me baby where did I go wrong?” Nothing compares to you on hipsterien itkulegenda, jonka sisäänkoodattu romanttisen yksiavioisuuden ihanne yltyy biisin lopussa naisen uhrirooliksi: ”I know that living with you, baby, was sometimes hard But I’m willing to give it another try” Artistit onnistuvat täydentämään naiskuvaa omalla panoksellaan ja jokainen tuo oman tärkeän lisänsä miehen armoilla elävään naiseen. Pink antaa raivoisan pikkulapsen, joka ei osaa käsitellä tunteitaan, Cher katkeran kotirouvan, joka tiirailee salaa miehensä tekstiviestejä ja Sinead tuo yhtälöön itsemurhan partaalla olevan luuserin, jolla tosin voisi olla myös pippeli.

Klovni

KSBH-korporaation sitsit 14.10. ja Kontaktin ja Manan fuksiaiset 10.9. kuvat: Inari Torppa, Laura Kolehmainen ja Reetta Mikkola