Yksityinen sektori mukana turvaamassa perusoikeuksia

Teksti: Martti Ahlstén

Kuva: Juha Sarkkinen

Hallitus vetoaa perustuslakiin rajoittaakseen yksityisen sektorin hyödyntämistä julkisrahoitteisten palveluiden tuottamisessa. Perustuslaki ei kuitenkaan sano tästä asiasta mitään. Kysymys on lain tarkoitushakuisesta tulkinnasta.

Hallituksen eduskunnalle antamassa järjestämislakiesityksessä rajoitetaan tulevien hyvinvointialueiden mahdollisuuksia hankkia omaa palvelutuotantoaan tukevia ja täydentäviä palveluita yksityisiltä toimijoilta. Hallitus perustelee esitystään perustuslakivaliokunnan ja -asiantuntijoiden viime vaalikauden sote-mallista antamilla lausunnoilla.

Perustuslakiin perehtynyt asianajaja Mikko Alkio sanoo, että perustuslaista ei löydy kohtaa, joka kieltäisi tai edes rajoittaisi palveluiden hankkimista yksityisiltä tuottajilta. Hallitus on tehnyt poliittisen linjauksen yksityisten palveluiden rajoittamiseksi ja yrittää naamioida linjauksen perustuslain velvoittamaksi pakoksi.

”Perustuslaki ei ylipäätään ota mitään kantaa siihen, miten palvelut olisi tuotettava tai kuka niitä tuottaa. Se määrää ainoastaan, että julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Turvaaminen ei ole tuottamista, mutta hallitus on ottanut sellaisen kannan, että yksityisiltä hankittavien palveluiden rajoittaminen on osa turvaamista. Kyse on siis lain tulkinnasta ja tulkinta voisi olla myös toisenlainen”, Alkio kertoo.

Lisäksi Alkio huomauttaa, että perustuslaissa ei missään kohtaa myöskään sanota, että julkisella sektorilla olisi velvollisuus tuottaa palveluita itse.

PERUSOIKEUKSIA ON TURVATTU YKSITYISEN SEKTORIN AVULLA

LPY:n hallitus toteaa, että kunnat ja kuntayhtymät ovat tähänkin saakka nimenomaan toteuttaneet perustuslain määräystä palveluiden turvaamisesta. Kun niiden omat resurssit eivät ole riittäneet, tueksi ja täydennykseksi on hankittu tarvittavia palveluita yksityiseltä sektorilta.

LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen huomauttaa, että ajatus julkisen sektorin oman tuotannon ensisijaisuudesta rajoittaa hyvinvointialueiden mahdollisuuksia etsiä ja hyödyntää kustannustehokkaimpia keinoja vastuullaan olevien palveluiden turvaamiseksi.

”Yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa on pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja laatu ovat parantuneet ja kustannuksia on onnistuttu pitämään kurissa. Jos tätä yhteistyötä rajoitetaan hallituksen esittämällä tavalla, kustannukset kasvavat ja saatavuus sekä tuottavuus heikkenevät. Tällöin ei saavuteta sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita”, Tolonen kertoo.

VARJONYRKKEILYÄ VANHAN SOTE-MALLIN KANSSA

Hallitus vetoaa sote-esityksensä perusteluissa tämän tästä paitsi perustuslakiin, myös perustuslakivaliokunnan aiemmin antamiin lausuntoihin. Mikko Alkio huomauttaa, että perustuslakivaliokunta ei ole vielä antanut lausuntoa nykyisen hallituksen sote-lakipaketista. Kaikki tähänastiset lausunnot on annettu aikaisempien hallitusten, erityisesti Juha Sipilän hallituksen, lakiesityksistä.

”Perustuslakivaliokunnan lausuntojen soveltamisen periaate on, että niitä voidaan käyttää vain siinä yhteydessä, jossa ne on annettu. Tämä tarkoittaa sitä, että valiokunnan aikaisempia sotekannanottoja ei voida suoraan käyttää nyt käsittelyssä olevan esityksen puolustamiseen. Miten kauan hallitus haluaa varjonyrkkeillä edellisen hallituksen sote-mallin kanssa?” Alkio kysyy.

Ilpo Tolonen korostaa, että lakiesitysten pitäisi ottaa huomioon vallitseva tilanne.

”Nykyisinkään julkisia terveyspalveluita ei pystytä järjestämään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ilman yksityisen sektorin apua. Hallituksen sote-esityksessä hyvinvointialueille tulee täysi vastuu palveluiden järjestämisestä, mutta samalla niiltä viedään osa keinoista pois. Hyvinvointialueiden käsien sitominen ei ole perusteltua”, sanoo Tolonen.

Juha Sarkkinen