Puheenvuoro, Ilpo Tolonen

Tieto on valtaa

Hoitoonpääsyn parantaminen on ollut soten uudistamisen tärkeimpiä tavoitteita alusta asti. Marinin hallituksen esitys ei kuitenkaan sisällä lupausta paremmasta tai nopeammasta hoidon saatavuudesta.

Yksi esimerkki nykyisen hallituksen sote-esityksen puutteista on se, että tietoja hoitojonojen pituuksista ei vaadita julkaistavaksi reaaliaikaisesti. Tietoa kyllä kerätään ja julkaistaan, mutta aivan liian harvakseltaan.

Reaaliaikainen jonotietojen julkisuus olisi kuitenkin nopea ja tehokas keino parantaa hoidon saatavuutta ilman, että hoidon resursseja tarvitsisi juurikaan lisätä. Miksi? Siksi, että ihmiset voisivat hakeutua hoitoon sinne, missä jono on lyhin, eivätkä jonottaisi turhaan sellaiseen yksikköön, jossa jonotusaika on pitkä.

On hyvin erikoista, ettei Suomessa ole velvoitetta informoida hoitojonojen pituuksista sairaaloittain siten, että ihmisillä olisi mahdollisuus valita hoitopaikkansa jonotilanteen perusteella. Esimerkiksi Ruotsissa sairaalat on velvoitettu kertomaan nettisivuillaan hoitojonojen pituudet, jolloin potilas voi halutessaan hakeutua hoitoon sinne, minne pääsee nopeammin.

Jonotietojen julkisuus on tehokas keino parantaa hoidon saatavuutta.

Suomessa potilas voi jo nykyisen lainsäädännön puitteissa valita julkisen terveydenhuollon toimipisteen mistä tahansa sairaanhoitopiiristä. Mitä tämä oikeus hyödyttää, jos hänellä ei ole tietoa hoitojonojen pituuksista?

Jos potilas kutsua pitkään odotettuaan kyllästyy, hän hakeutuu mahdollisuuksiensa mukaan hoitoon yksityiselle lääkäriasemalle. Silloin hän saa hoidon hinnasta vain pienen, noin 15 prosentin suuruisen sairausvakuutuskorvauksen.

Kun hän menee yksityiselle terveyspalveluntuottajalle hoidettavaksi omalla kustannuksellaan, sitä pidetään eriarvoistavana, vaikka hän on jo veroissaan maksanut oikeudestaan saada palvelut julkisesta terveydenhuollosta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hän maksaa hoidosta jo toisen kerran.

Potilaan kannalta keskeisintä on tieto siitä, milloin ja minne hän pääsee lääkäriin. Jonotuttaminen julkisiin terveyspalveluihin ilman tietoa hoitojonojen pituuksista sekä muista EU-maista poikkeava korvauskäytäntö ja sairausvakuutuskorvausten matala taso ovat saaneet suomalaiset veronmaksajat hankkimaan jo yli 1,2 miljoonaa yksityistä terveysvakuutusta. Niiden turvin voi valita hoitopaikan ja ajan.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on alettu yhä enemmän puhua asiakkaan voimaannuttamisesta sekä siitä, että ihmisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta ja lähimmäistensä hyvinvoinnista. Tässä asiassa tarvitaan kulttuurimuutosta siten, että ihminen muuttuu passiivisesta hallintoalamaisesta, ylhäältä annettavien palveluiden kohteesta ja vastaanottajasta aktiiviseksi kansalaiseksi.

Se ei onnistu, jos viranomaiset panttaavat olennaisia tietoja. Siksi hoitojonojen pituuksien julkistamisella olisi myös suuri, kulttuurimuutosta tukeva merkitys. Eikö Suomessa sittenkään haluta sellaista potilaan aktiivisempaa osallistumista häntä koskeviin hoitopäätöksiin? Tieto on valtaa. Voisiko olla niin, että viranomaiset eivät halua vähentää tietoon perustuvaa valtaansa?

ILPO TOLONEN

hallituksen puheenjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry

Kuva: Docrates