Ammatinharjoittajan asema turvattava sotessa

Teksti: Martti Ahlstén

Kuva: Michael Wangel

Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangel arvioi, että sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu hallituksen esittämällä ratkaisumallilla. Hän on huolissaan erityisesti ammatinharjoittajien mahdollisuudesta jatkaa toimintaansa. Ammatinharjoittajien rooli on ratkaisevan tärkeä terveyspalveluyrityksille varsinkin maakuntakeskusten ulkopuolella.

TiinaWangel ei usko, että hoitojonot purkautuvat hallituksen esittämän sote-mallin avulla. Hänen mielestään sote-uudistuksessa näyttää olevan kyse ennen kaikkea hallintorakenteista, ei sisällöllisestä kehittämisestä.

”Uudistuksessa korostetaan liikaa sitä, että palveluiden pääasiallisten tuottajien pitää olla julkisen sektorin organisaatioita. Näinhän tulee joka tapauksessa olemaan, kun valinnanvapautta ei tule. Julkisen sektorin palvelutuotannon erityisaseman jatkuva korostaminen johtaa helposti siihen, että yksityisiä tuottajia ei hyödynnetä tarpeeksi”, hän sanoo.

”Hallituksen sote-esityksestä seuraa, että eriarvoisuus palveluiden saatavuudessa kasvaa. Ne hakeutuvat yksityisiin palveluihin, joilla on siihen varaa. Myös terveysvakuutusten kysyntä jatkaa kasvuaan. Ongelmia on ja tulee olemaan erityisesti perusterveydenhuollossa, koska hoitoon ei pääse tulevaisuudessakaan riittävän nopeasti. Perusterveydenhuoltoon on satsattava lisää voimavaroja. Näin pystyttäisiin pidemmällä aikavälillä myös hillitsemään kustannusten kasvua”, Wangel pohtii.

AMMATINHARJOITTAJAT TÄRKEÄ OSA YHTEISTYÖVERKOSTOJA

Vääksyn Lääkärikeskus on tehnyt järjestelmällistä työtä sen eteen, että se kykenee tuottamaan monipuolisia palveluita pienellä paikkakunnalla. Avainsana on yhteistyö. Monilla erikoisaloilla pieni väestöpohja tarkoittaa sitä, että lääkärikeskuksen ei kannata palkata omaa erikoislääkäriä, esimerkiksi ortopedia. Se pystyy kuitenkin tarjoamaan monen erikoisalan palvelut yhteistyöverkostojensa kautta.

Osa näistä palveluista hankitaan toisilta yksityisen sektorin toimijoilta. Osan tuottavat sellaiset ammatinharjoittajat, joilla on päätyö julkisessa terveydenhuollossa. Tämä ammatinharjoittajien joustava mahdollisuus liikkua julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä pitää Tiina Wangelin mukaan ehdottomasti säilyttää sote-uudistuksessa.

”Jos tämän mallin hyödyntämistä rajoitetaan, se vähentää käytettävissä olevia terveydenhuollon resursseja tilanteessa, jossa niistä on muutenkin pulaa”, hän painottaa.

LÄHIVASTAANOTTO TÄRKEÄ MYÖS DIGIAIKANA

”Yksityinen lääkäriasema on erittäin tärkeä lähipalvelu pienellä paikkakunnalla. Kaikilla ei ole autoa ja heidän voi olla vaikea lähteä hakemaan palvelua kymmenien kilometrien päästä”, Tiina Wangel sanoo.

Digitaaliset palvelut etävastaanottoineen tulevat muuttamaan terveydenhuollon palveluprosesseja.

Myös Vääksyn Lääkärikeskus kehittää digipalveluita. Samalla on kuitenkin varottava, ettei tule väliinputoajia, Wangel muistuttaa. Kaikilla ei ole osaamista tai välineitä digipalveluiden käyttöön. Siksi perinteinen vastaanotto ei katoa minnekään ja sitäkin on kehitettävä.

Palveluseteli on Wangelin mukaan erinomainen keino hankkia palveluita yksityisiltä toimijoilta täydentämään julkisen sektorin tarjontaa. Hallitus on luvannut, että palveluseteleitä voidaan käyttää jatkossakin ja että niitä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan.

”Palveluseteleiden käytölle pitää laatia yhtenäiset kriteerit koko maassa. Niiden arvo täytyy myös määritellä siten, että se vastaa palvelun todellista hintaa. Jos setelin arvo on liian matalalla, palveluntuottajia ei löydy, koska yritykset eivät voi pitkällä aikajänteellä tehdä tappiota”, hän sanoo.

Wangelin mielestä julkisen sektorin palveluiden kustannuslaskenta täytyy tehdä läpinäkyväksi. On tärkeää tietää, miten kustannukset on laskettu ja mitä palveluiden tuottaminen maksaa.

”Miten julkisella sektorilla voidaan tehdä päätöksiä palveluiden hankkimisesta ostopalveluina tai palveluseteleiden oikeasta arvosta, ellei tiedetä oman tuotannon vertailuhintaa?” Wangel kysyy.