Yksityinen sektori edelläkävijä digipalveluiden käyttöönotossa

Teksti: Martti Ahlstén

Kuva: Aki Rask, Terveystalo

Digitaalisten etävastaanottojen avulla on pystytty parantamaan merkittävästi palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta.

Terveystalo tuotti vuonna 2020 noin 700 000 etävastaanottokäyntiä. Digiterveyden johtaja Lauri Saarivuori kertoo, että etävastaanotoissa oli terävä kysyntäpiikki keväällä 2020. Sitten kysyntä tasaantui ja kääntyi taas nousuun syksyllä.

Samanlaisia kokemuksia on myös muilla yksityisillä palveluntuottajilla. Etälääketieteen yksikön liiketoimintajohtaja Nina-Maria Tigerstedt kertoo, että Pihlajalinnan etävastaanottojen määrä kolminkertaistui ja oli viime vuonna noin 44 prosenttia kaikista käynneistä. Aavan digijohtaja Lauri Muhonen arvioi, että työterveyshuollossa joka neljäs ja muissa palveluissa noin joka viides käynti tapahtui etänä.

Digipalveluiden kysynnän hyppäys on johtunut pääosin koronasta. Pandemia ei kuitenkaan ole ollut syy etäpalveluiden kehittämiselle. Saarivuori, Tigerstedt ja Muhonen korostavat, että kyseessä on pitkäjänteinen, vuosia kestänyt kehittämistyö, joka jatkuu edelleen. Korona toki ”räjäytti” kysynnän. Oli suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän onni, että näiden etäpalveluiden kehittämistyö oli pitkällä. Yritysten edustajat ennustavat, että koronan jälkeen kysyntäkäyrään tulee jonkinlainen notkahdus, mutta sen jälkeen kasvu taas jatkuu.

VUOSIEN KEHITTÄMISTYÖN TULOSTA

Digitaalisia palveluita on otettu käyttöön jonkin verran myös julkisessa terveydenhuollossa, mutta niitä on suhteellisesti vähemmän ja useimmiten niiden käytettävyys ei ole kovin joustavaa. Nyt nähty digiharppaus on siis pääosin yksityisen terveydenhuollon toimijoiden kehittämistoiminnan ansiota.

Yritykset ovat jo vuosien ajan kohottaneet digitaalisia valmiuksiaan. On investoitu tietojärjestelmiin ja tietoturvallisiin yhteyksiin. On koulutettu työntekijöitä uudenlaiseen toimintakulttuuriin. On määritelty, mitä voidaan ja mitä ei voida hoitaa etänä ja miten toimitaan jatkohoitoon ohjaamisen suhteen, jos sellaista tarvitaan. On kehitetty digitaalisen palvelun laaduntarkkailujärjestelmiä ja luotu toimintaa ohjaavia sisäisiä ohjeistuksia.

Digitaalisten etäpalveluiden nopeaan kasvuun on koronapandemian lisäksi vaikuttanut merkittävästi Kelan päätös etäpalveluiden korvaamisen uudistamisesta 1.5.2020 alkaen. Kelan tilaston mukaan yksityisen terveydenhuollon etäpalveluiden käyttö monikymmenkertaistui vuonna 2020.

Jos yksityisen terveydenhuollon palveluiden hyödyntäminen julkisen sektorin palveluiden tukena vähenee, myös digipalveluiden saatavuus julkisessa terveydenhuollossa heikentyy sen myötä.

PALVELUN PITÄÄ OLLA HELPPO JA VARMA

Nina-Maria Tigerstedt arvioi, että tartuntojen välttäminen tulee olemaan yksi etävastaanottojen kysynnän syy myös sen jälkeen, kun koronakriisi on jo ohi. Ihmiset ajattelevat, että uusi pandemia on mahdollinen, joten kannattaa olla varovainen, kun voi. Tärkein syy etäpalveluiden suosiolle hänen mukaansa on kuitenkin palvelun hyvä käytettävyys ja saavutettavuus.

Lauri Saarivuori allekirjoittaa perustelun hyvästä käytettävyydestä. Mutta sen parantamiseksi on edelleen tehtävä töitä. Etäpalveluista pitää tehdä toimintavarmoja. Yhteydet eivät saa katkeilla. Palveluiden pitää olla myös intuitiivisia. Se tarkoittaa, että asiakkaan ei pidä joutua pohtimaan, mitä nyt pitää klikata tai miten toimia.

Lauri Muhonen muistuttaa, että kaikkea ei voida hoitaa digitaalisesti. Perinteinen vastaanotto on edelleen tärkeä ja myös sitä pitää kehittää. Aavassa on nähty fyysisen ja etävastaanoton yhdistelmä hyväksi toimintamalliksi. Hoitotilanne voidaan esimerkiksi pohjustaa etänä ja hoitopolku optimoida ennen vastaanottoa.