Ennen kaikkea yrittäjä

Jostakin ihmisestä sanotaan joskus, että hänestä olisi voinut tulla vaikka mitä. Lääkintöneuvos Sakari Alhopurosta voidaan sanoa, että hänestä tuli vaikka mitä. Mutta jos jotakin pitää valita, Alhopuro itse sanoo, että hän on ennen kaikkea yrittäjä.

Vuonna 2020 aloitti toimintansa Sakari Alhopuron säätiö runsaan 40 miljoonan euron pääomalla. Säätiö edistää ja tukee muun muassa korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta, luonnonsuojelua, yrittäjyyttä sekä kulttuuria ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia.

Sakari Alhopuron kohdalla kaikki liittyy kaikkeen. Purjehdusharrastuksessa ja kilpapurjehduksessa syntyneistä kontakteista oli hyötyä Lääkärikeskus Pulssin markkinoinnissa. Vanhempien kasvi- ja hyönteisharrastuksesta syntyi kipinä tutkimustyöhön, jota hän teki luun tutkijana 11 vuotta.

Purjehdus ja luonnossa liikkuminen johtivat kahteen rakkaaseen harrastukseen: luontokuvaukseen ja laitesukellukseen. Valokuvaajana Alhopuro on järjestänyt useita näyttelyitä. Koko perheen sukellusharrastus puolestaan vei hänet vuoden 2004 jouluna Thaimaahan, jonne iski tsunami. ”Niinä päivinä koin olevani ennen kaikkea lääkäri”, Alhopuro muistelee. ”Keräsimme lääkärivaimoni kanssa hotellivieraiden lääkkeitä, perustimme pienen ensiapuaseman tyttäreni kanssa, autoimme loukkaantuneiden hoitamisessa ja autoimme ihmisiä löytämään omaisiaan sairaaloiden eri osastoilla. Kiersin vainajien säilytyspaikkoja ja tein pinnallisia arvioita kuolinsyistä. Valokuvasin paljon ja luovutin kuvat myöhemmin perustetun Ahtisaaren lautakunnan käyttöön”, Alhopuro kertoo.

Suomessa ei ymmärretty tuhon suuruutta. Viranomaiset uutisoivat, että menehtyneiden joukossa on ehkä yksi suomalainen. ”Minä näin ja kuulin sukellustovereiltani jotakin aivan muuta ja sanoin Ylen tv-haastattelussa, että suomalaisia menehtyneitä saattaa olla satoja. Tämä tuoreen lääkintöneuvoksen arvio auttoi tilannekuvan muuttamisessa. Haastatteluja olikin sen jälkeen paljon”, Alhopuro muistelee.

KOKO URA YKSITYISELLÄ

Sakari Alhopuro valmistui lääkäriksi vuonna 1972 ja perusti Puutarhakadun Lääkäriaseman vuonna 1973. Monista muista lääkärikeskusjohtajista poiketen hän ei opiskeluaikoja lukuun ottamatta koskaan toiminut julkisessa terveydenhuollossa. ”Olen aina kokenut, että en ole ollut pelkästään lääkäri vaan päätoiminen lääkärikeskusjohtaja ja ennen kaikkea yrittäjä”, Alhopuro sanoo.

Aivan alussa tosin arvelutti, koska lääketieteellisessä tiedekunnassa ei opetettu lainkaan taloutta, johtamista, myyntiä tai markkinointia. Niitä ei katsottu tarpeelliseksi opettaa lääkäreille, joiden todennäköisin ura oli julkisessa terveydenhuollossa. ”Tunnistin koulutukseni puutteet aika pian ja hakeuduin Helsingin kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusohjelmaan”, Alhopuro muistelee. Sen jälkeen kirjahyllyyn onkin kertynyt metrikaupalla johtamista koskevaa kirjallisuutta.

JOHTAMINEN EI OLE HARRASTUS

Sakari Alhopuro kokee, että Pulssi sai huomattavan kilpailuedun siitä, että hän keskittyi johtamaan lääkärikeskusta päätoimisesti. ”Olin siinä hommassa aina. Olin tavoitettavissa. Mietin vain lääkärikeskuksen kehittämistä ja menestystä. Valtaosa muista lääkärikeskusjohtajista teki ensin työpäivän julkisella sektorilla ja tuli sitten iltasella vähän harrastelemaan lääkärikeskuksen johtamista”, hän sanoo.

Pulssista luopumisen jälkeen Alhopuro on keskittynyt hyväntekeväisyyteen, mikä on tehnyt hänestä suomalaisen tutkimuksen mesenaatin miljoonien eurojen lahjoituksilla.

Alhopuron yrittäjähenkisyys näkyy myös tässä työssä. Vuonna 2013 hän lahjoitti Turun yliopistolle terveystaloustieteen professuurin ja vuonna 2015 Helsingin yliopistolle terveydenhuollon tuotantotalouden professuurin. Vuonna 2015 hän rahoitti Suomen Yrittäjien yrittäjyyskoulutusprojektin.