Myrskyn silmässä

Yksityisen terveydenhuollon nopea keskittyminen yllätti kaikki.

2000-luvun alussa helsinkiläinen Mehiläinen ja turkulainen Tohtoritalo yhdistyivät. Sillä hetkellä se näytti vain yhdeltä yritysjärjestelyltä, tosin suurelta sellaiselta omalla alallaan. Jälkikäteen arvioiden se oli saumakohta, jonka jälkeen yksityinen terveydenhuolto on ollut myrskyn silmässä viimeiset 20 vuotta.

Yhdistyminen toi pääomasijoittajat mukaan terveyspalveluliiketoimintaan. Vanhojen lääkärikeskusten omistajilla ei ollut sellaisia pääomia kuin näillä sijoittajilla, jotka ryhtyivät ostamaan ja liittämään yhteen yrityksiä ja rakentamaan niistä valtakunnallisia toimijoita. Mehiläinen laajeni. Syntyivät muun muassa Terveystalo ja Pihlajalinna. Keskittymiselle ei toistaiseksi näy loppua. Parinkymmenen vuoden takaisista suurista yksityisistä lääkärikeskuksista ovat jäljellä yrityskauppojen ja fuusioiden jälkeen vain Mehiläinen, Eiran sairaala ja lääkärikeskus sekä silloinen Helsingin Lääkärikeskus, joka toimii nykyään nimellä Aava. Yritystoimintaa siinä jatkaa Juhani Ahon jälkipolvi.

KILPAILU KOVENI JA

OMISTAJAT VANHENIVAT

Keskittymisen tärkeimpinä tavoitteina ovat palveluiden monipuolistaminen, kyky investoida ja kasvu. Ne eivät sinänsä ole uusia asioita yksityisessä terveydenhuollossakaan. Toimintaa on kehitetty orgaanisella kasvulla, mutta myös yrityskauppojen avulla aikaisempinakin vuosikymmeninä. 2000-luvulla mittakaava vain kasvoi ja yllätti aika lailla kaikki toimijat.

Miksi lääkärikeskusten ja yksityisten sairaaloiden omistajat myivät sen sijaan,

että olisivat pyrkineet jatkamaan kasvua itsenäisesti? ”Kilpailu koveni ja omistajat vanhenivat”, kiteyttää Länsi-Pohjan Lääkärikeskuksen perustaja Aarne Pasanen.

Osa myi siksi, että suvusta ei löytynyt jatkajaa. Osa taas myi siksi, että omistus oli jakautunut laajalle joukolle lääkäreitä, joiden ensisijainen halu oli vain pystyä jatkamaan työtään eikä kehittää liiketoimintaa. ”Lääkärikeskuksen pyörittäminen ja oman vastaanoton pitäminen siinä sivussa oli täyttänyt elämän. Se oli kovaa työtä aamusta iltaan. Vastuut olivat suuret. Kilpailu kävi koko ajan kovemmaksi. Toimintaa olisi pitänyt monipuolistaa”, Pasanen muistelee.

Moni oli samassa tilanteessa ja tarjottu tilaisuus saada vuosien työstä kunnon korvaus myymällä oli houkutteleva.

Sairaala Botnian perustajiin kuulunut Esa Jormakka sanoo, että keskittyminen oli väistämätöntä.

Botnia oli ortopedinen lääkärikeskus ja sairaala, ja vakuutusyhtiöt olivat sen merkittävin asiakasryhmä. Kun yksityinen terveydenhuolto alkoi keskittyä, suuret toimijat pystyivät sopimaan vakuutusyhtiöiden kanssa valtakunnallisia hintoja. Pienemmät toimijat eivät kyenneet vastaamaan tällaiseen tarjouskilpailuun ja uhkana oli, että merkittävä osa liiketoimintaa kutistuu tai lakkaa. Tämä uhka koski kaikkia niitä yksityisen terveydenhuollon toimijoita, joilla ei ollut valtakunnallista verkostoa.

Jormakan mukaan silloisten suurten lääkärikeskusten omistajat kävivät yhdessä vaiheessa keskenään keskusteluja siitä, että liittouduttaisiin, jotta voitaisiin vastata nopeasti syntyneiden uusien suurten toimijoiden haasteeseen. Keskustelut eivät kuitenkaan johtaneet tuloksiin.

YKSITYINEN PYSYY MAAILMAN TAPPIIN

Miltä näyttää yksityisten lääkäripalveluiden tulevaisuus? Alalla uskotaan, että itse maksavat yksityispotilaat eivät katoa minnekään. Mitä muuta liiketoimintaa jatkossa on, riippuu paljon tulevasta sote-uudistuksesta. ”Luotan siihen, että yksityisiä terveyspalveluita tulee olemaan Suomessa nähtävissä olevaan tulevaisuuteen. Meillä on ollut aidosti riskirahoitteinen yksityissektori, joka on ollut julkisen rinnalla vaihtelevalla asteella ja pitänyt pintansa”, sanoo Koskiklinikkaa pitkään johtanut Timo Soini. ”Alan rakennemuutos on vain ollut järkyttävän nopea. 20 vuodessa koko pelikenttä on ihan uudessa asennossa. Uskon silti, että alalla on edelleen kasvualustaa ja markkinaa useammalle toimijalle. Tähän liittyy varmaan paljon tunnetta ja nostalgiaa, mutta mielipiteeni pohjana on kuitenkin kuluttajan ja asiakkaan tarve. Vaihtoehtoja tarvitaan”, Soini sanoo.

SUURET YKSITYISET LÄHENEVÄT

YLIOPISTOSAIRAALOITA

Terveystalon kehitys kuvaa hyvin yksityisen terveydenhuollon keskittymistä. Yritys perustettiin vuonna 2001 ja se alkoi heti hakea aktiivisesti kasvua. Kaikkein nopeinta kasvu on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana, jolloin Terveystalo on tehnyt runsaasti yrityskauppoja. ”Meillä on tällä hetkellä töissä 13 000 terveydenhuollon ammattilaista. Toimipisteitä on noin 300. Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan liikevaihdostamme noin 40 prosenttia tulee yritysasiakkailta eli työterveyshuollosta, 30 prosenttia yksityisasiakkailta ja 30 prosenttia julkisen sektorin asiakkailta”, Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono kertoo.

Bono uskoo, että Terveystalon ja koko yksityisen sektorin kasvu jatkuu, koska ikääntyvän väestön palveluntarve kasvaa. Yksityissektori on erityisen tehokas muun muassa ei-kiireellisten erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajana.

Bono visioi, että suuret yksityiset sairaalat alkavat lähestyä yliopistollisia sairaa-

Pihlajalinna, Juha Sarkkinen

loita paitsi hoidon monipuolisuudessa ja laadussa, myös tutkimustoiminnassa ja koulutuksessa. ”Olemme lisänneet kliinisiä lääketutkimuksia ja tuotamme jo 10 000 niihin liittyvää vastaanottoa vuodessa. Meillä on käynnissä 80–90 eri tutkimusprotokollaa ympäri Suomea. Palveluksessamme on 80 tutkijaa. Olemme rekisteröineet ensimmäiset väitöstutkimuksemme yliopistojen kanssa”, Bono luettelee. Hän laskee, että yliopistosairaaloistakin vain HUS kykenee parempiin lukuihin lääkeyritysten toimeksiantamien kliinisten potilastutkimusten määrässä.

Lääkärikoulutuksessa työterveyshuollon erikoistumisen voi suorittaa lähes kokonaan Terveystalossa. Muilla erikoisaloilla yritys käy koko ajan keskustelua siitä, mitkä Terveystalossa suoritetut osiot voidaan hyväksyä erikoistumisopintoihin. Tässäkin asiassa Bono näkee, että yksityinen sektori voisi kirittää julkista, jos erikoistumiskoulutukseen saataisiin julkisen sektorin rinnalle vaihtoehtoisia väyliä.

Eiran sairaala, Jaakko Lukumaa