Hintojen haastaja uudisti toimialaa

Martti Ahlstén

Vita on toteuttamassa sukupolvenvaihdosta. Jukka Hurme (vas.) on jäämässä syrjemmälle, ja hänen poikansa Heikki Hurme ottaa ohjat käsiinsä. Vita on myös laajentamassa toimitilojaan.

Keskuslaboratoriotoiminnan tehokkaampi kilpailuttaminen tuottaisi miljoonaluokan säästöt.

Sanotaan, että matkailu avartaa. Vita Laboratorioiden toimitusjohtajan Jukka Hurmeen kohdalla väite pitää paikkaansa tasan tarkkaan. Hän kertoo olleensa käymässä Hannoverissa sisarensa ja lankonsa lääkäriasemalla 90-luvun alussa ja päässeensä siellä vertailemaan suomalaisten ja saksalaisten laboratoriotutkimusten hintoja. Suomen hinnat olivat selvästi kalliimpia, usein moninkertaisesti.

Tästä matkasta syntyi ajatus oman keskuslaboratorion perustamisesta Suomeen. Kumppaniksi saatiin suuri saksalainen laboratorioalan yritys. Suomalaiskansalliseen tapaan yritysidea viimeisteltiin saunan lauteilla. ”Vanhat laboratoriotoimijat pitivät Vitaa hintahäirikkönä, ja meitä mustamaalattiin. Mutta meidän tulomme markkinoille pudotti laboratoriotutkimusten hintoja yleisesti ja se on vuosien varrella tuonut merkittäviä säästöjä suomalaiseen terveydenhuoltoon”, Hurme sanoo.

STANDARDISOITUA TOIMINTAA

HELPPO KILPAILUTTAA

Julkisen terveydenhuollon menoja voitaisiin Jukka Hurmeen mukaan säästää vieläkin enemmän laboratoriotoiminnan tehokkaammalla organisoinnilla ja kilpailuttamisella. ”Laboratoriotoiminta on kaikkein helpoimmin kilpailutettavissa olevaa terveydenhuollon toimintaa ja siltä on kaikkein helpoin saada säästöjä. On tietyt, tarkasti määritellyt tuotteet, ja ne ovat kaikilla täsmälleen samanlaisia. Tutkimukset ja nimikkeistöt on standardisoitu. Kilpailuttaja tietää, että puhutaan samasta asiasta, mikä helpottaa palveluntuottajan valintaa”, Hurme selvittää. ”Tuotteilla on etukäteen määritelty hinta. Hankintapäätöksen tekee aina lääkäri, joten tuottaja ei voi vaikuttaa ostomääriin. Ja kun kaikki myyvät samaa tavaraa, laadun valvonta on paljon helpompaa kuin monissa muissa ostopalveluissa”, hän kertoo. ”Kun sote-järjestelmä kipuilee kasvavien kustannusten kanssa, meillä on tässä hyödyntämätön tapa saada vuosittain miljoonien eurojen suuruiset säästöt. Siksi on surullista, että terveydenhuollon yksiköt hankkivat laboratoriopalveluita pääosin omista sidosryhmäyksiköistään suorahankintoina ilman kilpailutusta”, Hurme sanoo.

NÄYTTEIDEN OTOSSA TEHOSTETTAVAA

Jukka Hurme näkee laboratoriotoiminnassa myös toisen tehostamisen paikan. Se on näytteiden otto.

Julkisessa terveydenhuollossa laboratoriotoimintaa on keskitetty kuntien ja kuntayhtymien perustamiin osakeyhtiöihin tai liikelaitoskuntayhtymiin. Ne paitsi analysoivat näytteitä, usein myös vastaavat näytteenotosta omalla henkilökunnallaan terveydenhuollon yksikössä. Tämä ei Hurmeen mukaan ole kansainvälisesti yleinen toimintamalli. ”Ongelma on siinä, että näytteiden ottaminen painottuu aamupäiviin. Kun näytteidenottajat ovat laboratorioyhtiön omaa henkilökuntaa, heidän muun työaikansa tehokas käyttö on haasteellista”, hän toteaa.

Tehokkaampi tapa olisi se, että näytteitä eivät ottaisi laboratorion vaan terveydenhuollon toimintayksikön työntekijät, esimerkiksi terveyskeskuksen hoitajat. He voisivat näytteiden ottamisen jälkeen keskittyä muuhun hoitotyöhön. Keskuslaboratorion vastuulle jäisi näytteiden kuljettaminen laboratorioon, niiden analysointi ja vastausten antaminen”, Hurme sanoo.

Tämä malli pienentäisi terveydenhuollon kustannuksia, kun toiminta tehostuisi. Se myös helpottaisi laboratoriopalveluiden kilpailuttamista, koska terveydenhuollon yksikkö ei olisi sidoksissa palveluntuottajalta tulevaan henkilökuntaan vaan pystyisi kilpailuttamaan analyyseja.