strategian toimeenpanoraportti 31.5.2019

25 Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen ovat monimuotoisen syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia.11

Sisäisen turvallisuuden strategiassa korostetaan sitä, että perinteisten turvallisuusviranomaisten lisäksi kuntien rooli, järjestöjen ja eri hallinnonalojen yhteistyö sekä elinkeinoelämän ja tutkimuksen merkitys on koko ajan suurempi.

Turvallisuuden megatrendit

Turvallisuuden taustalla vaikuttavista megatrendeistä strategiassa mainitaan mm.: • Globaali keskinäisriippuvuus: keskinäisriippuvuus yhdistää maailman talouksia. • Teknologia: kaikkialle ulottuva informaatioteknologia tukee ja ohjaa arkielämää, mutta myös asenteiden ja vakaumusten muotoutumista. • Kestävyyskriisi: luonnonvarojen rajallisuus on yhä ilmeisempää. • Demokratian perinteisten instituutioiden heikkeneminen: Demokratian toteutumiseen vaikuttavat teknologinen kehitys ja globalisaatio. Suoraan vaikuttamiseen kohdistuvat odotukset haastavat perinteisen demokraattisen päätöksenteon. Uusia vaikuttamisen tapoja syntyy koko ajan.

Tämän lisäksi turvallisuuteen vaikuttavista muutosvoimista voi mainita mm. polarisaation syvenemisen ja syrjäytymisen ja huono-osaisuuden kasautumisen. Esimerkiksi koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten osuus on Suomessa noussut vuodesta 2011 lähtien. Myös harvaan asuttujen alueiden väestön vanheneminen asettaa suuria haasteita palvelutarjonnalle myös turvallisuuden saralla. Sukupolvien väliset erot elämäntavoissa ja asenteissa kasvavat. Yhteiskuntamme moniarvoistuu, yksilöllisen elämäntavan korostaminen ja jatkuva muuttoliike muokkaa kulttuureita. Yhteisöjen monimuotoisuus tuo toisaalta mukanaan epäluuloja ja kotoutumisongelmia. Maahanmuuttajan kannalta olennaista on se, kuinka nopeasti hänet hyväksytään yhteisöihin ja minkälaisen roolin hän niissä saa.

3.1.2 Maailman turvallisinta maata tekemässä, Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoraportti 31.5.2019

Toimeenpanosuunnitelmassa (sisäisen turvallisuuden strategian osa) sekä erillisessä sisäisen turvallisuuden toimeenpanoraportissa listataan kahdeksan toimenpidekokonaisuutta: • Analysointi ja ennakointi • Toimivaltuudet ja suorituskyky • Arjen turvallisuus • Osaaminen ja kriisinkestokyky • Turvallisuuden innovaatiot • Turvallisuuden ohjaus • Maakuntien ja kuntien työ • Seuranta.

Arjen turvallisuus ja turvallisuusosaaminen

Näistä tämän Lapin arjen turvan tiekartan kannalta olennaisin kokonaisuus on Arjen turvallisuus. Arjen turvallisuuden toimenpideosiossa luetellaan monia aihealueita mihin on haettu ja haetaan konkreettisia toimia, sekä kerrotaan näiden toimenpiteiden tilanteesta. Syrjäytymiseen puututaan mahdollisimman aikaisin moniammatillisesti, ja parannetaan niin ikääntyneiden, lasten kuin nuortenkin turvallisuutta. Keskeisenä aiheena arjen turvallisuudessa on verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken.

11 Lähde: Hyvä elämä – turvallinen arki. Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta 5.10.2017, 29.

26

Tehtyjä tai käynnissä olevia konkreettisia toimenpiteitä arjen turvallisuuden parantamiseksi luetellaan mm.: • Syrjäytymiseen liittyvän rikollisuuden vähentämisen tavoitteena on ollut laatia toimintamalli, jossa eri viranomaisten ja ennalta ehkäiseviä palveluita tuottavien tahojen toimenpiteet sovitetaan yhteen yksilön tarpeet huomioiden. Mm. poliisin Ankkuritoimintaa Nuorten rikoksentekijöiden auttamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi on vahvistettu paljon viime vuosina. • Toimintamallit sekä ohjeet viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen keskinäiseen turvallisuusuhkia koskevan tiedon vaihtoon erityisesti moniammatillisessa työssä esim. Marak. • Hyödynnetään järjestelmällisesti kouluterveyskyselyjä nuorten alkavan syrjäytymisen torjunnassa, ja vahvistetaan lasten ja nuorten, sekä heidän parissaan työskentelevien turvallisuusosaamista. Lisätään lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua arjen turvallisuuteen liittyvään päätöksentekoon, sekä vahvistetaan monilukutaitoa osana tietoja viestintäteknologiataitoja (liittyy kohtaan 4, turvallisuusosaamisen kehittämiseen). • Päivitetään ikääntyneiden turvallisuusohjelma [päivitetty 2018]. • Vahvistetaan kaupunkien kykyä ehkäistä kaupunkien sisäistä segregaatiokehitystä (segregaatio, eriytyminen).

Maakuntien ja kuntien työ

Toimenpidekokonaisuus 7 käsittelee maakuntien ja kuntien turvallisuustyötä, ja on siksi tälle Lapin arjen turvan tiekartalle tärkeä osa-alue. Keskeisenä ideana on, että koska turvallisuussuunnittelu, ennalta estävä turvallisuustyö ja varautuminen ovat osa maakuntien tehtäviä, parannetaan arjen turvaa varmistamalla turvallisuusyhteistyön rakenteet, missä viranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt toimivat yhdessä. Tammikuussa 2019 julkaistiin alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset, joissa suositellaan sisäisen turvallisuuden kirjaamisesta maakuntien ja kuntien strategioihin sekä yhtenäistetään kuntien ja maakuntien turvallisuussuunnittelu osaksi sähköisiä hyvinvointikertomuksia.

Lisäksi määritellään indikaattorit sekä tuetaan ja edistetään maakuntien sisäisen turvallisuuden tehtävien organisointia. Turvallisuussuunnittelun kansallisissa linjauksissa on laadittu esitykset indikaattoreista, minkä lisäksi THL päivitti kuntien hyvinvointikertomuksiin tarkoitettuihin indikaattorit vastaamaan turvallisuussuunnittelun indikaattoreita. Turvallisuussuunnittelun kansallisissa linjauksissa kannustetaan hyödyntämään testattujen hyvien käytäntöjen, kuten Lapin turvallisuusverkoston toimintamallia.

Tuetaan ja edistetään maakuntien sisäisen turvallisuuden tehtävien organisointia.

Hyödynnetään testattujen hyvien käytäntöjen, kuten Lapin turvallisuusverkoston ja

Pirkanmaan turvallisuusklusterin, toimintamalleja. Yhteistyöverkostojen kautta luodaan alueellisia tiedonvaihdon ja ongelmanratkaisun verkostoja viranomaisten, yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen välillä sekä edistetään uusien turvallisuutta parantavien tuotteiden ja palveluiden syntyä.12

Muut toimenpiteet

Muut tämän tiekartan kannalta olennaiset toimenpiteet keskittyvät tiedon analysointiin, ennakointiin sekä toisaalta arviointiin ja seurantaan. Tavoitteena on tuottaa ensimmäinen laaja-alainen sisäisen turvallisuuden tilaa kuvaava seurantaväline [julkaistiin verkossa tammikuussa 2019]. Toimivaltuuksien ja suorituskyvyn osalta mainittakoon tavoitteet taloussuunnittelussa ja yhteistyössä viranomaisten kesken, sekä esimerkiksi kansalaisten turvallisuusosaamisen kasvattaminen ja turvallisuuden innovaatioiden syntymisen tukeminen. Sisäisen turvallisuuden ohjauksessa on korostettu jälleen hallinnonalarajat ylittävää, verkostomaista yhteistyötä. Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoa ja turvallisuutta varten on kehitetty digitaalinen

12 Lähde: Maailman turvallisinta maata tekemässä, Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoraportti 31.5.2019, 47.