2.3 Tutkimusaineistot ja kehittämisasetelma

19

Hanketta tuki ja ohjasi Lapin turvallisuusverkoston jäsenistä koostuva asiantuntijaryhmä, joka kokoontui 1–3 kertaa kuukaudessa hankkeen toiminta-aikana. Tämän lisäksi toimintaa ohjasi hankkeen ohjausryhmä, joka kokoontui kolme kertaa hankkeen aikana.

Hanke jakaantui kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäisessä vaiheessa laadittiin arjen turvallisuuden tilannekuva. Tilannekuva muodostettiin strategia- ja ohjelmakatsauksen, toimijakuvauksen, hankekatsauksen ja tilastokatsauksen kautta. Toisessa vaiheessa hankittiin työpajojen, tapahtumien ja asiantuntijahaastatteluiden kautta ideoita ja näkemyksiä siitä, mitä tulevaisuudessa pitäisi tehdä, jotta lappilaisten arki olisi entistä turvallisempaa. Kolmannessa vaiheessa laadittiin tiekartta (ks. tark. Helameri ym. 20216).

Aineistot muodostuvat valtakunnallisista, alueellisista ja paikallisista asiakirjadokumenteista ja tilastoista sekä keskusteluaineistoista, joita kerättiin palveluiden tuottamisesta vastaavien alueellisten ja paikallisten tahojen asiantuntijahaastatteluissa ja työpajoissa sekä palveluja käyttävien kuntalaisten kansalaistilaisuuksissa koronapandemian sallimien reunaehtojen puitteissa. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Hankkeen tutkimusaineistot.

Raportin luku Aineisto N Käyttötarkoitus

3.1 Valtakunnalli mat set strategiat ja ohjel-

3.2 Lapin maakun ohjelmat nalliset strategiat ja

3.3 Kansainväliset mat strategiat ja ohjel12

5

4

4.1 Valtakunnalliset toimijat 10 Valtakunnallisten strategia- ja ohjelmakatsaus taustoittamaan lappilaista hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden strategia- ja ohjelmakatsausta Lappilainen strategia- ja ohjelmakatsaus taustoittamaan lappilaisia hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden toimijoita Kansainvälinen strategia- ja ohjelmakatsaus taustoittamaan lappilaisia hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden toimijoita Valtakunnallinen toimijakatsaus taustoittamaan lappilaisia hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden toimijoita

4.2 Lappilaisen arjen turvallisuuden toimijat

4.3 Lapin maakuntaan paikantuva hittämishankkeet ke-

5.1 Hyvinvointitilastot 28

Lappilainen arjen turvallisuuden toimijakuvaus kuvaamaan lappilaista hyvinvointi- ja turvallisuustyötä 331 Lappilainen kehittämishankekatsaus alueellisesta hyvinvointi- ja turvallisuustyöstä

36 Hyvinvointitilastojen kautta lappilaiskuntien hyvin/pahoinvoinnin kuntatarkastelu suhteessa koko maahan ja Lapin maakuntaan

5.2 Turvallisuustilastot

6 Asiantuntijahaastattelut: ✓ julkinen sektori, n=13 ✓ järjestösektori, n=6 ✓ yksityinen sektori, n=2 8

21 Turvallisuustilastojen kautta lappilaiskuntien hyvin/pahoinvoinnin kuntatarkastelu suhteessa koko maahan ja Lapin maakuntaan

Asiantuntijahaastateltavien näkemystietoa lappilaisesta hyvinvoinnista ja arjen turvallisuudesta

7 Kansalaistapahtumien osallistujat: ✓ Karungin alakoulun koululaiset, n=72 ✓ Kylätoimijatapahtuma, n=19 171 Eri väestöryhmien kokemustietoa lappilaisesta hyvinvoinnista ja arjen turvallisuudesta

6 Helameri, E., Iivari, P., Raasakka, E. & Viinamäki, L. 2021. Lapin arjen turvallisuuden tiekartta. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja D. Muut julkaisut 5/2021, https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=7783a9a0-90e8-490b-aa94-cbbb28b8415a

8 ✓ Lapin yliopiston harjoittelukoulun yhdeksäsluokkalaiset, n=66 ✓ Sámisosterin Birgen Ruovttus hankkeen ikäihmisten ryhmät, n=14 Seutukunnittaisten työpajojen osallistujat: ✓ Itä-Lapin seutukunta, n=19 ✓ Kemi-Tornion seutukunta, n=18 ✓ Pohjois-Lapin seutukunta, n=15 ✓ Ranua, n=8 ✓ Rovaniemi, n=20 ✓ Torniolaakson seutukunta, n=10 ✓ Tunturi-Lapin seutukunta, n=23 113 Lappilaiskuntien viranomaisten näkemystietoa (seutu)kunnallisesta hyvinvoinnista ja arjen turvallisuudesta

Tiekarttaa varten hankitut aineistot jakaantuvat virallisiin asiakirjoihin ja tilastoihin perustuvaan objektiiviseen faktatietoon, kuntalaisten henkilökohtaiseen subjektiiviseen kokemustietoon arjen turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä viranomaisten usein monivuotiseen työkokemukseen perustuvaan subjektiiviseen kokemus- ja näkemystietoon siitä, miten kuntalaisten hyvinvointiin liittyvien asioiden pitäisi muodollisesti olla ja miten ne tosiasiallisesti ovat ja realisoituvat lappilaiskunnissa (vrt. esim. Draper 1988; Suikkanen ym. 2015; Viinamäki ym. 2017; Kuvio 2.).

Aineistot kerättiin, analysoitiin ja dokumentoitiin tähän julkaisuun hanketta varten toteuttajatiimin arvion mukaan sellaisella tarkkuudella, joka mahdollisti Lapin arjen turvallisuuden tiekartta -julkaisun (Helameri ym. 2021) toimenpide-ehdotusten laatimisen.

1. osa

OBJEKTIIVINEN FAKTATIETO

→ Kansallinen ja alueellinen strategia- yms. asiakirjadokumenttikatsaus → Kansalliset ja alueelliset toimijakuvaukset → Lapin maakuntaan paikantuva kehittämishankekatsaus → Tilastokatsaus 2. osa

SUBJEKTIIVINEN

KOKEMUSTIETO

Kuntalaiset → kylätoimijoiden työpaja → saamelaisalueen ikäihmisten ryhmät → yhdeksäsluokkalaisten työpajat → alakoululaisten piirustus- ja kirjoituskilpailu 3. osa

SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS- &

NÄKEMYSTIETO

Kuntalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta vastaavat paikalliset ja alueelliset avaininformantit → työpaja-aineistot → asiantuntijahaastattelut

KEHITETTÄVÄNÄ ILMIÖNÄ

Lapin maakunnan arjen turvallisuuden tiekartta, jonka tavoitteena on lappilaisten syrjäytymisen ehkäisy → sosiaalisen osallisuuden → yhteisöllisyyden → hyvinvoinnin → turvallisuuden edistämisen keinoin

Kuvio 2. Arjen turvallisuuden tiekartta − aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä-tutkimus- ja kehittämishankkeen kokemus-, näkemys- ja faktatieto.

Kehittämishankkeen kokemus-, näkemys- ja faktatietiedon hankkiminen ja analysoiminen mahdollisti tutkimusavusteisen arjen turvallisuuden tiekartan muodostamisen lappilaisten arjen

21 hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeessa sovellettiin osallistavan tutkimusavusteisen kehittämisen periaatteita palveluja käyttävien kuntalaisten ja palveluja tuottavien tahojen näkökulmista kuntalain (410/2015) ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) hengen mukaisesti. Sekä ennaltaehkäisevässä että korjaavassa hyvinvointityössä korostuu kuntalaisia aktivoiva ja osallistava toimintatapa, jossa on tärkeää saada kuuluviin kuntalaisten moniäänisyys kehitettäessä paikallisia hyvinvointipalveluja ja edistettäessä siten kuntalaisten arjen turvallisuuden kokemusta.

Ns. tekstiaineistojen (asiakirjadokumentit, haastattelut, työpaja-aineistot yms.) referoiva analyysi perustuu aineistolähtöisen sisällönanalyysin soveltamiseen suhteessa hankkeen tavoitteisiin turvallisuuden, sosiaalisen osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvointi-teemojen näkökulmista (ks. esim. Salo 2015; Tuomi & Sarajärvi 2018; Hankesuunnitelma 2020).

Hankkeen työpajaosuuksien tulosten käsittelyssä sovellettiin prioriteettilähtöistä sisältöanalyysiä. Menetelmällä tarkennettiin työpajoissa nousseiden kehittämisprioriteettien sisältöjä työpaja-aineiston ja haastattelujen tuottaman tiedon perusteella. Menetelmässä asetetaan tärkeysjärjestykseen (frekvenssijärjestykseen) jokainen aihealue, joka nousee esille työpajassa järjestelysluvullaan tärkeimpien kehittämistarpeiden joukkoon. Aihe voidaan kuvata seutukuntatasoisesti ja/tai Lappi-tasoisena kehittämistarpeena.

Tekstiaineistot on analysoitu 2-vaiheisesti kokoaikaisen projektisuunnittelijan aineistojen hankinnan jälkeen. Ensimmäisen ns. referoivan analyysivaiheen toteutti toinen hankkeen osaaikaisista asiantuntijoista ja toisen ns. summatiivisen analyysivaiheen (TOP 3 -koonnit) toinen hankkeen osa-aikaisista asiantuntijoista.

Taulukossa 3. on lyhyt käsitemäärittely hankkeen tavoitteiden teemoista (turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi), jotka kuvaavat konkreettisimmin Arjen turvallisuuden tiekartta – aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä -hankkeen tavoitteita.

Taulukko 3. Käsitemäärittely turvallisuudesta, sosiaalisesta osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja hyvinvoinnista.

Käsite Yleiskuvaus

Turvallisuus Turvallisuus voidaan määritellä esimerkiksi haittaa tai vahinkoa aiheuttavan vaaran poissaolona (van Steen 1996). Turvalliseksi voidaan kutsua tilannetta tai järjestelmän tilaa, jossa riskit ovat hyväksyttävällä tasolla ja turvallisuutta voidaan mitata arvioimalla tunnistettujen riskien suuruutta ja hyväksyttävyyttä (Lowrance 1976; Manuele 1997). Turvallisuuden tilaa voidaan mitata indi-kaattoreilla, kriteereillä ja tilastoilla, mutta turvallisuus on myös tunnetta ja mielikuvaa. Myönteisen turvallisuuden tunne voi ilmetä huolettomuutena. Samalla kun turvallisuus on yksilön henkilökohtaista havainto- ja kokemusmaailmaa, koetaan turvallisuus myös kollektiivisesti. Turvallisuus tai turvattomuus voi kohdistua yhteisöön, jossa elämme, kaupunginosaan, kuntaan tai alueeseen.

Sosiaalinen osallisuus ”Osallisuus voidaan hahmottaa ääriviivoiltaan aaltoilevina, sisäkkäisinä kehinä, jotka muodostuvat 1) osallisuudesta omaan elämään 2) osallisuudesta vaikuttamisprosesseihin palveluissa, lähipiirissä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa ja 3) paikallisesta osallisuudesta, jossa pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin sekä elämän merkityksellisyyttä ja arvokkuutta lisääviin vuorovaikutussuhteisiin ja jossa pystyy vaikuttamaan resurssien jakamiseen.” … Osallisuuden rinnalla voidaan seurata huono-osaisuuden kehittymistä indikaattorilla, jossa huono-osaisuutta tarkastellaan yksilön kokemana, kielteisinä seurauksina ympäristölle ja kustannuksina yhteiskunnalle. Yksilön kokemana huono-osaisuutena voidaan seurata muun muassa alkoholikuolleisuutta, asunnottomia, itsemurhakuolleisuutta, yksinäisyyttä, työttömyyttä ja pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkuutta. Ympäristöön kohdistuvia seurauksia voidaan tarkastella esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrällä, ulkopuolisiin kohdistuvien ja päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyjen rikosten määrällä. Huono-osaisuuden yhteiskunnallisia kustannuksia puolestaan voidaan seurata tarkastelemalla muun muassa kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea, lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannuksia, perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntejä.” (Isola ym. 2017, 23, 53.)