turvallisuudesta harvaan asutuilla seuduilla

35 turvallisuuteen liittyvät palvelut (julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin), tie- ja tietoverkon kattavuus ja toimivuus sekä esimerkiksi sähköverkon varmuus.

Palvelut ja yhteistyö

Palveluiden osalta voidaan mainita harvaan asuttujen alueiden asukkaiden huoli lähipalveluiden saatavuudesta sekä turvattomuuden tunteen kasvaminen turvallisuusviranomaisten resurssien vähenemisestä johtuen. Nämä kehityssuunnat kasvattavat viranomaisyhteistyön merkitystä sekä omaehtoista ja kyläturvallisuuteen panostamista.

Yhteisö, naapurit ja läheiset ovat tärkeä voimavara, mutta erityisesti silloin kun puhutaan sote-palveluista, julkinen puoli ei saa vetäytyä maaseudulta. Julkisen puolen on järjestettävä arjen tuen ja arjen kriisitilanteen palvelut maaseudulle matalan kynnyksen periaatteella.31

Sektorirajat ylittävä yhteistyö, sekä esimerkiksi yhteisöllinen palvelutuotanto voi olla hyvä ratkaisu harvaan asutun maaseudun palveluissa. Vapaa-ajan palveluiden merkitys on suuri yhteisöllisyyden ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon näkökulmasta.

Arjen turvallisuus nostetaan esiin harvaan asuttujen seutujen strategiassa omana kokonaisuutenaan. Siinä korostetaan sekä eri turvallisuusviranomaisten yhteistyötä, että yhteistyötä viranomaisten, kuntien ja järjestöjen välillä. Tavoitteeksi myös nimetään Lapin

AVI:n palkitun Arjen turvaa -toimintamallin mukaisen toimintamallin levittäminen koko

harvaan asutulle alueelle. Toimintamalli sai Euroopan parhaan alueellisen toimintamallin tunnustuksen Euroopan julkishallinnon instituutin EIPA järjestämässä European Public Sector Award EPSA 2013 -kilpailussa.

Myös harvaan asuttujen alueiden strategiassa korostetaan kolmannen sektorin merkitystä. Kuntien ja maakuntien roolit ovat muutoksessa, ja järjestöjen rooli palvelujen toteuttamisessa ja toisaalta palveluaukkojen paikkaamisessa nähdään yhä tärkeämpänä. Myös yhteisöllisyydessä ja paikallisessa kehittämisessä on järjestöillä ja esimerkiksi kylätoiminnalla tärkeä rooli. Myös Leader-toiminnan merkitys harvaan asutulla maaseudulla on suuri.

3.1.10 Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2020. Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla seuduilla

Harvaan asuttujen alueiden raporttia tarvitaan, koska harvaan asutut alueet jäivät sisäisen turvallisuuden strategiassa vähälle huomiolle. Tilanneraportin on koonnut Harvaturva -verkosto, mikä on harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta kiinnostuneiden viranomaisten, järjestöjen ja asiantuntijoiden yhteenliittymä. Kuten harvaan asuttujen seutujen strategiassa todetaan, harvaan asutuilla alueilla asuu noin 5 % väestöstä ja ne käsittävät 68 % Suomen pinta-alasta. Harvaan asuttujen alueiden väestö vähenee ja vanhenee koko ajan, ja huoltosuhde on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Osa-aikainen eli monipaikkainen asuminen maaseudulla on kasvava ilmiö. Tällä on merkitystä esimerkiksi siinä, että infrastruktuurin tai palveluverkon kehittämisessä saatetaan tehdä virhearviointeja, mikäli monipaikkaisuutta ei huomioida riittävästi.

Raportissa tehdään viisi suositusta harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden parantamiseksi: • Suositus 1: Turvataan resurssit harvaan asutuilla alueilla. • Suositus 2: Lisätään harvaan asuttujen alueiden asukkaiden sekä matkailijoiden valmiuksia huolehtia yhteisestä turvallisuudesta. • Suositus 3: Kehitetään poikkihallinnollista yhteistyötä harvaan asuttujen alueiden turvallisuustyössä. • Suositus 4: Terävöitetään turvallisuussuunnittelua.

31 Lähde: Harvaan asuttu maaseutu – mahdollisuuksia täynnä. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017–2020, 44.

36 • Suositus 5: Vahvistetaan kylien yhteisöllistä turvallisuustoimintaa perustamalla kyliin pelastusryhmiä.

Tiet, tietoverkot, sähkö turvallisuuden perustana

Tie-, tieto- ja sähköverkon toimivuus on turvallisen ja sujuvan arjen perusta harvaan asutuilla alueilla. Niukkojen resurssien takia teiden kunnossapitoa on keskitetty vilkkaammille tieosuuksille.

Tiestöön ja liikenteeseen liittyvät huolet ovatkin järjestötoimijoiden organisoimien kylien turvallisuuteen liittyvien tapahtumien yleinen puheenaihe. Asukkaat toivovat viranomaisten huomioivan paikallistuntemusta ja paikallisten ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamisessa.32

Pahimmillaan esimerkiksi runsaslumisilla alueilla liikenneturvallisuuden lisäksi kotien saavutettavuus ja avunsaanti hätätilanteissa vaikeutuvat, mikäli teiden kunnossapidon taso on heikko.

Pitkäkestoisista sähkökatkoista valtaosa tapahtuu harvaan asutuilla alueilla. Maaseudun asukkaat ovatkin paremmin varautuneita pidempiin sähkökatkoihin, ja esimerkiksi kotivara, vaihtoehtoiset lämmitysmenetelmät ja toisaalta yhteisön apu auttavat selviytymään paremmin pitkien sähkö- tai vesikatkojen aikana.

Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä maaseudun työllisyyden, koulutuksen, terveyspalveluiden, sosiaalisten suhteiden ja turvallisuuden kannalta. Suomessa jokaisella on oikeus saada vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen toimipisteeseen moitteettomasti toimiva puhelinyhteys sekä laajakaistayhteys miniminopeudella 2

Mbit/s.41 Tästä huolimatta harvaan asutuilla alueilla joudutaan paikoittain turvautumaan langattomiin mobiiliyhteyksiin, joiden toimintavarmuus on usein heikompi kiinteään laajakaistaan verrattuna.33

Palvelut

Toimivat peruspalvelut ovat keskeinen osa arjen turvaa ja turvallisuuden tunnetta.

Maaseudun palvelutarjonta on heikentynyt 2000-luvulla julkisen sektorin leikkausten ja palvelujen kysynnän laskun takia. Keskittäminen on johtanut etäisyyksien kasvuun ja saavutettavuuden heikkenemiseen.34

Kyläkaupat ovat vähentyneet. Postiverkko on kaventunut ja posti jaetaan yhä harvemmin. Terveyspalveluja on keskitetty, niin että pienemmillä paikkakunnilla niitä on saatavilla vain tiettyinä päivinä. Pidemmät matkat nostavat hoitoon lähdön kustannuksia ja kynnystä hakeutua hoitoon. Ensihoidon vasteajat ovat pitkiä harvaan asutuilla alueilla. Harvaan asutuilla alueilla sosiaalipalveluiden saatavuus on heikompaa. Varhaiskasvatuksen palvelut keskitetään isompiin yksikköihin, jolloin matkoihin kuluu perheiltä enemmän aikaa. Koulut ovat myös keskittyneet entistä enemmän kuntakeskuksiin, mikä nostaa koulukyytien tarvetta. Esimerkiksi kävely pimeässä koulukyytiä odottamaan vaikuttaa vahvasti lapsiperheiden koettuun arjen turvallisuuteen.

Turvallisuus

Poliisin ja rajavartiolaitoksen palveluita on leikattu. Haja-asutusalueilla poliisin toimintavalmiusajat ovat pääsääntöisesti pidempiä kuin taajamissa, mikä vaikuttaa kansalaisten turvallisuudentunteeseen. Kuntien pelastuspalvelut ovat pääosin säilyneet entisellään. Pelastustoimen tehtäviin kuuluvat itse pelastustoiminnan lisäksi myös onnettomuuksien ehkäisy esimerkiksi

32 Lähde: Harvaan asuttu maaseutu – mahdollisuuksia täynnä. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017–2020, 22. 33 Lähde: Harvaan asuttu maaseutu – mahdollisuuksia täynnä. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017–2020, 25. 34 Lähde: Harvaan asuttu maaseutu – mahdollisuuksia täynnä. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017–2020, 26─27.

37 turvallisuuskoulutusten ja valvonnan kautta, siviilivalmiuden tehtävät sekä väestön varoittaminen onnettomuus- ja vaaratilanteissa.

Sopimuspalokuntatoiminta on harvaan asutussa maassamme välttämätöntä pelastustoiminnan järjestämiseksi. Välttämättömyys korostuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Sopimuspalokunnilla ja vapaaehtoisilla palokuntayhdistyksillä (VPK) on pelastustoiminnan lisäksi tärkeä rooli nuorten harrastustoiminnan ja siten merkityksellisen osallisuuden tarjoajana. Tämä on omiaan edesauttamaan henkistä hyvinvointia ja siten esimerkiksi ehkäisemään onnettomuuksia.35

Sopimuspalokuntien tulevaisuus on herättänyt huolta toiminnan luonteen muuttumisen (toiminta on entistä ammattimaisempaa ja vaativampaa) sekä siksi, että nuoret muuttavat kasvukeskuksiin. Harvaan asutuille alueille on lisäksi entistä vaikeampaa saada rekrytoitua turvallisuusviranomaisia.

Viranomaisten välistä yhteistyötä on tiivistetty palvelujen parempaa toimintaa ja juuri esimerkiksi koulutusta varten myös harvaan asutuilla alueilla. Myös yhteistyö viranomaisten ja asukkaiden, järjestöjen ja kuntien välillä tukee vahvasti harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta. Kunnilla on sekä lakisääteinen rooli turvallisuuden edistämisessä, että muiden tehtäviensä kautta syntyvää toimintaa. Lakisääteisesti kunnan on varauduttava häiriötilanteisiin. Kuntien tehtävänä on myös edistää asukkaidensa hyvinvointia. Turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä lakisääteisiä tehtäviä kunnilla on mm. pelastustoimi, sosiaali- ja terveyspalvelut, ympäristöterveydenhuolto, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen, kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastopalvelu, veden- ja energiantuotanto, jätehuolto, sekä maankäytön suunnittelu. Harvaan asutuilla alueilla näissä tehdään usein yhteistyötä kuntien kesken tai alueellisesti. Kunnat ovat myös usein mukana esimerkiksi kuntien turvallisuussuunnitelmissa tai vaikkapa kuntalaisten omaehtoisen varautumisen tukemisessa tai koulutuksessa.

Kunnilla on edelleen keskeinen rooli arjen turvallisuuden edistämisessä. Tavoitteena onkin, että kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmat työstettäisiin entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena laajassa yhteistyöverkostossa mahdollisimman konkreettisiksi toimenpidesuunnitelmiksi. Yhteistyön kehittämiseksi on

Lapissa luotu Arjen turvaa -toimintamalli, jonka perusajatuksena on yhteistyö- ja turvallisuusverkostojen rakentaminen. Kyseisessä mallissa järjestöillä on merkittävä rooli.36

Järjestöt ja seurakunnat

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuusraportissa korostetaan järjestöjen roolia ihmisten arjen turvallisuudessa. Järjestöt vahvistavat ihmisten keskinäisiä verkostoja, oman elämän hallintaa sekä toimivat viranomaisten tukijoukkoina. Järjestöt toimivat mm. sosiaali- ja terveysalalla, kulttuurin ja liikunnan parissa, ja kylätoiminnassa järjestöjen rooli on keskeinen. Turvallisuusnäkökulmasta Punaisen Ristin koordinoima Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on tärkeässä roolissa etsintätehtävissä, onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa. Kyläyhdistykset ovat olleet toteuttamassa monia kyläturvallisuuden hankkeita, ja esimerkiksi Leader-toiminta on tärkeässä roolissa kyläturvallisuuden parantamisessa. Myös muut järjestöt, kuten SPR ja SPEK, ovat toteuttaneet turvallisuushankkeita osana toimintaansa.

Järjestöt työssään lisäävät ihmisten turvallisuudentunnetta myös sitä kautta, että ne lievittävät sosiaalisia ongelmia kuten yksinäisyyttä. Järjestöjen merkitys kasvaa harvaan asutuilla alueilla, etenkin silloin kun viranomaisten rooli alueilla pienenee. Väestön

35 Lähde: Harvaan asuttu maaseutu – mahdollisuuksia täynnä. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017–2020, 33. 36 Lähde: Harvaan asuttu maaseutu – mahdollisuuksia täynnä. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017–2020, 39.