35 turvallisuuteen liittyvät palvelut (julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin), tie- ja tietoverkon kattavuus ja toimivuus sekä esimerkiksi sähköverkon varmuus.
Palvelut ja yhteistyö Palveluiden osalta voidaan mainita harvaan asuttujen alueiden asukkaiden huoli lähipalveluiden saatavuudesta sekä turvattomuuden tunteen kasvaminen turvallisuusviranomaisten resurssien vähenemisestä johtuen. Nämä kehityssuunnat kasvattavat viranomaisyhteistyön merkitystä sekä omaehtoista ja kyläturvallisuuteen panostamista. Yhteisö, naapurit ja läheiset ovat tärkeä voimavara, mutta erityisesti silloin kun puhutaan sote-palveluista, julkinen puoli ei saa vetäytyä maaseudulta. Julkisen puolen on järjestettävä arjen tuen ja arjen kriisitilanteen palvelut maaseudulle matalan kynnyksen periaatteella.31 Sektorirajat ylittävä yhteistyö, sekä esimerkiksi yhteisöllinen palvelutuotanto voi olla hyvä ratkaisu harvaan asutun maaseudun palveluissa. Vapaa-ajan palveluiden merkitys on suuri yhteisöllisyyden ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon näkökulmasta. Arjen turvallisuus nostetaan esiin harvaan asuttujen seutujen strategiassa omana kokonaisuutenaan. Siinä korostetaan sekä eri turvallisuusviranomaisten yhteistyötä, että yhteistyötä viranomaisten, kuntien ja järjestöjen välillä. Tavoitteeksi myös nimetään Lapin AVI:n palkitun Arjen turvaa -toimintamallin mukaisen toimintamallin levittäminen koko harvaan asutulle alueelle. Toimintamalli sai Euroopan parhaan alueellisen toimintamallin tunnustuksen Euroopan julkishallinnon instituutin EIPA järjestämässä European Public Sector Award EPSA 2013 -kilpailussa. Myös harvaan asuttujen alueiden strategiassa korostetaan kolmannen sektorin merkitystä. Kuntien ja maakuntien roolit ovat muutoksessa, ja järjestöjen rooli palvelujen toteuttamisessa ja toisaalta palveluaukkojen paikkaamisessa nähdään yhä tärkeämpänä. Myös yhteisöllisyydessä ja paikallisessa kehittämisessä on järjestöillä ja esimerkiksi kylätoiminnalla tärkeä rooli. Myös Leader-toiminnan merkitys harvaan asutulla maaseudulla on suuri.
3.1.10 Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2020. Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla seuduilla Harvaan asuttujen alueiden raporttia tarvitaan, koska harvaan asutut alueet jäivät sisäisen turvallisuuden strategiassa vähälle huomiolle. Tilanneraportin on koonnut Harvaturva -verkosto, mikä on harvaan asuttujen alueiden turvallisuudesta kiinnostuneiden viranomaisten, järjestöjen ja asiantuntijoiden yhteenliittymä. Kuten harvaan asuttujen seutujen strategiassa todetaan, harvaan asutuilla alueilla asuu noin 5 % väestöstä ja ne käsittävät 68 % Suomen pinta-alasta. Harvaan asuttujen alueiden väestö vähenee ja vanhenee koko ajan, ja huoltosuhde on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Osa-aikainen eli monipaikkainen asuminen maaseudulla on kasvava ilmiö. Tällä on merkitystä esimerkiksi siinä, että infrastruktuurin tai palveluverkon kehittämisessä saatetaan tehdä virhearviointeja, mikäli monipaikkaisuutta ei huomioida riittävästi. Raportissa tehdään viisi suositusta harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden parantamiseksi: • Suositus 1: Turvataan resurssit harvaan asutuilla alueilla. • Suositus 2: Lisätään harvaan asuttujen alueiden asukkaiden sekä matkailijoiden valmiuksia huolehtia yhteisestä turvallisuudesta. • Suositus 3: Kehitetään poikkihallinnollista yhteistyötä harvaan asuttujen alueiden turvallisuustyössä. • Suositus 4: Terävöitetään turvallisuussuunnittelua.
31
Lähde: Harvaan asuttu maaseutu – mahdollisuuksia täynnä. Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017–2020, 44.
