toimeenpanosuunnitelma

30 Onnettomuuksien ehkäisy tämän toimintaohjelman näkökulmasta on ihmisten käyttäytymisen muuttamista siten, että onnettomuudet ja niistä koituvat vahingot vähenevät.19

Osaamista ja kyvykkyyttä mm. turvallisuusosaamisen kehittämisen kautta vahvistetaan kaikissa elämänvaiheissa, sekä huomioidaan toimintakyvyn ja sen puutteiden vaikutukset asuin- ja toimintaympäristöön. Tavoitteena on vahvistaa ihmisten arjen turvallisuuden toimintakykyä, kasvattaa lasten ja nuorten turvallisuuspääomaa, sekä kääntää laskuun toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden palokuolemat ja muut tapaturmat vuoteen 2024 mennessä.

Tiedon ja teknologian suhteen huomioidaan mm. digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä etenkin vaikuttavan viestinnän kehittämisessä. Tavoitteena on, että eri väestöryhmät kattavat pelastuslaitosten sähköiset palvelut ovat käytössä vuoteen 2022 mennessä.

Yhteinen työ nähdään tärkeänä. Se vaatii yhteistä ymmärrystä, yhteisiä tavoitteita, sekä yhteistä suunnitelmallista työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on, että yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi lisääntyy, mm. niin, että yhteistyö etsivän työn toimijoiden kanssa lisääntyy, koteihin palveluita tuottavat tahot ovat turvallisuuden aktiivisia edistäjiä vuoteen 2025 mennessä, järjestöjen hyödyntäminen onnettomuuksien ehkäisyssä on tavoitteellista, ja että teollisuuden ja elinkeinon strateginen kumppanuusmallli on luotu vuoteen 2023 mennessä. Toisena tavoitteena ohjelmassa määritellään se, että asiakasryhmien tarpeet tunnistetaan systemaattisesti, ja että pelastustoimi tuottaa tarpeisiin perustuen samankaltaista palvelua. Tätä tavoitellaan sitä kautta, että pelastuslaitokset tuottavat onnettomuuksien ehkäisyn palvelut samoilla kriteereillä, ja että ikäihmisten ja maahanmuuttajien turvallisuuden tilannetietoa hyödynnetään systemaattisesti kansallisella ja paikallisella tasolla.

Asenteisiin ja jaettuihin käsityksiin turvallisuudesta pyritään vaikuttamaan ensin herättämällä kiinnostusta, jonka jälkeen tarjotaan mahdollisuuksia käytännön turvallisuusosaamisen harjoitteluun. Tämän jälkeen ihmisiä rohkaistaan käyttämään osaamistaan ja toimimaan turvallisuuden parantamiseksi, ja lopuksi rohkaistaan jakamaan positiivisia kokemuksiaan muille. Tavoitteena on, että ihmiset ottavat vastuuta ja huolehtivat aktiivisemmin omasta sekä muiden turvallisuudesta.

Toimintakulttuuriin vaikuttaminen on laajin kokonaisuus. Turvallisuuden tunnetta vahvistetaan lisäämällä luottamusta yhteiskuntaa ja sen tuottamia palveluita kohtaan siten, että ihmisten omatoimisuutta ja aktiivista osallisuutta onnettomuuksien ehkäisyssä parannetaan. Tavoitteena on, että välittämisen tunne lisääntyy ihmisten kuuluessa vahvemmin yhteisöihin.

Toimintaohjelman toteuttamiseksi siinä määritellään myös tiettyjä tekijöitä, joiden kautta sen toteuttaminen onnistuu: tiedolla johtaminen (toimintaa, jossa hyödynnetään analysoitua tietoa ja dataa), yhteistoimintarakenteiden tunnistaminen (monitoimijaista verkostoyhteistyötä), osaamisen kehittäminen, sekä muutoksen ja yhteisen työn johtaminen.

3.1.6 Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021 sekä toimeenpanosuunnitelma

Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian keskeinen tavoite on mahdollistaa oikeaaikainen, turvallinen ja vaikuttava hoito, hoiva ja palvelut, joista on mahdollisimman vähän haittaa potilaalle ja asiakkaalle.20 Strategiassa todetaan, että potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen sekä parantaa palveluiden laatua, että kustannusvaikuttavuutta – jonka lisäksi vaara- ja haittatapahtumista aiheutuvat kustannukset laskevat.

19 Lähde: Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki 2019: 12. 20 Lähde: Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021: 12.

31 Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian 2017–2021 strategiset tavoitteet: • Potilas, asiakas ja läheiset osallistuvat aktiivisesti potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamiseen ja kehittämiseen. • Laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus ovat osa riskienhallintaa. • Palveluprosessit ja toimintatavat ovat turvallisia ja suojaavat potilaita ja asiakkaita vaaratapahtumilta. • Turvallisen hoidon ja hoivan edellyttämät voimavarat ja osaaminen ovat varmistetut. Laadun ja turvallisuuden seuranta ja kehittäminen on varmistettu. • Potilas- ja asiakasturvallisuutta edistetään kansallisesti.21

Laadun- ja riskienhallinta on osa omavalvontaa, mikä liittyy olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Omavalvontaa toteutetaan tällä hetkellä monilla eri tavoilla, joten sen periaatteiden ja toimintatapojen yhtenäistäminen on tärkeä lähtökohta. Vastuut omavalvonnassa tulisi kirkastaa ja arviointi- ja auditointimallit luoda. Osaamista sekä omavalvonnan toteuttamisessa että jalkauttamisessa tulee lisätä, samoin palveluiden järjestämisessä, hankinnoissa ja sopimusten hallinnassa. Omavalvonnan vastuu on järjestäjällä ja tuottajalla, valtiolla valvovana viranomaisena on yleisen ohjauksen ja strategisen valvonnan rooli. Sen toimintamalleja ja esimerkiksi systemaattista tiedon keruuta potilas- ja asiakasturvallisuutta heikentävistä toimintatavoista tulee kehittää.

Ennakointi ja riskien hallinta eli tietoisuus riskeistä ja turvallisista toimintatavoista on myös keskeistä. Riskien analysointi, minkä jälkeen kehitetään toimintatavat, joilla riskejä voidaan ennaltaehkäistä tai vaikutuksia pienentää, on keskeinen osa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Tähän asti asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvien riskien analysointi on jäänyt puutteelliseksi.

Riskienhallinnassa tulisi laajemmin huomioida myös strategiset ja taloudelliset riskit, tiedonhallintaa ja tietosuojaa koskevat riskit sekä arvioida riskien yhteisvaikutuksia potilas- ja asiakasturvallisuuteen. Riskienhallintaa tulisi kehittää myös sosiaalipalveluiden asiakasturvallisuuden kannalta. 22Järjestäjien sekä tuottajien ja toimintayksiköiden tulisi tehdä riskienhallintaa monialaisesti ja yli toiminta-aluerajojen sidosryhmien kanssa huomioiden koko potilaan ja asiakkaan palvelupolku.23

Toimeenpanosuunnitelmassa ohjataan myös, että laitteiden turvalliseen käyttöön tulisi olla kansallisesti määritellyt kriteerit, sekä ohjausjärjestelmät lääkehoidon turvallisuuden riskienhallinnan ja omavalvonnan järjestämiseksi.

Palveluprosessien ja toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi johdon tulisi määritellä linjaukset ja ohjeistus sekä riittävät resurssit. Keskeisten palveluiden prosessien tunnistaminen, määrittely, kuvaaminen ja jatkuva kehittäminen on edellytys turvallisuustyölle. Turvallisuutta edistävät toimintatavat tulisi juurruttaa organisaatioiden toimintaan. Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö on keskeistä prosesseja kehitettäessä. Riittävä ja osaava henkilöstö on turvallisen asiakas- ja potilastyön edellytys. Jokaisella työntekijällä tulee olla perusosaaminen asiakas- ja potilasturvallisuudesta.

Perusosaaminen pitää sisällään potilas- ja asiakasturvallisuuden moniulotteisuuden, potilas- ja asiakasturvallisuuskäsitteistön ja säädökset, turvallisuuskulttuurin, vaaratapahtumien raportoinnin ja niistä oppimisen sekä riskien hallinnan perusteet. Jokaisen tulee ymmärtää asiakkaan ja potilaan rooli aktiivisena osallistujana laadun ja turvallisuuden varmistamisessa.24

Toimintaohjelmassa painotetaan potilaiden, asiakkaiden, heidän läheistensä tai heitä edustavien tahojen aktiivista osallistumista asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. Kansallisella tasolla osallistuminen tapahtuu pääasiassa järjestöjen ja kuntien kanavien kautta.

21 Lähde: Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021: 13. 22 Lähde: Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021: 18. 23 Lähde: Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021: 19. 24 Lähde: Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021: 20.