6.3 Yksityisen sektorin asiantuntijahaastattelut

Taulukko 56. Yksityisen sektorin asiantuntijoiden (n=2) haastattelusaldo avainteemoista.

Arjen turvallisuuden tiekartan avainteemojen realisoituminen

Turvallisuus

✓ Turvallisuus arjen turvallisuuden merkityksessä on keskeisessä roolissa. Liittyy sekä kovaa että pehmeää, hyvinvointia, yrittäjien jaksamista. Se on aivan kriittistä, onko miellä työvoimaa. Keskeinen asia myös arjen turvallisuudessa, kaikkien osapuolten turvallisuutta. Yrittäjien epävarmuus työvoimasta tuottaa turvattomuutta. ✓ Oikeastaan se turvateknologian toimittaminen sinne koteihin, oli se ryhmä tai perhekoti tai mikä vain, ei ole väliä missä asuu. Palvelutarpeen määrittäminen kuuluu teknologian piiriin, palveluverkoston tiedottaminen, kaikki ei ole hälytyksiä, vaan voidaan ohjelmoida nappi niin että se menee sovitulle taksikuskille ja tietää että olisi kyyti. Palveluverkoston hallinta kuuluu meidän kuvioomme. Ei siinä mielessä olla vain kiinnostuneita siitä onko kaatunut tai karannut, vaan että tarviiko palveluita ja voidaan prioriteetin mukaan kohdentaa. Kaikki palvelupyynnöt voidaan laittaa kuitattaviksi. Voi olla kiinteistön hallintaa, palovaroittimia, asuinympäristön hallintaa.

Kärkihankkeessa todettiin, että puhelinverkot eivät ole mikään turvaverkko. Tieto auttajille tulee siitä, että yhteys katkeaa. Katkoksia tulee aika paljon, ja on katvealueita, vaikka kuinka laitettaisiin tukiasemia. Jos on sähköt tai verkot pois yhteiskunnassa ylipäänsä, on tosi haavoittuva tämä yhteiskunta. Vaikka verkko olisi kuinka varmaa, niin verkon valvonta pitää olla, että tiedetään että häiriö on päällä. Kun saisi sitä kiinteetä porukkaa kyliin. Jotka olisivat päivälläkin siellä. Kaikki on arjen turvallisuutta, oli sitten sisällä tai ulkona tai kylässä, kaikki on osa

Sosiaalinen osallisuus

✓ Maakuntatasolla eri ryhmien edustus pitää olla mukana, jotta erilaisten tahojen näkemys tulee huomioitua. Tekojen osalta viranomaiset, tässä tapauksessa Lapin liitto,

Kolpeneen kuntayhtymän hyvinvointialueen sote-uudistus: kaikki ne tahot, joiden toimilla on vaikutusta ihmisten eli yrittäjien ja palkansaajien asioihin. Viranomaiset.

Omassa työssä huomannut sen, että signaaleja henkilökohtaisilla kontakteilla, jalkautumalla ympäri Lappia eri yrittäjien yritysten yritysyhdistysten tilaisuuksiin, siinä heikot signaalit, joita tulee ottaa huomioon, tunnistaa ja ottaa toimintaan mukaan. Siinä on tekemistä, että yritykset ja julkinen sektori löytää työvoimaa syrjäisillä seuduilla. Pitää koko ajan olla mukana keskustelussa. ✓ Taksikuski käytti kaupassa ja kantoi ostokset ja vei jääkaappiin asti, että kun miettii semmoista, että kun on tehneet näitä asioita ilmaiseksi, ovat isoja asioita. Piiri kerta viiikkoon, missä kokoontui, ja niissä on hyvä kasata sitä porukkaa ja nähdä missä se on menossa. Tavallaan tosi arvokkaita sen kannalta, että näkee toisiaan ja kuntoa jne. Vaikea saada aktiivisia toimijoita, varsinkin kun keski-ikä alkaa olla 70. Hallinta tulee aika lailla ykköseksi, miten hallitaan se epämääräinen porukka. Kaikki kokee että tässä kannattaa olla, olen silloin kun pystyn olemaan.

Yhteisöllisyys

✓ Subjektiivinen näkemys: pääosa ihmisistä kantaa tällä hetkellä vastuuta itsestään ja muista paremmin kuin aikaisemmin. Ylätasolta on huomattu, että asiat voidaan pilata huonolla viestinnällä. Se liittyy suoraan siihen, tuleeko kansalaiset mukaan vai ei. ✓ täällä pohjoisessa naapureitten kurkkiminen on aika yleistä ja hyvä asia, luo turvallisuutta ja seurantaa. Se tulee se etelän malli tännekin, että ei välitetä eikä katsota.

Puuttuu yhteistyötä eri polkujen ja toimijoiden välillä. Konkreettinen yhteistyö puuttuu, puheen tasolla on mutta toimialueiden rajat ovat ja vedotaan tietosuojaan ja pykäliin. organisaatioitten välinen byrokratia ja itsensä suojaaminen mennyt liian pitkälle, ihmetellään miksi ei ole aikaa tehdä sitä varsinaista työtä. Osalla paikkakunnista toimii hyvinkin, kun tunnetaan toisensa, mutta jos mietitään tällaista hiljaista tietoa mitä siellä on, niin ehkä porukka ei välttämättä tuo sitä esille. Pelätään sitä, että joutuu vastuuseen ja on toiminut väärin, olisi paljonkin hiljaista tietoa. Kolmas sektori, ja sitten tietenkin varmaan niin kuin seurakunnat. Niitä olisi helppo lähestyä tahona, jos ne olisivat tavallaan jonkunlaisena organisaattorina. Voisi olla sellainen taho, joka käynnistäisi kolmatta sektoria mukaan, ei menisi niin viralliseksi kuten kotihoito. Olisi vähän pehmeämpi arvo. aktiiviset kylät on aina helpompia, niillä on kyläyhdistyksiä ja kaikkia. Yhteisöllisyys kaikkien suurin voimavara. Pitäisi saada juridinen leima pois asialta. Sitä kautta tulisi yhteisöllisyys. jos lähteekin lomalle, niin ei tarvii kantaa huolta siitä. Jos muodostetaan kylälle turvaverkko niin siinä

oleminen ja siitä irtautuminen pitäisi tehdä helpoksi, pitää olla se joku taho, joka on viime kädessä vastuussa. Kylän yhteinen toimiminen, erilaisia palveluntuottajia, ja palvelutarpeita, niin pikkuisia palvelutarpeita voi täyttää ja se täyttää sun työajan, ja pitää sut siellä kylällä. Ei ehkä ole totuttu ostamaan niitä palveluja, sekin varmaan yksi hidastava tekijä. Yhteisöllisyys ja jos palveluntuottajat olisivat omalta kylältä, voisi murtaa sitä ajatusmalleja. Jos katsoo vapaaehtoisia, niin siinä on yhteiskunnalla aikamoinen rooli, että niiden pitäisi ottaa vastuu siitä ja arvostus antaa siitä työstä, veikkaan että löytyisi resurssi. Ei ole rahasta kiinni, jos yhteiskunta haluaa sen tehdä, vapaaehtoiset eivät laske tuntipalkkaa.

Hyvinvointi

✓ Edellisen kriisin aikaan perustettiin turvaverkko yrittäjille, jossa monialaisesti asiantuntijoita valmiudessa auttamaan yrittäjiä henkisissä, sosiaalisissa ja taloudellisissa vaikeuksissa. Sillä ei ollut käyttöä. Liittyy paradoksi, samat ongelmat Lapin yrittäjillä kuin muualla, kynnys täällä vain paljon korkeampi pyytää apua tai tarttua palveluihin, jotka on tarkoitettu auttamaan. Paljon saatu asioita eteenpäin yrittäjien sosiaaliturvan osalta, lähentynyt palkkatyössä olevien sosiaaliturvaa. Siellä elementtejä, jotka vaativat vielä työtä. Lisätäkseen yrittäjän turvallisuutta. Yrittämiseen liittyy aina riski, joka lisää turvattomuuden tunnetta. Yksi osa-alue on, jos puhutaan työvoimasta haasteista sen osalta. Meillä on tekemistä koko Suomessa ei van Lapissa, nuoren oppijan polusta tulevaan ammattiin tai syrjäytymiseen. Polkuja ammattiin on lähes vain kaupungeissa ✓ Seitsemän vuotta sitten kuituyhtiöille sanottiin, ettei sillä tee mitään, ellei saa sinne palveluita tai kuka sitä tarvitsee. Jos siellä ei ole mitään, on liian kallis. Pitäisi enemmän luoda luonnollista elämää kyliin ja sitä kautta luoda niitä työpaikkoja sinne, että olisi sekä autettavia ja auttajia siellä. Yli rajapintojen katsomista ja osuuskunnassa sitä ajatusta, että jos lähtee 50 km päässä töissä, menee aikaa ja kuluja, että vaikka tienaisia kotikylällä vähempi niin nettona jää käteen kuitenkin saman verran. Kotihoidolla varmaan matkoja menee hirveästi. Jos pystyttäisiin katsoa tarpeen perusteella palvelut ja tavallaan vähän tarvehetkisesti ne palvelut. Eihän kotihoidolla ole mitään toiminnanohjausta vaan vain sähköinen kalenteri. Eihän se ole mitään toiminnanohjausta. Teknologiaa ja näitä hyödyntää, ja olisi erilaisia palveluverkkoja, niin ei kuormittaisi niin sitä hoidollista puolta. Saataisiin sitä kautta enemmän sille hoidolliselle puolelle, kun seurustelupuoli siirtyisi muualle, katsotaan että kodinhoitaja on nykyisin kaikki. Taksikuskit yms on osa sitä turvaverkkoa, sieltä se muodostuu. Teknologian käytettävyys, käyttö pitenee, käyttöajat laajenevat, että saadaan oikeasti luotua palveluverkkoja sinne, niin saadaan vietyä teknologiaa sinne. Jos ei ole kuin palvelun tarvitsijoita, niin eihän me saada vietyä teknologiaa sinne. Lähdetään katsomaan kylää, mitä siellä on, miten me sitä voidaan tukea. Mekin viety teknologiaa kotiin, hirveän vähän loppujen lopuksi ennakkoluuloja ja teknologiavastaisuutta.

Kotihoidon puolelta enempi. Ei hyväksytä toimintamalleja, ei ole pelkkää tietoturva, vaan muutosvastarinta. Rovaniemellä kärkihanke 22 asukasta, joilla 6kk jatkui kotona asuminen kahden vuoden seurantajaksolla, 100 €/kk yritykselle mutta säästöä kaupungille kaupungin kulut 50000 koko ajalta, säästöä 2,5miljoonaa säästöä. 4000e/kk kustannukset lks. Kaupungin kustannukset kasvavat koko ajan, omaa palveluntuotantoa ulkoistetaan eli työntekijöitä vähempi mutta johtoporrasta enempi.

Jos lähdetään tekemään lakipykälät edellä, ei tehdä mitään, ja todetaan ettei voitu tehdä mitään. Pitäisi lähteä niin ylhäältä ohjaus ja rakentaminen

Haastattelujen kehittämisehdotuksia suhteessa Arjen turvallisuuden tiekartan laatimistavoitteisiin:

✓ Viimeisen vuoden aikana korostunut lisää ja tullut paljon lisää koronakriisin myötä keskeisiä turvallisuuskysymyksiä, epävarmuuden sietäminen, viestinnän aiheuttama päättäjien aiheuttama epävarmuus ja epäjohdonmukaisuus. Siihen liittyy paljon turvattomuutta. Murroksessa palvelujen osalta, sote-uudistus aiheuttaa turvattomuutta kansalaisissa ja yrittäjissä. Yksi esimerkki päätöksentekoon liittyvästä turvattomuuden tunteesta. Kun asiat venyvät ja venyy, niin tulee epätietoisuutta ja turvattomuutta.

Mikä minun asemani on työntekijänä, asiakkaana, yrittäjänä. Asiat pitäisi saada selväksi, joita on toistakymmentä vuotta vatuloitu. Sillä lisätään arjen turvallisuutta.

Kyselyt yrittäjille ei ole paras tapa. Henkkoht kontaktit paras tapa. Työyhteisöjen osaamisen kehittämisessä on huomattu, että silloin kun mennään yritysten sisään ja kysytään mitä tarvitsette, tekemällä kyselyjä ei avaudu. millä yrittäjiä saadaan kertomaan omia kokemuksia ja ottamaan osaa tällaiseen työskentelyyn. Ne pitää ensin kartoittaa henkilön nimitasolla, että kuka se voisi olla, eri toimialoilta, ottamalla suoraan yhteyttä. Yleinen kysymys kuka olisi kiinnostunut ei tuota tulosta ✓ Mielikuvan luomisesta siinä on kyse, että toimitaan näin, luodaan malli ja organisoidaan. Jos ette pysty kylällä toimimaan niin täältä otetaan koppi. Kotihoidossa kokeiltiin sitä, että hälytykset ja tiedot, jotka meni omaisille tai naapurille tms, niin pääasiassa meni oikein hyvin. Ihmiset vaihtelevat siinä, että kenet ne haluavat auttamaan, on se sitten kotihoito tai omaiset tai viranomaiset tai naapuri. Pitäisi luoda mielikuvamalleja. Nyt voisi olla hyväkin sauma rakentaa sellaista kuvaa, että tekee 6h töitä mutta nettoansio onkin sama, kun ei tule kuluja esim. liikkumisesta jne. Plus se, että miettii sitä muittenkin luo sellaista palveluverkkoa, siellä olisi ennen kaikkea kiinteästi porukkaa kylissä. Jos olisi sellaista porukkaa, joka tekee maksua vastaan sitä työtä, siitä syntyisi luontaista. Se on asennekysymys, että saadaan kolmas sektori toimimaan. Jos ei ole yhteiskunnalla tahtotilaa niin ei ole. Kunnat ja joissakin toiminnoissa seurakunnat. Kunta tai kaupunki koska jos mietitään, niin heidän rahojansa siinä säästetään. Ettei näe sitä kustannuksena vaan sijoituksena. Jos ne haluaa että asukas asuu kotonaan, niin sehän on heille säästöä. Ei tänä päivänä kiinnosta