7.4 Kylätapahtuma

Tulokset turvallisuuden näkökulmasta

Turvallisuuden kokeminen saamelaisyhteisössä perustuu monilta osin yhteneväisiin havaintoihin ylipäätään harvaan asutun alueen väestön kanssa. Etäisyys palveluihin, teknisten järjestelmien ja liikennejärjestelmän toimivuus ja yksilöllisen palvelun tarpeet vaikuttavat turvallisuuskokemukseen. Saamelaisyhteisössä erityispiirteenä on luonnollisesti odotukset oman kulttuuritaustan huomioon ottamisesta palveluiden toteuttamisessa ja tässä esimeriksi palveluiden saaminen omalla äidinkielellä tuottaa turvallisuutta.

Tulokset hyvinvoinnin näkökulmasta

Haastateltujen mukaan saamelaisyhteisössä omalla äidinkielellä kanssakäyminen valtakunnan rajat ylittävällä Saamenmaalla luo perustan sosiaalisen osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin toteutumiselle niin arjen hyvinvointiasioinnissa kuin harrastusmahdollisuuksissakin. Perinteisen sosiaalisen osallisuuden mahdollistavan face to face -kanssakäymisen rinnalle tullut verkkoasiointi luo uudenlaisia haasteita sukupolvien kohtaamiselle. Myös koronapandemia on vaikeuttanut niin valtakunnan rajat ylittävää kanssakäymistä kuin eri sukupolvienkin tapaamisia ja ikäihmisten arjessa auttamista. Yhteisöllisyyttä luo erityyppinen matalan kynnyksen avunpyytämismahdollisuus, kuten esimerkiksi asiointiapu- ja kaupassakäyntirinki perinteisen naapuriavun lisäksi. Yhteisöllisyyttä edistää myös kulttuuritoiminta. Hyvinvointi perustuu haastateltavien mukaan mahdollisimman läheltä kotoa saavutettaviin saamenkielisiin hyvinvointipalveluihin, toimiviin liikenne- ja verkkoyhteyksiin sekä ylisukupolvisen kanssakäymisen mahdollistumiseen.

Saamelaisyhteisöön kuuluvat ikäihmiset esittivät talkoohengen ja uusien vapaaehtoistyömuotojen kehittämistä sekä monikanavaisen tiedonvälityksen kehittämistä ja sen reaaliaikaisuudesta huolehtimista.

Koska Lappi on harvaan asuttua seutua ja Lapissa on 289 toiminnallista kylää (Lappilaiset Kylät ry), pidettiin tärkeänä myös kylätoimijoiden ja kylissä asuvien lappilaisten näkemysten kysymistä arjen turvallisuuden kehittämiskohteiden kartoituksessa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Lapin kyläasiamies Pirjo Riskilän kanssa. Kyläasiamies välitti kutsua verkostoissaan mm. sähköpostitse ja sosiaalisen median välityksellä, samoin Lapin ammattikorkeakoulu hyödynsi somekanaviaan ja mm. osti maksullisen Facebook-mainoksen mahdollisten osallistujien tavoittamiseksi.

Ilmoittautuneita tapahtumaan tuli 19 eri puolilta Lappia. Osallistujia tapahtumapäivänä 26.4. oli 16. Tapahtuman alussa esittäydyttiin, ensin järjestäjät ja sitten osallistujat. Tämän jälkeen hankkeen työntekijät esittelivät hankkeen, sekä avasivat käsitettä arjen turvallisuus, jotta pienryhmätyöskentelyssä puhuttaisiin samoista asioista. Pienryhmätyöskentelyssä vastattiin kysymykseen: - Mitä kylien ja kylissä asuvien arjen turvallisuuden parantamiseksi seuraavan n. 7 vuoden aikana pitäisi tehdä? Mitkä ovat niitä asioita mitä pitäisi parantaa, mitkä voisivat olla niitä keinoja millä niitä parannettaisiin, ja kuka voisi olla se taho, joka ne asiat tekee?

Pienryhmätyöskentelyyn käytettiin 40 minuuttia, minä aikana osallistujat keskustelivat ja täydensivät padlet-pohjiinsa kehittämiskohteita lappilaisen arjen turvallisuuden kehittämiseksi kylissä. Pienryhmätyöskentelyn jälkeen palattiin yhteiseen tilaan, ja keskusteltiin ryhmien tuloksista. Tilaisuuden lopulla kyläasiamies Pirjo Riskilä piti lyhyen puheenvuoron siitä, miten Lappilaiset kylät ry voi tukea kyliä esimerkiksi kylien turvallisuussuunnitelmien laatimisessa, ja hankkeen projektipäällikkö kertoi, miten tiekartan rakentaminen etenee tilaisuuden jälkeen.

Taulukkoon 64. on poimittu keskeinen informatiivinen pienryhmätyöskentelysaldo, joka saatiin kylätoimijatapahtumaan osallistujilta.

Taulukko 64. Kylätoimijatapahtumaan osallistujien (n=19) autenttiset vastaukset turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointiteemoihin luokiteltuna.

Turvallisuus

✓ Sydäniskurit kylätaloille, kyläkaupalle tai keskeiseen kiinteistöön kylällä ✓ Säännölliset ensiapukoulutukset kyläläisille ✓ Kylätalojen varustaminen kylien turvallisuutta silmällä pitäen ✓ Kyläturvallisuuskoulutukset säännöllisiksi kylille ✓ Ulkoilureitistöille hyvät opasteet ja sos paikannusmerkit reittien varrelle. ✓ Kylien turvallisuussuunnitelmat kunnan päätöksentekoon ✓ Perinteinen senioripuhelin ei ole kovin kummoinen turvaväline hätätilanteissa. ✓ Vanhojen, hoitamattomien kiinteistöjen purkaminen. Voi aiheuttaa vaaratilanteita esim. Lapsille ja eläimille. ✓ Vpk:n toiminnan turvaaminen ✓ Kiinteistöjen merkitseminen näkyvästi, esim. Talon numerot hätätilanteita varten. ✓ Luonnon olosuhteisiin varautuminen, myrsky, ym. ✓ Kelirikkoaika kun kylä on hiekkatien päässä (10 km asvaltille) ✓ Pienempi nopeusrajoitus tai pyörätie ✓ Ilmaston myötä jäällä liikkuminen on muuttunut vaaralliseksi kaikkina talvikuukausina. Ikiaikaiset tiedot ja säännöt eivät enää päde edes missään vesistössä. ✓ Parempaa kunnossapitoa maaseudun tiestölle. Vaaratekijä etenkin hätätilanteissa. Nopeampi aurausaikataulu. ✓ Yksinäiset ihmiset. …kylällä on paljon yksin asuvia vanhuksia ja lisää tulee. Kylätie on melko vilkkaassa käytössä, isoja traktoreita ja henkilöautot ajaa melko lujaa. Murtovarkaitakin on vieraillut, nykyään lukittava ovet, ei riitä enään luuta ovella. ✓ Ikäihmisten pihateiden huolto ✓ Kaikilla pitäisi puhelin toimia. Paljon kyläalueita, joilla puhelin ei toimi. Lisäantenneja on laitettu mutta pätkivät. Sähköinen asiointi, etäyhteydet eivät mahdollisia. Läheltä piti tilanteita ollut, apua ei saa hälytettyä. Kumppanuuspöytä eli tärkeät henkilöt keskustelemaan asiasta. Raha tai kannattavuus ei voi olla syy. Valtion asia! ✓ …tien risteys todella vaarallinen. Tie mäen alla, jossa näkyvyys todella heikko. ✓ Uusi kylätoimintamalli, osallistuminen silloin kun asia kiinnostaa. Kevyt malli, miksi en jaksa/ehdi tai ei kiinnosta. Tästä tutkimusta tai selvitystä, ideoita tarvitaan ✓ Osallistuvatko kylien yritykset jotenkin? ✓ Miten peräkammarin pojat osallistumaan ja lähtemään mukaan toimintaan? Sellaista toimintaa, joka poikia kiinnostaa ✓ Vaikka kännykkä on, kaikki eivät käytä/osaa käyttää älypuhelinta ✓ Lasten ja nuorten viihtyvyys. Tarvitaan kylille lapsille ja nuorille tekemistä ja paikkoja joissa 'olla'.

Jos kyläyhdistys ei ole aktiivinen, kuka tällaista asiaa ajaa? ✓ Miten olla osa kyläyhteisöä, jos ei voi edes soittaa, saatikka käyttää sähköisiä palveluita. ✓ Parastaminen, 'varastetaan' hyvät ideat ja parannetaan/muokataan sitä. Yhteinen alusta? Kyläsuunnitelmat nähtäväksi ✓ Yhteisöllisyyden edistäminen/kehittäminen.

Yhteisöllisyys toisi eri ikäryhmiä mukaan ✓ Olisiko nyt aika toimia fiksusti, ei vain omaa kylää ajatellen ✓ Kylien välinen yhteistyö, työnjako, yhteistoiminnallisuus yhdistysten välillä, leviämmät hartiat. Yhdistetään voimat, ei tehdä päällekkäistä työtä vaan yhteisesti. Resurssien tehokkaampi käyttö. Ei kaikissa kylissä samaa, 'erikoistuminen' alueella ✓ Keikkakalenteri myös vapaaehtoistyölle?

Halukas voisi ilmoittaa ja toisaalta osallistua vapaaehtoisena tekemään pienen tehtävän avuksi. Ongelmana mm. Luotettavuus ja turvallisuus ✓ "kyläkummi" toiminta ✓ Mihin nyt on rahoitusta, mihin on 'piikki auki' Digitalisaatioon ja verkkoyhteyksiin panostetaan. Nyt hakemaan yhteistyössä teemalla puhelinyhteydet kuntoon kaikissa kylissä ✓ Miten vapaaehtoiset jaksavat? ✓ Nuoret voisivat saada kesä- ja harjoittelutöitä kylien auttamis- ja turvapalveluissa. Esim. 4H tms. Voisi kouluttaa ja organisoida toimintaa. ✓ Ikäihmisten palvelut kuntoon. Esim.

Joissakin paikoissa kotihoitoa ei tule viikonloppuisi. Työosuuskunnat ratkaisuksi? Hallinnointi ja keikkakalenteri osuuskunnalla, työntekijä voi asua muualla ja menee sieltä asiakkaalle. ✓ Palveluiden turvaaminen ✓ Tietoa lapsiperheille kylien asumisympäristöstä ja sen eduista. Kylien olosuhteet paremmiksi lapsiperheille, ja jos ne ovat, tietoa ja markkinointia jotta lapsiperheet "löytävät" kylät ✓ Ikäihmisten syrjäytyminen ja turvattomuus ✓ Nuorten syrjäytyminen ✓ Kylätalkkarit. Ei löydy sopivaa ihmistä - miten tähän löytyisi ratkaisu?

Esimerkiksi ikäihmisille. Työosuuskunta tähänkin ratkaisuksi? ✓ Nuorten hyvinvoinnin turvaaminen ✓ Ikäihmisten kotihoito ✓ Viranomaiskartoitus, millainen on pienen kylän ikäjakauma. Haasteet ovat erilaiset, sen mukaan onko

Sosiaalinen osallisuus Yhteisöllisyys Hyvinvointi

✓ …maantiet ovat erittäin kapeita ja vanhanaikaisia minkäänlaista kevyttä liikennettä ajatellen. Lisääntynyt rekkaliikenne ei ole ainakaan helpottanut tilannetta. …kylälle ulkoilureitti, jonka varrelle laavu. Koska …tie on tällä hetkellä hengenvaarallinen ulkoilijoille. …kylälle haluttiin kävely ja pyörätietä, lähti eri aikaan perustelujan kanssa. ���� ✓ Onko kylän asumukset, joissa tulisijoja ammattimaisesti tarkistettu ja nuohottu millon viimeksi? ✓ Maanviljelijöiden lietealtaat tulisi olla aidattuja. ✓ Ettei tarvitse ojassa kävellä tai istua kotona. Autot ajavat tosi kovaa vaikka nopeusrajoitus on 80, joka sekin on liian hurja kylän kohdalla. Tukkirekkoja suhahtelee. ✓ Nopeusrajoituksia tarvitaan …kylän alueelle. Kylien hiihtoladun tien ylitys on rajoitusalueella, jossa on nyt rajoitus 100 km/h. Mutkia ja näkymä useassa kohtaa huono. ✓ Kylän sijainnista, asukkaista ja muistakin turvallisuuteen liittyvistä asioista pitäisi olla ajantasainen verkkopalvelu esimerkiksi paikkatietoalustalla Kylätuki, ne opettavat, jotka osaavat ✓ Yhteisöllisyyden turvaaminen ja vapaaehtoisten toimijoiden hyvinvoinnin varmistaminen asukasryhmissä esim. Lapsiperheitä tai paljon yksinasuvia vanhuksia.

Huom: Yksityisyyden suojan takia ei yksinasuvien, mahdollisesti apua tarvitsevien vanhusten nimiä saa esim. 3:nnen sektorin toimija. ✓ Järjestetäänkö/tilataanko yhteiskoulutusta? Hätäensiapu, sydäniskurin käyttö? Kyselyn voi järjestää esim.

Kyläyhdistys. ✓ Kylän oman Vapepa-ryhmän perustaminen. Ensihuoltokoulutus ryhmälle. Ryhmän jäsenistä rekisteriin tieto, mihin voi osallistua: etsintään, muonitukseen, lapsien hoitoon, tulkkaukseen tms. Onko käytettävissä moottorikelkka, vene, mönkijä jne.

Johtopäätökset/suositukset suhteessa Arjen turvallisuuden tiekartan tavoitteisiin:

✓ Auttamis- ja turvapalveluihin jonkinlainen yleishyödyllinen yhdistys- tai osuuskuntamalli. Sieltä voisi saada jopa palkkaa ja kulukorvauksia tehtyjä töitä vastaan. ✓ Kyselykartoitus asukkaiden varautumisesta. Onko taloudessa testattu palovaroitin, sammutuspeite, 112-sovellus? Onko yksinäisellä ikäihmisellä sovittu naapuriapua sairaskohtauksen varalta? Miten toimit sähkökatkon tai vesiongelman aikana? Onko kaapeissa kotivaraa? ✓ Hiljaisen tiedon siirtäminen iäkkäiltä seuraaville polville, yhdessä tekeminen esim. Perinneruoat ✓ Joka kylälle pitäisi saada vapaaehtoisten muodostama auttamis-, turva- ja viestintäpalvelu täydentämään viranomaistoimintaa ja tuomaan paikallistuntemusta erilaisin tilanteisiin ja tarpeisiin. ✓ Tiedonjako on ongelma. Viranomaiset ja kunnan työntekijät eivät voi kolmannelle sektorille jakaa tietoa apua tarvitsevista, ja samalla yritetään siirtää vastuuta kolmannelle sektorille.