179
Tulokset turvallisuuden näkökulmasta Turvallisuuden kokeminen saamelaisyhteisössä perustuu monilta osin yhteneväisiin havaintoihin ylipäätään harvaan asutun alueen väestön kanssa. Etäisyys palveluihin, teknisten järjestelmien ja liikennejärjestelmän toimivuus ja yksilöllisen palvelun tarpeet vaikuttavat turvallisuuskokemukseen. Saamelaisyhteisössä erityispiirteenä on luonnollisesti odotukset oman kulttuuritaustan huomioon ottamisesta palveluiden toteuttamisessa ja tässä esimeriksi palveluiden saaminen omalla äidinkielellä tuottaa turvallisuutta.
Tulokset hyvinvoinnin näkökulmasta Haastateltujen mukaan saamelaisyhteisössä omalla äidinkielellä kanssakäyminen valtakunnan rajat ylittävällä Saamenmaalla luo perustan sosiaalisen osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin toteutumiselle niin arjen hyvinvointiasioinnissa kuin harrastusmahdollisuuksissakin. Perinteisen sosiaalisen osallisuuden mahdollistavan face to face -kanssakäymisen rinnalle tullut verkkoasiointi luo uudenlaisia haasteita sukupolvien kohtaamiselle. Myös koronapandemia on vaikeuttanut niin valtakunnan rajat ylittävää kanssakäymistä kuin eri sukupolvienkin tapaamisia ja ikäihmisten arjessa auttamista. Yhteisöllisyyttä luo erityyppinen matalan kynnyksen avunpyytämismahdollisuus, kuten esimerkiksi asiointiapu- ja kaupassakäyntirinki perinteisen naapuriavun lisäksi. Yhteisöllisyyttä edistää myös kulttuuritoiminta. Hyvinvointi perustuu haastateltavien mukaan mahdollisimman läheltä kotoa saavutettaviin saamenkielisiin hyvinvointipalveluihin, toimiviin liikenne- ja verkkoyhteyksiin sekä ylisukupolvisen kanssakäymisen mahdollistumiseen. Saamelaisyhteisöön kuuluvat ikäihmiset esittivät talkoohengen ja uusien vapaaehtoistyömuotojen kehittämistä sekä monikanavaisen tiedonvälityksen kehittämistä ja sen reaaliaikaisuudesta huolehtimista.
7.4
Kylätapahtuma
Koska Lappi on harvaan asuttua seutua ja Lapissa on 289 toiminnallista kylää (Lappilaiset Kylät ry), pidettiin tärkeänä myös kylätoimijoiden ja kylissä asuvien lappilaisten näkemysten kysymistä arjen turvallisuuden kehittämiskohteiden kartoituksessa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Lapin kyläasiamies Pirjo Riskilän kanssa. Kyläasiamies välitti kutsua verkostoissaan mm. sähköpostitse ja sosiaalisen median välityksellä, samoin Lapin ammattikorkeakoulu hyödynsi somekanaviaan ja mm. osti maksullisen Facebook-mainoksen mahdollisten osallistujien tavoittamiseksi. Ilmoittautuneita tapahtumaan tuli 19 eri puolilta Lappia. Osallistujia tapahtumapäivänä 26.4. oli 16. Tapahtuman alussa esittäydyttiin, ensin järjestäjät ja sitten osallistujat. Tämän jälkeen hankkeen työntekijät esittelivät hankkeen, sekä avasivat käsitettä arjen turvallisuus, jotta pienryhmätyöskentelyssä puhuttaisiin samoista asioista. Pienryhmätyöskentelyssä vastattiin kysymykseen: -
Mitä kylien ja kylissä asuvien arjen turvallisuuden parantamiseksi seuraavan n. 7 vuoden aikana pitäisi tehdä? Mitkä ovat niitä asioita mitä pitäisi parantaa, mitkä voisivat olla niitä keinoja millä niitä parannettaisiin, ja kuka voisi olla se taho, joka ne asiat tekee?
Pienryhmätyöskentelyyn käytettiin 40 minuuttia, minä aikana osallistujat keskustelivat ja täydensivät padlet-pohjiinsa kehittämiskohteita lappilaisen arjen turvallisuuden kehittämiseksi kylissä. Pienryhmätyöskentelyn jälkeen palattiin yhteiseen tilaan, ja keskusteltiin ryhmien tuloksista. Tilaisuuden lopulla kyläasiamies Pirjo Riskilä piti lyhyen puheenvuoron siitä, miten Lappilaiset kylät ry voi tukea kyliä esimerkiksi kylien turvallisuussuunnitelmien laatimisessa, ja hankkeen projektipäällikkö kertoi, miten tiekartan rakentaminen etenee tilaisuuden jälkeen. Taulukkoon 64. on poimittu keskeinen informatiivinen pienryhmätyöskentelysaldo, joka saatiin kylätoimijatapahtumaan osallistujilta.
