Leipuri 7/2021 by Leipuri

7 / 2021

Kotileipomo Hämäläisen ja Vöyrinpojan tarinat yhdistyivät Pullat paistuvat aurinkovoimalla Jämsässä ja Järvenpäässä

Tässä lehdessä yhteistyökumppaneiden oma osio ”Palvelua parhaimmillaan”

SISÄLTÖ

Lokakuu 2021 Leipuri 119. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

LEIPURI 7 / 2021

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Pääkirjoitus Itsekkyys ja yhteisöllisyyden puute esteenä toimialan kehittämiselle

Vuoden 2022 Leipäkaupan alueelliset ehdokkaat

Kotileipomo Hämäläisen voimanponnistus

Liiton hallinto kokousti Leipurin Oy:n vieraana

Multivac tuli leipomokonemarkkinoille

Elosella investoitiin aurinkovoimaan

Kakkutalossa paistetaan munkkeja aurinkosähköllä

Kuluttajan asenteet ja ruokahävikki

Olethan jo Suomen Leipuriliiton jäsen?

Vastuullinen ruuantuotanto on tullut jäädäkseen

Ympäristöuutisia lyhyesti

Palvelua parhaimmillaan leipomoyrityksille

Kolumni Palkkatasa-arvoa etsimässä

Merkkipäivät, nimitykset, kilpailut

Valion voikoulussa

Merkkipäiviä: Elvi Avikainen 95 vuotta

Leipäviikolla nautiskeltiin herkkuleipää

Alueyhdistysten hyväntekeväisyystempauksia Leipäviikolla

Murusia

Kotimainen uunitalo Lu-Ko Oy

Leipurissa kirjoitettua

Uutuuksia

Kirjauutuuksia

Palveluhakemisto

Ledaren Egoism och bristen på gemenskap är ett hinder för branschens utveckling

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 8 - vko 48.

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Itsekkyys ja yhteisöllisyyden puute esteenä toimialan kehittämiselle

irjoitin tämän lehden pääkirjoituksessa 3/2020 koronaepidemiaan liittyen, että ”kriisin syntyessä ihmisten kolme suurinta huolta ovat: 1. miten minulle käy, 2. miten minulle käy ja 3. miten minulle käy. Tuohon ”minulle” kuuluu luonnollisesti myös minun lähimmäiseni. Kun koronakriisi aikanaan hälvenee ja ihmiset huomaavat olevansa yhä hengissä, huolenaihe muuttuu kysymykseksi ”miten minulle käy taloudellisesti”. Edellä mainittu on tullut usein mieleeni viimeisen puolentoista vuoden aikana. Koronaan liittyvät asenteet ovat hyvä esimerkki siitä, että ihmisiä kiinnostaa lopulta vain se, miten heille itselleen ja heidän läheisilleen käy. On ollut mielenkiintoista havaita, kuinka monien ihmisten asenne koronarajoituksiin muuttui sen jälkeen, kun he itse lähimmäistensä kanssa olivat saaneet kaksi rokotusta. Eli kun itse oli päässyt ”turvaan”, yhteiskuntaa sai sen jälkeen ryhtyä avaamaan. Nyt kahdesti rokotetut, ihan ymmärrettävistä syistä, eivät voi mitenkään käsittää, miksi rajoituksia tulisi edelleen olla niiden ihmisten suojelemiseksi, jotka eivät halua rokotetta ottaa. On tietenkin hienoa, että asenneilmapiirissä koronarajoituksiin liittyen tapahtui viimein valtava muutos, vaikka peruste muutokselle tuleekin pitkälti vain ihmisten omasta itsekkyydestä. Elämme parhaillaan maailmassa, jossa yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on jäänyt taka-alalle. Tämä tulee näkyviin myös yrityselämässä. Nyt keskitytään lyhytnäköisesti vain siihen, miten itsellä ja omalla yrityksellä juuri tällä hetkellä menee. Yrityksissä kyllä tiedostetaan, että yrityselämän yhteisellä tekemisellä ja päätöksillä voitaisiin vaikuttaa sekä meneillään oleviin että tuleviin haasteisiin, kuten elintarvikealalla esimerkiksi yritystoimintaa vaikeuttaviin byrokraattisiin säännöksiin, pulaan ammattitaitoisesta työvoimasta tai työelämän uudistamiseen liittyviin kysymyksiin yleisemminkin. Monia erilaisia syitä löytyy varmasti siihen, miksi yhteinen tekeminen ei ole tänä päivänä muodissa. Yksi syy on siinä, että toimialalla vahvimmassa asemassa olevat yritykset eivät halua vaarantaa lähitulevaisuuden menestystään tulevaisuudessa välkkyvien vaarojen takia*. Ei vaikka yrityksissä tiedostetaankin, että ilman tarvittavia muutoksia myös oman yrityksen toiminta tulee hankaloitumaan. Muutostarpeen kiireellisyyttä voi vähentää sekin, että yritykset tiedostavat samalla toimialalla kilpailevien yritysten kärsivän vallitsevasta tilanteesta vielä enemmän. Mutta aikaa yhteisten tavoitteiden edistämiselle ei ole myöskään silloin, kun yrityksillä menee huonosti. Tuolloin intressit ovat oman yrityksen ongelmissa. Yhteisöllisyyttä näyttää löytyvän vasta siinä tilanteessa, kun kaikilla alan toimijoilla on yhtä vaikeaa eli kaikki ovat samassa veneessä. Mutta niissä veneissä, joissa meno on parhaimmillaan kuin nousuhumalassa ravintolan yökerhossa, ei paljon huolta kanneta siitä, että jossakin toisessa veneessä on kurjempaa. Tästä hyvä esimerkki ovat ravintola- ja tapahtuma-alan toimijat, eli ko-

ronakriisin suurimmat kärsijät. Näiden toimialojen yritykset ja työntekijät samoin kuin heidän liittonsa, niin työnantaja- kuin työntekijäpuolelta, ovat olleet yhteen ääneen vaikuttamassa, että toimialoja koskevat kohtuuttomat rajoitukset tulee poistaa. Mutta tähänkin ”yhteisöllisyyteen” on tarvittu se, että näiden alojen toimijat ovat todellakin olleet samassa veneessä. Koko kriisin aikana ei muun elinkeinoelämän suunnasta ole juuri näkynyt kommentteja ravintola- ja/tai tapahtuma-alan puolesta. Siihen ei ole nähty mitään syytä, kun lähtökohta on, että jokaisen toimialan tulee pärjätä omillaan. Kun totesin tämän näkemyksen kerran eräälle tutulleni, hän naurahtaen totesi, että ”olet ihan oikeassa, mutta Business is Business, ja Moses is Moses”. Ehkä yritysten ”minä itse” -ajatteluun vaikuttaa osaltaan myös kilpailulaki ja siihen liittyvä kilpailuviranomaisen pelko, vaikka kilpailuoikeuden säännökset eivät mitenkään koske esimerkiksi työmarkkinalainsäädäntöön liittyviä asioita. Yritykset mieltävät, että kun kaikissa asioissa toimii yksinään, ei tarvitse pelätä mahdollista kilpailuviranomaisen valvontaa. Kun yritykset eivät työmarkkinaelämässä löydä yhdessä yhteistä säveltä ja rohkeutta välttämättömäksi katsomiensa uudistusten aikaansaamiseksi, johtaa se siihen, että yritykset yrittävät ratkaista ongelmat toimimalla yksinään. Tästä hyvä esimerkki on metsäteollisuus, jossa yritysjohtajat päättivät, että alalle ei jatkossa enää solmita valtakunnallista työehtosopimusta, vaan ainoastaan yrityskohtaiset työehtosopimukset ovat mahdollisia**. Aika näyttää miten noissa uudistuksissa käy, mutta sopimusten sisältö on joka tapauksessa tärkeintä, ei sopimuksen muoto. Yksittäisten yritysten lyhytnäköisyys voi johtaa myös siihen, että mikään ei todellisuudessa juurikaan muutu. Vaikka yrityksissä tiedostetaankin muutosten välttämättömyys, ne toteavat, että juuri meneillään oleva neuvottelukierros ei ole, kuten eivät olleet edellisetkään, sittenkään oikea aika muutosten aikaansaamiselle, kuten esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämiselle. Parempi on jälleen kerran ”tyytyä työrauhaan” ja miettiä uusia keinoja, joilla tarvittavat muutokset saataisiin toteutetuksi seuraavalla neuvottelukierroksella. Monien yritysjohtajien rohkeus karisee, kun lähestyvät lakot uhkaavat keskeyttää oman yrityksen toiminnan. Hetkeä aikaisemmin tärkeänä ja välttämättömänä pidettyjä uudistuksia ei koeta enää kovin tärkeinä, ja työrauhasta ollaan valmiita maksamaan, uudistukset siirtykööt tulevaisuuteen. Jos näin käy, ay-liikkeen johtajat vain tyytyväisinä hymähtelevät omalle ”taitavuudelleen”. Mika Väyrynen

*Poikkeuksiakin toki löytyy, kuten metsäteollisuudessa. ** Teknologiateollisuudessa vaihtoehtona ovat yrityskohtaiset tai

valtakunnalliset työehtosopimukset.

LEIPURI 7 / 2021

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

Vuoden 2022 Leipäkauppa valitaan näistä ehdokkaista Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen valitsee Vuoden Leipäkaupan nyt jo kahdennenkymmenennen kuudennen (26.) kerran. Tällä kertaa valinta tehdään hypermarkettien ja tavaratalojen sarjassa.

Ehdokaskaupat julkistettiin 15.10.2021 kansainvälisen Maailman leipäpäivän alla. Leipuriliiton paikallisyhdistykset valitsivat ehdokaskaupat omalta alueeltaan. Yhdistykset veivät kauppoihin tuolloin ”Ehdolla Vuoden 2022 Leipäkaupaksi” -banderollin leipäosastolle kiinnitettäväksi. Ehdokaskaupat ovat: K-Citymarket Joensuu Pilkko K-Citymarket Jyväskylä Palokka K-Citymarket Oulu Rusko K-Citymarket Pirkkala K-Citymarket Pori Puuvilla K-Citymarket Vantaa Tammisto Prisma Kotka Prisma Turku Itäharju Prisma Vaasa Veljekset Keskinen Oy Tuuri Ehdokkaaksi asetettuja myymälöitä pyydettiin lähettämään Suomen Leipuriliitolle video tai kuvia sekä perustelut leipäosastoon paneutumisesta ja siinä onnistumisesta. Kuluttajat saivat äänestää omaa suosikkikauppaansa Facebook-äänestyksessä 16.-29.10.2021. https://facebook. com/VuodenLeipakauppa. Facebookissa äänestäneiden kesken arvotaan jokaisen ehdokaskaupan alueella iso kassillinen leipää ja muita leipomoherkkuja. Esiraati käy läpi kauppojen lähettämät perustelut ja valitsee niiden mukaisesti 3-5 finalistia. Lopullinen valitsijaraati vierailee finalistimyymälöissä ennalta ilmoittamattomana aikana ja valitsee niiden joukosta voittajan. Voittaja palkitaan helmikuussa 2022 Vuoden Leipäkauppa 2022 -tittelillä. Vuoden Leipäkaupan valinnassa olennaisia kriteereitä ovat valikoiman monipuolisuus ja tuotteiden tuoreus sekä pai-

LEIPURI 7 / 2021

Pekka Eskelinen (vas.) luovutti banderollin Pohjois-Karjalan yhdistyksen ehdokkaalle, joka on Citymarket Joensuu Pilkko.

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät luovutti banderollin Prisma Kotkalle. Luovuttajina yhdistyksen pj. Simo Vainikka (vas.), Kari Mäkelä (2.vas.), Antti Muuri (oik.) sekä Asko Laurila (3.oik.).

K-Citymarket Jyväskylä Palokan kauppias Pekka Kukkonen joukkoineen (oik.) otti banderollin vastaan Keski-Suomen Leipomoyhdistyksen edustajilta (vas.). Kuvan otti yhdistyksen pj Jari Elonen.

Pohjois-Pohjanmaan yhdistyksen banderollin sai K-Citymarket Oulu Rusko. Yhdistyksen edustajista takarivissä pj Helmi Tyykiluoto (vas.), Iita Tyykiluoto ja Ali Turpeinen sekä Marika Kants. Juho Meriläinen oli mukana mutta puuttuu kuvasta. Kuvan otti Tiina Räinä.

Satakunnan yhdistyksen banderollin luovuttivat K-Citymarket Pori Puuvillalle pj Petri Laaksonen (oik.) ja Jari Mäkilä (vas.). Vastaanottajina kauppias Jaakko Kauppinen, Katja Lindström ja Laura Rantala.

kallisten, alueellisten ja valtakunnallisten leipomotuotteiden saatavuus. On tärkeää, että tuotteet on valmistettu Suomessa. Valinnassa huomioidaan myös sesonkien ja erityisruokavalioiden huomioiminen, leipäosaston yleisvaikutelma, siisteys ja järjestys, tuotteiden esillepano, osaston omaleimaisuus sekä henkilöstön asiantuntemus ja palvelualttius.

Vuoden Leipäkaupan valinnassa ovat joka toinen vuosi mukana hypermarketit ja tavaratalot, joka toinen vuosi pienemmät päivittäistavarakaupat. Vuoden 2021 Leipäkaupaksi valittiin tamperelainen K-Supermarket Westeri pienempien päivittäistavarakauppojen sarjassa.

LEIPURINSTORE.COM

LEIPURIN.COM LEIPURI 7 / 2021

v KOTILEIPOMO HÄMÄLÄINEN v

Kotileipomo Hämäläisen neljän leipomon voimanponnistus

Kotileipomo Hämäläisen sämpyläpussissa mainitaan, että leipomo on ollut toiminnassa jo vuodesta 1926.

Ostaja ja myyjät Vöyrinpojan ovella eli Jukka Hämäläinen (vas.) sekä Rita ja Anders Bondén.

Viime vuoden joulukuussa tehdyssä yrityskaupassa Kotileipomo Hämäläinen Oy:n Jukka ja Jani Hämäläinen ostivat Rita ja Anders Bondénin omistamalta Oy Ecce-Re Ab:ltä Vöyrinpoika Oy:n leipomot sekä yhden Vöyrinpoika Cafe Oy:n kahvilan. Neljän leipomon ja kolmen kahvilan toimintojen yhteensovittamista on nyt tehty kohta vuoden verran ja ihan hyvältä näyttää. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

ukavasti menee, vaikka onhan tässä ollut tekemistä, toteaa Jukka Hämäläinen, joka on kummankin yrityksen eli siis Kotileipomo Hämäläinen Oy:n sekä Vöyrinpoika Oy:n toimitusjohtaja. Viime kuukausina hänen aikansa on kulunut enimmäkseen Vöyrinpojan pääleipomossa Vöyrillä, tutustumassa sen tuotantoon, tuotteisiin, työntekijöihin ja kiinteistöihin. Toki silloin tällöin on pitä-

LEIPURI 7 / 2021

nyt käydä myös Kotileipomo Hämäläisen Mustasaaressa sijaitsevassa leipomossa, jossa Jani Hämäläinen vastaa tuotannosta. Veljekset omistavat leipomoyritykset yhdessä. Jukka ja Jani Hämäläinen edustavat kohta 95 vuotta täyttävän perheyrityksen neljättä sukupolvea ja ovat olleet sen yrittäjinä vuodesta 2000, eli jo 21 vuoden ajan. Nyt Kotileipomo Hämäläisessä on mukana jo myös viidettä polvea eli Jukan

lapset Amanda, 24, ja Petteri, 21. Molemmat ovat kaupallisen alan opiskelijoita ja osallistuvat leipomoyrityksen töihin, kun opiskeluiltaan ehtivät. - Amanda tekee töitä enemmänkin digipuolella esimerkiksi tilausjärjestelmämme kanssa sekä markkinoinnissa. Petteri puolestaan auttaa pakkaamossa ja kuljetuksissa, kertoo Jukka ja lisää tyytyväisenä, että nuoremmasta polvesta on jo iso apu monessa asiassa leipomoyrityksessä. Asiat Kotileipomo Hämäläisessä ovat hyvässä järjestyksessä ja toiminta on sujunut tasaiseen tahtiin jo monta vuotta. Korona kyllä koetteli, koska yrityksellä on omia kahvila-myymälöitä ja kauppojen lisäksi sille tärkeitä asiakkaita ovat alueen hotellit, ravintolat ja erilaiset ammattikeittiöt. - Takaraivossa kuitenkin iti ajatus, että jotakin uutta haastetta voisi ottaa, Jukka naurahtaa, mutta ei paljasta, tarkoittiko

v KOTILEIPOMO HÄMÄLÄINEN v

tämä ajatus alun perin toisen leipomoyrityksen ostamista. Ajatus sopi Rita ja Anders Bondénille, jotka jo hyvän aikaa sitten olivat päättäneet leipomoyrityksensä myymisestä sopivalle jatkajalle. Heidän perheensä nuorempi polvi oli löytänyt uransa muista ammateista, eli jatkajaa ei sitä kautta ollut. Kauppoja ryhdyttiin hieromaan nyt tosissaan. Vöyri-Maksamaalla sijaitseva Oy Ecce-Re Ab on alun perin Rita Bondénin vanhempien yritys, perustettu vuonna 1962 ja ollut Bondénien hoidossa vuodesta 1982. Yrityskokonaisuuteen kuului kaikkiaan kolme leipomoa ja kolme kahvilaa. Leipomo tunnettiin Oy Ecce-Re Ab -nimeään paremmin tytäryhtiö Vöyrinpoika Oy nimestä, joka on käytössä myös tuotebrändinä. - Olihan tuosta leipomokaupasta puhuttu jo joskus aikaisemminkin, mutta silloin se ei vielä ottanut tuulta siipiensä alle, Jukka toteaa. Nyt asia vietiin kuitenkin loppuun asti, vaikka toki Kotileipomo Hämäläisen yrittäjät harkitsivat kauppaa tarkasti etukäteen. Kyseessä oli kuitenkin iso asia heidän tulevaisuutensa kannalta.

Kotileipomon kondiittori Kim Håkans päällysti tilaukseen meneviä kakkuja.

Neljä leipomoa ja kolme kahvilaa Kaupan myötä Jukka ja Jani Hämäläisen omistukseen siirtyi kolme Vöyrinpoika Oy:n leipomoa sekä yksi Vaasassa toimiva kahvila, joka kuului Oy Ecc-Re Ab:n toiseen tytäryhtiöön Vöyrinpoika Cafe Oy:öön. Kaupan jälkeen Bondéneille jäi vielä kaksi kahvilaa. Jukka ja Jani Hämäläinen eivät sulauttaneet leipomoita yhdeksi yritykseksi, vaan ne toimivat edelleen omina itsenäisinä yrityksinään. Vöyrinpoika Oy:öön kuuluvat Bondéneilta ostetut leipomot Vöyrissä, Uudessakaarlepyyssä sekä Vaasan Prismassa. Kauppaan kuulunut kahvila Göranin Konditoria-Cafe siirtyi Kotileipomo Hämäläinen Oy:öön, jolla ennestään oli kaksi kahvilaa sekä yksi leipomo. - Leipomoita meillä on nyt siis yhteensä neljä ja kahviloita kolme. Lisäksi Kotileipomon yhteydessä Mustasaaressa toimii oma leipomomyymälä. Mainio yhteensattuma oli, että ostajalla ja myyjällä oli sama perustamispäivä, vaikkakin eri vuosi. Kotileipomo Hämäläinen on perustettu 15.12.1926 ja Oy Ecce-Re Ab puolestaan 15.12.1962. - Halusin, että kauppakirja allekirjoitetaan juuri tuona päivänä ja niin tehtiinkin.

Kotileipomon konditoriassa täytetyt croissantit ovat menossa kahviloihin.

Jukka Luoma (edessä) ja Kimmo Leppäalho tekivät wienermunkkeja Kotileipomo Hämäläisen tuotannossa.

Nimet pantiin paperiin 15.12.2020, Jukka kertoo. Hän toteaa, että elleivät myyjinä olisi olleet Bondénit, hän tuskin olisi tehnyt tätä kauppaa. Mutta pitkäaikainen tuttavuus etenkin Anders Bondénin kanssa siivitti myönteistä päätöstä. - Tunnemme toisemme pitkältä ajalta ja Anders on toiminut mentorinani koko leipomoyrittäjyyteni ajan. Hän on neuvonut ja auttanut monessa asiassa etenkin silloin, kun ryhdyimme leipomoyrittäjiksi nuorina ja ’vihreinä’ veljeni kanssa. Sopimukseen kuului, että Anders ja

Rita toimivat alussa konsultteina, jotka auttavat Vöyrinpojan uusien omistajien ”sisäänajoa”. Jukan mukaan tämä järjestely on ollut kullan arvoinen ja säästänyt häneltä rutkasti aikaa ja vaivaa. - Olen saanut ja saan edelleenkin aina tarvittaessa Bondéneilta apua lukuisissa Vöyrinpoikaa koskevissa asioissa. Hehän tietävät ja tuntevat yrityksen kuin omat taskunsa. Anders pyörähtää paikalle helposti, koska asuu niin lähellä leipomoa. Nytkin, kun käymme jutunteon yhteydessä tutustumassa Vöyrinpojan leipomoon, Rita ja Anders Bondén saapuvat LEIPURI 7 / 2021

v KOTILEIPOMO HÄMÄLÄINEN v

paikalle Jukan ’hälyttäminä’. - Meillä on tahtotila, että leipomo jatkuu ja menestyy, he perustelevat auttamishaluaan. Anders Bondén kuittaa auttamiset ’pikkujutuiksi’, vaikka esimerkiksi edellisenä päivänä oli viettänyt leipomolla pitkiä aikoja korjauksia tehneen putkimiehen kanssa. - Kaivoin varastosta myös leipomon piirustukset Jukalle korjauksen jatkoa ajatellen. Hän tuskin olisi niitä löytänyt mistään itse. Jukka nyökyttelee. Juuri tällaisista pieniltä tuntuvista asioista on kyse. Ne voivat kuitenkin viedä yrittäjän kallista aikaa, jos kaiken joutuu itse selvittelemään. Andersin ja Ritan elämä on rauhoittunut yrityskaupan jälkeen. Nyt on aikaa esimerkiksi puutarhatöille, mökkeilylle ja lapsenlapsille. Edelleenkin heitä kuitenkin sitoo kaksi Vaasassa toimivaa kahvilaa, joita ei sisällytetty kauppaan. Ostajaa kahviloille etsitään, jotta eläkepäivistä päästäisiin vihdoinkin nauttimaan kunnolla. Mainittakoon, että Anders Bondén toimi vuosikausia myös Leipuriliiton luottamustehtävissä, muun muassa hallituksen puheenjohtajana ja valtuuskunnan puheenjohtajana. Hänen panoksensa leipomoiden yhteisen hyvän eteen on ollut mittava, ja hän on monille liiton jäsenille tuttu kasvo. Anders jäi pois Leipuriliiton luottamustehtävistä vuonna 2018, joten tämäkään vastuu ei enää rasita harteita.

Myynti virkistynyt Hämäläisen veljesten tekemä yrityskauppa oli rohkea ja hieman tavallisuudesta poikkeava siinä mielessä, että pienempi osti isomman. Kotileipomon liikevaihto oli viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa, Vöyrinpojan 2,2 miljoonaa. - Viime vuosi oli koronan takia haastavampi, sillä myynti väheni, sekä omissa kahvila-myymälöissä, että horeca-sektorille. Ajattelin kuitenkin silloin, kuten monesti muulloinkin, että ongelma on mahdollisuus ja lähdin liikkeelle myymään Kotileipomon tuotteita vähittäiskauppoihin entistä laajemmalle alueelle. Sen ansiosta pääsimmekin mukavasti sisään uusiin kauppoihin, Jukka Hämäläinen kertoo. Nuo kaupat jäivät asiakkaiksi ja elpymistä on tapahtunut myynnissä muutoinkin etenkin viimeisten kuukausien aikana. Myynti onkin viime vuodesta noussut

LEIPURI 7 / 2021

keitto. Olympiakatu 15:n toimipiste sekä (uusi) Göranin Konditoria-Cafe Rewell Centerissä ovat nimensä mukaisesti kahvila-myymälöitä. - Kaikki kahvilamme ovat vähän erilaisia eli kaikissa on omat ’juttunsa’, Jukka Hämäläinen toteaa ja jatkaa, että Göranin Konditoriaan on jo suunniteltu pientä raikastavaa kasvojenkohotusta. Sen ilme ja kalusteet ovat palvelleet jo varsin monta vuotta.

Muutokset harkitaan tarkasti

Jukka Hämäläinen esittelee yhtä Kotileipomo Hämäläisen ’kivijalkatuotetta’ eli Kotihapanlimppua.

ja tänä vuonna päästäneen jopa hieman viime vuotta parempiin lukemiin. Aikaisemmin Kotileipomon myynti keskittyi Vaasaan ja Mustasaareen, mutta nyt tuotteita menee muihinkin lähialueen kuntiin leipomosta noin kuudenkymmenen kilometrin säteellä. Vöyrinpojan tuotteita on mennyt etupäässä vähittäiskauppoihin ja omiin kahviloihin, joten sen myynti ei vähentynyt koronan vuoksi yhtä voimakkaasti. Myyntialue ulottuu leipomosta noin sadan kilometrin säteelle. Neljän työntekijän voimin toimiva Sandbergin leipomo puolestaan leipoo tuotteita Uusikaarlepyy-Pietarsaari-alueelle ja jonkin verran se tekee myös ns. sisäisiä tuotteita. Leipomo toimii Jukka Hämäläisen mukaan varsin itsenäisesti, ja on tärkeä osa uutta leipomokokonaisuutta. Vaasan Prismassa toimiva Vöyrinpojan myymäläleipomo on oma lukunsa. Se toimii kaupan tahdissa eli seitsemänä päivänä viikossa. Tuotteita leivotaan itse, ja tämän lisäksi niitä myös paistetaan omista leipomoista tulevista raakapakasteista. Eniten myydään ruokaleipää, mutta kappalemääräisesti suurin tuote on munkkipossu. Myymäleipomo työllistää neljä leipuria. Kotileipomo Hämäläisen kahvila-myymälät toimivat kaikki Vaasan keskustassa. Hovioikeidenpuistikko 13:ssa on tarjolla kahvilaherkkujen ohella myös päivän

Ensi vaiheessa mitään isompia muutoksia ei tehty kummassakaan yrityksessä. Jukka Hämäläinen toteaa, että hän halusi ensin tunnustella ja ’haistella’ missä mennään ja päättää mahdollisista muutoksista vasta kunnollisen harkinnan jälkeen. Se on käynyt selväksi, että Vöyrinpojan leipomossa on runsaasti investointitarpeita niin kiinteistössä kuin koneissa ja laitteissakin. - Olenkin ryhtynyt heti tuumasta toimeen ja keskusteluja on jo käyty koneja laitefirmojen edustajien kanssa. Vielä mahtuu mukaan tarjoamaan, jos joku on kiinnostunut. Tarkoitus on hankkia sekä uutta että käytettyä, vinkkaa Jukka Hämäläinen. Yrityskaupan myötä kummankin leipomon tuotteet ja valikoima pysyivät ennallaan. Vöyrinpojassa uusi omistaja ei siis kajonnut resepteihin. Tuotteet leipoo sama henkilökunta samoilla resepteillä kuin tähänkin asti, mutta siitä huolimatta muutama asiakas on ollut huomaavinaan eroja joidenkin tuotteiden maussa. - Jotkut ovat valittaneet, ja toiset taas pitäneet niitä parempina. Vähän ristiriitaista ja vaikea sanoa mistä johtuu; vierastetaanko uutta yrittäjää, Jukka miettii. Anders Bondén huomauttaa, että kyse voi olla myös laadunvalvonnasta. Sillä on suuri merkitys. Vaikka tekijät ja reseptit ovat samoja, on jonkun valvottava koko ajan, että laatu pysyy kohdallaan. Ei tarvita kuin vähän huolimattomuutta tai poikkeamaa siitä, miten on tehty aikaisemmin, niin se näkyy tuotteiden laadussa.

Päätuotteina ruokaleivät Sekä Kotileipomon että Vöyrinpojan tärkein ja suurin tuoteryhmä ovat ruokaleivät. Kahvileipää tehdään seuravaksi eniten ja konditoriapuoli on pienin. Kon-

v KOTILEIPOMO HÄMÄLÄINEN v

Onni Komsi (oik.) ja Jan-Erik Nordstedt ovat Vöyrinpojan pitkäaikaisia työntekijöitä.

Vöyrinpojan leipomoon vastikään töihin tullut kreikkalainen Ioannis Alakiozoglou seuraa, kuinka Oksana Stetsenko ja Jan-Erik Nordstedt tekevät suomalaisia kampaviinereitä.

ditoriatuotteita kuitenkin tehdään sekä Vöyrillä että Mustasaaressa. - Ruokaleivissä teemme niitä tuotteita, joita olemme tehneet pitkään eli esimerkiksi Kotileipomossa Kotihapanlimppua ja Ruissekaleipää. Samoin Vöyrinpojassa leivotaan edelleen sen suosittua nimikkoleipää Vöyrinpoikaa, joka on ruisvoittoinen hieman makea reikäleipä. Tällaiset tuotteet muodostavat valikoiman tukipylväät, toteaa Jukka Hämäläinen, jonka mukaan rinnalle tuodaan kuitenkin koko ajan myös uusia tuotteita ajan hengessä. Esimerkiksi kauran suosio näkyy nyt leipäpuolella. Koska tuotteita toimitetaan sekä Vöyrinpojasta että Kotileipomosta niin ammattikeittiöihin kuin muualle horeca-sektorille sekä kahviloihin ja kauppoihin, on leipominen aloitettava aikaisin, jotta tuotteet saadaan asiakkaille ajoissa. Kotileipomossa leivotaan arkisin eli viitenä päivänä viikossa, Vöyrinpojassa kuutena päivänä eli myös lauantaisin. Se tuo synergiaetua, koska lauantain täydennykset voidaan tehdä Vöyrissä myös Kotileipomon kahviloihin. - Yötyötä tehdään paljon, leipominen aloitetaan puolenyön jälkeen, Jukka toteaa. Kuljetusaikataulut leipomoilla ovat kuitenkin hieman erilaiset. Kotileipomosta tuotteet lähtevät liikkeelle jo kuuden maissa, sillä horeca-asiakkaat ja omat kahvilat tarvitsevat tuoreet tuotteet heti aamusta. Sen sijaan kauppoihin kuljetukset lähtevät hieman myöhemmin. Uunituoreet leivät ja pullat viedään perille aamupäivän aikana. Kuljetuksesta huolehtivat leipomoiden omat autot, joista osassa kulkee kummankin leipomon tuotteita. Samoja asiakkaita on paljon, joten jonkin verran kuljetuksia on yhdistetty ja saatu näin synergiaetuja. Jatkossa mietitään, miten kuljetuksia voisi rationalisoida edelleen, jotta kustannuksia siinä kohdassa säästyisi.

Merkittävä työllistäjä

Göranin Konditoria on suosittu kahvittelupaikka Vaasan keskustan Rewell-Centerissä. Kahvilasta vastaa Jenny Heikkinen (etualalla vas.).

Vöyrinpoika Oy:n ja Göranin Konditorian henkilökunta siirtyi kaupan myötä uuden omistajan palvelukseen entisillä ehdoilla. Yhteensä Kotileipomo Hämäläinen Oy ja Vöyrinpoika Oy kahviloineen työllistävät 37 kokoaikaista työntekijää, joista valtaosan (31) leipomoissa. Lisäksi on iso joukko tuntityöläisiä. Yhteismäärä nousee hyvinkin viiteenkymmeneen eli LEIPURI 7 / 2021

v KOTILEIPOMO HÄMÄLÄINEN v

yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä. Jukka Hämäläisen mukaan uusissa nimissä on ollut opettelemista. - Kotileipomon työntekijät tunnen hyvin, mutta Vöyrinpojan henkilökuntaan tutustuin kunnolla vasta tämän vuoden kesällä, jolloin työskentelin siellä tuotannossa päivittäin. Nyt on paljon helpompaa toimia, kun tuntee ihmiset, Jukka Hämäläinen toteaa. Hänen mukaansa Vöyrinpojassa ahkeroi myös paljon maahanmuuttajia. - Mielestäni on selvää, että heitä tarvitaan tänne jatkossakin. Kotimaasta ei löydy riittävästi työntekijöitä. Jo nyt on vaikea löytää osaavia leipureita ja kondiittoreita, toteaa Jukka, jonka mukaan heilläkin tulee lähivuosina eläköitymään työntekijöitä, joiden tilalle pitää löytää uusia. - Toivottavasti uusia osaajia löytyy. Valitettavasti Vaasassa ei ole leipomo-konditoria-alan ammatillista koulutusta. Lähimmät koulut ovat Pietarsaaressa ja Seinäjoella.

Vöyrinpojassa työskentelevällä Padinum Smedsillä on alkamassa kakkujen täyttäminen.

Monta rautaa tulessa On selvää, että kahden leipomoyrityksen toimitusjohtajalla on asioita muistettavanaan ja hoidettavanaan vähintäänkin tarpeeksi. - Monesti tuntuu, että aina on väärässä paikassa, eikä siellä missä eniten tarvittaisiin, Jukka naurahtaa. Kahden leipomon välillä, siis Mustasaaren ja Vöyrin, on matkaa noin kaksikymmentä viisi kilometriä eli onneksi varsin kohtuullisesti. Sandbergin leipomoon on kaksi kertaa pidempi matka, mutta siellä onneksi tarvitsee käydä harvemmin. Jokainen yrittäjä tietää sen, että harvoin asiat menevät ’niin kuin Strömsössä’. Yllätyksiä tulee koko ajan: laiterikkoja, tietokoneongelmia, työntekijät sairastuvat, toimitukset takkuavat, asiakkaat antavat palautetta ja niin edelleen. Mitä enemmän on henkilökuntaa, kiinteistöjä ja laitteita sitä todennäköisemmin kaikenlaista tapahtuu. Ratkaisut ongelmiin on kuitenkin löydettävä nopeasti ja usein pantava myös itsensä likoon. Yrittäjä ei laske tunteja. Mukavalta Jukasta tuntuu se, että Vöyrinpojan myötä päästiin mukaan Hyvä Konditoria- ketjuun, jossa vaalitaan perinteistä kahvilakulttuuria ja käsityötaitoa. Ensimmäinen kokoontuminen leipuri-kondiittorikollegojen kanssa oli jo merkitty kalenteriin. Luvassa oli tavara-

LEIPURI 7 / 2021

Hannele Eriksson hoitaa Kotileipomo Hämäläisen konttorin, tilaukset ja leipomomyymälän.

Valmiiksi pakatut salaatit olivat menossa Kotileipomo Hämäläisen kahvilaan.

toimittajan tarjoamaa koulutusta uutuustuotteista ja mukava yhdessäoloa. - On kiva mennä, nähdä kollegoja pitkästä aikaa ja saada uusia ideoita. Tulee päivitettyä omia ajatuksia, kun kuulee, mitä muut tekevät. Verkostoituminen on hyvä asia. Oma verkostonsa on myös Vaasan piirin leipomoyhdistys, johon Kotileipomo ja Vöyrinpoika kuuluvat. Sen ensi vuoden yhteinen ponnistus tulee olemaan Leipuripäivien järjestäminen Vaasassa 12.-14. elokuuta puheenjohtaja Andreas Knipin johdolla.

Kaiken kaikkiaan kiireenkin keskellä Jukka Hämäläinen sanoo olevansa tyytyväinen, että yrityskaupat tehtiin. Ainakin ulkopuolisen silmin hän tuntuu olevan kotonaan siinä, että saa järjestellä asioita, etsiä synergioita ja panna asioita leipomoissa kuntoon. Langat pysyvät käsissä. Arvokasta on myös ajattelu, että työpaikat säilyvät seutukunnalla, eikä leipomohallien ovia panna kylmästi kiinni noin vain. Toivotamme molemmille yrityksille onnea ja menestystä!

Kokemusta yhteensä 230 vuotta

Jokainen uusi alku on jatkoa jostain. Heinon Tukun tarina jatkuu nyt rinta rinnan Valion kanssa. Tuomme yhteen vankan kokemuksemme kirjoittaaksemme historiaan seuraavan luvun, jossa rakennamme yhdessä Suomen kunnianhimoisinta tukkukauppaa hyvän ruoan ammattilaisille.

LEIPURI 7 / 2021

v KOKOUKSET v

Leipuriliiton hallinto Leipurin Oy:n vieraana

Isäntäväkeä ja vieraat yhteiskuvassa Leipurin Oy:n Baking Centerissä. Isännistä Johan Zilliacus kuvassa kolmas vasemmalta, hieman vieraiden takana. Oikeassa reunassa Kimmo Virtanen, Thomas Silfverberg sekä Taija Felt.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Leipuriliiton hallituksen ja valtuuskunnan perinteinen yhteiskokous pidettiin Leipurin Oy:n tiloissa Vantaan Viinikkalassa 14.9.2021. Vieraille esiteltiin ja maistatettiin myös viimeisimpiä uutuuksia Leipurin Oy:n tuotevalikoimasta yhtiön koeleipomossa.

LEIPURI 7 / 2021

itkästä aikaa voitiin kokoontua kasvokkain ja se oli saanut hallituksen ja valtuuskunnan jäsenet mukavasti liikkeelle, vaikka aivan kaikki eivät ehtineetkään mukaan syksyn yhteiskokoukseen. Varmasti myös mielenkiintoinen kohde eli Leipurin Oy houkutteli. Vierailua isännöivät yhtiön myyntijohtaja Taija Felt sekä varatoimitusjohtaja Johan Zilliacus. Myös Leipurin Oy:n toimitusjohtaja Heli Arantola kävi toivottamassa vieraat tervetulleiksi. Suurimman osan kello kymmeneltä alkaneesta ohjelmasta haukkasi Leipuriliiton hallituksen ja valtuuskunnan kokous, jonka keskeytti vain lyhyt lounas puolilta päivin. Sen jälkeen oli vuorossa Leipurin Oy:n suunnittelema ohjelma, jossa tutustuttiin mm. yhtiön tiloissa toimivaan kahvipaahtimoon sekä koe-

leipomon eli Baking Centerin uusimpiin tuotteisiin. Taija Felt kertoi vieraille, että vaikeasta viime vuodesta on nyt alkanut nousu ja kuluva vuosi on mennyt eteenpäin jo hyvällä vauhdilla. Perinteitä on, sillä Leipurin Oy on iältään jo 104-vuotias, mutta kuitenkin vireä ja uudistunut ripeästi viime aikoina. Myös uutta väkeä ja samalla uuttaa voimaa ja uusia ideoita on tullut taloon. Yksinomaan viimeisen vuoden aikana on aloittanut uusi toimitusjohtaja, henkilöstöjohtaja, neljä traineeta ja myös konemyyntiin on saatu vahvistusta. - Leipomobisnes on edelleenkin ydinalueemme, mutta pyrimme kasvamaan myös muussa elintarviketeollisuudessa, Felt totesi. Lisäksi bisnekseen kuuluvat Food Service-sektori eli kahvilapuoli sekä jäätelö.

v KOKOUKSET v

Yksilöllisiä kahvisekoituksia Leipurin Oy:n tiloissa toimii nyt myös pieni kahvipaahtimo, johon vieraat pääsivät tutustumaan. Siellä paahdetaan kaikki kahvilaketju Robert’s Coffeessa tarjoiltava kahvi. Kahviloita on tällä ketjulla Suomessa kuutisenkymmentä ja maailmalla saman verran lisää. Myös kahvilaketjun teet lähtevät tätä samasta varastosta. - Paahtimo valmistui tänne viime vuoden kesäkuussa. Robert Paulig menehtyi heinäkuussa, mutta ehti vielä tehdä kahvisekoituksen, joka on nyt käytössä ketjun kahviloissa, kertoo Jani Huttunen food service ja retail-myynnistä. Paahtimon kaikki koneet ovat Robert Pauligin suunnittelemia. Paahtimomestari Timo Virtasen mukaan erilaisia sekoituksia tehdään paahtimossa noin kolmeakymmentä erilaista. Oman sekoituksensa paahtimomestari on luonut myös Leipurin Oy:lle, nimeltään Leipurin Aromikas. Se on neljän kahvipavun pehmeä yhdistelmä. Isojen paahtimoiden kahveihin verrattuna neljä papua on Virtasen mukaan pieni määrä, mutta mittaluokkakin on täällä aivan erilainen. Isojen paahtimoiden kahvien laatu on saatava pysymään samanlaisena vuodesta toiseen siitä huolimatta, millaiset sadot maailmalla kypsyvät ja millaista raaka-ainetta saadaan. Siinä auttaa isompi määrä erilaisia papuja. Jani Huttunen ja Timo Virtanen mainitsivat leipurivieraille myös oman kahvisekoituksen teettämisen mahdollisuudesta. - Sitä voidaan tarjoilla omassa kahvilassa ja myydä myös ulos yksilöllisissä pakkauksissa, he vinkkasivat. Kahvin ohella Leipurin Oy hankkii maailmalta paljon muita raaka-aineita, joita se myy suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Leipomomyynnin puolelta Thomas Silfverberg arveli, että ensi vuosi tulee olemaan raaka-ainemarkkinoiden kannalta varsin haastava. Epävarmuutta aiheuttavat esimerkiksi kuljetuskustannukset, joita on tällä hetkellä vaikea arvioida tarkasti. Satovaihtelutkin ovat arkipäivää, mutta sitä isompi ongelma saattavat olla erilaiset paniikinlietsojat, jotka aiheuttavat raaka-aineiden

Pari tuotetta herkullisesta konditoriatuotevitriinistä. Vasemmalla Mustikkajugurttikakku, jossa on jugurttikakkupohja, Delifruit Mustikkatäyte, Schokobella white-suklaatäyte ja puffattu riisi, valmiista jauheesta tehty jugurttimousse ja pinnalla kylmähyytelö Decorgel White. Neliskulmainen kakku on Paahdettu valkosuklaakakku, jossa on Suklaakakkupohja, Mousse paahdetusta valkosuklaasta ja pinnalla kylmähyytelö Decorgel Chocolate.

Kimmo Virtanen leikkaa Petri Kivinevalle artesaanileipää, joka oli kahteen juureen leivottu. Reseptissä oli sekä leipomoiden käyttämää perinteistä ruistaikinajuurta, että hiivatonta vehnätaikinajuurta. Leivontaprosessissa todella pitkä taikinalepo sekä yliyön nostatus viileässä, eli kaikki olennaisesti makuun ja aromiin vaikuttavat elementit.

Sofia Ratinen(keskellä) ja Tarja Sjöfelt olivat valmistaneet aivan uudenlaisia proteiinipatukoita Gold and Greenin uudesta kaura-härkäpapurakeesta. Jari Elonen tarkastelee mielenkiinnolla.

LEIPURI 7 / 2021

v KOKOUKSET v

hamstrausilmiön. Toivottavasti tältä vältytään,, mutta on hyvä kuitenkin tiedostaa tilanne ja tarkkailla sitä.

Leipomo- ja konditoriaherkkuja Koeleipomossa olivat panneet parastaan konsultit Tarja Sjöfelt ja Kimmo Virtanen sekä koeleipomon harjoittelija Sofia Ratinen. Vitriini oli täynnä makeita herkkuja ja leipähylly pullisteli houkuttelevia leipiä ja sämpylöitä. Tuotevalikoimassa näkyivät trendit, joita ovat mm. uudet kasviperäiset ratkaisut, aidot luonnolliset raaka-aineet sekä artesaanityyli, joka on edelleen voimissaan. Kimmo Virtasen mukaan artesaanileivän idea on tuottaa asiakkaalle jokin erityinen kokemus. Silloin myös leivässä on oltava jotakin erityistä, jopa liioiteltua. Yksi keino on hapattaminen, ja raskitus onkin tällä hetkellä suosittua ruislevän lisäksi myös vaaleassa ruokaleivässä. Tähän löytyy avuksi hapatteita niin kuivattuina kuin nestemäisinäkin kuten myös laitepuolella erityisiä raskiasemia. Yhtään hullumpi idea ei Virtasen mukaan ole käyttää leipään sekä perinteistä ruisraskia että vehnäraskia. Gluteenittomalla puolella uusinta uutta oli Ireksin kehittämästä miksistä leivottu gluteeniton kauraleipä, joka oli viipaloituna kostean mehevä ja runsasrakenteinen, ei lainkaan kuiva. – Kehitys menee kovaa eteenpäin, totesi Virtanen. Tarja Sjöfelt puolestaan esitteli uusimpia vegaanisia vaihtoehtoja, kuten valmista vegaanista kakkumixiä, josta voi tehdä vaikkapa omenapiirakan tai puolukkapiirakan. Taikinaan hän oli lisännyt myös kuitupitoista idätettyä kauraa. Ihan uusinta uutta oli Gold and Greenin eli nyhtökauran valmistajan uusi ’korvike’ eli kaurasta ja härkäpavusta valmistettu rae. Se on proteiinilisä, jota voidaan käyttää sekä suolaisissa että makeissa tuotteissa. Suolaisissa se sopii liotettuna esimerkiksi erilaisiin pasteija- tai piirakkatäytteisiin. - Kuivana siitä voi tehdä suklaan avulla uudenlaisen proteiinipatukan: rakeiden sekaan sekoitetaan suklaa, muotoillaan patukoiksi ja kuivatetaan, Tarja Sjöfelt ohjasi. Kaura-härkäpapurae on maultaan neutraali, joten se sopii myös tähän tuotteeseen erinomaisesti.

Leipurin Oy:n tiloissa toimii kahvipaahtimo, jossa paahdetaan myös tämä yhtiön oma kahvisekoitus. Vieraat maistelivat sitä paikan päällä ja saivat siitä maistiaiset myös kotiin vietäväksi.

LEIPURI 7 / 2021

Multivac tuli leipomokonemarkkinoille Pakkauskoneisiin ja materiaaleihin keskittynyt Multivac on laajentanut toimintaansa nyt myös leipomokoneisiin. Tätä osastoa vetää monille tuttu mies Hannes Fahllund.

TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

uonna 2019 saksalainen, pakkauskoneisiin erikoistunut Multivac Group teki yrityskaupat ja osti niin ikään saksalaisen, kaulauskoneita ja -linjoja valmistavan Fritsch Bakery Technologies Gmbh&Co:n. Silloin herättiin myös Multivacin Suomen tytäryhtiössä, jossa toimitusjohtaja Esa Harju päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja perustaa taloon leipomokoneosaston. Sen vetäjäksi palkattiin leipomokoneisiin erikoistunut myyjä Hannes Fahllund, joka oli monelle leipurille tuttu Leipurin Oy:n ja Cortex Oy:n ajoiltaan. Alkuaika uudessa talossa meni Fahllundilta tutustuessa työhön ja tuotteisiin ja sen jälkeen iskikin korona. Kulunut puolitoista vuotta on kuitenkin mennyt hänen mukaansa uudella leipomo-osastolla ihan hyvin, ehkä jopa hieman odotettua paremmin. Toki paremminkin olisi voinut mennä, sillä monella leipomolla investoinnit ovat olleet jäissä koronan talousvaikutusten vuoksi. Kassat ovat ohentuneet monessa paikassa. Hannes Fahllundin omia huomiota ovat, että kauppoihin toimittavilla ’tunneliuunileipomoilla’ on mennyt kohtalaisen hyvin, mutta monella pienellä on ollut vaikeampaa. Kuten tiedetään, korona kuristi erityisesti horeca-markkinoita samoin kuin omien kahviloiden menekkiä ja se iski niihin leipomoyrityksiin, joilla edellämainitut ovat myyntikanavina. Toisaalta myös lukuisia myymäläleipomoita on noussut etenkin pienempien leipomoiden kilpailijoiksi vähittäiskauppasektorilla.

v MULTIVAC v

- Voi olla niinkin, että kun korona-aikana on oltu enemmän kotona, on tehty ’oikeaa’ ruokaa, eikä syöty niin paljon leipää aterioiden sijaan, hän miettii, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että niin kauan kuin on ihmisiä maapallolla, myös leipää leivotaan ja syödään. Se ei tule katoamaan minnekään. Multivacin uusi leipomokoneosasto on saanut Fritschin rinnalle myös muiden valmistajien edustuksia. Listalta löytyy tuttuja nimiä kuten esimerkiksi König ja Sancassiano sekä uusimpina pakkauskoneissa Gasparin Brevetti S.r.l:n halkaisu-, siivutus- ja pakkauskoneet, jotka nekin ovat monille leipureille ennestään tuttuja. - Voimme tarjota leipomolle koneet ja laitteet koko tuotantoprosessiin, ihan kaiken jauhoannostelusta pakkaamiseen, Hannes Fahllund toteaa. - Lisäksi olemme aloittaneet pakkausmateriaalineuvonnan ja siihen liittyvän myynnin elintarviketeollisuuden asiakkaille, painottuen pakkauskoneiden kalvomateriaaleihin. Meillä on kymmenen

asentajan huolto-organisaatio, ja Keravan lisäksi toinen toimipiste Tampereella. Lisäksi on eri puolilla maata huoltoliikkeitä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Vastaava kehitys on alkanut monissa Multivac-konsernin tytäryrityksissä maailmalla. Multivac Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Esa Harju tulee jatkamaan tätä kansainvälistä laajentumista leipomokoneisiin uudessa tehtävässään ensi vuoden alusta. Hänen jälkeensä Multivac Oy:n toimitusjohtajaksi nousee Kimmo Vesterinen Multivacin sisältä.

Öljystä sähköön tai kaasuun Hannes Fahllund kertoo huomanneensa leipomoiden laitehankinnoissa ainakin sellaisen suuntauksen, että ns. sähköistymisen buumi vaikuttaa sielläkin. Samalla tavoin kuin yhä useampi tänä päivänä hankkii tai harkitsee mieluummin hybridiautoa tai sähköautoa eikä polttomoottoriautoa, myös leipomoihin on yhä useammin alettu ostaa sähköllä lämpiäviä uuneja öljyuunien sijaan.

Muutos tässä ajattelussa on ollut todella nopea. Se on tapahtunut viimeisten parin kolmen vuoden aikana. Päästöjen kannalta kaikkein paras eli käytännössä lähes päästötön energiavaihtoehto uuneissa olisi kaasu, joka onkin käytössä monessa leipomossa ja yleistyy edelleen. Sen perustamiskustannukset ovat jonkin verran öljyä ja sähköä korkeammat, sillä ellei kaasuverkkoa ole tarjolla, on perustettava oma kaasuasema. Lisäksi kaasua jonkin verran myös vierastetaan, vaikkakin ihan turhaan. - Mutta tällä hetkellä sähköuunit koetaan houkuttelevimmiksi, sillä ne nähdään päästöttöminä. Lisäksi investointi on esimerkiksi öljyä tai kaasua edullisempi, sillä sähköuunit eivät tarvitse piippua eli läpivientejä kattoon, Fahllund kertoo. Toki sähkön päästöttömyys ei ole ihan niin selvä juttu kuin ehkä ensiajattelemalla tuntuu. Päästöjä syntyy joka tapauksessa, jos sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Paistamisessa syntyy myös paljon lämpöä, joka kaasun ja öljyn osalta menee ’piipusta suoraan harakoille’, ellei sitä oteta talteen. Tätä lämpöä voitaisiin käyttää esimerkiksi kiinteistön lämmittämiseen. Lämmönottojärjestelmä voi olla kannattava, jos uuneja on useampia ja tuotantoa riittävän monta tuntia päivässä. Laskelmat kannattaa tehdä tässä asiassa kuitenkin tarkasti, sillä lämmönottojärjestelmä ei ole ihan halpa investointi, halvimmillaankin hyvinkin noin satatuhatta euroa. Kannattaa myös selvittää, onko mahdollista saada investointitukea tällaiseen hankkeeseen. Energiankulutuksesta puhuttaessa katse kääntyy myös uunin ikään. Mitä vanhempi uuni, sitä ’energiasyöpömpi’ se usein on. Uudet uunit ovat energiatehokkaampia, mutta niissäkin on eroja. Ja on helposti myös niin, että pienempi energiankulutus näkyy uunin korkeampana hankintahintana. - Leipurille kaikkein tärkeintä uunissa on kuitenkin tasainen paistotulos sekä varma toiminta. Ja ymmärrettävää on, että jos talous on tiukalla, muut seikat jäävät hankintatilanteessa helposti kakkoseksi, arvelee Hannes Fahllund.

LEIPURI 7 / 2021

v YMPÄRISTÖ v

Eloselle sähköä tuottava aurinkovoimala on asennettu maa-alueelle aivan leipomon kupeeseen. Paneeleita on huikeat lähes 2300 kappaletta.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elonen Oy Leipomo

Elosella investoitiin aurinkovoimaan tänä kesänä Jämsän Elosen aurinkovoimala käynnistyi syyskuun lopulla. Toimitusjohtaja Jari Elosen mukaan uusiutuvan energian käyttö on vain yksi, joskin näkyvin osa yrityksen laajaa ympäristövastuullisuusteemaa.

eski-Suomen suurimman aurinkovoimalan rakentaminen Jämsään, Elosen leipomolle, aloitettiin tämän vuoden kesällä niin, että voimala oli tarkoitus saada käyttöön jo heinäkuun lopussa. Toisin kuitenkin kävi, sillä maailmanlaajuinen komponenttipula tuli väliin. Paneelit saatiin asennettua kuten pitikin, mutta muuntajia ja sähkökeskuksia ei saatu tehtyä suunnitellussa aikataulussa, koska kaikkia niihin tarvittavia osia ei ollut saatavilla. Jari Elosen mukaan voimala käyn-

nistyi vasta aivan syyskuun lopussa eli pari kuukautta myöhemmin kuin piti. - Toki viivästys hieman harmittaa, mutta toisaalta kyse on kymmenien vuosien investoinnista, jossa parilla kuukaudella ei loppujen lopuksi ole suurta merkitystä, hän toteaa. Uusi aurinkovoimala on oma yrityksensä nimeltään Elosen Voima Oy. Se on yhteisyritys voimalan rakentaneen Solarigo Systems Oy:n kanssa. Kyseessä on suomalainen energiayhtiö, joka tekee yrityksille aurinkosähkövoimaloita avaimet

Paneeleiden äärellä Jari Elonen (2.oik.) ja Rami Virolainen (oik.) Eloselta sekä Antti Koskelainen (vas.) sekä Jukka Muilu Solarigo Systems Oy:stä. Aurinkovoimala on Elosen ja Solarigon yhteisyritys.

LEIPURI 7 / 2021

käteen-periaatteella sekä palvelumallilla Solarigon investoimana. Elosen osalta oli kyse jälkimmäisestä. Elosen aurinkovoimala koostuu huikeasta määrästä aurinkopaneeleja, jotka on asennettu maa-alueelle leipomon kupeeseen. Parhaiten ne voi nähdä ilmasta käsin. Paneeleja on yhteensä lähes 2300 kappaletta ja kooltaan tämä voimala onkin Keski-Suomen suurin. Vuosittain sen on laskettu tuottavan energiaa noin 833 Mwh. Tämä kaikki energia pyritään käyttämään leipomossa, jonka sähkönkulutuksesta saadaan aurinkovoimalla katettua parikymmentä prosenttia. - Emme erikseen ole laskeneet, mihin kaikkeen se tuotannossa riittäisi. Merkittävä osuus sähkönkulutuksestamme sillä kuitenkin on, toteaa Jari Elonen, jonka mukaan etenkin tällä hetkellä, kun sähkön hinta on korkealla, vaikutus tuntuu erityisesti. Jotakin mittaluokkaa antaa se, että voimalan vuodessa tuottamalla sähkömäärällä keittäisi kahvia noin 84 miljoonaa kupillista ja keskimääräisessä sähkösaunassa voisi saunoa yhteen menoon 30 vuotta. Hiilidioksidipäästöjä aurinkovoimalan vuosittainen tuotantomäärä vähentää noin 118 000 kiloa eli noin miljoonan kilometrin autoilun aiheuttaman määrän verran.

Iso investointi On muistettava, että voimalainvestointi oli iso taloudellinen satsaus, jonka tuoma säästö menee aluksi investoinnin maksamiseen. Ihan tarkkaa hintaa ei ole vielä saatu laskettua näin tuoreeltaan, mutta lopullinen summa pyörii 700 000 ja 800 000 euron välissä. Voimalaan saatiin myös 20 prosentin investointituki. - Pääsimme jopa jonkin verran alle budjetin, mikä on oikein hyvä juttu, kertoo Jari Elonen tyytyväisenä. Takaisinmaksuajaksi on laskettu 10,7 vuotta ja voimalan käyttöiäksi on arvioitu 25-30 vuotta. Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa muun muassa se, mikä sähkön hinta tulee olemaan jatkossa ja miten il-

v YMPÄRISTÖ v

mastonmuutos vaikuttaa aurinkosähkön tuotantoon ja toisaalta sähkön tarpeeseen. Parhaassa tapauksessa takaisinmaksuaika saattaa jopa lyhentyä. - Olennaisinta on se, että kaiken sähkön, jonka voimala tuottaa, voisi käyttää itse. Tämä kyllä meillä toteutuu hyvin, korkeintaan kesällä viikonloppuisin voi mahdollisesti sähköä tulla yli oma tarpeen, arvioi Elonen. Mahdollinen ’ylituotanto’ myydään omalle sähköyhtiölle valtakunnan verkkoon, mutta sitä ei voi pitää minkäänlaisena bisneksenä tässä mittakaavassa. - Kunhan akkuteknologia kehittyy ja halpenee, voidaan sähköä varastoida omiin akkuihin ruuhkahuippuja varten. Näin ei kuitenkaan ole vielä tällä hetkellä.

Valon määrä ratkaisee Elosella aurinkovoimalan tuottoa voi seurata leipomon myymälään asennetulta näytöltä. Siitä voi nähdä, että voimala tuottaa sähköä vielä syksylläkin, eikä siihen tarvita kesäisiä hellepäiviä. - Ratkaisevaa on valon määrä, ei lämpötila. Eli aurinkoisena talvipakkaspäivänäkin syntyy mukavasti sähköä. Mutta kyllä senkin huomaa, että kun aurinko paistaa, tuotto paranee merkittävästi. Meillä Suomessa on isona etuna myös pitkä päivä eli suuri valon määrä kesäaikaan, vaikka vastaavasti pimeään vuodenaikaan tuotto on sitten pienempi. Jari Elosen mukaan leipomoyrityksessä on panostettu monenlaisiin vastuullisuustoimiin ja voimakkaasti myös ympäristövastuuseen. Siitä aurinkovoimala on konkreettinen osoitus. Mutta paljon muutakin on tällä alueella jo tehty tai tekeillä. - Meillä on jo lämmön talteenotto käytössä ja meneillään on hanke, jossa tutkimme erilaisten biojakeiden hyväksi käyttämistä. Lisäksi olemme satsanneet pakkausratkaisuihin, joissa on vähennetty muovia ja pakkausmateriaalia yli päänsä. Tutkimme myös uusien, tulevaisuuden pakkausmateriaalien mahdollisuuksia. Elonen kuitenkin huomauttaa, että vaikka muovia pyritäänkin vähentämään pakkauksissa, se on edelleenkin ylivoimainen pakkausmateriaali erityisesti tuotteen säilyvyyden ja siten laadun kannalta. Kokonaan muovista ei varmastikaan voida luopua, mutta tärkeää olisi saada se kiertämään, jotta se ei jäisi rasittamaan luontoa. - Kyllä teollisuus tekee hyvin paljon asioita ympäristökysymyksissä. Toisaalta myös kuluttajilla on vastuu muun muassa kierrättämisessä eli kysymys on koko arvoketjusta pellolta pöytään, ei ainoastaan sen yhdestä osasta. On tärkeää, että jokainen hoitaa oman tonttinsa. Elosella on selvitetty myös muita vaihtoehtoisia energiamuotoja, esimerkiksi maalämpöä. Sen hyödyntäminen voi olla ajankohtaista tulevaisuudessa, jälleen riippuen mm. energian hinnasta. Vielä potentiaalisempi vaihtoehto on aurinkovoimalan laajentaminen. Sitä mahdollisuutta on jo selvitetty eli neuvotteluja sopivasta maa-alueesta käyty Jämsän kaupungin kanssa. Nyt voimala saatiin rakennettua Elosen nykyiselle tontille. Tässä vaiheessa Jari Elonen on tyytyväinen - Ehdottomasti olen tyytyväinen. Tämä on iso investointi, mutta ajan henkeen sopiva. Pääsemme näin vaikuttamaan omalta osaltamme hiilidioksidipäästöihin. Aurinkosähkö on positiivinen asia myös yrityksen imagon kannalta ja sitä kannattaa käyttää hyväksi leipomon markkinoinnissa.

Aurinkopaneelit on asennettu Kakkutalo Gilanin katon etelänpuoleiselle lappeelle.

Kakkutalo Gilanissa munkkeja paistetaan aurinkosähköllä Viime vuoden marraskuussa asennettiin järvenpääläisen Kakkutalo Gilan Oy:n katolle aurinkopaneelit. Niiden tuottama sähkö menee leipomo-konditorian kulutukseen. Yrittäjä Mika Gilan laskee, että investointi maksaa itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elektroway Oy

jatus ympäristöasioista ja esimerkiksi yrityksen pienemmästä hiilijalanjäljestä oli pyörinyt mielessäni pitkään jo ennen tätä, kertoo Mika Gilan. Hän kertoo aloittaneensa leipomo-konditorian jätehuollon uudelleenjärjestämisellä ja harkinneensa myös lämmön talteenottojärjestelmää. Jälkimmäinen osoittautui kuitenkin hintaansa nähden kannattamattomaksi investoinniksi, joten siitä luovuttiin. Sen sijaan Gilan kertoo pyytäneensä tarjouksen aurinkopaneeleista leipomon katolle kuutisen vuotta sitten. Tuolloin hinta pyöri kuitenkin vielä sellaisissa lukemissa, eli 50-60 000 eurossa, että sitä pidettiin liian korkeana. Toinen syy oli se, että ensin piti uusia leipomorakennuksen katto, ennen kuin paneeleita saattoi sinne asentaa. Eli aurinkopaneeliasia jäi silloin odottamaan parempaa hetkeä. Sopiva hetki koitti, kun yrittäjäympyröistä Mika Gilanille tuttu Olli Palvas Elektroway Oy:stä otti yhteyttä ja tarjosi aurinkosähköjärjestelmää Kakkutalo Gilanille. - Nyt oli hinta tullut reilusti alaspäin, noin puoleen siitä, mitä se oli silloin kuutisen vuotta sitten. Lisäksi tähän investointiin sai Business Finlandin tukea, kertoo Gilan, jonka mukaan aurinkosähkö on tällä hetkellä ’kuuma’ aihe ja on paljon pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat sitä niin yrityksille kuin myös kotitalouksille. Niistä voi olla vaikea valita itselle se sopivin. LEIPURI 7 / 2021

v YMPÄRISTÖ v

Kolmannes sähköstä auringolla Kun aurinkopaneeli-investointia aletaan leipomoyritykselle suunnitella ja toteuttaa, on investoinnin mitoituksen lähtökohtana yrityksen vuotuinen sähkönkulutus. Olli Palvaksen mukaan huomioon otetaan sekä kulutuspiikit että tasaisemman kulutuksen ajat, joista kulutuksen keskiarvo lasketaan. Aurinkovoimala mitoitetaan yleensä siten, että noin kolmannes ostosähköstä saadaan katettua sen tuottamalla energialla. Siirtomaksuun ei voi vaikuttaa. Tällä laskelmalla investoinnin takaisinmaksuajaksi arvioidaan 5-8 vuotta. Yrityksiä houkutellaan aurinkosähköinvestointiin myös Business Finlandin myöntämällä tuella, joka kattaa 20 prosenttia investoinnista. Kakkutalo Gilanilla aurinkovoimalan hinnaksi tuli 28 000 euroa. Kun siitä vähennettiin Business Finlandin tuki 5600 euroa, jäi maksettavaksi 22 400 euroa. Nyt, kun aurinkosähkövoimalasta on vajaan vuoden kokemus, Mika Gilan arvioi, että investointi tulee maksettua 5-6 vuodessa. Parhaimpina kesäkuukausina on sähkölasku ollut jopa 500 euroa normaalia pienempi, mutta koko vuodelle tasattuna säästöä laskuun on kertynyt keskimäärin 350 euroa kuukaudessa. Kakkutalon katolle asennettiin 110 paneelia katon eteläpuoleiselle lappeelle. Niiden keskimääräinen vuosituotto on noin 25 000 kWh. Paneelit voidaan asentaa kiinteistön katolle tai seinään tai vaihtoehtoisesti myös maanpinnalla oleviin telineisiin. Aurinkoenergian tuottoon vaikuttaa ilmansuunta, kattokaltevuus sekä puiden tai rakennusten aiheuttama varjostus. Tarvittaessa järjestelmää on mahdollista laajentaa, vaikkapa silloin kun leipomokiinteistöön tehdään laajennus.

Munkit voi paistaa aurinkosähköllä Suomen olosuhteissa on kolme ns. mustaa kuukautta eli marras-, joulu- ja tammikuu, jolloin paneelit eivät juurikaan tuota sähköä. Myöskään yöllä pimeässä sitä ei synny. Mutta heti, kun valoisuus lisääntyy, sähköntuottokin lisääntyy. Eli valoisammat kuukaudet ja ennen kaikkea kesä, paikkaavat pimeiden kuukausien alhaisempaa sähköntuottoa. Pelkkä valo siis riittää, mutta toki, jos aurinko paistaa, se on vielä parempi. - Kyllä sähköntuotto on aurinkoisella ilmalla ainakin meillä vielä huomattavas-

LEIPURI 7 / 2021

Mika Gilan (vas.) arvioi aurinkovoimalan takaisinmaksuajaksi noin kuusi vuotta. Oikealla Olli Palvas.

ti tehokkaampaa, toteaa Mika Gilan, joka seuraa aurinkovoimalan tuottoa tietokoneella olevan seurantaohjelmiston avulla. - Keväällä auringon lisäännyttyä huomasin, että esimerkiksi munkit voi päiväsaikaan paistaa kokonaan aurinkosähköllä. Silloin muu sähkönkulutus on vähäisempää. Se oli aika mukava fiilis. Jos sähköä syntyy yli oman tarpeen, ei sitä ainakaan toistaiseksi pysty varastoimaan, sillä riittävän tehokkaat akut ovat vielä liian kalliita. Ylimääräisen sähkön voi myydä valtakunnanverkkoon, yleensä ns. ’omaan’ sähköyhtiöön, eli siihen, josta ostaa sähkön. Eri sähköyhtiöillä ylijäämäsähkön ostoehdoissa saattaa olla eroja, joten kannattaa tarkistaa millaiset ne ovat. - Kyllä meillä kesäaikaan oli tilanteita, joissa aurinkovoimala tuotti sähköä yli kulutuksemme joskus päiväsaikaan, Mika Gilan kertoo. Hän myy ylijäämäsähkön sähköyhtiölleen, mutta hinta on varsin alhainen ja tällä tuotantomäärällä sen taloudellinen merkitys on vähäinen. Optimaalista olisi, jos kaiken itse tuotetun sähkön pystyisi käyttämään omassa yrityksessä. Aurinkopaneelien käyttöiäksi myyjä on luvannut 30-35 vuotta. Ajan mittaan niiden tuotto hieman heikkenee, mutta Palvas vakuuttaa sen olevan 85 prosenttia vähintään vielä 25 vuoden kuluttua käyttöönotosta. Eli takaisinmaksuaika huomioiden vähintään 25 vuotta voi nauttia vielä ’ilmaisesta’ sähköstä.

’Huoletonta’ energiaa Sinänsä aurinkovoimalan periaate on varsin yksinkertainen. Sen pääkomponen-

tit ovat aurinkopaneelit, niiden kiinnitystelineet sekä invertteri, joka muuttaa paneelien tasajännitteen verkkojännitteeksi. Paneeleita on eri kokoisia ja samalla myös eri tehoisia. Yleensä mitä isompi, sitä tehokkaampi paneeli on. Suoraviivaisesti ei kuitenkaan kannata aina valita isointa vaihtoehtoa, sillä se on myös kalliimpi. Paljon riippuu yrityksen sähkönkulutuksesta ja sen tarpeesta. Vertailulaskelmat kannattaa pyytää paneeleita myyvältä yritykseltä. Paneeleiden lisäksi tarvitaan muutakin, kuten esimerkiksi kaapeleita, kiinnitysjärjestelmiä, seurantaohjelmisto sekä verkkoon kytkemättömissä järjestelmissä lataussäädin. Paneeleja tehdään monessa maassa, Suomessakin on yksi valmistaja ja Olli Palvas arvelee, että markkinoita voisi hyvinkin olla myös useammalle kotimaiselle paneelituottajalle, sillä jatkossa aurinkovoimalla tulee olemaan yhä enemmän käyttäjiä ainakin, jos päästövähennystavoitteista pidetään kiinni. Mika Gilan on tyytyväinen investointiinsa. - Paneelien asentamiseen ja käyttöönottoon meni vajaa kuukausi. Jonkin verran invertteri takkuili alkuvaiheessa, mutta sen jälkeen kaikki on toiminut moitteetta, Mika Gilan toteaa. - Jos jossakin vaiheessa laajennamme tiloja, tulee aurinkosähkö varmasti käyttöön myös niihin eli laajennamme myös aurinkovoimalaa. Voimalan ’käyttö’ on Mika Gilanin mukaan vaivatonta. Hänellä on myös huolenpitosopimus, jonka ansiosta järjestelmän toimittaja seuraa aurinkovoimalaa etänä ja hoitaa ongelmatilanteet. Aurinkosähköjärjestelmä on periaatteessa huoltovapaa, mutta lumisena talvena voi olla hyvä puhdistaa paneeleita lumesta alkukeväästä, jotta valo pääsee niihin paremmin. Syksyllä niiden peitoksi voi kertyä myös lehtiä ja muita roskia. Kannattaa kuitenkin harkita, onko katolle kiipeäminen järkevää eli ottaako putoamisriskin liukkaalle katolle kiivetessä ja siellä hyöriessä. Entä sitten onko aurinkosähköstä ollut hyötyä leipomoyrityksen imagolle? - Jossakin määrin kyllä, mutta kyllä sitä voisi ja kannattaisi nostaa enemmänkin esiin esimeriksi somessa ja markkinoinnissa. Etenkin ympäristöasioihin enemmän ’vihkiytyneet’ ovat antaneet asiasta erittäin positiivista palautetta, toteaa Mika Gilan.

HYVÄT KAULAUSKONEET EDULLISESTI!

LEIPURI 7 / 2021

v YMPÄRISTÖ v

Kuluttaja ostaa mieluummin turhaan kuin maksaa kuljetuksesta Hävikkifoorumi on Kuluttajaliiton hallinnoima kolmevuotinen (2020– 2023) kehittämishanke, joka pyrkii vaikuttaman kotitalouksien ruokahävikkiin. Siinä ovat mukana Luonnonvarakeskus, Motiva, Marttaliitto, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hävikkifoorumia rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. TEKSTI Elina Matikainen

ävikkifoorumissa toteutettiin selvitys, jossa tutkittiin ruokahävikin vähentämiseen liittyvän kuluttajakäyttäytymisen muutoksen esteitä ja ajureita kotona, ruokakaupassa ja ruoan verkkokaupassa. Tavoitteena oli löytää parhaat työkalut, joilla saataisiin aikaa todellisia muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä. Luonnonvarakeskuksen tutkija Inkeri Riipisen mukaan tällaisista keinoista on toistaiseksi vain vähän näyttöä ja niitä tarvittaisiin lisää. Selvityksessä huomattiin, että kuluttajan käyttäytymiseen vaikuttavat niin monet tekijät, että ei ole olemassa vain yhtä kaikille kuluttajille sopivaa hävikin vähentämismenetelmää tai -keinoa. Sellaista siis ei tämänkään selvityksen perusteella voitu esittää. Tuhannen taalan kysymys esimerkiksi on, miten ihmisten arjen rutiineja pystyttäisiin muuttamaan, sillä rutiineilla on erityisen suuri merkitys elintarvikkeiden kulutuksessa. Sekin jo tunnettu tosiasia tuli selvityksessä esiin, että mitä suunnitellumpaa on ruokatalous, sitä vähemmän hävikkiä tulee ostoissa, varastoinnissa, valmistuksessa sekä tarjoilussa ja kulutuksessa. Miten siis saada ihmiset suunnittelemaan ruokaostoksiaan? Ruokakaupalla on tärkeä rooli toimitusketjun ja kuluttajan rajapinnassa. Siellä hävikkiin voivat vaikuttaa esimerkiksi paljousalennukset, jotka johtavat impulssiostoksiin. Sama ’ongelma’ voi olla, jos myy-

LEIPURI 7 / 2021

Keräilyä ja toimitusta ei koeta palveluna, sillä siitä ei olla valmiita maksamaan. Mieluummin ostetaan lisää, jopa tuotteita, joita ei välttämättä tarvita. mälässä on iso valikoima tai myymälä on iso. Molemmat edellä mainitut johtavat helposti tarpeettomiin ruoan impulssiostoksiin. Myös liian iso pakkauskoko voi olla hävikin aiheuttaja. Ruoan verkkokauppaympäristöä selvityksessä tutkinut Marika Poutiainen totesi, että tämä ruoan hankintamuoto on tunnetusti viime aikoina lisääntynyt. Toistaiseksi vain harvat ostavat kuitenkaan kaiken ruuan verkosta. Positiiviseksi tekijäksi ruoan ostamisessa verkosta hän totesi, että se on harkittua ja tavoitteellista. Verkossa tehdään ns. pitäisi-ostoksia ennemmin kuin impulssiostoksia, mikä on hyvä asia hävikin kannalta. Harkintaa lisää se, että ostokset tehdään yleensä omassa rauhassa, ilman lapsia tai muita häiriötekijöitä. Poutiaisen mukaan ruuan verkko-ostamisessa kuluttajat toistavat itseään eli ostavat mielellään samoja brändejä ja pakkauskokoja. Ne ovat hyviksi havaittuja ja ne

myös käytetään. Sen sijaan uusia tuotteita ostetaan vähemmän ja niitä on vaikea löytää. Suurin osa valinnoista tehdään ensimmäiseltä hakutulossivulta. Verkkokauppa voi myös lisätä hävikkiä joissakin tapauksissa. Vaikka verkkokauppa koetan helpoksi ja hyväksi tavaksi hankkia elintarvikkeita, se on tavallaan liian vaivatonta. Koska tuotetta ei ole itse haettu kaupan hyllyltä ja kannettu kotiin, siihen ei synny ’psykologista omistajuutta’ ja se on helpompi heittää myös pois. Tässä kohdassa pitäisi Poutiaisen mukana tuoda esiin enemmän sitä vaivaa, mitä muut näkevät alkutuotannossa, jalostuksessa ja kaupassa sen eteen, että kuluttaja saa tuotteen kotiin kannettuna. Myöskään liian suuri valikoima verkkokaupassa ei ole aina hyväksi, sillä silloin kuluttajalle voi tulla liian suuret odotukset tuotteesta, jonka hän valitsee. Pettymys voikin johtaa hävikkiin. Toki heräteostoksetkin netissä ovat mahdollisia, etenkin jos on istunut pitkään koneen ääressä tekemässä ostoksia ja selaamassa valikoimaa. Väsyneenä ei aina jaksa miettiä loppuun asti. Edelleen Poutiainen mainitsee erään, hävikkiäkin lisäävän asian, joka on monelle suomalaiselle tyypillinen. - Keräilyä ja toimitusta ei koeta palveluna, sillä siitä ei olla valmiita maksamaan. Mieluummin ostetaan lisää, jopa tuotteita, joita ei välttämättä tarvita, kuin että maksettaisiin toimituksesta. Poutiaisen mukaan ratkaisevan tärkeää on, millainen käyttöliittymä ruoan verkkokaupalla on, jotta siinä huomioitaisiin myös mahdollinen hävikki, mutta joka silti mahdollistaisi kuluttajalle helpot ja nopeat ostokset, uutuuksia unohtamatta. Nyt olisi aikaa toimia, kun verkkokaupan volyymi on vielä pientä, mutta jatkossa varmasti kasvavaa. Ruokahävikistä puhutaan tänä päivänä paljon siksi, että sitä tulisi vähentää reippaasti. Suomalaisessa ruokaketjussa hävikki on vuositasolla noin 360 miljoonaa kiloa. Merkittävä osa tästä, hieman yli 100 miljoonaa kiloa eli kolmasosa, syntyy kotitalouksissa. EU-maiden sitoumus puolittaa ruokahävikki koko ruokaketjussa vuoteen 2030 mennessä onkin mittava haaste.

OLETHAN JO SUOMEN LEIPURILIITON JÄSEN? Suomen Leipuriliitto ry toimii suomalaisten leipomoiden ja konditorioiden yhdyssiteenä ja etujen valvojana. Edistämme jäsenyritystemme ammatillisia etuja ja leipomoalan yleisiä toimintaedellytyksiä, suomalaista leipäkulttuuria, leipomoalan arvostusta sekä yhteistoimintaa alalla. Valvomme jäsenten etuja myös työsuhteissa. Julkaisemme maamme ainoaa leipomo- ja konditoria-alan ammattilehteä, Leipuria.

Leipuriliitto on Suomen Yrittäjien toimialajärjestöjäsen ja jäsenistömme saa etuja myös sitä kautta. Ellet ole jo jäsenemme, tervetuloa mukaan! Tarjoamme jäsenillemme: Työsuhdeneuvontaa

- erilaisissa työsuhdekysymyksissä puhelinneuvontaa suoraan Suomen Leipuriliitosta tai Elintarviketeollisuusliiton juristeilta

Jäsentiedotteet (sähköpostitse)

- mm. lainsäädännön muutoksista, palkankorotuksista ja työehtosopimuksiin liittyvistä asioista, leipomoihin tai työnantajiin kohdistuvista muista muutoksista, esim. työnantajamaksuista, liiton koulutustoiminnasta, kilpailuista, matkoista ja kokouksista.

Työehtosopimukset

- Leipuriliitto lähettää jäsenilleen kaikki alaa koskevat työehtosopimukset eli Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen, Elintarviketeollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sekä Elintarvikealan automiesten työehtosopimuksen

Elintarvikelainsäädäntöneuvontaa - Leipuriliitto ja Elintarviketeollisuusliiton asiantuntijat ovat jäsenkunnan käytettävissä myös näissä kysymyksissä

Leipuri-lehti, 8 numeroa vuodessa - jäsenetuna jäsenten omistamiin toimipaikkoihin - lisätilaukset jäsenetuhintaan

Leiko -palvelu

- tuotteiden ravintosisältölaskentaa ja pakkausmerkintöjä varten vain Leipuriliiton jäsenille - maksullinen, mutta edullinen palvelu

Alaan ja ammattiin liittyvää toimintaa - koulutus ja kurssit - opinto- ja messumatkat (mm. IBA ja Südback-messut) - kilpailutoiminta (mm. leipomoalan SM-kilpailut) - ammatillinen näyttely vuosikokoustapahtuman yhteydessä vuosittain, yli 40 näytteilleasettajaa

Paikallisyhdistystoimintaa

- 14 paikallisyhdistystä eri puolilla maata - paikallisyhdistykset järjestävät mm. koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, opintomatkoja, leipätapahtumia jne.

Etuja Suomen Yrittäjissä

- Yrittäjien erilaiset tapahtumat, kuten seminaarit ja koulutukset myös Leipuriliiton jäsenyrityksille sekä henkilöjäsenille - Suomen Yrittäjien laaja palvelupaketti Leipuriliiton yritysjäsenille edulliseen jäsenhintaan

Muita etuja

- alennuksia lämmitys- ja polttoaineista (St1 Oy) sekä työjalkineista (Sievin Jalkine Oy) Lisätietoa jäsenyydestä osoitteessa www.leipuriliitto.fi/jäsenyys/ Jäsenasioita hoitaa Kati Sinda puh. 050 330 5661 tai sähköposti kati.sinda@leipuriliitto.fi

LEIPURI 7 / 2021

v YMPÄRISTÖ v

Vastuullinen ruoantuotanto on tullut jäädäkseen Lantmännen yhtiöiden syyskuussa järjestämän Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman julkistustilaisuuden ohessa järjestettiin Anna Perhon juontama Arvot ja teot -paneelikeskustelu, jossa keskusteltiin rukiista ja siitä, miten puheita vastuullisuudesta saadaan käytäntöön. TEKSTI/KUVA Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

eskustelussa olivat mukana viljelijä Mikko Mäki-Latvala, Liemessä -blogin kirjoittaja ruokavaikuttaja Jenni Häyrinen (85 000 seuraajaa), Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson sekä tutkimustoimisto Inspirans Oy:n toimitusjohtaja, kuluttajatutkimuksen asiantuntija Pirjo Ekman. Kun katsotaan kuluttajan toimintaa ja ostopäätöksiä ohjaavia arvoja tällä hetkellä, panelistien vastauksissa vastuullisuus nousi esiin yhtenäisenä arvona. Thomas Isaksson näkee arvojen muuttuneen vuosien saatossa: ensin oli tärkeintä, että ruoka oli hyvää, terveellistä, maukasta, tuoretta ja sitä oli saatavilla. Näiden jälkeen kotimaisuus ja kotimaiset raaka-aineet nousivat kuluttajien arvoasteikossa tärkeiksi valintoja ohjaaviksi tekijöiksi. Nyt on otettu vielä askel eteenpäin ja vastuullisuus on tärkeää yhä useammalle kuluttajalle: sosiaalisen vastuun ja ilmaston muutokseen vaikuttavien tekijöitä huomioidaan yhä enemmän. Kuluttajatutkimusten kautta kuluttajien käyttäytymistä paljon tutkinut Pirjo Ekman näkee, että ruokakulttuurissa on tapahtunut yksilöllistymistä. Kollektiivisesta ruokakulttuurista on siirrytty yksilölliseen syömiseen, mikä tarkoittaa ruokailutottumusten, tapojen, arvostusten ja valintojen pirstaloitumista. Isoina valintoihin vaikuttavina teemoina hän toteaa tällä hetkellä olevan vastuullisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä helppouden ja nopeuden arvostamisen. - Vastuullisuus on tällä hetkellä kaikkien huulilla, mutta onko kyseessä ohimenevä trendi vai onko se tullut jäädäkseen, kysyi Anna Perho Pirjo Ekmanilta, jonka mukaan trendit ja muotivirtaukset ovat nopeasti ohimeneviä ilmiöitä. - Ihmisten valinnoissa pidempään vaikuttavia tekijöitä ovat pitkäkestoiset isommat kuluttajatrendit, joiden vaikutukset ovat paljon laajempia. Tällaisia ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi sekä yksilöllistyminen. Sitten on globaaleja megatrendejä, jotka ovat suuria muutosvoimia ja jotka etenevät vääjäämättä. Tällaiset megatrendit tulevat vaikuttamaan perustavanlaatuisesti käytökseemme ja toimintaamme, Ekman toteaa. Ilmastonmuutoksen aikaansaama vastuullisuus on tällainen megatrendi, joka tullut jäädäkseen. Pirjo Ekmanin mukaan se on olemassa yhtä kauan kuin ilmastonmuutos meitä koskettaa.

LEIPURI 7 / 2021

Voiko kuluttajaa ohjata vastuullisempiin valintoihin? Jotta kuluttaja voisi tehdä vastuullisia valintoja, on teollisuuden pystyttävä niitä hänelle tarjoamaan. Thomas Isakssonin mielestä vastuullisten tuotteiden tarjoamista helpottaa, kun otetaan haltuun isompia ketjuja ja tehdään niistä läpinäkyviä. Näin kuluttaja ymmärtää, että myös hänellä on vastuu mitä ja miten viljelijä viljelee sekä miten ja millaista ruokaa tuotetaan. - Sosiaalisen median myötä viljelijän työ ja arki tulee varmasti helpommin tutuksi ja nähdyksi myös kuluttajalle, jolle maatalous ja maaseutu ei ole niin tuttua, toteaa Mikko Mäki-Latvala. Mäki-Latvalan mukaan viljelijät ovat halukkaita tekemään muutoksia ja toimimaan vastuullisesti. Tässä kuitenkin monesti tunnutaan unohdettavan, että viljely on tekijälleen liiketoimintaa ja se on viljelijän elinkeino. Hän peräänkuuluttaa viljelijöiden motivoimiskeinoiksi riippumatonta tutkimusta ympäristön hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä sekä isompaa korvausta ympäristöystävällisesti tuotettujen raaka-aineiden tuottamisesta. Ketjussa toimivien ”yksiköiden” välille syntyy helposti jännitteitä, kun jokainen toimii omassa poterossaan eikä yhteistyössä pyritä parantamaan koko ketjun vastuullista toimintaa vaan jokainen yksittäinen toimija tekee omia muutoksia, jos tekee. Jos toimijat eivät koe, että koko ketju on muutoksessa mukana, voi yksittäisenkin toimijan halu kehittää toimintaansa hiipua. Isakssonin mukaan teollisuus ja muu ruokaketju voi toimia ja sen tuleekin toimia vastuullisuuden mahdollistajana, mutta lopullisen valinnan tekee kuluttaja. Esimerkkinä tästä hän käyttää suomalaista palautuspullojärjestelmää, jonka teollisuus ja kauppa ovat mahdollistaneet, mutta kuluttaja loppujen lopuksi tekee valinnan pullojen ja tölkkien kierrättämisestä. Pirjo Ekmanin mielestä kuluttajalle vastuullisen valinnan tekeminen tuleekin tehdä helpoksi. Hänen mukaansa ihmisillä on ajatus, että vastuullisia tekoja tulee tehdä yhdessä ja siinä on roolinsa niin teollisuudella, politiikalla ja yksilöllä. Mikko Mäki-Latvala toivoikin, että kuluttajalle tehtäisi kaupassa helpommaksi löytää vastuullisemmin tuotettu tuote kaupan hyllyltä ja erottaa se sieltä vähemmän vastuullisesti tuotettujen joukosta.

v YMPÄRISTÖUUTISET v

Jenni Häyrisen mielestä yksi keino helpottaa kuluttajan valintoja voisi olla ympäristö- ja ilmastoystävällisyydestä kertova merkki elintarvikepakkauksessa. Hän peräänkuuluttaa viljelijöiden motivoimiskeinoiksi riippumatonta tutkimusta ympäristön hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä sekä isompaa korvausta ympäristöystävällisesti tuotettujen raaka-aineiden tuottamisesta.

Ympäristöuutisia lyhyesti

Vastuullisesta ruoasta vientivaltti

Paneelikeskustelun jälkeen Anna Perho haastatteli vielä Luonnonvarakeskuksen johtaja Anu Kaukovirtaa ja vuorineuvos Reijo Karhista, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin puheenjohtajana. Keskustelussa pohdittiin viljelyn tulevaisuutta suomalaisten näkökulmasta. Panelistien tapaan heidän mielestään vastuullisen ruoantuotannon toteutumiseen vaaditaan koko tuotantoketju. Anna Perhon pyytäessä Reijo Karhista nimeämään yhden asian, joka muuttaisi ruoantuotantoa sekä viljelijän että ilmaston hyödyksi, totesi hän ruokajärjestelmän olevan kokonaisuus. Tässä kokonaisuudessa, tuottaja – teollisuus – kauppa, kukaan ei tule toimeen ilman toista. Kun tämä järjestelmä toimii, on sekä vastuullisuudessa että liiketoiminnassa saatavissa tuloksia. Myös Anu Kaukovirta peräänkuulutti yhteistyötä ja tiedonvaihtoa koko ketjun välillä vastuullisen ruoantuotannon kehittämiseksi. Vaikka suomalainen ruoantuotanto on verraten vastuullista, ovat Anu Kaukovirran mukaan tiettyjen tuotteiden tuotannot keskittyneet tietyille alueille, mikä pitkällä aikavälillä köyhdyttää maapohjaa eikä edistä kestävää maataloustuotantoa. Tästä syystä tulisi samalla alueella olla erilaisten elintarvikkeiden tuotantoa eli esimerkiksi viljan viljelyä ja maidon tuotantoa. Reijo Karhisen mielestä suomalaisen ruoantuotannon suurin epäonnistuminen on vähäinen vienti. Vastuullinen suomalainen ruokaketju olisi hänen mielestään hyvä myyntivaltti kansainvälisesti ja se voisi hänen mukaansa olla mahdollisuus suomalaisten elintarvikkeiden viennin kasvuun.

Viljelyohjelmalla vastuullista tuotantoa Lantmännen julkisti syyskuussa Ilmasto & Luonto -viljelyohjelman, jonka toimenpiteiden tavoitteena on pienentää viljelyn ilmastovaikutuksia sekä tukea luonnon monimuotoisuutta. Ohjelma käynnistyy kuluvana syksynä yhteistyössä rukiin Lantmännen:in sopimusviljelijöiden kanssa ja sen mukaisia toimenpiteitä toteutetaan ruispelloilla tulevana satokautena. Lantmännen-yhtiöt eli Vaasan, Lantmännen Agro, Lantmännen Unibake Finland ja Lantmännen Cerealia Finland, toteuttavat Ilmasto & Luonto -viljelyohjelmaa yhteistyössä noin 60 rukiin sopimusviljelijän kanssa. Arvion mukaan ohjelmassa mukana olevat viljelijät kylvävät tänä syksynä noin 1 300 hehtaaria ruista, joka sadoista riippuen on noin 15 prosenttia Lantmännen-yhtiöiden käyttämästä elintarvikerukiista. Kaikesta Suomessa tuotetusta rukiista Lantmännen konserni käyttää noin kolmanneksen. Ilmasto & Luonto -viljelyohjelma keskittyy viljelyn kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen, hiilen sitomiseen maaperään ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen. Ohjelman toimenpiteiden arvioidaan pienentävän keskimääräisen suomalaisen rukiin viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä noin 15 prosenttia.

Sähköiset hintanäytöt K-ruokakauppoihin Kaikissa K-Citymarketeissa ja K-Supermarketeissa otetaan käyttöön tämän vuoden aikana sähköiset hintanäytöt. Sähköisiä hintanäyttöjä on käytössä jo lähes 200 K-ruokakaupassa. Hyllynreunalistat ja paperiset hintaetiketit korvataan kaikissa yli 300 K-Citymarketissa ja K-Supermarketissa vuoden 2021 loppuun mennessä. Sähköiset hintanäytöt säästävät kaupassa työtä, koska hintoja ei tarvitse enää vaihtaa käsin. Lisäksi niiden ansiosta hinnat ovat yhdenmukaiset hyllynreunassa ja kassalla. Myös paperia säästyy. Tarpeettomaksi jääneet hyllynreunalistat kierrätetään uusien muovisten myymälätarvikkeiden raaka-aineeksi.

Paulig sijoittaa seuraavan sukupolven rasvoihin Pauligin pääomasijoitushautomo PINC on sijoittanut Melt&Marbleen, ruotsalaiseen start-up-yritykseen, joka valmistaa kasvipohjaisissa elintarvikkeissa käytettäviä vastuullisesti tuotettuja rasvoja tarkkuusfermentaation avulla. Muokkaamalla hiivojen aineenvaihduntaa yrityksen tiimi pystyy jäljittelemään tarkasti minkä tahansa rasvan rakennetta ja koostumusta ja luomaan täysin uusia rasvoja. Tämän teknologian ansiosta voidaan kehittää räätälöityjä rasvoja erilaisiin kasvipohjaisiin tuotteisiin. Pauligin tuotevalikoima on lähes täysin kasvipohjainen, ja yhtiö etsii aktiivisesti innovatiivisia tuotteita, jotka ovat hyväksi niin ihmisille kuin maapallollekin. Melt&Marble teknologia-alustan avulla pystytään tuottamaan eläinrasvojen kaltaisia rasvoja ilman eläimiä. Nämä rasvat parantavat kasvipohjaisten vaihtoehtojen makua huomattavasti, toteaa Pauligin pääomasijoitushautomo PINCin johtaja Marika King. Ensimmäisten eläinrasvoja jäljittelevien rasvojen prototyyppien odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä. LEIPURI 7 / 2021

v YMPÄRISTÖUUTISET v

Kahvintuotantoa kestävästi Suomessa VTT kehittää ruoantuotantoa kasvisolujen avulla ja on nyt tuottanut ensimmäiset kahvierät laboratoriossaan Espoossa. Kahvin bioteknologinen tuotanto alkoi kahvisoluviljelmän perustamisesta. Kun solulinja saatiin kasvamaan hyvin, se siirrettiin bioreaktoreihin suuremman biomassamäärän tuottamiseksi. Kahvisolukon eli kasvisolubiomassan koostumus analysoitiin ja sille kehitettiin sopiva paahtoprosessi. Lopuksi VTT:n koulutettu aistinvarainen arviointipaneeli arvioi tämän uuden kahvin. Kehitystyöhön osallistui VTT:n kasvibiotekniikan, kemian ja elintarviketieteen asiantuntijoita. Tulokset osoittivat, että paahdetun kahvisolukon profiilissa oli tuoksun ja maun osalta paljon yhtäläisyyksiä tavallisen kahvin kanssa. Kahvinvalmistusta voidaan kuitenkin pitää omana taiteenlajinaan, ja siihen liittyy toistoon perustuvaa optimointia asiantuntijoiden valvonnassa. VTT:n tutkimustyö toimii tällaisen työn perustana. Tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer VTT:stä arvioi, että tuotannon

Atria laajentaa Suomen suurinta aurinkopuistoa

Kahvin kasvisoluviljelmä (oikealla) ja paahdettua VTT:n solumaatalouteen perustuvalla menetelmällä tuotettua kahvia

käynnistämisestä ja viranomaisten hyväksynnän saamisesta ollaan noin neljän vuoden päässä. Tällä hetkellä kaikki laboratorio-olosuhteissa tuotettu kahvimateriaali on kokeellista ruokaa, ja sen markkinointi EU-maissa edellyttää viranomaishyväksyntää uuselintarvikkeeksi. Yhdysvalloissa markkinointi edellyttää FDA:n (Food and Drug Administration) hyväksynnän. Viite: P.M. Townsley (1974), Production Coffee from Plant Cell Suspension Cultures. Can. Inst. Food Sci. Technol. J. 7: 79-81.

Hartwall ja Lahti Energia rakentavat biokaasulaitoksen Hartwall ja Lahti Energia rakentavat Lahteen uuden kiertotalouteen perustuvan biokaasulaitoksen, jossa valmistetaan biokaasua oluen panemisessa syntyvästä mäskistä. Hartwall on sitoutunut hiilineutraaliin tuotantoon vuoden 2023 aikana ja biokaasulaitos on ratkaiseva askel kohti nollapäästöjä. Biokaasulaitos nousee Hartwallin panimon pihalle Lahdessa ja se otetaan käyttöön vuoden 2023 alussa. Biokaasulaitoksella arvioidaan tuotettavan 12 gigawattituntia vuodessa. Määrä vastaa melkein 650 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Tällä katetaan suurin osa koko Hartwallin kaasuntarpeesta, joka on noin 70 % Hartwallin vuotuisesta lämpöenergian käytöstä. Uusiutuvan biokaasun lisäksi Hartwallille tullaan tuottamaan energiaa Kujalan käytöstä poistetun kaatopaikan kaasuja

LEIPURI 7 / 2021

Atria Suomi toteuttaa yhdessä Nurmon Aurinko Oy:n kanssa aurinkovoimalan laajennuksen Nurmon tehtaan yhteyteen. Nykyisen vuonna 2018 käyttöönotetun voimalan paneeliteho lähes kaksinkertaistuu: laajennusosan paneeliteho on 5 MWp ja se koostuu yli 9 400 aurinkopaneelista. Aurinkopuiston pinta-ala on lähes 7 hehtaaria, mikä vastaa yli 9 jalkapallokenttää. Se tuottaa vuodessa noin 4 250 MWh aurinkosähköä, mikä vastaa noin 2100 kerrostaloyksiön vuosikulutusta. Laajennusosan käyttöönoton jälkeen Atrian vuotuinen aurinkosähkön tuotanto on yli 9 000 MWh. Toteutus käynnistyi heinä-elokuussa ja voimalan laajennusosa on valmis käyttöönotettavaksi vuoden 2022 aikana. Atrian tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju vuoteen 2035 mennessä. Kun laajennus valmistuu, Atria kattaa vuosikulutuksestaan noin 8 % aurinkosähköllä. Aurinkovoimalan laajennusosa sijaitsee Atrian Nurmon tehtaan yhteydessä alueen itäpuolella.

Suomalaiset tiedostavat ruokahävikin ilmastovaikutuksen

hyödyntämällä. Käyttöön otetaan myös uusi sähkökattila, jolla tuotetaan osa Hartwallin tarvitsemasta höyrystä maakaasun sijaan.

Suomalaiset tiedostavat hyvin ruokahävikin ilmastovaikutuksen, selviää Vaasanin emoyhtiön Lantmännenin pohjoismaisesta kuluttajatutkimuksesta. Huhtikuussa 2021 toteutetun tutkimuksen mukaan jopa 78 prosenttia suomalaisista kertoi välttelevänsä ruoan heittämistä roskiin ruokahävikin suuren ilmastovaikutuksen vuoksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Tulos oli selkeästi korkein muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomalaiset tiedostavat selvästi ruokahävikin ilmastovaikutuksen ja sillä on erittäin voimakas toimintaa ohjaava vaikutus. Lisäksi joka toinen (54 %) kyselyyn vastannut kertoi pyrkivänsä huomioimaan vastuullisuuden ostaessaan elintarvikkeita.

Palvelua parhaimmillaan Leipureiden yhteistyökumppaneilla ei ole pariin vuoteen ollut tilaisuutta tavata leipureita Leipuripäivien tavarantoimittajien näyttelyssä, sillä se on jouduttu kaksi kertaa peruuttamaan koronaepidemian vuoksi. Tarjosimme jälleen Leipuripäivähengessä yhteistyöyrityksillemme mahdollisuutta näkyä tämän lehden sivuilla ja kertoa omin sanoin yrityksestään, uusista tuotteistaan ja ideoistaan, henkilöstöstään ja muusta tärkeästä. Kuusi yhteistyökumppaniamme eli Oy Karl Fazer Ab/Fazer Mylly, Foodmec Oy, Foodwest Oy, Leipurin Oy, MausteSallinen Oy sekä Multivac Oy kertovat nyt seuraavilla lehden sivuilla, miten ne parhaiten voivat olla leipurin apuna tässä päivässä.

LEIPURI 7 / 2021

www.mauste-sallinen.fi/perhe

LEIPURI 7 / 2021

ILMOITUS

Koeleipomomme ei nuku koskaan. Jos kädet eivät käy, niin aivot raksuttaa Ajatustyön hedelmiä saamme niittää aika usein vuoden aikana, ja kaikkia tulevia hedelmiä emme vielä voi paljastaa, mutta nyt haluamme nostaa jalustalle kehittelemämme gluteenittomat seokset. Jauhoseos, joka korvaa vehnäjauhon gluteenittomassa leivonnassa ja jonka avulla loihdit täsmäresepteillä herkut normaaliruokavalioisenkin suun myötäiseksi, ilman vehnää. Jauhoseoksen siskoksi kehittelimme helppokäyttöisen kakkuja muffinssimixin, jolla voit vaivatta loihtia valikoimiisi muhkeita, kuohkeita ja meheviä gluteenittomia konditoria- ja leipomotuotteita. Jollei oma aikasi riitä tai kaipaat reseptiikka-apua uusien seostemme käyttöön niin pirauta meille, ojennamme auttavan kätemme! Jos valikoimastamme ei mielestäsi löydy sinulle valmiiksi sopivaa tuotetta niin muista, että koeleipurimme ovat myös räätäleitä! Pääkallopaikkamme sijaitsee Naantalissa, saman katon alla tehtaamme kanssa, ja meillä on mahdollisuus räätälöidä erinäisiä seoksia, täytteitä ja mausteseoksia leipomonne tarpeiden mukaan!

LEIPURI 7 / 2021

TIETOTAITOA ELINTARVIKETEOLLISUUDEN PROSESSIEN KEHITTÄMISEEN Tehokkuus, laadunvarmistus ja turvallisuus edellyttävät yhä kehittyneempää teknologiaa. Foodmec tarjoaa oikeat ratkaisut kattavasti elintarviketeollisuuden tuotantoprosessien tarpeisiin.

Tarvikkeet, työ- ja suojavälineet, kalusteet, paistorullakot Hygieniaratkaisut

Sekoittimet Kipit, nostimet

Siivutus, viipalointi, pussitus ja suljenta

Ilmanpuhdistimet

Taikina-annostelijat, annostelijat ja ruiskut

Laatikointi ja lavaus Vierasesinetunnistus

Jauhojen käsittely

Muotoilijat, kaulaimet, muotoleikkurit

Tarkistusvaa’at

Purkinavaajat

Kohotuskaapit ja laitteet

Siivutus, leikkurit, raastimet, myllyt ja kutterit

Leivitys, sirottimet

Pesukoneet ja linjat myös paistoritilöille

Keittokattilat

Foodmec Oy

+358 20 778 0510 28 LEIPURI 7 / 2021 foodmec@foodmec.com

foodmec.com

Uunit, rasvapaisto, kypsennys Jäähdytys ja pakastus

Mikroaaltosovellukset, sulatus, kypsennys, kuivaus, pastörointi Monipäävaa’at

ILMOITUS

Foodmec – Järkeviä ratkaisuja leipomoille, jotka hakevat säästöjä ja uusia mahdollisuuksia Erilaisten ratkaisujen suunnittelu ja asentaminen eri kokoluokan elintarvikkeita valmistaviin tuotantolaitoksiin ovat luoneet Foodmecille vahvan tietotaidon alalta.

Tarjoamme asiakkaillemme oivalluksia, jotka tuovat tuotannon prosesseihin tehokkuutta ja säästöjä uusien laiteratkaisujen ja näkökulmien kautta. Tuomme helpotusta mm. tuotantotilojen hygieniaan, raaka-aineiden käsittelyyn ja laaduntarkkailuun. Jos mietinnässä on tahto ja toive toimia uudella tavalla, olemme käytettävissä! Palvelumme jatkuvat vielä laitteiden asentamisen ja kauppojen tekemisen jälkeen. Me huollamme laitteet ja olemme apuna yllättävissäkin tilanteissa.

Mikroaaltosulatus mahdollistaa joustavan esivalmistelun Mikroaaltosulatuksella voidaan sulattaa juuri tarvittava määrä raaka-ainetta nopeasti. Turvallinen temperointi mahdollistaa sen, että tuotteen lämpötila ei sula plussan puolelle. Oikea sulatusaste estää pakkausmuovin tarraamisen kiinni itse tuotteeseen, joten pakkauksen irrottaminen on helpompaa ja samalla estetään mahdollinen pakkausmateriaalin päätyminen tuotteeseen. Mikroaaltosulatuksen jälkeen tuotteet säilyvät irrallisina ja helposti käsiteltävinä. Turvallinen ja hallittu sulatusprosessi takaa tuotteille parhaan laadun, niin maun kuin ulkonäönkin puolesta. Laitteeseen etukäteen ohjelmoidut ohjelmat tekevät käytöstä vaivatonta. Mikroaaltosulatus on hallittu prosessi, jolla painohävikki pienenee ja tuotto paranee verrattuna perinteisiin sulatusmenetelmiin. Kun tuotteiden seisottaminen tuotannossa vähenee, laatu paranee. Jos tilauksia peruuntuu, hävikkiä ei synny. Sulattamisen lisäksi mikroaaltotekniikalla voidaan kypsentää, kuivattaa tai pastöroida tuotteita. Muulle tuotannolle vapautuu tilaa, kun tilaa vieville ja energiaa syöville sulatushuoneille ei ole enää tarvetta, samalla

myös leipomon hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä merkittävästi. Kompaktin kokoinen mikroaaltolaite säästää lattiatilaa.

Vierasesinetunnistimet ja tarkistusvaa’at vähentävät reklamaatioita Vierasesinetunnistimet ja tarkistusvaa’at kontrolloivat tuotantoa raaka-aineen käsittelystä pakkausvaiheeseen saakka. Vierasesineiden varhainen tunnistaminen estää tehokkaasti laiterikkoja ja pienentää kalliiden tuotteiden takaisinvedon mahdollisuutta. Oikein mitoitettu laadunvarmistuslaitteisto on kustannuksiltaan järkevä – lisäksi se kasvattaa tuotteiden valmistuksesta syntyvää katetta. Foodmecin valikoimista löytyvät tilaa säästävät ja näppärät yhdistelmälaitteet, joissa tunnistus ja tarkistusvaaka ovat samassa laitteessa.

Tuoteturvallisuuden vaatimusten täyttäminen ja tuotannon huolellisesti suunnitellut prosessit avaavat leipomotuotteiden myyntikanavan isoillekin kauppaketjuille, joilla on tarkat kriteerit tuotteiden laatuun ja tuotannon prosesseihin liittyen.

Pidennä hyllyaikaa hyvällä hygienialla Tuotteiden hyvä säilyvyys ja pitkä hyllyaika saa ostajat innostumaan. Siksi myös leipomoissa kannattaa kiinnittää huomiota helppokäyttöisiin ja kompakteihin hygienialaitteisiin. Laitteet ohjaavat automaattisesti henkilökuntaa toimimaan oikein. Foodmec tarjoaa valmiita ratkaisuja eri kokoisten leipomoiden hygieniaratkaisujen toteuttamiseen, joissa on laitevalintojen lisäksi mietitty mm. sulkusuunnittelut, pakotusasteet ja toimiva sisäinen liikenne.

Kysymällä pääsee alkuun. Autamme mielellämme! Ota yhteyttä! Lisätietoja:

020 778 0510 jan.isaksson@foodmec.com

LEIPURI 7 / 2021

ILMOITUS

Kauraa sisältävien leipien suosio on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Niiden osuus vaaleista leivistä on jo noin 30 %. *Lähde: NielsenIQ Homescan 52vk data päättyen 25.4.2021.

Fazer Mylly Suomen toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki tuntee myllyliiketoiminnan läpikotaisin.

Fazer Mylly 50 vuotta – ”Tärkeintä on asiakkaan tarpeiden syvällinen ymmärtäminen” Fazer Mylly on 50 vuodessa kasvanut rohkeiden investointien ja innovaatioiden myötä Suomen monipuolisimmaksi myllyksi ja edelläkävijäksi kasvipohjaisten ratkaisujen kehittämisessä. Menestystarinat syntyvät yhdessä asiakkaiden kanssa. Fazer Mylly perustettiin nimellä Oululaisen Mylly vuonna 1971 Lahteen turvaamaan laadukkaiden jauhojen saatavuus. Aluksi vehnä- ja ruismylly jauhoivat vain Fazerin omien yhtiöiden tarpeisiin, mutta 90-luvun alussa myynti laajeni muillekin asiakkaille. Viisi vuosikymmentä myöhemmin Fazerin Lahden tontilla on myös huippumoderni kauramylly ja Fazer Myllystä on tullut Suomen monipuolisin mylly ja alan edelläkävijä. Nykyään Lahdesta lähtee asiakkaille – Suomen lisäksi noin 40 maahan – jauhojen ja rouheiden lisäksi muun muassa mixejä, leivänparanteita ja kauratuotteita. -Tärkeintä on asiakkaan tarpeiden syvällinen ymmärtäminen, kiteyttää Fazer Mylly Suomen toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki, kun häneltä kysyy menestyksen salaisuutta. -Autamme asiakkaitamme löytämään oikeat raaka-aineratkaisut. Olemme tarvittaessa mukana asiakkaan kehitystyössä sekä varmistamme tuoteturvallisuutta ja korkeaa laatua koko toimitusketjun osalta. Tavanomaisten myllytuotteiden lisäksi luomutuotteet ovat iso osa tarjontaamme. Tänä päivänä meiltä löytyy myös gluteenittomia ratkaisuja leivontaan ja LOFO™-entsyymi parantamaan vehnätuotteiden soveltuvuutta FODMAP-ruokavalioon.

Pohjoismainen kaura valloittaa laadullaan Kauran kysyntä kasvoi vauhdilla sen jälkeen, kun 2010-luvun alussa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) hyväksyi kauraan liittyvät uudet, vahvemmat terveysväittämät, kuten että kauran beetaglukaanit edistävät veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina. Fazer Myllyllä kaurastrategian toteuttaminen alkoi jo toistakymmentä vuotta sitten. Lisää kauraosaamista toi myllyliiketoiminnan pe1971 Fazer Mylly perustetaan nimellä Oululaisen Mylly Oy valmistamaan vehnä- ja ruisjauhoja 1977 Fuusioituminen Oy Karl Fazer Ab:hen 1990-luku myynti laajenee Fazerin ulkopuolelle 2000-luku Investoinnit vehnän ja rukiin ohella mixeihin ja leivänparanteisiin alkavat 2013 Ensimmäinen kauramylly rakennetaan 2014 Fazer Alku -kuluttajabrändi lanseerataan 2015 Erikoiskauratuotteiden tuotanto alkaa (mm. beetaglukaani, kauraproteiini) 2016–2017 Kauramyllyn kapasiteetti kaksinkertaistetaan 2021 Gluteenittomat mixit ja leivänparanteet tulevat valikoimiin 2021 Kauramyllyn kapasiteetti kasvaa jälleen

rusteellisesti tunteva Jarkko Arrajoki, jonka pitkäaikainen toimitusjohtaja, Pekka ”Pelle” Mäki-Reinikka, pyysi Fazerille. Maaliskuussa 2020 Arrajoesta tuli toimitusjohtaja Mäki-Reinikan jäätyä eläkkeelle. -Jatkamme Pellen viitoittamalla tiellä panostamalla kauraan ja vahvistamalla samalla vahvasti perustoimintojamme. Asiakkaamme kasvavat erilaisten kauraan liittyvien ratkaisujen parissa, ja kauraan investoimalla voimme turvata ja auttaa heitä siinä, Arrajoki kertoo. Fazer rakensi uusinta teknologiaa edustavan kauramyllyn Lahteen vuonna 2013 ja kaksinkertaisti sen kapasiteetin keväällä 2017. Viimeisin laajennus valmistui lokakuussa 2021, ja syksyn aikana myös Fazer Mylly Ruotsin Lidköpingissä sijaitsevan kauramyllyn kapasiteetti kaksinkertaistuu.

Vastuullisesti ja yhteistyössä Fazerin vastuullisuustavoitteet ovat 50 % vähemmän päästöjä, 50 % vähemmän ruokahävikkiä, 100 % vastuullisesti hankittua ja enemmän kasvipohjaista. Ne ohjaavat myös Fazer Myllyn toimintaa. Vastuullisuus, laatu ja turvallisuus ovat kaiken tekemisen keskiössä. Arrajoki tähdentää, että tulevaisuus tehdään yhdessä sekä asiakkaiden että muiden sidosryhmien kanssa. Raaka-ainetuotantoa kehitetään kestävämpään suuntaan yhdessä sopimusviljelijöiden kanssa esimerkiksi kestävän viljanviljelyn periaatteita noudattaen. Myös lisääntyvät tuoteturvallisuusvaateet ovat jatkuvasti haastamassa koko elintarvikealaa. - Olemme vahvasti panostaneet osaamiseen ja asiakastukeen yhä vaativammassa toimintaympäristössä. Sven Fazer perusti Fazer Myllyn viisikymmentä vuotta sitten turvaamaan jauhojen toimitusvarmuutta ja laatua. Se on perintö, jota vaalimme ja kehitämme myös tulevina vuosikymmeninä, uusien innovaatioiden kera. LEIPURI 7 / 2021

Multivac Oy myy kaikki leipomokoneet.

König – Sämpylälinjat

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

Artezen – palakoneet

LEIPURI 7 / 2021

www.leipomokoneet.com

ILMOITUS

Intohimo taikinaan yhdistää Multivacin ja leipurit Jo toistakymmentä toimittajaa ja kattava leipomokonevalikoima tekee Multivac Oy:stä yhden Suomen isoimmista leipomokonetoimittajista.

Tero Mäkinen vas. ja Sami Harkivi asentamassa Reventin pinnavaunu-uuneja asiakkaalla. Arto Mäkinen ohjelmoi parametrejä taajuusmuuttajaa varten.

Teksti Terhi Hartikka, Multivac Oy / kuvat Multivac Oy

Multivac Oy on laajentanut vuoden aikana toimintaansa ja vanhojen leipomokonetoimittajien rinnalle on tullut monia uusia toimittajia, kuten siirtopumppuja valmistava Viscofood, taikinan paloittelu-, riivaus- ja nostatuslaitteita valmistava WP-Haton, taikinakoneisiin sekä patojen kaato- ja nostolaiteisiin keskittyvä Sancassiano sekä vesimittareita valmistava Baktec. ”Jo nykyisten päämiestemme valikoimalla saadaan toimitettua ratkaisuja jokaisen leipomon tarpeeseen, mutta uusiakin toimittajia on vielä tulossa”, lupaa Multivac Oy:n myyntijohtaja Hannes Fahllund. Hannekselle kuten myös muilla leipomokoneosaston jäsenillä Arto Mäkisellä, Tero Mäkisellä sekä Sami Harkivellä on kaikilla mittava kokemus leipomokoneista ja se onkin leipomokoneosaston yksi suurimmista valteista. Tekninen osaaminen sekä ratkaisun tai oikean laitteen löytäminen asiakkaan tuotanto-ongelmaan tai kapasiteetin nostamiseen erottaa Multivac Oy:n leipomokoneosaston monista muista kilpailijoista. Multivac leipomokonemyyntiin on tullut monia kiinnostavia uutuuksia, joista yksi on italialaisen Artezenin Calybra – palakone, joka on ainutlaatuinen yhdistelmä imumäntäkonetta ja veitsellä sulkeutuvaa palakonetta. Hydraulisesta Calybrasta ylivoimaisen tekee myös se, että

se ei tarvitse lainkaan voiteluöljyä, sillä koneen osat on valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja teknisestä muovista. Paloitteluöljy on palakoneilla yleensä välttämättömyys, jonka kulutus kasvaa koneen vanhetessa. Hydraulisen toimintansa ansiosta Calybran huoltotarve on vähäinen ja öljyttömyyden takia puhdistaminen käy nopeasti. Tuotevaihdot eri taikinalle ja tuotannon vaihto kaksiriviseksi käy Calybralla sekunneissa. Hannes toteaa, että Calybran avulla leipuri voi säästää sekä aikaa, että rahaa ja se saadaan sovitettua asiakkaan tuotantoon lukuisten optioiden avulla.

Hydraylinen Calybra on ainutlaatuinen yhdistelmä imumäntäkonetta ja veitsellä sulkeutuvaa palakonetta.

Multivac Oy tarjoaa koneasennuksia ja – huoltoja sekä varaosat kaikkien toimittajiemme laitteisiin Leipomokonemyynnin lisäksi Multivac Oy on keskittynyt leipomokoneiden huollon ja varaosien tarjoamiseen. Vaikka kulunut vuosi on ollut monella alalla haasteiden täytteinen, on leipomokonehuolloille riittänyt kysyntää. Työtä tehdäänkin useasti myös viikonloppuisin ja joskus jopa aamuyöhön asti, jotta asiakkaan koneet saadaan kuntoon ennen aamun leivontoja. Huoltoja ja koneasennuksia tekevä Arto Mäkinen toteaakin, että työssä yksi parhaimmista asioista on se, kun asiakkaan ongelmaan löydetään ratkaisu ja asiakkaalta tulee hyvää palautetta työstä. Myös varaosamyynti on leipomokoneosastolla vilkasta ja varaosavalikoimaa löytyy vanhempiinkin koneisiin. Varaosapalvelu hoituu nopeasti ja helposti, sillä Multivac Oy:n leipomokoneosasto tuntee asiakkaansa ja heidän laitteet. Sami Harkivi kertoo, että varaosamyynti tapahtuu useimmiten puhelimitse ja koneen sarjanumeron avulla pystytään ratkomaan varaosien tarve kyseiseen koneeseen. Yhteystiedot leipomokonemyynti@fi.multivac.com leipomokonehuolto@fi.multivac.com varaosat@fi.multivac.com LEIPURI 7 / 2021

FOODWESTILLA ON

Menestyksen kaava Annamme vauhtia elintarvikealan toimijoille, jotka haluavat kasvaa edelläkävijöiksi. Olemme alan erikoisosaajia – tunnemme bisneksen, kuluttajan maailman ja tuotekehityksen koko kaaren.

LEIPURI 7 / 2021

ILMOITUS

FOODWESTIN KANSSA

Polku ideasta tuotteeksi Näin luomme kanssasi uutta elintarvikebisnestä raaka-aineista tuotteeksi ja ideasta markkinoille. Konseptoi tuoteidea Uusi idea on meille innostava sytyke, joka pistää kehityksen rattaat pyörimään. Konseptoimme kehitysideoita kuluttajalähtöisesti. Lopputuloksena syntyy menestystuotteen konsepti ja johtoajatus riskit kartoittaen.

Tunne kuluttaja ja markkina Lähdemme kehittämään tuotetta heti alusta alkaen kuluttajalähtöisesti. Tutkimuksistamme saat tietoa oikeista kohderyhmistä ja kuluttajien mieltymyksistä. Toteutamme kanssasi mm. konseptitutkimukset, tuotetestit ja pakkaustutkimukset.

Kehitä tuote Tuotetta kehitetään ja testataan loppuasiakas, tuotanto ja kauppa huomioiden. Tuotekehitystiimimme palveluihin kuuluvat muun muassa ideointi ja tiedonhaku, reseptikehitys, aistinvarainen arviointi ja säilyvyystutkimukset.

Valmista tuote Sopiva tehdas moneen tarpeeseen Seinäjoella sijaitsevassa tuotantolaitoksessa elintarvikevalmistajat pääsevät testaamaan tuotteiden valmistusta ja pakkaamista aidossa teollisuusympäristössä.

Valmis tuote, mitä sitten? Lue lisää palveluistamme ja ota yhteyttä foodwest.fi myynti@foodwest.fi

LEIPURI 7 / 2021

LEIPURINSTORE.COM

LEIPURI 7 / 2021

LEIPURIN.COM

ILMOITUS

Nappaa kiinni kasvutrendeihin Kuluttajien ostokäyttäytyminen ja markkinatieto inspiroivat ja toimivat kehitysajureina leipomo- ja elintarvikealan yrityksille. Leipurin Oyj:n myyntitiimi koosti viisi ajankohtaista trendiä.

1 Kasviperäisyys ja vastuulliset valinnat Kasviperäisyys näkyy kaikkialla: jogurteissa, juomissa, jäätelöissä, valmisruuissa sekä leipomo- ja konditoriatuotteissa, kuten leivissä. Kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut, ja kasviperäisten tuotteiden kuluttajakysynnän kasvun ajureina ovat usein monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sekä ympäristöasiat. Leipätiedotuksen kuluttajatutkimuksen mukaan jopa 30 prosenttia suomalaisista kertoo korvanneensa ruokavaliossaan eläinperäisiä tuotteita kaurasta valmistetuilla tuotteilla. Hyviä kasviproteiinin lähteitä ovat palkokasvit, kuten herneet, pavut sekä linssit, siemenet ja pähkinät sekä viljat, kuten ruis, kaura tai tattari.

2 Aitous ja luonnollisuus makuun, rakenteeseen ja säilyvyyteen Laatu- ja terveystietoiset kuluttajat arvostavat yhä enemmän aitoja, luonnollisia ja puhtaita makuja ja tuotteita. Luonnollisuus on miellekuva, joka viittaa puhtaaseen ja turvalliseen. Kaupan hyllyiltä löytyy elintarvikkeita, joita markkinoidaan luonnollisilla makeutusaineilla, vähemmillä lisäaineilla, puhtaammilla raaka-aineilla ja aidoilla mauilla. Leipien ja elintarvikkeiden tuotantoon on jo tarjolla erinomaisia luonnollisia raaka-aineita esimerkiksi parantamaan pakattujen tuotteiden säilyvyyttä. Luonnollisuustrendi ohjaa tuotevalmistajia pohtimaan uudelleen tuotteidensa koostumusta, ravintosisältöä ja raaka-aineita.

3 Artesaanityyli Artesaanius on puhtaita raaka-aineita, käsityötä, tuoreutta ja korkeaa laatua. Kulutta-

Viisi näkökulmaa leipomo- ja elintarvikealan trendeihin 2021 Kuva: Leipurin Oyj

jat ovat kiinnostuneita artesaanituotteista. Maailman suurimman leipomo-, konditoria- ja suklaa-alan kuluttajatutkimus Taste Tomorrown mukaan vuonna 2019 jopa 79 prosenttia kuluttajista kertoi olevansa valmiita maksamaan näistä tuotteista nykyistä enemmän. Artesaanituotteilla tarkoitetaan usein käsityönä ja perinteisin menetelmin valmistettuja tuotteita, joissa on käytetty korkealaatuisia raaka-aineita. Artesaanituotteilla asiakas hakee makuaistillisia nautintoja. Esimerkiksi artesaanileivistä huokuu usein vahva luonne, rouhea ulkonäkö, rapeus, laatu ja erinomainen maku.

4 Helppous ja vaivattomuus K- ja S-ryhmän Ruokatrendit 2021 -katsaukset kertovat, mitä suomalaisten ruokakoreista todennäköisesti löytyy. Vastuullisuuden, kotimaisuuden ja hyvinvoinnin lisäksi helppous ja vaivattomuus korostuvat. Ruokatrendien top-listalla ovat muun muassa ruuan ostaminen verkkokaupasta, terveelliset valmisruoat ja helposti mukana

kulkevat ja liikkeellä syötävät välipalat. Helppoutta ja vaivattomuutta tuovat myös monipuoliset leivonnaispakasteet. Pakasteilla, kuten maukkailla munkeilla, kakuilla, piirakoilla ja pretzeleillä, voi reagoida helposti menekin vaihteluihin, tarjota aina uunituoreita tuotteita ja vähentää hävikin määrää.

5 Herkuttelu ja sesongit Sesongit kuten laskiainen, pääsiäinen, kevään juhlat, halloween ja joulu tuovat yrityksille paljon kaupallisia mahdollisuuksia erottautua ja tarjota ajankohtaisia, kuluttajia kiinnostavia makunautintoja. Parhaimmillaan sesongit edistävät myyntiä merkittävästi. Herkuttelu korostuu sesonkeina – on osuva ajankohta ja tilaisuus nauttia. Suomessa kahvileipien kysyntä on pysynyt korkealla viimeisen 10 vuoden aikana. Leipätiedotus ry:n tilastojen mukaan suomalainen syö keskimäärin 7,4 kg kahvileipä- ja konditoriatuotteita vuodessa. Herkuttelu tuo mielihyvän tunteen ja nostaa mielialaa. LEIPURI 7 / 2021

K OLU MN I

Palkkatasa-arvoa etsimässä Pääsääntöisesti sosiaaliasiat kuuluvat EU:ssa jäsenmaiden kansalliseen kompetenssiin. On kuitenkin paljon asioita, joissa EU:n sosiaalisen pilarin kysymykset ja unionin laajuinen sosiaalipolitiikka ja sen vahvistaminen ovat tarpeeseen.

Suomessa on jo voimassaolevaa lainsäädäntöä palkkatasa-arvosta, oikeudesta saada samanarvoisesta työstä samaa palkkaa ja palkka-avoimuudesta. Nyt palkkojen avoimuutta tasa-arvon edistämiseksi viedään eteenpäin myös EU:ssa. Työlistallani on palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tehdä palkat läpinäkyvämmiksi ja syrjinnän sukupuolen perusteella mahdottomaksi. Sitä, mitä emme näe tai tiedä, ei voi korjata – esimerkiksi palkkauksen epäkohtia ja tasa-arvo-ongelmia. Sen vuoksi on tärkeää, että teemme tutkimusta, teemme tiedosta avointa ja että meillä on tilastoja työntekijöiden palkkakehityksestä ja työtehtävien palkkauksesta. Olen EPP-ryhmäni neuvottelija Euroopan komission ehdottamassa tulevassa palkkaläpinäkyvyysdirektiivissä, jota alettiin käsitellä parlamentissa syyskuussa. Direktiivi on tärkeä askel kohti työelämän epätasa-arvoisuuden ja eriytymisen purkamista. Palkkaepätasa-arvo johtaa muun muassa eläke-epätasa-arvoon. Naisten eläkkeet ovat vieläkin hälyttävämmässä jamassa kuin heidän palkkansa. Tänä syksynä on vihdoin aika saavuttaa vahvasti palkka-avoimuutta puoltava parlamentin kanta palkka-avoimuusdirektiiviin ja myöhemmin hyvä tulos jäsenmaiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. Tarvitsemme EU:ssa kipeästi lisää avointa tietoa palkkauksesta, jotta saavutamme

LEIPURI 7 / 2021

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

palkkatasa-arvon ja olemme taas yhden askelen lähempänä sukupuolten tasa-arvoa. Naisten kohtaama palkkasyrjintä jää usein pimentoon, koska palkkaerojen syitä ei voida arvioida palkkojen avoimuuden puutteen takia. Sukupuoleen perustuva palkkasyrjintä on yksi syy siihen, että nai-

set ansaitsevat EU:ssa yhä keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet. Palkka-avoimuus parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia saada tietoa palkoista, lisää tietoisuutta syrjinnästä ja edistää samapalkkaisuutta. Työmarkkinoiden segregaatio, eli eriytyminen, on toisaalta yksi merkittävä palkkaeriarvoisuuden ylläpitäjä esimerkiksi juuri Suomessa, missä vahvasti naisvoittoinen hoiva-ala on hyvin alipalkattu verrattuna vaikka perinteisesti miesvoittoisiin paperiteollisuuden tehtäviin. Olen aina pitänyt kummallisena, että autojen hoitamisesta maksetaan paremmin kuin ihmisten hoitamisesta. Lisäksi haasteina ovat toisista EU-jäsenmaista ja kolmansista, EU:n ulkopuolisista maista tulevat työntekijät, heidän palkkausehtonsa ja kuinka reilua matalapalkkaaminen Suomeen alemman hintatason maista on itse työntekijöille ja koko markkinalle. Parlamentin käsittelyssä on myös minimipalkkadirektiivi, joka takaisi minimipalkan niissä tilanteissa, kun alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Tämä sopii myös pohjoismaisiin työmarkkinajärjestelmiin, ja takaa ettei aloilla, joilla ei ole työehtosopimuksia, pääse tapahtumaan väärinkäytöksiä.

Merkkipäivät Leipomoyrittäjä Tarja Ikonen Kiteen Kotileipomo Ay:ssä täyttää 60 vuotta 23.11.2021. Syntymäpäiväänsä hän viettää työn merkeissä. Uudenmaan Herkku Oy Keravalla täyttää 70 vuotta 15.11.2021. Vuosipäivää vietetään työn merkeissä.

Nimitykset Cortex Oy Petri Helenius on nimitetty 1.9.2021 alkaen Cortex Oy:n liiketoimintapäälliköksi. Hänen vastuualueellaan on leipomo- ja elintarviketeollisuuden laitteiden myynti ja markkinointi.

Tamperelainen Linkosuo Oy täyttää 85 vuotta 1.12.2021. Vuosipäivää juhlistetaan henkilöstön kanssa kakkukahveilla työn merkeissä. LÄMPIMÄT ONNITTELUT KAIKILLE!

Kilpailut Ahvenanmaalla 7.-9. lokakuuta pidetyssä Artesaaniruoka 2021-kilpailussa miteltiin kahdeksassa eri tuotekategoriassa. Arvioitavina oli 75 tuotetta 42 yritykseltä. Leipomotuotekategoriassa Aroma Bageri & Konditori Koivulahdesta saavutti peräti kaksi kultamitalia. Vehnähapanleipäsarjan voitti Aroman Äppelkanelbröd (Omenakanelileipä) ja Ruisleipäsarjan ykkönen oli leipomon Lingonbröd (Puolukkaleipä). Aroma on menestynyt tässä kilpailussa aikaisempinakin vuosina, sillä takataskussa oli ennestään viisi kultamitalia ja yksi hopea. Nyt kultamitaleita on siis yhteensä seitsemän. Onnittelut yrittäjä Maria Vestergårdille ja hänen henkilökunnalleen!

Valinnat Vuoden oppisopimuspaikka Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria on valinnut nurmeslaisen Porokylän Leipomo Oy:n Vuoden 2021 oppisopimustyöpaikaksi. Riveria on pohjoiskarjalaisten kuntien omistama koulutuksen järjestäjä. Perusteluina todetaan, että Porokylän Leipomon ja Riverian välinen yhteistyö on erittäin sujuvaa. Tälläkin hetkellä Porokylän Leipomossa on yli 20 oppisopimusopiskelijaa eri tutkinnoissa sekä Lieksan että Nurmeksen yksiköissä. Yritys on työllistänyt Riverian opiskelijoita jo opintojen aikana ja mahdollistanut opiskelijoiden joustavan siirtymisen oppisopimukseen. Yritys on merkittävä leipomoalan työllistäjä Ylä-Karjalassa. Riveria on ilmoittanut Porokylän Leipomon myös valtakunnalliseen oppisopimusviikon kilpailuun, jossa Suomen Oppisopimusosaajat ry palkitsee ansioituneita oppisopimustoimijoita.

Saunalautalta on helppo pulahtaa järveen viilentymään. Katolle on tehty kätevä aurinkokansi. Kuva Pulla Peltola.

Saunalautta leipurin tapaan Kouvolalaisen Risto Peltolan Leipomon yrittäjä Pulla Peltola teki viime vuonna hieman erikoisemman saunahankinnan. Hän osti lauttasaunan, joka nyt kelluu pääosin Peltolan perheen kesähuvilan kupeessa Vuohijärvellä Kouvolassa. Eikä vain kellu, vaan on Peltolan perheen sekä heidän ystäviensä ahkerassa käytössä. Tutuille lauttaa myös vuokrataan, vaikka varsinaiseen vuokraustarkoitukseen sitä ei hankittukaan. Saunalauttansa ansiosta Pulla Peltola pääsi Kouvolan Sanomien juttusarjaan, jossa kerrottiin mielenkiintoisista saunoista ja saunojista. Tästä lehtijutusta myös Leipuri-lehti bongasi lauttasaunan, josta päätimme kertoa vinkkinä muillekin leipureille. Pulla Peltola kertoo ostaneensa lautan vähän käytettynä, mutta hyväkuntoisena. Se oli valmistettu viisi vuotta sitten Näsijärven suureen saunalauttatapahtumaan. Omistajat olivat kuitenkin päättäneet myydä sen pois. Neliöitä lautalla on yhteensä 35, kun myös katto lasketaan mukaan. Se toimii aurinkokantena. Sisätiloissa on pukuhuone ja löylyhuone. Pukeutumistilaan saa saunasta johdettua lämpöä ja siellä voi myös yöpyä levitettävässä vuoteessa. Ruuanlaitto lautalla onnistuu grillillä. Saunalauttaa ohjataan sähköisesti eli siinä ei ole ruoria eikä vaihdekeppiä. Ohjaus hoituu kekseliäästi kahdella tuulilasinpyyhkimen moottorilla. Talven tullenkaan lauttaa ei välttämättä tarvitse siirtää kuivalle maalle, sillä sen reunoilla on paksut muoviponttonit, jotka suojaavat sitä talven jäiltä ja pakkasilta. Kuulostaa ja näyttää mainiolta. Toivotamme Pulla Peltolalle hyviä saunahetkiä!

LEIPURI 7 / 2021

v VALION VOIKOULU v

Mika Parviainen (oik.) ja Jari Leppänen voilla leivottujen tuotteiden runsaan pöydän äärellä voiwebinaarissa.

Valion voikoulussa Korona-aikaan erilaiset tilaisuudet ovat paljolti siirtyneet verkkoon. Myös Valion Voikoulu pidettiin webinaarina syyskuun alkupuolella leipomokonsultti Mika Parviaisen ja myyntipäällikkö Jari Leppäsen vetämänä. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Valio ja kuvakaappaukset voiwebinaarista

oi on aina voita -lausahdus lienee kaikille tuttu, eikä tuo totuus liene himmennyt vuosien varrellakaan. Hyviä makuja on toki muillakin rasvoilla, mutta

voin maku on monen mielestä jäljittelemätön ja se nostaa mukavasti myös monen muun raaka-aineen, kuten vaikkapa suklaan tai marjojen makua. - Valio valmistaa kaiken voin Seinäjoen

Voitaikinasta valmistettu Voil au vent eli vannike voidaan täyttää makealla tai suolaisella täytteellä.

LEIPURI 7 / 2021

Croissantit leivotaan perinteisesti voilla.

meijerissä eli yhdessä paikassa. Tällä tavoin voin laatu saadaan pidettyä tasaisena ympäri vuoden, Mika Parviainen kertoi webinaarissa. Voista ollaankin selkeästi ylpeitä Valiossa; onhan sillä voitettu jopa maailmanmestaruus USA:ssa pidetyissä kilpailuissa muutama vuosi sitten. Lisäksi Valion voi on aina tuoretta, pakastamisesta on sen osalta luovuttu. Pakastaminen toki säilyttää voin, mutta sulattaminen käyttövalmiiksi vie aikaa ja lisäksi se irrottaa voista nestettä, mikä saattaa edesauttaa esimerkiksi homehtumista. Parviainen ja Leppänen kertovat, että Valion voita viedään yli 30 maahan. Paljon kertoo se, että muun muassa nirsot ranskalaiset haluavat ostaa suomalaista voita, koska pitävät sitä maailman parhaana. Korkealaatuisista suomalaisista raaka-aineista kirnutussa voissa on oma hieno makunsa, mutta muitakin syitä on. - Puhtaus ja jäljitettävyys, ruokinnassa ei käytetä soijaa ja tuote on GMO-vapaata, luettelee Jari Leppänen. Edelleen hän mainitsee, että suomalainen voi on antibiooteista vapaata, sillä maidon laatua valvotaan meillä tiukasti. Sekin on olennaista monelle kuluttajalle, että voissa ei ole e-koodeja eli siinä ei käytetä mitään lisäaineita. Erilaisia voita on Valiolla useita: normaalisuolaista, suolatonta, vähälaktoosista ja laktoositonta. Tarjolla on myös erityistä kaulintavoita, joka on suolatonta ja

v MERKKIPÄIVIÄ v

laktoositonta. Jari Leppäsen mukaan voita ei oikeastaan voi valita väärin, mutta toki parhaaseen lopputulokseen pääsee, jos valitaan juuri tiettyyn käyttötarkoitukseen tarkoitettu voi. Mika Parviainen korostaa, että voita käytettäessä pitää olla tarkkana erityisesti lämpötilan kanssa. Tarvittava määrä voita tulee ottaa ajoissa jääkaapista ennen leivontaa lämpiämään ja ns. temperoitumaan. Voin pitää olla temperoitunut kauttaaltaan, myös keskeltä. Voin temperointi onnistuu myös kaulintakoneella tai nopeasti taikinakoneessa pienen vehnäjauholisän kanssa. Voin käyttölämpötila kaulittavissa tuotteissa tulee olla 8- 10 °C, vaahdotettavissa tuotteissa 20 - 22 °C ja vaivattavissa taikinoissa yli 23 °C. Kaulittavissa tuotteissa parhaimman tuloksen saa, kun työtilan lämpötila on 16 astetta, eikä voin pinta pääse lämpenemään liikaa. Liian pehmeä voi valuu ulos kaulittaessa ja liian kova taas rikkoo perustaikinan rakenteen. Kaulittavissa tuotteissa myös kohottamislämpötilan kanssa pitää olla tarkkana. Jos se on liian korkea, voi sulaa kerrosten välistä, arvokas raaka-aine valuu pellille ja tuotteesta tulee ’pullamainen’. Tämän vuoksi esimerkiksi croissantit pitää nostattaa alle 33 asteessa. Mikäli kohotettavana on muita tuotteita, jotka vaativat korkeamman lämpötilan, kannattaa ne laittaa kohotuskaappiin ja jättää croissantit kohoamaan mieluummin leipomon lämpöön. - Voin alhaisella sulamispisteellä on myös etunsa, sillä sen ansiosta voilla leivotut tuotteet kuten pikkuleivät ’sulavat’ suussa, Mika Parviainen huomauttaa. Entä se, että voi on hieman kalliimpaa kuin jokin muu rasva? - Kyllä voilla on tällä hetkellä hyvä kuluttajaimu; menekki on ollut kasvussa jo useamman vuoden ajan, toteaa Jari Leppänen. Hänen mukaansa voilla valmistetut tuotteet on tarkoitettu nautintohetkiin. Niitä ei syödä pääruuaksi ja silloin hinnalla ei ole niin suuri merkitys, vaan sillä, miltä tuote maistuu ja näyttää. Monen mielestä voilla leivottu on tässä kohdassa hintansa väärti ja siksi se tullaan ostamaan myös uudelleen. Voikoulu löytyy myös YouTubesta hakusanoilla Valio Food Solutions Voi webinaari 8.9.2021.

Päivänsankari Elvi Avikainen sekä Jenni ja Olavi Avikainen.

Elvi Avikainen juhli 95 vuottaan TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Helsingissä Kallion sydämessä toimivan Avikaisen leipomon (Leipomoliike K.E. Avikainen) perustaja Elvi Avikainen täytti 95 vuotta 26.9.2021. Leipomolla tarjottiin kakkukahvit sen kunniaksi ja myös Leipuriliiton edustajat pistäytyivät onnittelemassa päivänsankaria. Muitakin onnittelijoita riitti, sillä Elvi on vuosien varrella tullut tutuksi lukuisien leipomon asiakkaiden kanssa. Perheyritystä pyörittävät tällä hetkellä Avikaisen lapset Jenni ja Olavi Avikainen, jotka ovat ahkeroineet yrityksessä nuoresta alkaen. Myös Elvi Avikainen viihtyi pitkään työelämässä, sillä hän työskenteli leipomossa 89-vuotiaaksi asti. Leipomoyrityksen Elvi Avikainen perusti yhdessä miehensä Einon kanssa alun perin Riihimäelle vuonna 1955. Helsingin Kallioon liike muutti vuonna 1966. Avikaisella leivotaan arkisin ja leipomon yhteydessä on myös myymälä ja pieni kahvila. Paitsi että tuotteita

Leipomoliike K.E. Avikainen sijaitsee Kallion sydämessä, osoitteessa Franzeninkatu 10. Oikeanpuoleisen ikkunan takana on myymälä, vasemmalla puolella ovat leipomon tuotantotilat.

myydään omasta myymälästä, niitä toimitetaan myös muutamiin pääkaupunkiseudun kauppoihin sekä Hakaniemen kauppahalliin. Toivotamme Elvi Avikaiselle vielä kerran onnea ja mukavia eläkepäiviä! LEIPURI 7 / 2021

v LEIPÄVIIKKO v

Leipäviikolla nautiskeltiin herkkuleipää Leipäviikkoa vietettiin viikolla 37 eli 13.-19. syyskuuta. Leipäviikon teemana oli tänä vuonna #herkkuleipä. Viestimme siitä, kuinka herkullinen leipä voikaan olla! Herkku ei välttämättä ole makea kakku tai makeinen, vaan se on leipä - tuore, ihanan tuoksuva, hyvänmakuinen herkkuleipä! Variaatioita herkullisen leivän rakentamiseen mielettömine täytteineen on äärettömästi, mutta se voi toki olla myös vain tuore leipäpala ja siihen sipaisu voita. Jokaisella se on erinäköinen. TEKSTI Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry KUVA kuvakaappaus Janni Hussin Instagram-tililtä

aksutonta materiaalia Leipäviikosta lähetettiin ympäri Suomea, niin leipomoille kuin ruokapalveluillekin. Muun muassa Sodexo ja Leijona Catering ottivat lähes kaikkiin toimipisteisiinsä materiaalipaketit. Tänä vuonna siihen kuului kaksi julistetta, pöytäständi sekä kokki ja ruokatuottaja Prisca Leclercin loihtimia herkkuleipäreseptejä sekä kuvia.

Yhteistyö Janni Hussin kanssa Leipäviikon ”puhemiehenä” toimi tänä vuonna sosiaalisen median puolella Janni Hussi. Hän on mediapersoona, liikunta-alan yrittäjä ja entinen fitness-malli. Hän on ollut monessa tv-tuotannossa mukana: mm. Selviytyjät, Ennätystehdas ja toimi Suurin pudottaja -kisan valmentajana. Hän juontaa tällä hetkellä Suomi Popin aamuradiota Jaajo Linnonmaan kanssa. Jannin Instagram-tiliä seuraa noin 271 000 ihmistä. Heti Leipäviikon alussa maanantaina 13.9. Janni teki päivitykset Instagram-tililleen sekä storyyn (tarina, joka näkyy vain vuorokauden) että feediin (pysyvä julkaisu hänen kanavallaan). Leipätiedotus pääsi osaksi Jannin tärkeää päivää, sillä kihlajaisuutiset Joel Harkimon kanssa tulivat samaan tarinaan hänen esittelemiensä herkkuleipien kanssa. Story-päivitys tavoittikin ennätysmäärän silmäpareja – keskimäärin jopa 106 000 käyttäjää! Feedin puolen päivitys on edelleen nähtävissä hänen kanavallaan @jannihussi. Tämä päivitys tavoitti noin 224 000 käyttäjää, kommentteja oli kolmisenkymmentä ja tykkäyksiä reilu 11 000 kpl. Janni jakoi myös torstaina tarinoiden puolella leipien ilosanomaa. Hän nosti leivän takaisin terveellisten syötävien joukkoon! Monet seuraajat antoivatkin tästä kiitosta kommenttikentässä: ”Leipä on hyvää ja mua ärsyttää kun useat ihmiset pitävät sitä lihottavana ja epäterveellisenä!”. Myös useita omia herkkureseptejä jaettiin tarinan kommenttikenttään. Nämä Instagram tarinat 16.9. tavoittivat keskimäärin 54 000 käyttäjää. Kokonaisuudessaan voisi siis sanoa, että satsaus tähän yhteistyöhön oli todella kannattavaa!

LEIPURI 7 / 2021

Janni Hussin Instagram-feedin julkaisu Leipäviikon maanantaina 13.9.2021.

v LEIPÄVIIKKO v

Alueyhdistykset toteuttivat hyväntekeväisyystempauksia Leipäviikolla Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry

Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry

TEKSTI/KUVAT Helmi Tyykiluoto

Yhdistyksen jäsenyritykset lahjoittivat Oulun Keskussairaalan saattohoito-osastolle ja koronaosastoille sekä Oulun Yliopistollisen Sairaalan infektio-osastolle leipomotuotetervehdyksen leipäviikon kunniaksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Helmi Tyykiluoto Putaan Pulla Oy:stä sekä ja Hannu Räinä Pulla-Pirtti Oy:stä veivät jokaiselle osastolle paikallisilta leipomoilta runsaan määrän herkullisia tuotteita, niin leipää, pullaa kuin täytekakkuakin. - Halusimme tällä tempauksella kiittää osastojen henkilökuntaa heidän tekemästään arvokkaasta työstä, Helmi Tyykiluoto toteaa. Lahjoituksiin osallistuivat seuraavat yhdistyksen jäsenleipomot: Huovisen Leipomo, Kuivaksen Leipomo Oy, Kurkelan Rieskaleipomo Oy, Meriläisen Leipomo Ky, Pulla-Pirtti Oy ja Putaan Pulla Oy.

Myös Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry muisti Leipäviikolla hoitoalan ammattilaisia. Jyväskylän, Jämsän, Muuramen, Äänekosken ja Saarijärven koronarokotuspisteillä työskenteleville vietiin runsain mitoin leipää ja kahvipöydän herkkuja. Sihteeri Eila Kiilamaan mukaan näin haluttiin muistaa henkilöitä, jotka ovat ahkerasti hoitaneet kaikille tärkeää rokotusohjelmaa.Leipäviikko huipentui hyväntekeväisyystapahtumaan Maan ja Veen viljaa -tapahtumassa eli Wemmissä lauantaina 18.09.2021. Keski-Suomen Leipomoyhdistys leipomoineen järjesti siellä jo perinteeksi muodostuneen hyväntekeväisyysmyynnin Jyväskylän lastenklinikan hyväksi. Tapahtumassa myytiin paikallisten leipomoiden tuoreita leipomotuotteita tuotekasseina, joissa oli eri paikallisleipomoiden leipää. Tapahtumaan osallistuivat Elonen Oy Leipomo, Ruthin Leipomo Oy, Jyväspakari Oy, Äijäsen Kotileipomo Oy ja Palokan Perinneleipurit Oy. Myyntitapahtumassa leipureita auttoivat ammattioppilaitos Gradia ja leipomoalan opiskelijat.

Infektio-osasto 42:n henkilökuntaa ja yhdistyksen puheenjohtaja Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy.

Keski-Suomen Leipomoyhdistys muisti Leipäviikolla rokotteiden antajia Muuramessa. Kuvassa Mari Pakkanen, Suvi Kumpulainen (edessä), Sari Salo (takana), Marko Avikainen, Karoliina Eronen ja Harri Vaittinen. Kuva Olli Hokkanen

Saattohoito-osasto A2:n henkilökuntaa ja Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy.

Wemmi-markkinoiden hyväntekeväisyystapahtumassa Gradian leipomoalan opiskelijat myivät tuotekasseja, joihin oli kerätty alueen leipomoiden lahjoittamia tuotteita. Tuotto menee Keski-Suomen lastenklinikalle. Kuva Eila Kiilamaa

Koronaosastojen H1 ja H2 palveluesimies Anne Kaattari ihastelee runsasta leipä- pulla- ja kakkutervehdystä. Vasemmalla Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy.

Jari Äijänen Äijäsen Kotileipomo Oy:stä ojentaa ’piikittäjien eväitä’ Marjo Kotilaiselle Saarijärven rokotuspisteellä. Kuva Tiina Äijänen

LEIPURI 7 / 2021

v MURUSIA v

Tummapaahtoinen kahvi maistuu EteläSuomessa Eniten kahvia ostetaan Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla. Pohjois-Suomessa ostoskoriin päätyy todennäköisimmin vaaleapaahtoinen suodatinkahvi. Etelä-Suomen maakunnissa, joissa kahvia ostetaan selvästi Pohjois-Suomea vähemmän, kahviin satsataan enemmän. Mitä etelämmäksi mennään, sitä tummempaa on suomalaisen kupissa oleva kahvi. Korkeimmillaan tumman kahvin suosio on Ahvenanmaal-

Fazer täytti 130 vuotta 17.9.2021

la ja Uudellamaalla. Näin kertoo K-ryhmä kauppojensa myyntidatan perusteella. Tällä hetkellä suosio on kasvussa tummapaahtoisilla suodatinjauhokahveilla ja papukahveilla. Tummapaahtoisten kahvien suosio on kasvanut viimeiset viisi vuotta merkittävästi, ja niiden myynti on vuoteen 2015 nähden kaksinkertaista.

Suomalaiset supermarjat paremmin käyttöön DI Niko Markkisen väitöskirjatutkimus osoittaa, että malolaktinen fermentaatio Lactiplantibacillus plantarum -bakteerilla vähentää tyrnimehun happamuutta ja aroniamehun karvaiden ja suuta kurtistavien yhdisteiden määrää. Lisäksi tutkimuksissa havaittiin, että em. bakteeri tuottaa marjamehuihin säilyvyyttä parantavia yhdisteitä sekä suojaa mehujen C-vitamiinia ja terveysvaikutteisia antosyaanivärejä hapettumiselta. Tutkimus tarjoaa pohjan uudenlaisten fermentoitujen eli käymisteitse tuotettujen mehujen tuotekehitykselle. Parhaiten malolaktiseen fermentaatioon soveltui tyrni. Tutkitut maitohappobakteerit pystyivät fermentoimaan myös aroniamarjaa, vaikkakaan ei aivan toivotulla tavalla. Puolukan fermentaatio epäonnistui sen korkean bentsoehappopitoisuuden vuoksi. Niko Markkisen väitöskirja ”Bioproces-

sing of berry materials with malolactic fermentation” tarkastettiin Turun yliopistossa 8.10.2021.

Fazerin tarina alkoi vuonna 1891, kun nuori yrittäjä Karl Fazer toteutti unelmansa ja avasi ensimmäisen konditoriansa Helsingin Kluuvikadulle. Tänään, 130 vuotta myöhemmin, Fazer työllistää Suomessa yli 3 600 henkilöä. Suomen ohella Fazerilla on omia toimintoja Ruotsissa, Venäjällä, Tanskassa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Vientiä yrityksellä on yli 40 maahan ympäri maailmaa. Fazer toimii lähes koko Suomessa. Vantaalla sijaitsee Fazerin suklaa- ja keksitehdas sekä leipomo. Lahdessa on hapankorpputehdas, leipomo ja mylly. Kymenlaaksossa, Korialla on kasvipohjaisia juomia, välipaloja ja ruuanvalmistustuotteita valmistava tehdas. Lappeenrannassa toimii sokerimakeistehdas ja leipomo. Lisäksi leipää leivotaan suurempien vähittäiskauppojen yhteydessä sijaitsevissa 114 Fazer myymäläleipomoissa ympäri Suomea. Gateau-artesaanileipomomyymälöitä on pääkaupunkiseudulla 15. Karl Fazerin perintöä jatkaa 17 Fazer Café -kahvilaa Uusimpia investointeja on Lahteen nouseva maailman ensimmäinen kauran kuorista ksylitolia valmistava tehdas. Loppuvuodesta valmistuu kauramyllyn laajennusinvestointi, joka kaksinkertaistaa myllykapasiteetin. Marraskuussa Fazer Mylly täyttää 50 vuotta. Vantaalla on alkanut kahden uuden kauratuotteita valmistavan tuotantolinjan rakentaminen. Leipomon huippumoderni palaleipälinja ja suklaatehtaan valmistuslinjan uudistaminen kaurapohjaisten tuotteiden valmistukseen valmistuvat vuoden 2022 aikana. Korialla on käynnistynyt investointi, jonka myötä tehtaan kaurajuomakapasiteetti kaksinkertaistuu.

Tulli havainnut kiellettyä etyleenioksidia Tullin vuoden 2020 lopulla ja vuonna 2021 valvomista elintarvikenäytteistä viidestä löytyi etyleenioksidia, joka on EU:ssa kielletty terveydelle haitallinen kasvinsuojeluaine. Etyleenioksidia löytyi seesaminsiemenistä, seesaminsiemeniä sisältävistä pähkinävalmisteista sekä luomupsylliumjauheesta. Etyleenioksidia ei saisi esiintyä elintar-

LEIPURI 7 / 2021

vikkeissa lainkaan, sillä se voi pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Se on luokiteltu syöpää ja solumutaatioita aiheuttavaksi sekä lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Joissain osissa maailmaa etyleenioksidia käytetään kuitenkin kasvinsuojeluaineena esimerkiksi siementen ja mausteiden steriloinnissa. EU:ssa käyttö tähän tarkoitukseen on kielletty. Osa Tullin valvomista etylee-

nioksidia sisältäneistä elintarvikkeista oli peräisin EU-alueelta, osa EU:n ulkopuolelta. Valvontaa on kohdennettu muun muassa muiden jäsenmaiden havaintojen perusteella. Tullin etyleenioksidivalvonta on tehostumassa tulevaisuudessa, kun Tullilaboratoriossa kehitteillä oleva oma tutkimusmenetelmä valmistuu.

v MURUSIA v

Ruokaa ilman peltoja Uusien solumaatalous- ja kasvihuoneteknologioiden kehittäminen ja pilotoiminen on vasta käynnistyneen Ruokaa ilman peltoja -hankkeen tavoitteena. Hankkeen nimi viittaa maatalousmaasta riippumattomiin ruuantuotantoratkaisuihin. Niistä esimerkkejä ovat solumaatalous eli mikrobien ja kasvisolujen hyödyntäminen rehun ja ruoan tuottamiseksi sekä vertikaaliviljelyyn ja kasvihuonetuotantoon perustuvat ratkaisut proteiinipitoisten viljelykasvien tuottamiseksi viileässä ilmastossa. Tutkittavien ratkaisujen ansiosta maata vapautuu muuhun kuin maatalouskäyttöön, mikä mahdollistaa maan palauttamisen takaisin luonnolliseen tilaansa ja esimerkiksi metsittämisen. Samalla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa. VTT:n koordinoima hanke ajoittuu vuosille 2021–2023 ja sen kokonaisbudjetti on 1,45 milj. euroa. Hankkeessa yhdistetään VTT:n ja Luonnonvarakeskus Luken poikkitieteellistä asiantuntemusta maatalous-, bio- ja elintarviketeknologiassa sekä kestävyysarvioinnissa ja ekosysteemityössä. Yrityspartnereina mukana ovat Fazer, Solar Foods ja Valio.

Kuluttajakeskeisyyttä kohti digitalisaation avulla Asiakaskeskeisestä ajattelusta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta käytännössä kuluttajatuoteyritykset ovat usein pitäneet ensisijaisena asiakkaanaan vähittäiskauppaa. Liiketoimintamalli on perustunut siihen, että kuluttajat hankkivat tuotteet tietystä paikasta ja yritykset ovat keskittyneet jälleenmyyjään kilpaillen tietyistä mainospaikoista ja hyllytiloista. Nykyisin kuluttajat kuitenkin päättävät itse, ottavatko vastaan mainosviestejä tai käyvätkö lainkaan kivijalkakaupassa. Näistä syistä vähittäiskaupan rooli myynnissä on murroksessa. Syyskuussa väitelleen KTM Susanna Takkusen väitöskirja käsittelee kuluttajatuotteita valmistavien yritysten ymmärrystä digitalisaatiosta ja muutoksia, joita tämä tulkinta saa aikaan niiden liiketoiminnassa. Takkunen toteaa, että yritysten sisällä on yllättävän usein epäselvyyttä siitä, onko sen ensisijainen asiakas kuluttaja vai vähittäiskauppa. Hän sanoo, että onnistunut siirtymä vähittäiskauppakeskeisestä ajattelusta kuluttajakeskeiseen vaatii ylimmän johdon selkeää linjausta yrityksen keskittymisestä tuotteen loppukäyttäjiin. Digitransformaatiolle täytyy myös varata riittävästi aikaa. Niissä yrityksissä, joissa siinä on onnistuttu, prosessi on vienyt vähintään 7–8 vuotta. Takkusen mukaan nyt pitäisi herätä. Jos yritykset eivät lähde tekemään murrosta voimakkaasti, viiden vuoden päästä ne eivät välttämättä enää pärjää, koska uusia toimijoita tulee alalle koko ajan. Yritykset kyllä ymmärtävät, mistä digitalisaatiossa on kyse, mutta haasteena on ymmärtää, mitä pitää muuttaa ja millä tavalla. KTM Susanna Takkusen DBA väitöskirja ”Understanding Organizational Orientations Towards Digitalization: A Sensemaking Approach” tarkastettiin 10.9.2021 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Viljan käyttö vuonna 2020 Luken Tilastopalveluiden mukaan viljaa tuotettiin 2020 noin 3,3 miljardia kiloa. Sato riitti kattamaan satovuoden 1.7.2020– 30.6.2021 kotimaisen viljankäytön. Kotieläinten ruokintaan käytettiin viljasta noin 1,8 miljardia kiloa eli yli puolet sadosta. Elintarvikkeiden valmistukseen käytettiin yli 450 miljoonaa kiloa viljaa, josta vehnää oli puolet. Kauran elintarvikekäyttö, 144 miljoonaa kiloa, on jo selvästi enemmän kuin rukiin 84 miljoonaa kiloa. Viljan vienti väheni edellisvuoden 800 miljoonasta kilosta 560 miljoonaan kiloon. Eniten vietiin kauraa - 350 miljoonaa kiloa. Viljaa tuotiin historiallisen vähän – vain 11 miljoonaa kiloa. Syksyn 2019 runsaasta ruissadosta riitti vielä toiseksikin vuodeksi. Luken Tilastopalvelut seuraa kotimaisen viljan tuotantoa, käyttöä, kulutusta ja varastoja saatavilla olevien tilastotietojen pohjalta. Sekä viljatase- että maatilojen sadonkäyttötilasto kootaan satovuosittain. Viimeisimmät tilastot ovat arvioita satovuodelta 1.7.2020–30.6.2021.

Myllyn Paras osaksi Lantmännenia Yksi maamme tunnetuimmista elintarvikealan yrityksistä, Myllyn Paras myydään Lantmännenille. Myyjänä on nykyinen omistaja Sponsor Capitalin hallinnoima pääomasijoitusrahasto ja vähemmistöomistajat. Myllyn Parhaan tuotantolaitokset Hyvinkäällä valmistavat myllytuotteita, kuten pastaa, jauhoja ja hiutaleita sekä jatkojalostavat niistä pakasteleivonnaisia ja -taikinoita. Konsernin liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 110 työntekijää. Lantmännen on Pohjoismaissa merkittävä maatalous- ja elintarvikealan toimija, joka toimii laajasti Suomen markkinoilla eri yritystensä kautta. Lantmännen Agro Oy toimii maatalousalalla, ja Lantmännen Cerealia Oy sekä Lantmännen Unibake -konserniin kuuluvat leipomoyhtiöt Lantmännen Unibake Finland Oy ja Vaasan Oy toimivat elintarvikealalla. Yrityskaupan myötä Myllyn Paras ja Lantmännen kattavat Suomessa koko viljatuotteiden arvoketjun. Yrityskaupan toteuttaminen edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksynnän. Siihen saakka Myllyn Paras ja Lantmännen jatkavat nykyiseen tapaan erillisinä yhtiöinä. LEIPURI 7 / 2021

v LU-KO OY v

2 1 3 Kotimainen uunitalo tekee aktiivista tuotekehitystä

4 1. Mika Kaipanen ja valmisteilla oleva yhden pinnan uuni. 2. Juha Matti Saranpää leikkaa uunin kattolevyä. 3. Pinnavaunua hitsaa Jesse Alikko. 4. Uunien lisäksi Lu-Ko toimittaa erilaisia paistovälineitä, kuten pinnavaunuja sekä peltejä, joita tässä on lähdössä asiakkaalle.

Hyvinkäällä toimiva Lu-Ko Oy on keskittynyt pinnavaunu-uunien ja erilaisten paistovälineiden valmistukseen. Uuneja tehdään kaikille energiamuodoille, niin öljylle, sähkölle kuin kaasullekin. Viime aikoina on kehitetty erityisesti kaasulla toimivaa uunia, jonka päästöt ovat hyvin pienet. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

ipä taida kovin montaa kotimaista uuninvalmistajaa enää olla meidän lisäksemme, toteaa Lu-Ko Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Mika Kaipanen. Uuneja on hyvinkääläisyrityksessä valmistettu jo 53 vuotta, ja aiotaan valmistaa vastakin. Vaikka kilpailu uunibisneksessä on tiukkaa ja monia ulkomaisia vaihtoehtoja on tarjolla, on asiakkaita kuitenkin riittänyt myös kotimaiselle toimijalle.. Vuonna 1968 Lu-Ko Oy:n perustanut Martti Kaipanen valmisti yrityksessään

LEIPURI 7 / 2021

alun perinkin uuneja. Yrityksen nimi on lyhennetty sanoista leipomouunit ja koneet. Ensimmäinen tuote oli kiviarinauuni, mutta varsin nopeasti tuote vaihdettiin pinnavaunu-uuniksi. Leipomot ovat olleet pääasiakaskuntaa alusta alkaen. Hyvinkäällä on toimittu aina, vuodesta 1985 nykyisessä paikassa Sahanmäen teollisuusalueella sijaitsevassa omassa hallissa. Toisen polven yrittäjä Mika Kaipanen on ollut yrityksen puikoissa 23 vuotta. Hänen mukaansa Lu-Ko tunnetaan ennen kaikkea uuninvalmistajana, mikä tietenkin pitääkin paikkansa, mutta yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat myös erilaiset paistovälineet, kuten pinnavaunut ja pel-

lit. Lisäksi valmistetaan kaikenlaista muuta tarpeellista ruostumattomasta teräksestä, esimerkiksi työpöytiä. - Uuneja teemme pääasiassa yhdelle, kahdelle ja neljälle pinnavaunulle. Isompiakin voidaan tehdä, sillä hiljattain toimitimme kahdeksan pinnan uunin eräälle asiakkaallemme, kertoo Kaipanen. Uunin energianlähteenä voi toimia sähkö, öljy tai kaasu. Viime aikoina on keskitytty kehittämään ennen kaikkea viimeksi mainittua eli kaasu-uuneja. Kehitystyötä tehtiin erityisesti korona-aikana, kun muutoin oli hieman hiljaisempaa. Kaipanen kertoo, että mittaustuloksissa on kaasu-uuneille saatu hänen mukaansa

v LU-KO OY v

lähes sataprosenttinen energiahyöty. Hukkaan energiaa ei siis mene ollenkaan. Miten tuo edellä mainittu saadaan aikaan, pidetään yrityksen omana tietona. Sen verran Kaipanen kuitenkin raottaa verhoa, että kyse on tuotteiden pääsystä välittömästi kosketukseen lämmön kanssa. Hänen mukaansa kaasussa on myös se etu, että se on ns. puhdasta energiaa eli siitä ei synny päästöjä. Vaihtoehtoina ovat joko nestekaasu tai maakaasu. Viimeksi mainittua on tosin tarjolla lähinnä tietyissä paikoissa Itä-Suomessa. Myös nestekaasussa on omat vaatimuksensa, sillä jos tarjolla ei ole kiinteää kaasuverkkoa, on käyttäjällä oltava oma kaasuasema. - Leipomot ovat kyllä kiinnostuneita kaasu-uunista, jos se on niille mahdollinen. Käyttäjiä on ja lisää tulee, toteaa Kaipanen, jonka mukaan myös vanhat öljylämmitteiset uunit voidaan muuttaa käyttämään kaasua energianlähteenä. - Siihen on meillä menetelmät olemassa. Sen sijaan sähköuuneissa energiamuodon muuttaminen on hankalampaa.

Suomalaista käsityötä Leipomoiden lisäksi Lu-Ko Oy:n asiakaskuntaan kuuluvat myös muu elintarviketeollisuus ja kauppa. Paistamisen ratkaisuja tarjotaan myös muulle teollisuudelle, jossa lämmitys on osa tuotantoprosessia, kuten vaikkapa kumi- ja muoviteollisuudelle. Tämänkin bisnesalueen tuotteisiin on tehty kehitystyötä korona-aikana. Asiakkaita onkin sieltä sektorilta tullut lisää. Vaikka kilpailu uunimarkkinoilla on tiukkaa, on Lu-Ko Oy:llä omat kilpailuvalttinsa. Yksi niistä on se, että sen Unique Power -uunit tehdään käsityönä asiakkaan tarpeiden mukaan omassa hallissa alusta loppuun. Niissä ei ole mitään osaa, mitä valmistaja ei tuntisi. Tuotteessa on suomalaisesta työstä kertova avainlippu-tunnus. Uuneille myönnettiin viime vuonna myös Design Finland -tunnus, joka kertoo suomalaisesta käsityöstä ja osaamisesta. - Käytämme mahdollisimman pitkälle myös suomalaisia materiaaleja ja osia, Kaipanen lisää. Lu-Ko Oy:n uunit ja muut tuotteet valmistaa Hyvinkäällä tiimi, johon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi kolme työntekijää. - He ovat moniosaajia, jotka käytännössä hallitsevat valmistusprosessin kaikki vaiheet, Mika Kaipanen toteaa. Itse hän työskentelee nykyisin pääosin toimistos-

Kolmatta sukupolvea edustava Miikka Kaipanen, 23, on jo töissä sukuyrityksessä isänsä Mikan apuna.

sa erilaisten paperitöiden parissa. Mutta myös tuotanto on hänelle tuttu, onhan hän ollut yrityksessä mukana ihan pikkupojasta lähtien. Viidentenä Lu-Ko Oy:ssä ahkeroi yrittäjäsuvun kolmatta polvea edustava Miika Kaipanen. Hän on Kaipasen perheen kolmesta pojasta se, joka jatkanee sukuyritystä. Asentaja-koneistajan ja hitsarin ammattikoulutuksen saaneella Miikalla on perustietämys tuotannon töistä ja myös muut tiedot yrityksen pyörittämisestä karttuvat päivä päivältä.

Vanhat asiakkaat luottavat Paljon kertoo se, että neljä viidestä LuKo Oy:n asiakkaasta on kalustoaan uusivia. Luotto kotimaiseen merkkiin on siis korkea. Nämä ’vanhat’ asiakkaat ovatkin hyvin tärkeitä Lu-Ko Oy:lle, sillä he varmistavat toiminnan jatkuvuutta. Toki uusiakin kaivataan ja niitäkin on onneksi tullut. - Asiakkaamme arvostavat uunien toimintavarmuutta sekä myös palvelua. Se tarkoittaa, että apu on lähellä ongelmatilanteissa, joko täällä Hyvinkäällä tai huoltoliikkeissä, jotka toimivat yhteistyökumppaneinamme. - Varaosapalvelumme toimii 24 tuntia vuorokaudessa ja varaosia löytyy vanhoihinkin uuneihin, esimerkiksi 70-luvulla valmistettuihin, joita on yhä käytössä. Kaipasen mukaan heillä on aina tiet-

tyjä ’perusvaraosia’, kuten termostaatteja, sähkökomponentteja ja muita vastaavia hyllyssä, koska tiedetään, että niitä tasaisen varmasti kysytään. Ne sopivat myös joihinkin muihin uunimerkkeihin kuin vain Lu-Ko:n omiin uuneihin, ja niitä käytetäänkin, etenkin jos varaosan saaminen maan rajojen ulkopuolelta kestäisi turhan kauan. Sillä niinhän se on, että niin leipomoissa kuin myös kaikessa muussa tuotannossa mukana olevat uunit pitää saada mahdollisimman nopeasti takaisin toimintakuntoon. Prosessin pysähtyminen tulee kalliiksi. - Meille sopii hyvin, että varaosia käytetään. Haluamme palvella kaikkia leipomoita, se on kaikkien edun mukaista. Se, miten kauan uuni sitten käytössä kestää, riippuu monesta tekijästä. Toki siitä, miten raskasta käyttö on, mutta paljon myös siitä, miten säännöllisesti uunia huolletaan. - Määräaikaishuollot ovat tärkeitä. Kuluvat osat pitäisi tarkastaa ja vaihtaa tarvittaessa. Uusissa uuneissa kuluvia osia on kyllä vähemmän teknisen kehityksen ansiosta.

Materiaalit kierrätetään Käytöstä poistetut vanhat uunit puretaan Lu-Ko:n hallissa ja osat pannaan kierrätykseen. Tänä päivänä metallit ovat arvokkaita raaka-aineita, joita ei kannata heittää hukkaan. Mika Kaipanen on hyvin perillä metallien hinnoista, sillä niitä tilataan yritykseen säännöllisesti. Viime aikoina siinä on ollut tavallista enemmän haastetta. - Esimerkiksi alumiinin hinta on ollut yhtä korkealla viimeksi vuonna 2008. Myös teräksen hinta on noussut huomattavasti. Monissa metalleissa on saantivaikeuksia, sillä jostakin syystä tavaraa ei tahdo riittää kaikille tarvitseville. Se on osittain koronan peruja. Hinnat muuttuvat nopeasti ja tarjoukset ovat voimassa yhä lyhyempiä aikoja. Mutta kaiken kaikkiaan Lu-Ko Oy:ssä tulevaisuus näyttää hyvältä. Jopa niin hyvältä, että jo jonkin aikaa on suunniteltu tuotannon kasvattamista ja tuotantotilojen laajentamista. Myös tekijöitä tarvitaan silloin lisää. Vielä ei kuitenkaan ole urakkaa sovittu. Juuri nyt rakentamisen hinta on niin korkealla, että kannattaa odottaa rauhassa kuumimman rakentamishuipun ohi. LEIPURI 7 / 2021

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 6/1926 Lehdessä hehkutetaan Viipuria, jossa on pidetty Leipuriliiton 26 vuosikokous. Samassa yhteydessä on esitelty myös ”Viipurin huomatuin ja uusi leipomo ja konditoria” eli Alfred Pursiaisen leipomo-konditoria. Niin tuotanto kuin myymälä ja kahvilakin on uudistettu ja liike on kaikin puolin esimerkillinen

ja menestyvä. Henkilökuntaa on yhteensä 40. Liike myy kaiken tuotantonsa suoraan kuluttajille ja säästyy siten mm. runsaista jälleenmyyntipalkkioista, epävarmoista saatavista, kuljetuskustannuksista ym. epäedullisista seikoista, joita ei voida valvoa liikkeen ulkopuolella. Maailma on ollut erilainen ja matkustus harvinaista; niin harvinaista, että lehdessä on noteerattu myös leipureiden matkoja. Herra Fr Ekberg on matkustanut kesäkuun alussa

Keski-Eurooppaan ja käynyt mm. Genevessä. Herrasväet K.F. Hartell ja J.A. Pyykönen ovat juuri palanneet turistimatkalta Euroopan mannermaalta. Tällä matkalla he olivat vähällä joutua onnettomuuteen, kun täysi turistiauto oli ajautua jyrkkään rotkoon. Niin ikään Herra Otto Virtanen on ollut matkoilla Norjassa. Häneltä on saapunut kirjekortti toimitukselle Trondheimista.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 7/1946 Liiton jäseniä kutsutaan vuosikokoukseen Turkuun, johon kokoonnutaan näissä merkeissä jo kuudennen kerran. Kokouksen lisäksi ohjelmassa on katsaus leipomoalan raaka-ainetilanteeseen, tutustumista teollisuuslaitoksiin, turkulaisten ammatinharjoittajien ammattitöiden näyttely sekä laivamatka Airiston matkailumajalle.

Uusi työntekijän vuosilomalaki on tullut voimaan 1.5.1946. Vuosiloman pituus määräytyy sen mukaan, miten monta kalenterikuukautta työntekijä on ollut 30.4. mennessä työssä kahdentoista edellisen kuukauden aikana. Työssä on kuitenkin pitänyt olla vähintään 16 päivää kuukaudessa. Mitä enemmän työvuosia oli takana, sitä enemmän lomaa voi saada. Vähintään viisi vuotta keskeytymättä työssä olleille leipomotyöntekijöille lomaa kertyi 1,5 päivää työssäolokuukaudelta.

Kansanhuoltoministeriö on ryhtynyt toimeenpanemaan tarkastuksia siitä, onko vähittäismyyntipaikoissa tarjolla ja näytteillä olevissa tuotteissa selvät hintamerkinnät. Näin olisi lain mukaan oltava. Jos määräystä ei noudateta, laiminlyönnistä seuraa ehdottomasti syytteeseenpano. Norjassa on kumottu kielto myydä tuoretta leipää eli samana aamuna leivottua ruisleipää. Päätös oli voimassa viisi vuotta ja sen antamiseen vaikuttivat lähinnä kuljetusseikat.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 7/1961 Vuosikokoukseen on liiton jäsenistö kutsuttu Tampereelle. Siellä aiotaan nostaa esiin ammatinharjoittajien nykyasemaa ja tulevaisuutta vahvistavia aloitteita. Tärkeimmäksi mainitaan ammattitaitoisen tekijäkaartin kasvattaminen. Tärkeä on myös myyntipalkkiokysymys, joka on saatava järjestykseen kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Kolmantena mainitaan leivän kulutuksen vähenemisen torjuminen. Vuosikokouksen osallistujat pääsevät tutustumaan myös Leipurien Tukku Oy:n uuteen toimitaloon Tampereella. Lehdessä on julkaistu uusi leipomotyölaki, joka on annettu Helsingissä 9. kesäkuuta 1961. Yötyön osalta laki on tiukka, sillä lain alaista työtä saa tehdä ainoastaan kello viiden ja kahdenkymmenen kolmen välisenä aikana, sunnuntain ja kirkollisen juhlapäivän edellisenä päivänä korkeintaan

kello kahdeksaantoista. Muutamia poikkeuksia tästä mainitaan lain pykälissä 3,4,5 ja 7. Lehdessä uutisoidaan hyönteismyrkkymaalista, jota on tilattu esimerkiksi eurooppalaisiin hotelleihin. Kiiltoemalimaali sisältää kahta voimakasta hyönteismyrkkyä, jotka riittävät tappamaan lähes kaikki hyönteislajit. Maalin etuihin kuuluu, ettei se tuoksu epämiellyttävälle ja se säilyttää hyönteisiä tappavan ominaisuutensa jatkuvasti, myös pesun jälkeen. Uutinen ei kerro, vaikuttaako maali myös ihmisiin ja millä tavalla.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 7-8/1981 Lehdessä on laaja artikkeli espoolaisen Tapiolan Leipomon tulipalosta, joka sai alkunsa pinnavaunu-uunien yläpuolella olevasta huippuimurista. Palo ehti kyteä kattorakenteissa ennen kuin se huomattiin. Palo ei tuhonnut leipomoa maan tasalle, mutta aiheutti mittavat vesivahingot, laitevaurioita ja runsaasti siivottavaa sekä

LEIPURI 7 / 2021

tuotannon keskeytymisen pitkäksi ajaksi. Vastaavia tapauksia oli ollut kolmessa muussakin leipomossa pienen ajan sisällä. Artikkelin mukaan yrittäjien kannattaa tässä kohdassa tiedostaa riskit ja pitää vakuutukset leipomoissa ajan tasalla. Lehdessä annetaan Voittajan wiener -resepti ja teko-ohje kaikkien leipomoiden käyttöön. Kyseessä on yhteiskampanja, joka keskittyy ammattitaitokilpailun voittajaviinerin kaupalliseen ja ammatilliseen hyödyntämiseen. Pääkirjoituksessaan Olli Kuhta korostaa,

kuinka tärkeää on tarkasti noudattaa valmistusohjetta ja ohjeen raaka-aineita sekä niiden määriä sekä työtapoja. Hyvin läpivietynä kampanja luo hänen mukaansa tuotteista myönteistä mielikuvaa käyttäjien keskuuteen, mikä taas hyvinkin lisää niiden kulutusta. Leipomosektorilta kerrotaan, että Kotisaaren leipomo laajenee. rakennettavan lisärakennuksen pinta-ala on 3692 neliömetriä ja sen jälkeen koko leipomon koko on lähes 11000 neliömetriä.

v UUTUUDET v

Pommacista kausimaku

50-luvun klassikko kauppoihin Fredman (ent. Eskimo-brändi) on tuonut kauppoihin 50-luvulta tutun vahapaperin. Aiemmin erityisesti eväiden käärimiseen käytetty vahapaperi on ekologinen vaihtoehto kylmäsäilytykseen tuorekelmun ja folion sijaan. Vahapaperi on valkaisematonta FSC-sertifioitua paperia, jonka toinen puoli on päällystetty kasvipohjaisella karnaubavahalla. Vaha on yleisesti käytetty elintarviketeollisuudessa esimerkiksi hedelmien pintakäsittelyyn eikä se vaikuta ruoan makuun. Käsittelemättömälle puolelle voi tehdä merkintöjä sisällöstä ja halutessaan sulkea paketin tiiviimmin teipillä. Käytön jälkeen vahapaperi laitetaan biojätteeseen. Vahapaperi ei sovellu ruoan lämmitykseen. Vahapaperia myydään 30 cm x 10 m pakkauksissa.

Uudessa kausimakuna myytävässä Pommac-erikoiserässä vuonna 2021 on Pommacin hedelmäsekoitus kruunattu mausteisen appelsiinin maulla. Pakkaus: 1,5 l pullo ja 0,275 l lasipullo. Juoma on makeutettu sokerilla. Hartwallin muita uutuuksia edustaa esimerkiksi Halloweeniin sovitettu Hartwall Limonadi Banaanikarkki, joka on railakkaan keltainen, jättimäistä banaanikarkkia muistuttava juoma. Se on makeutettu sokerilla. Pakkaus 0,5 ja 1,5 l muovipullo. Hartwall Jaffa Juicy Sitruuna-Yuzun maku on puolestaan peräisin mehusta. Tämä juoma sisältää vain luontaisia aromeita ja makuaineita, eikä lainkaan keinotekoisia makeutusaineita. Uutuus on muiden Jaffa Juicy -juomien tapaan myynnissä 0,33 litran tölkissä.

Talouspaperia arkkeina Metsä Tissuen Lambi-brändi on lanseerannut uudet Home Towel -talouspaperiarkit, joissa yhdessä paketissa on sama määrä paperia kuin kahdessa ja puolessa tavallisessa talouspaperirullassa. Taitellun talouspaperiarkin voi ottaa pakkauksesta yhdellä kädellä arkki kerrallaan. Kompakti pakkaus vaatii vähemmän säilytystilaa kotona ja tilaa myös kuljetettaessa. Lambi-paperi valmistetaan sataprosenttisesti ensikuidusta.

Café Singapore kaupunkikahvisarjaan Pauligin kaupunkikahvisarjan uusi maku, Café Singapore on saanut inspiraationsa perinteisestä singaporelaisesta kahvista, kopista, joka paahdetaan yleensä yhdessä voin ja sokerin kanssa hieman tummemmaksi kuin Pohjoismaissa. Café Singapore on valmistettu Latinalaisen Amerikan parhaista arabica-pavuista ja viimeistelty ripauksella robustaa. Tuote on Rainforest Alliance -sertifioitu. Paahtoaste: 4. Café Singapore myydään suodatinjauhatuksena 425 gramman ja kokonaiset pavut 450 gramman pakkauksissa.

Luomumarjoja ja luonnon makua

Uniikki uutuustuote Suomen pohjoisin juustola Kuusamon Juusto on tuonut markkinoille Savujuustomurun (150 g). Se valmistetaan savustamalla edamjuustoa perinteiseen tapaan aidoilla leppälastuilla Kuusamon Juuston omassa savustamossa. Vastaavaa kotimaista tuotetta ei kaupoissa tätä ennen ole ollut. Savujuustomurussa ei ole mitään ylimääräistä, kuten perunatärkkelystä tai paakkuuntumisenestoaineita, ainoastaan pelkkää juustoa. Tuotteessa on rasvaa 20 % ja se on laktoositon. Se sopii esimerkiksi keittoihin, pastoihin, piiraisiin, pizzoihin ja laatikkoruokiin. Savujuustolle on myönnetty Hyvää Suomesta -merkki ja sitä saatavilla myös palajuustona, juustoviipaleina ja kermajuustona.

Bonne BÄR-marja-kaurasmoothiet ovat välipaloja ilman lisättyä sokeria ja säilöntäaineita. Niihin käytetään kokonaisina survottuja marjoja, jolloin myös siemeniä ja kuoria päätyy jokaiseen 250 ml:n pulloon. Makuina ovat mansikka, vadelma ja mustaherukka. Mukaan lisätään kaurajuomaa ja hieman omenaa. Tuotteet ovat luomua. Raikkaan piristyksen päivään saa Bonne Bär -marja-inkiväärishotista (80 ml), joissa mustaherukka tai tyrni saavat kaverikseen inkiväärin. Bonne Bär-tuotteet valmistetaan Suonenjoella korkeapaineprosessilla, eivätkä ne sisällä mitään ylimääräistä. Tuotteet löytyvät kylmähyllystä. Tarjouksen voi kysyä Conditelta tai Kesprolta ja muilta keskusliikkeiltä.

Vähäsokerista jäätelöä Froneri Finland on tuonut markkinoille kaksi uutta Pingviini-kermajäätelöä, jotka sisältävät sokeria 13 g/100g. Tämä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin tavallisissa kermajäätelöissä. Uutuuksissa ei ole myöskään keinotekoisia makeutusaineita. Makuja on kaksi, Mango-Mansikka sekä Vanilja & Suklaahippu. Litran kotipakkauksissa myytävät kermajäätelöt ovat laktoosittomia.

Kolmen Kaverin syksyn uutuusjäätelöt Kolme Kaveria lanseerasi lokakuussa kolme uutuutta kotipakkauksiin. Vegaaninen Piparkakkujäätelö on cashew- ja mantelipohjainen ja siinä on piparkakkukastike. Suklaajäätelön ystäville sopivat laktoositon Keksi & Suklaa, sekä laktoositon Suklaa & Vaniljakastike. Kaikki uutuudet ovat gluteenittomia. Lisäksi vanha tuttu Piparkakku-kermajäätelö palaa taas talveksi valikoimaan.

LEIPURI 7 / 2021

v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä

Arja Elina Laineen komeassa uutuuskirjassa on sekä leivontatietoa että sata erilaista reseptiä.

TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

LEIVONTA – LEIPURIN KEITTIÖSSÄ Kustannusyhtiö Readme.fi on julkaissut uuden, Arja Elina Laineen ja Anni-Sofia Savelan leivonta-aiheiseen kirjasarjaan kuuluvan teoksen. Uutuuskirja on nimeltään Leivonta - Leipurin keittiössä. Sitä voi kutsua nykypäivään soveltuvaksi tietoteokseksi leivonnasta ennen kaikkea kotileipureille. Toki siitä voivat poimia vinkkejä myös leipomoalan ammattilaiset. Kirjasta löytyvät tutut ja turvalliset, mutta yhtä lailla trendikkäät 2020-luvun leivonnaisohjeet. Teoksessa on peräti 384-sivua ja iso osa sen alusta on omistettu leivontatiedolle, kuten erilaisille taikinoille, raaka-aineille, työvälineille, erityisruokavalioille ja niin edelleen. Sen jälkeen alkavassa reseptiosuudessa on 100 toinen toistaan maistuvampaa suolaista ja makeaa reseptiä. Lähes jokaisesta on myös kuva, ja kuvat on ottanut Laineen tytär Anna-Sofia Savela. Leivontakirjan kirjoittaja, kotitalousopettaja ja yrittäjä, Arjan Ruokaviestinnän Arja Elina Laine on tehnyt pitkän uran suomalaisessa myllyteollisuudessa reseptikehityksessä. Nykyisin hän toimii ruokakirjailijana, -viestijänä ja -konsulttina, ruokasisältöjen tuottajana ja kouluttajana. Anni-Sofia Savelan päätyö on kotimaisten elokuvien ja trendisarjojen parissa. Yhdessä he tekivät myös kirjatrilogian kaksi ensimmäistä osaa eli Kaurakirjan ja Leipäkirjan, jotka molemmat ilmestyivät vuonna 2020.

LEIPURI 7 / 2021

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee

Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä. WWW. FAZERMYLLY.FI

Tuotetiedot - Laatu - Elintarviketurvallisuus PALVELUITAMME Synkka - Pakkausmerkinnät Ainesosaluetteloiden koostaminen Laatu - Elintarviketurvallisuus - Jäljitettävyys Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000 ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001 ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi

Laadukkaita raaka-aineita ja luotettavaa palvelua elintarviketeollisuuden toimijoille. CONDITE OY Puh. (02) 436 5900 Lisenssikatu 5, 21100 Naantali condite.fi

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 7 / 2021

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Suomalaista laatutyötä

LEIPOMOUUNIT – KONEET

• Siivuttajat • Pussituskoneet • Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot • Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat • Sämpylälaskurit • Keräilypöydät • Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

puh. (03) 275 2200 www.ipeka.com

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Schutte Bagclosures clipsnauhat kysy kampanjahinta!

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

leipomohihnat.fi Tmi Tarmo Palomaa

Multivac Oy myy ja huoltaa kaikki leipomokoneet.

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

Puh. 0500 166 355

www.leipomokoneet.com leipomokonemyynti@fi.multivac.com leipomokonehuolto@fi.multivac.com Puh: +358207921308 Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

www.cortex.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri 8/2021 ilmestyy viikolla 48

LEIPURI 7 / 2021

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

P. 0207 815 400

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti. pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia tulossa vuonna 2022 22.-26.1.2022 SIGEP, Rimini Italia Leipomo-, jäätelö-, kahvila- ja konditoria-alan messutapahtuma sigep.it 18.-22.3.2022 INTERNORGA, Hampuri Ammattimessuilla teemana hotellit, ravintolat, leipomot ja konditoriat. https://www.internorga.com/ 22.-25.10.2022 Südback, Stuttgart Leipomo- ja konditoria-alan messutapahtuma alan ammattilaisille https://www.messe-stuttgart.de/suedback/en/ Nämä messutapahtumat on ilmoitettu järjestettäviksi paikan päällä, mutta kannattaa tarkistaa vielä tilanne ennen varaamista.

LEIPURI 7 / 2021

LEDAREN

Egoism och bristen på gemenskap är ett hinder för branschens utveckling

ag skrev i den här tidningens ledare 3/2020 angående coronaepidemin, att ”i en kris är människans största bekymmer: 1. hur ska det gå för mig, 2. hur ska det gå för mig och 3. hur ska det gå för mig. I ”för mig” ingår naturligtvis också mina närmaste. När coronakrisen småningom ebbar ut och människorna märker att de fortfarande är vid liv, kommer bekymren att ändras till frågan ”hur ska det gå ekonomiskt för mig”. Jag har ofta tänkt på detta under det senaste 18 månaderna. Inställningarna till coronan är ett bra exempel på hur människan sist och slutligen endast är intresserad av hur det går för sig själv och sina närstående. Det har varit intressant att notera hur många människors inställning till coronarestriktionerna ändrades sedan de själva och deras närmaste hade blivit vaccinerade två gånger. Dvs. när de själva var ”trygga”, då kunde samhället börja öppna upp. Nu kan de som blivit vaccinerade två gånger inte, av helt förståeliga skäl, begripa varför det ännu ska finnas restriktioner för att skydda de personer som inte vill bli vaccinerade. Det är emellertid fint att det inträffade en enorm förändring i attityderna kring coronarestriktionerna, trots att orsaken till förändringen i hög grad bara beror på människans själviskhet. Vi lever just nu i en värld där gemenskap och arbete mot gemensamma mål har fått ta plats i baksätet. Detta syns också i näringslivet. Nu fokuserar man endast kortsiktigt på hur det går för en själv och det egna företaget just i denna stund. Inom företagen är man nog medvetna om att man genom gemensamma åtgärder och beslut inom näringslivet kunde påverka både pågående och kommande utmaningar, såsom byråkratiska bestämmelser som försvårar exempelvis företagsverksamhet inom livsmedelsbranschen, bristen på yrkeskunnig arbetskraft eller även mer allmänna frågor kring reformering av arbetslivet. Det finns säkert många olika orsaker till varför det idag inte är trendigt att arbeta för samma sak. En orsak är att de företag som har en starkare position inom branschen inte vill äventyra sina framgångar på kort sikt på grund av de faror som glimtar längre bort i framtiden*. Detta trots att man inom företagen nog är medvetna om att även det egna företagets verksamhet kommer att försvåras utan nödvändiga förändringar. Förändringsbehovets brådska kan även minskas av att företagen är medvetna om att konkurrerande företag inom samma bransch lider ännu mer av den rådande situationen. Men det finns inte heller tid till att främja gemensamma mål när det går dåligt för företagen. Då ligger intresset endast hos det egna företagets problem. En känsla av gemenskap tycks uppstå först när alla branschens aktörer har lika svårt, dvs. när alla sitter i samma båt. Men i de båtar, där det som bäst råder liksom en stigande berusning som på en nattklubb, är man inte särskilt oroade över att det är sämre ställt i någon annan båt. Ett bra exempel på detta är aktörer inom restaurang- och evenemangsbranschen, dvs. de som lidit mest av

LEIPURI 7 / 2021

coronakrisen. Företag och arbetstagare inom dessa branscher samt deras fackförbund såväl på arbetsgivar- som arbetstagarsidan har tillsammans arbetat för att de orimliga restriktioner som berör branscherna ska upphävas. Men även denna ”gemenskap” har krävt att aktörerna inom dessa branscher verkligen har suttit i samma båt. Under hela krisen har det inte synts just några kommentarer alls gällande restaurang- och/eller evenemangsbranschen från det övriga näringslivet. Man har inte sett någon anledning till detta när utgångspunkten är att varje bransch måste klara sig själv. När jag konstaterade detta för en bekant, konstaterade han med ett skratt ”du har helt rätt, men Business is Business, och Moses is Moses”. Kanske företagens ”jag själv”-tänk även påverkas av konkurrenslagen och därtill hörande rädsla för konkurrensmyndigheterna, trots att konkurrensrättens bestämmelser inte på något sätt berör till exempel frågor som rör arbetsmarknadslagstiftningen. Företagen föreställer sig att när man agerar ensam i alla avseenden, så behöver man inte vara rädd för eventuell övervakning från konkurrensmyndigheten. När företagen inte hittar en gemensam grund i arbetsmarknadslivet och mod för att få till stånd de reformer som de anser vara nödvändiga, leder det till att företagen ensamma försöker lösa problemen. Ett bra exempel på detta är skogsindustrin, där företagsledarna beslöt att man i fortsättningen inte ska försöka få fram ett landsomfattande kollektivavtal för branschen, utan att endast företagsspecifika kollektivavtal är möjliga**. Tiden visar hur det går för dessa reformer, men avtalens innehåll är i varje fall det viktigaste, inte avtalets form. Enskilda företags kortsiktighet kan även leda till att inget egentligen förändras i verkligheten. Även om företagen är medvetna om att förändringar är oundvikliga, konstaterar de att den pågående förhandlingsomgången trots allt inte är, liksom inte heller de föregående, den rätta tiden för att få till stånd förändringar, såsom till exempel att främja lokala förhandlingar. Åter igen är det bättre att ”nöja sig med arbetsron” och fundera på nya sätt genom vilka nödvändiga förändringar kan förverkligas under den följande förhandlingsomgången. Många företagsledares mod falnar när en kommande strejk hotar avbryta det egna företagets verksamhet. Reformer som strax dessförinnan ansågs vara viktiga och oundvikliga upplevs inte längre vara särskilt viktiga, och man är beredd att betala för arbetsron medan reformerna skjuts upp på framtiden. Om det går så, ler fackföreningsrörelsens ledare bara nöjt över sin egen ”skicklighet”. Mika Väyrynen

* Det finns emellertid undantag, såsom inom skogsindustrin. ** Inom teknikindustrin är alternativet företagsspecifika eller

landsomfattande kollektivavtal.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@pp.inet.fi Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon Pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 7 / 2021

Leipuri 7/2021

Articles inside

Uutuuksia

Ledaren Egoism och bristen på gemenskap är ett hinder för branschens utveckling

Murusia

Leipurissa kirjoitettua

Alueyhdistysten hyväntekeväisyystempauksia Leipäviikolla

Leipäviikolla nautiskeltiin herkkuleipää

Kolumni

Valion voikoulussa

Vastuullinen ruuantuotanto on tullut jäädäkseen

Merkkipäiviä: Elvi Avikainen 95 vuotta

Merkkipäivät, nimitykset, kilpailut

Ympäristöuutisia lyhyesti

Olethan jo Suomen Leipuriliiton jäsen?

Pääkirjoitus Itsekkyys ja yhteisöllisyyden puute esteenä toimialan kehittämiselle

Vuoden 2022 Leipäkaupan alueelliset ehdokkaat

Kuluttajan asenteet ja ruokahävikki

Liiton hallinto kokousti Leipurin Oy:n vieraana

Kotileipomo Hämäläisen voimanponnistus

Elosella investoitiin aurinkovoimaan

Kakkutalossa paistetaan munkkeja aurinkosähköllä

Multivac tuli leipomokonemarkkinoille