Vuosikokouksen alla mielenkiintoisia puheita

Joakim Strandin mukaan Vaasa on vireä ja kasvava kaupunki, jolle yhteistyö muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa on luontevaa sekä lyhyen välimatkan että kaksikielisyyden ansiosta.

Leipuriliiton vuoden 2022 vuosikokous pidettiin Scandic Waskiassa lauantaina 13.8.2022. Vuosikokoustilaisuuden pääpuhujina toimivat kansanedustaja Joakim Strand ja Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Rami Louke ja Elina Matikainen

Lauantaina 13.8.2022 pidetyn vuosikokoustilaisuuden juontajana ja avaajana toimi Kotileipomo Hämäläinen Oy:n/Vöyrinpoika Oy:n toimitusjohtaja, leipomoyrittäjä Jukka Hämäläinen Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksestä. Hän toivotti kaikki tervetulleiksi ja totesi, että tuntuu hyvältä pitää normaalit Leipuripäivät parin vuoden tauon jälkeen. - Jutellaan, rentoudutaan ja nautitaan yhdessäolosta, hän kehotti aloituksessaan ja toivotti juhlapuhujaksi kutsutun kansanedustaja Joakim Strandin tervetulleeksi estradille.

Joakim Strand on kansanedustajuuden lisäksi ahkera yhteiskunnallinen vaikuttaja muutoinkin, sillä hän kertoi toimivansa myös Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Puheensa aluksi hän mainitsi tutustuneensa mielenkiinnolla Leipuriliiton toimiston hänelle etukäteen lähettämään materiaaliin, kuten Leipuri-lehtiin ja Liiton 110-vuotishistoriikkiin. Erityisen myönteisellä tavalla olivat hänen huomiotaan kiinnittäneet Leipuri-lehtien pääkirjoitukset. - Ne olivat harvinaisen suoraviivaisia, hyviä ja ottivat kantaa sekä geopolitiikkaan että kansalliseen politiikkaan, hän kehui ja kehotti yleisöä antamaan niille ansaitut aplodit. Strand totesi miettineensä itsekin eduskunnan viimeaikaisia päätöksiä esimerkiksi korona-asioissa ja myönsi, että osittain on eduskunnassa ’sählättykin’. Näin tapahtui hänen mukaansa varsinkin epidemian alkuvaiheessa. Toki kyseessä oli uusi tuntematon tauti, täysin uusi virus, joka herätti kauhua niin meillä kuin muuallakin. Mutta esimerkiksi keväällä 2022 tartuntaluvut olivat aivan eri luokkaa

Jukka Hämäläinen toimi vuosikokoustilaisuuden juontajana.

kuin keväällä 2020, jolloin Suomeen julistettiin poikkeusolot ensimmäisen kerran sotavuosien jälkeen. - Ei voi kuin nostaa hattua teille ja kaikille muille yrittäjille, jotka olette koko tämän ajan pyörittäneet yritystoimintaa, Joakim Strand totesi.

Leipuriliiton 110-vuotishistoriikkikirjasta Strand kertoi löytäneensä uusia kulmia, jotka peilaavat maamme kehitystä. Lisäksi sieltä oli osunut silmään tuttuja kasvoja. - Muun muassa Kai Boström, jota muistelen lämpimästi. Hänen kanssaan ehdin toimia mm. Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksessa.

Vireä ja kasvava Vaasa

Vaasan kaupungin on perustanut Kustaa Vaasan poika Kaarle IX vuonna 1606. Vuonna 1852 Vaasa paloi ja sen jälkeen kaupunki siirrettiin lähemmäs merta, nykyiseen paikkaansa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Yli sata vuotta sitten rakennettiin mm. Vaasan kaupungintalo, joka sen aikaisia rakennusmenetelmiä ajatellen oli mittava saavutus. Siellä kokoontui itsenäisen Suomen ensimmäinen senaatti vuonna 1918. Kaupungintalossa vietettiin myös osa Leipuripäivistä Vaasassa vuonna 1987. - Nykyisin Vaasa tunnetaan parhaiten vahvan energiakeskittymän ansiosta. Sen ytimessä toimivat mm. Wärtsilä, ABB ja kaksisataa muuta yritystä, joiden palveluksessa on noin 13 000 työntekijää ja liikevaihtoa kertyy viiden miljardin euron verran, luetteli Strand, jonka mukaan yritykset myös investoivat todella paljon, samoin kuin niiden alihankkijat. Hänen mukaansa kaupunki pyrkii parhaansa mukaan edesauttamaan yritysten toimintaa ja menestymistä. - Meillä toimii myös maailman pohjoisin ympärivuotinen reitti Vaasasta Uumajaan. Aurora Botnia -laiva ajaa puolet vuodesta ’jään läpi’ kuljettaen runsaasti matkustajia ja yhä enemmän myös rahtia. Lisäksi alus toimii alustana ja tutkimuslaboratoriona alueemme yrityksille.

Myös Merenkurkun neuvoston puitteissa tehtävä yhteistyö on Vaasalle tärkeä eli ympärillä olevat Pohjamaan kunnat sekä vastaava alue Ruotsin puolella ovat tiiviissä yhteistyössä. Uumaja on yllättävän lähellä, sillä lähimpien saarien välillä on vain noin kolmekymmentä kilometriä. Suunnitelmissa onkin rakentaa silta Vaasasta Uumajaan. - Lupaan teille, että silta toteutuu ensi vuosikymmenellä. Voitte tulla muistuttamaan minua tästä, ellei se toteudu, Strand vakuutti.

Strandin mukaan silta muuttaa Suomen strategista positiota; se kytkee meidät Eurooppaan, emmekä ole enää saari. Ennen kaikkea meillä on reitti pohjoisen Norjan syväsatamiin, kuten Narvikiin ja Trondheimiin ja sieltä Eurooppaan sekä Atlantin kautta esimerkiksi Kaliforniaan.

Pohjoismainen yhteistyö tiivistä

Vaasan seudulla yhteistyö Ruotsin kanssa on ollut konkreettista jo pitkään, mutta viimeaikaisten idän tapahtumien vuoksi pohjoismainen yhteistyö on tiivistynyt myös valtiollisella tasolla. Suomea ja Ruotsia on yhdistänyt erityisesti Nato-prosessi. Leipuriliiton historiikista Strand oli pannut merkille, että sekä Suomessa että Ruotsissa perustettiin myös Leipuriliitot varsin yhtäaikaisesti, samana vuonna (vuonna 1900). Suomalaiset olivat tässä kuitenkin vähän edellä, kuten Nato-prosessissakin. - Eli Suomi näytti tässä tietä, ja ruotsalaiset tulivat jo silloin hieman jäljessä.

Vaasaa Joakim Strand ’hehkutti’ vielä kertomalla, että kaupungissa on peräti kuusi eri korkeakouluyksikköä. Seutukunnan panostus kulttuuriin per capita on maan korkein, mikä pitkälti johtuu seudun kaksikielisyydestä. Kaupungissa on myös nelikenttäinen jäähalli ja uusi jalkapallostadion. Noin 10 prosenttia alueen asukkaista on ulkomaalaisia ja suuri osa heistä töissäkäyviä. Vaasassa puhutaan noin sataa eri kieltä.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä Joakim Strand mainitsi akkuarvoketjuun liittyvät investoinnit. Ns. pohjoismainen akkuvyöhyke, battery belt, ulottuu Norjan Mo i Ranasta ja Ruotsin Skellefteåsta Vaasaan asti. Tähän liittyvien investointien mittaluokka on huima maailmanluokassakin ja alueelle hyvin tärkeä.

Lopuksi kansanedustaja totesi, että viimeaikaisten kriisien kautta on Suomessa opittu vihdoinkin ymmärtämään kotimaisen energian ja elintarviketuotannon tärkeys. - Se on ollut ja tulee aina olemaan tämän maan selkäranka. Toivotankin teille erinomaista vuosikokousta ja kiitän siitä, mitä olette tehneet tämän maan kehittämiseksi!

Kokousyleisö kuunteli kiinnostuneena Joakim Strandin puhetta.

Puhujalle annettiin lahjaksi tietenkin komea leipä.