Pääkirjoitus Valtiovallan tulee lopettaa yrittäjien syrjintä ja epätasa-arvoinen kohtelu

Valtiovallan tulee lopettaa yrittäjien syrjintä ja epätasa-arvoinen kohtelu

Pitkään muun muassa ay-liikkeen palve- työehtosopimuksessa olevia paikallista sopimista kosluksessa toiminut oikeustieteen tohtori kevia ehtoja** . Kalevi Hölttä kirjoitti asianajajaliiton Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä laittaa sajulkaisemaan Defensor Legis-julkai- man toimialan tuotteita valmistavat yritykset eriarvoisuun 3/2020 artikkelin ”Paikallinen sopiminen seen asemaan myös muulla tavoin. Tästä leipomoala työoikeudessa”. Yhtenä aiheena hän kirjoitukses- on hyvä esimerkki. Elintarviketeollisuusliitto (ETL) saan käsitteli järjestäytymättömien työnantajien solmii työntekijäliiton (SEL) kanssa leipomoalalla asemaa eli yritysten, jotka eivät ole jäsenenä työ- noudatettavan työehtosopimuksen, jonka työehtoja ehtosopimuksen solmineessa järjestössä. Mielen- monen sadan suomalaisen leipomon ja konditorikiintoisessa artikkelissaan hän toteaa eri kohdis- an tulee noudattaa yleissitovuuden johdosta. ETL:n sa mm. seuraavaa: ”Järjestäytymättömiä yrityksiä jäsenenä on vain noin 30 leipomoa, jotka noudattaon yli puolet Suomen työnantajayrityksistä, noin 50 000, joissa vat leipomoalan työehtosopimusta normaalisitovuuden perustyöskentelee yli 250 000 työntekijää. Järjestäytymättömien yritys- teella. Leipomo- ja konditoriatuotteita valmistetaan Suomessa ten asema on epäilemättä poliittisen keskustelun kohteena vielä kuitenkin myös monen muun yleissitovan työehtosopimuksen pitkään. Ylivoimaisesti suurin osa Suomen yrityksistä on pieniä, työehtoja noudattaen. Niitä tehdään muun muassa majoitus- ja jotka merkitsevät olennaista osaa koko taloudesta. Pitkälle viety ravitsemusalan, kaupan, liha-alan sekä ns. peruselintarvikkeen korporatismi ei ole demokraattisen oikeusvaltion kannalta hyväk- työehtosopimuksen ehdoilla. Nämä sopimukset ovat huomattasyttävää”* . vasti joustavampia ja siten työnantajille edullisempia kuin mitä

Olen käsitellyt järjestäytymättömien yritysten asemaa aikai- on Leipomoiden työntekijöitä koskeva työehtosopimus. Mutta semminkin näissä pääkirjoituksissa, kuten Leipurissa 6/2019, ainoastaan niiden leipomoiden ja konditorioiden, joiden päätoijossa mm. totesin, että Suomi on hyvin erikoinen oikeusvaltio, kun mialana on leipomoala, tulee noudattaa työehdoiltaan Suomen Suomessa poliittiset päättäjät hyväksyvät sen, että työmarkkinajär- jäykintä työehtosopimusta. Tilanne on ”oikeiden” leipomo- ja jestelmämme syrjii räikeästi järjestäytymättömiä yrityksiä. Kalevi konditoriayritysten osalta epätasa-arvossaan täysin kestämätön. Höltän artikkelia lukiessani näkemykseni entisestään vahvistui. Valtiovallan tulee lopettaa yritysten syrjintä ja epätasa-arvoiKaukana ollaan yhdenvertaisesta ja tasapuolisesta kohtelusta, nen kohtelu. On kohtuutonta, että suurin osa leipomo- ja konkun yritysten oikeus noudattaa alan työehtosopimuksessa ole- ditoria-alan yrityksistä joutuu noudattamaan huonompia työehvia paikallista sopimista koskevia ehtoja on riippuvaista pelkäs- tosopimuksen ehtoja kuin heidän kilpailijansa. Toiseksi elintartään siitä, kuuluuko yritys alan työehtosopimuksen solmineeseen vikealan työmarkkinajärjestöjen (ETL/SEL) tulee saattaa leipotyönantajaliittoon vai ei. Yrittäjien tietoinen syrjintä ja syrjinnän moalan yleissitovan työehtosopimuksen ehdot vähintään samalle jatkaminen on suorastaan häpeällistä. Voi vain kysyä, millainen tasolle kuin muut elintarvikealan työehtosopimukset jo ovat. Ei oikeusvaltio Suomi on, kun täysin tietoisesti syrjitään yli 250 000 ole mitään perustetta sille, miksi leipomoalan työehtosopimuktyöntekijää työllistäviä yrityksiä, ja tosiasiassa myös niiden työn- sen määräysten tulee olla jäykempiä kuin muiden elintarvikeatekijöitä? lojen työehtosopimusten. Varsinkin kun niiden turvin tehdään

Ihmettelen, että esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto EK joustavammin työehdoin aivan samoja leipomotuotteita (kuten ja/tai Perheyritysten liitto eivät nosta tätä asiaa lainkaan julkiseen lihapiirakkaa, riisipiirakkaa jne.). Jos edellä mainitut muutokset keskusteluun. Luulisi, että myös näissä järjestöissä katsottaisiin eivät ole mahdollisia, Suomen jäykimmän työehtosopimuksen asiaa kokonaisvaltaisemmin kuin vain omien yksittäisten jäsen- yleissitovuuden olemassaolo on syytä kyseenalaistaa. Tuskin siitä ten intressejä ajatellen. Suomalainen työnantajayhteisö tarvitsisi alan asiat paremmaksi tulisivat, ainakaan lyhyellä tähtäimellä, eri muutoinkin laajempaa lojaalisuutta toisiaan kohtaan. Vain siten järjestöjen ollessa keskenään asiasta erimielisiä. Mutta nykyinen voitaisiin saada aikaiseksi jotain muutoksia työmarkkinajärjestel- epätasa-arvoinen tilanne leipomo- ja konditoriayritysten osalta mään. Nyt yksittäisten yritysten hetkellinen oma etu ajaa kaiken ei voi jatkua. muun edelle. Mika Väyrynen

Yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän, johon järjestäytymättömien yritysten syrjintä perustuu, lähtökohta on, että samal*Wikipedian mukaan korporatismi tarkoittaa ”poliittista järjesla toimialalla toimivat yritykset noudattavat samaa työehtosopi- telmää, jossa lainsäädäntövaltaa käyttävät yleisissä vaaleissa yhtämusta. Järjestelmän perusajatus on hyvä. Kaikkien yritysten ja läisen äänioikeuden perusteella valittujen kansanedustajien sijasta yritysten työntekijöiden kannalta olisi varmasti reilua, jos samalla työnantajien ja työntekijöiden muodostamat ammattikunnat eli toimialalla samoja tuotteita valmistavat yritykset noudattaisivat korporaatiot. Tällaista järjestelmää on sovellettu muun muassa samaa työehtosopimusta ja kilpailisivat siten samoilla työoikeu- Benito Mussolinin Italiassa sekä Francisco Francon Espanjassa”. dellisilla pelisäännöillä. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen, **Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 700 leipomoa ja/ kuten jo pelkästään järjestäytymättömien yritysten syrjintä hy- tai konditoriaa. Näistä alle 5 % (n. 30) on Elintarviketeollisuusvin osoittaa. Vain järjestäytyneet yritykset saavat noudattaa alan liittoon kuuluvia järjestäytyneitä yrityksiä.