Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 100 vuotta sitten, nro 5-6/1920

Arvostettu kauppias ja leipuri Fridof Ekberg on täyttänyt 60 vuotta ja sitä on juhlittu asiaankuuluvin menoin. Ekberg on toiminut Leipuriliiton rahastonhoitajana liiton perustamisesta asti ja hoitanut tätä luottamustointa erinomaisella tarkkuudella. Liiton johtokunta päätti antaa Ekbergille lahjaksi kävelykePääkirjoituksessa kerrotaan, että pitkään puhuttu Leipuriliiton matrikkeliasia on viimeinenkin saatu liikkeelle. Lopullinen toteuttaminen riippuu jäsenistön aktiivisuudesta täyttää lehdessä oleva kaavake ja palauttaa se Leipurin toimitukseen. Pääkirjoituksessa todetaan, että ”ellette te palauta kaavakkeita täytettynä takaisin, niin mitään elämänkertamatrikkelia ei totisesti synny, sillä tyhjästä ei voi tulla mitään ja ilman teidän Kansanhuoltoministeriö on antanut päätöksen, jossa se määrittelee viljatuotteiden ylimmät hinnat ja sallitut leipälaadut. Sen mukaan leipä on jaettu kahteen pääryhmään, kuivaan ja peh-

sekä keksit ja niihin verrattavat tuotteet. Tuoreleipää saa valmistaa viittä eri lajia, jotka ovat ruisleipä, vehnäruokaleipä, sekaleipä, grahamleipä

ja kahvileipä. Ministeriö on määrännyt pin, johon kiinnitettyyn laattaan kaiverrettiin erityinen muistolause: Vi hoppas vägen än blir lång, låt denna stöda då din gång. Hur obetydlig den och är, ett hjärtligt tack den innebär. Leipäkauppojen aukioloa koskevat määräykset ovat tuottaneet leipureille paljon ikävyyttä. Esimerkiksi sunnuntaina ei saa pitää leipäkauppaa auki, mutta sen sijaan leipää saa myydä ”taivasalla kirkonmäellä, puhumattakaan kaikista muista luonnottomuuksista”. Myös lauantamianne asiatietoja ei taitavinkaan toimitus kykene kirjoittamaan tuhatpäisen leipuriammattikunnan historiaa. Lehdessä kerrotaan myös ”työmaaterrorista”, joka liittyy kommunistiseen kiihotukseen ja sitä vastustavaan kansanliikkeeseen. On esitetty moitteita siitä, että työnantajat eivät ole ryhtyneet asiassa sellaisiin toimenpiteisiin, joihin he olisivat olleet velvoitettuja. Työnantajajärjestöjen mukaan niihin kuuluvat yritykset ovat kyllä ensimmäisinä ryhtyneet vakaviin toimenpiteisiin kommunistien terroristisen väkivallan vastustamiseksi työmailla, mutta näitä toimenpiteitä ei ole yleensä niille kaikille painon ja osittain myös muodon. Painolla tarkoitetaan painoa 2 tuntia paistamisen jälkeen, eikä painosta saa poiketa kuin 5 % yli tai alle. Leipälaatujen lisäksi saa valmistaa ja myydä myös leivoksia, joiden raaka-aineet on tarkasti määritelty, esim. rasvaa ei saa käyttää leivostaikinassa eikä täytteenä tai koristeena voivaahdoketta tai sokerikuorrutetta. Sen sijaan saa käyttää hilloja, marmeladeja ja muita hedelmävalmisteita, jotka ”antavat mahdollisuuksia monenlaisiin makusommitteluihin”. Lehdessä on erityinen maininta, että jos kahvileipää valmistetaan kaulaamalla, siihen on ehdottomasti käytettävä samat antaisin haluttaisiin myymälät pitää auki tuntia kauemmin kuin nyt. Lehdessä on Revalieer Zeitung-lehdestä peräisin oleva kirjoitus bolshevismista. Sen mukaan ilmiötä ei voi selittää ainoastaan mielenhäiriöksi, sillä historia

todistaa, että mitä mielettömimmätkin ajatukset voivat saavuttaa jalansijaa

varsin nopeasti. Yksi edellytys on, että aate vetoaa intohimoihin. Venäläisiä pi-

Leipuri 90 vuotta sitten, Leipuri nro 5/1930

detään tähän erityisen alttiina. tuotu julkisuuteen. Suomen työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja, Varatuomari Palmgren lausui valtiopäivillä, että työnantajat eivät ole vuosien kuluessa juuri saaneet ymmärrystä työ- ja yhteiskuntarauhaa turvaaville toimenpiteilleen. ”Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Lapuan liikkeen jäljissä olisi ajattelutavassa huomattavissa muutos”. Maaliskuun lopussa oli perustettu kansalaisyhtymä kommunismin vastustamiseksi. Sen antama

julkinen lausunto lupaa mm. kitkeä valkoisiin työntekijöihin kohdistuvan

Leipuri 80 vuotta sitten, nro 6/1940

meään leipään. Kuvaleipälaatuja on

neljä: näkkileipä, vesirinkelit, korput

työmaaterrorin. sokeri- ja rasvamäärät kuin on kansanhuoltoministeriön antamassa päätöksessä kahvileivän valmistuksesta. Kaikenlaisen täytteen käyttö ja päältäkoristelu on kielletty. Lehdessä on haastateltu Puutarhatuotteiden Jalostaja Oy:n myyntitarkastaja Olavi Konttista, jonka mukaan marmeladin kysyntä on lisääntynyt niin, että sitä hädin tuskin ehditään tehdä riittävästi. Lisäksi raaka-aineissa on saantivaikeuksia. Uutta satoa jo odotellaan ja toivotaan myös, että elintarvikeviranomaiset olisivat silloin myötämielisiä jakaessaan sokerimääriä jalostusta varten.

Leipuri 70 vuotta sitten, nro 5/1950

Lehden mukaan sekä Suomen Leipuriliitto että Ruotsin sisarjärjestö Sveriges Bageridkareförening viettävät tänä vuonna 50-vuotispäiväänsä. Syyt naapurimaan Leipuriliiton perustamiseen olivat pitkälti samat kuin Suomessa eli maan valtiopäivillä tehty lakiesitys leipomoiden työajan lyhentämisestä ja yötyön lopettamisesta. Liiton varsinainen perustava kokous pidettiin 5. kesäkuuta Suomen Leipuriliitto ry:n 70-vuotisjuhlat ja Leipurien Tukku Oy:n 50-vuotisjuhlat ollaan pitämässä osittain yhteisinä kesäkuun 6.-7. päivinä 1970 pääkaupunkiseudulla. Kutsu esitetään lehdessä. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuuluvat juhlavastaanotto Leipurien Tukku Oy:n toimitalossa Pitäjänmäellä ja sen jälkeen lounas Espoon Dipolissa. Iltapäivällä klo 15 alkaa päiväjuhla Dipolissa. Päiväjuhlan jälkimmäisellä puoliskolla pidetään Leipuriliiton vuosikokous. Juhlaillalliselle kokoonnutaan Dipoliin. SeuraaLehdessä kerrotaan, että Joutsenolaisen raakapakasteleipomo toimii nyt täydellä teholla, kun laajennusosa on valmistunut. Toinen piirakkalinja suoltaa 10 000 karjalanpiirakkaa tunnissa ja toinen 5 500 piirakkaa, yhteensä 200 000 piirakkaa päivässä, kun toimitaan kahdessa vuorossa. Lisäksi leipomossa on 70 metriä pitkä tuotantolinja, 1900 ja kokouksessa oli läsnä satakunta ammatinharjoittajaa. Raaka-ainetilanteen helpotuttua on leipureiden huomio kohdistunut yhä enemmän konditoriatuotteisiin. Tämä on lisännyt myös sähköllä lämmitettävien konditoriauunien kysyntää. Lehdessä esitellään Metalliteos Oy:n suunnittelemia ja valmistamia akkumuloivia uuneja. Eduiksi mainitaan mm. tasainen laatu, helppo lämpötilan säätö sekä savusta ja noesta vapautuminen. Myös jäätelön valmistus on laajentumassa ja siksi leh-

Leipuri 50 vuotta sitten, nro 5/1970

dessä on julkaistu jäätelön ja jäätelötuotvan päivänä ohjelmassa on Leipo-retki, joka järjestää S.W.Paasivaara-Yhtymä. Jauhoihin lisättävä paranne vaihtuu. Tämä johtuu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksestä elintarvikkeissa käytettäväksi sallituista lisäaineista. Nykyinen vehnäjauhojen paranne, kaliumbromaatti, vaihtuu jatkossa askorbiinihapoksi. Suomen Hiivatehtaiden myyntiyhdistyksessä on puolestaan tutkittu leivinhiivan kulutuksen jakautumista. Se mukaan leipätehtaat ja leipomot käytävät hiivasta 55,4 prosenttia, kotitaloudet 44,6 prosenttia. Todellisten lukujen arvellaan olevan 60/40. Leipuriliitto on järjestänyt jäsenmatkan Europain-messuille Pariisiin. Pienessä laminaattori, jolla valmistetaan kaikki wiener- ja lehtitaikinatuotteet. Tuotteita markkinoidaan koko maan leipomoille ja suurtalouksille. Lehdessä kerrotaan myös, että Raision Yhtymän vastaus Cultor Joutsenolaisen raakapakasteille on ruotsalaisen Bake Off Ab: valikoima. Yritysrintamalta kuuluu huolestuttavia uutisia. Yritysten liikevaihdon reaali-

kasvu on pysähtynyt ja yritysten kan-

huonompaan suuntaan. Muutamia iloisempiakin uutisia on leiteiden valmistusta ja kauppaa koskevat lainsäädännölliset määräykset. Kotimaisen vehnän jauhatusprosentista on maatalousministeriö päättänyt, että ulkolaista vehnää myllytykseen

käyttävän myllyliikkeen tulee käyttää kotimaista vehnää vähintään viisi pro-

senttia. Prosenttimäärää on alennettu viidestätoista prosentista viiteen Puukemia 0y:n koetehtaalla Oulussa on kymmenen vuoden ajan tehty kokeiluja sokerin valmistamiseksi puusta. Nyt kokeilut on lopetettu ilmeisen tuloksettomina ja koetehdas lopettaa toimintansa.

ajassa järjestetty matka keräsi peräti 98 osallistujaa, ja heitä olisi ollut vielä kolmisenkymmentä enemmän, jos ko-

neeseen olisi mahtunut. Leivän laskevista kulutusluvuista ollaan huolissaan paitsi Suomessa, myös monessa muussa maassa. Esimerkiksi Länsi-Saksassa kulutus laski 35 kiloa vuosina 1937-67 ja on nyt runsaat 60 kiloa henkeä kohti. Englannista ei ole tarkkaa lukua, mutta kulutus laskee sielläkin. Ruotsissa sitä vastoin on kulutuksessa havaittavissa lievää nousua, sillä leivänkulutus on siellä viimeisen vuoden

Leipuri 30 vuotta sitten, nro 5/1990

nattavuusodotukset ovat painuneet

aikana noussut 30,9 kilosta 31,6 kiloon. pomoiden yritysrintamalla, sillä Eloleipä Oy:n uudet tuotantotilat on otettu käyttöön Imatralla. Keltainen leipomorakennus on aivan kuutostien varrella kahvila-myymälöineen. Yrittäjinä toimivat Leila ja Esko Luukkonen. Niin ikään Turun uuden Länsikeskus-liikekeskuksen Citymarketissa on avattu Aschanin Leivintupa. Se toimii koko marketin aukiolon ajan ja siellä leivotaan tuotteet alusta alkaen. Leivintupaa vetää Hannu Kivinen.